JA BʼA 1970, ja bʼa lugar Ein Gedi (Israel), bʼa mojan yiʼoj ja stiʼ mar bʼa occidente ja bʼa mar Muerto, jun kʼole leʼa poko jastik junuk staʼawe jun poko juʼun tsʼijbʼaxi bʼa najate bʼa tsikel ay. Ti staʼawe ja yajni wane slejel jastik junuk bʼa jun sinagoga bʼa tsikji ja yajni aji chʼaysnajel ja swinkili, bʼobʼta jani ja bʼa jabʼilik 500 ja bʼa jtyempotik. Yuja jel tsikeli mixani xbʼobʼ kʼumaxuk, sok mixani xbʼobʼ paʼxuk yuja oj bʼuyuki. Anto, ¿jastal kʼot «naʼxuk» ja jas wa xyala? Jani yawe makunuk jun aparato bʼa skʼulajel escanear sok jun programa bʼa wa sjeʼa jas yiʼonej ja juʼuni.

Ja jas chiknaji yiʼoj ja royo, tekstoʼik bʼa Biblia. Ja bʼa xetʼanik jaw ayiʼoj jujuntik bersikulo ja bʼa skʼeʼulabʼil ja libro bʼa Levítico, bʼa tini yiʼoj ja Tetragrámaton, bʼa jaʼa chane letra wa stsʼijbʼaxi ja sbʼiʼil ja Dyos ja bʼa hebreo. Wa xkʼuʼaxi ja royo it tsʼijbʼaxi bʼa jabʼil 50 sok bʼa jabʼil 400 ja bʼa jtyempotik. Anto, ja royo it jani ja mas poko juʼun tsʼijbʼunubʼal bʼa hebreo manto tax ja Royoʼik bʼa mar Muerto bʼa Qumrán. Ja Gil Zohar stsʼijbʼan ja bʼa peryodiko The Jerusalem Post: «Man ‹naʼxi› ja jas wa xyala ja juʼun it, naʼxi ay 1,000 jabʼil ekʼel ja mi jas taxel ja yajni tsʼijbʼaxita ja Royoʼik bʼa Mar Muerto (bʼa ayxa 2,000 jabʼil ja tsʼijbʼaxi) man ja Códice de Alepo (bʼa tsʼijbʼaxi mojan bʼa 930 bʼa jtyempotik)». Ja matik jel chapani wa xyalawe yajni naʼxi ja jas wa xyala ja juʼun it wa «sjeʼa tsʼikani lek kʼulaji kopyar sok ja matik stsʼijbʼani tini wa xtax ja jas mi lek stsʼijbʼane».