KʼIYON bʼa Graz (Austria). Yajni juketo jabʼil kiʼoj, jekjiyon bʼa jun eskwela bʼa wa xyaʼawe chapjelal bʼa relijyon. Ja tiw jelni cham kila ja kuxil modoʼal yiʼoje ja sacerdoteʼik soka monjaʼik. Yuja jaw, kalayabʼ ja jnani aya elkon ja bʼa eskwela jawi sok mi el ja jabʼili elyon.

Tsaʼan, ochyon bʼa jun eskwela bʼa ti wala kanyon tiw. Jun akwal, ja jtati jak sleʼon bʼa oj yiʼon och bʼa jun lugar mas seguro, pes yujni wan jipjel bomba ja bʼa Graz. Ti wa jkolta jbʼajtikon bʼa Schladming. Yajni kʼotikon, jkʼutsutikon jun kʼate sok tʼusan tsaʼan xchʼayawe snajel. Bʼa pilan ekʼele, jujuntik abyonik bʼa jel kusan ekʼi stujkʼayon ja keʼn soka jmexepi ja yajni teytikon ja bʼa yal nichimaltiki. Yajni chʼakumxa ja kʼakʼaneli kilatikon ja gobyerno soka iglesya sjipawotikonkan.

Bʼa 1950, jun ixuk taʼumantiʼ bʼa Jyoba och sjeyi bʼa Biblia ja jnani. Ja keʼn jmaklay ja sloʼile sok bʼa jujuntik ekʼele wala wajyon soka jnani ja bʼa tsomjeliki. Yuja yeʼn skʼuʼan lek ja Taʼumantiʼik ayiʼoje ja smeranili, yiʼaj jaʼ bʼa 1952.

Ja kongregasyon bʼa wala wajtikoni wa xkila jastal ita jun kʼole ixuk bʼa ayxa skʼujole. Pe tsaʼan kulataytikon pilan kongregasyon bʼa jel jitsan ja mito ay skʼujole. ¡Ja jaw mini kechanta jun kʼole ixuk bʼa ayxa skʼujole! Yajni kumxiyon bʼa Graz, och wajkon ja bʼa tsomjeliki sok bʼa tʼusan tyempo ja keʼn jkʼuʼan lek ja jas wanon snebʼjeli jani ja smeranili. Sok kʼot kil ja Jyoba jun Dyos bʼa tolabida tey soka yaʼtijumiki. Man ja bʼa ekʼeleʼik jtuchʼil aytik wa xkabʼtik yuja tsatsal wokoliki, ja yeʼn tolabida tey jmoktik (Sal. 3:5, 6).

Wani xkʼana oj jchol yabʼ ja tuk ja jasa wanon snebʼjeli sok ja bʼajtan kʼe jchol yabʼ ja jmoj-alijeliki. Ja chane jwatsi mixani teyuke bʼa jnaj sok aʼtijiye jastal maestra. Wajyon ja bʼa lugar kulane sok jlokowe bʼa a-spaklaye ja Biblia. Yajni  ekʼ ja tyempo, spetsanil ja jmoj-alijeliki ochye Taʼumantiʼ.

Yajni kechanto chabʼ semana wanon elel ja bʼa xcholjel bʼa naʼits naʼitsi, jtaʼa loʼil jun ixuk bʼa mas ja 30 sjabʼili sok kʼe jpaklaytikon lajan ja Biblia. Ja yeʼn kʼiʼi sok yiʼaj jaʼ. Tsaʼan, cha jach skʼulan ja statami soka chabʼ yuntikili. Yajel ja estudio jaw jel ya tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼoji. ¿Jas yuj? Yujni mi ajiki estudio, ja yuj tʼilani oj jchap jbʼaj lek. Bʼajtanto ay jas oj jeyi ja kestudiante, tʼilani keʼn oj kabʼ lek stojol. Ja spaklajel leki jel skoltayon bʼa oj kabʼ lek stojol ja smeranili. Kayi ja jsakʼanil ja Jyoba sok bʼa abril bʼa 1954 kiʼaj jaʼ.

Bʼa 1955, wajyon ja bʼa niwan tsomjelal kʼulaxi ja bʼa Alemania, Francia sok Inglaterra bʼa jakye bʼa tuktukil paisik. Yajni teyon bʼa Londres, jnaʼa sbʼaj ja Albert Schroeder, june ja jeʼuman ja bʼa Eskwela bʼa Biblia bʼa Galaad bʼa mas tsaʼan kʼot june ja bʼa Tsome Tojwanumi. Jbʼejtaytikon ja Museo Británico soka jmoj-aljeltik Schroeder sjeʼakitikon jujuntik juʼunik tsʼijbʼunubʼalkan bʼa tyempo najate. Xcholo kabʼtikon bʼa ti wa xtax ja chane letra bʼa hebreo sbʼaja sbʼiʼil ja Dyosi sok jelni ay stʼilanil. Ja jaw kʼot man bʼa jkʼujol sok ya tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼoji. Sok yuja jaw masxani pwesto ajyiyon bʼa oj kaʼ snaʼe ja tuk ja smeranil ja bʼa Yabʼal ja Dyosi.

Kʼe jtulyi ja aʼtel bʼa tyempo tsʼikan bʼa 1 bʼa enero bʼa 1956. Chane ixaw mas tsaʼan, lokjiyon jastal precursora especial bʼa Austria sok jekjiyon bʼa jun lugar bʼa mi ajyi Taʼumantiʼik, ja bʼa Mistelbach. Pe ja bʼa jekjiyoni jtʼaspun pilan wokol: ja jmoj precursoraʼili tukni lek ja yeʼn soka keʼn. Ja keʼn ojxa kʼekon 19 jabʼil sok jaxa yeʼn ayiʼoj 25. Ja keʼn ti kʼiʼelon bʼa jun niwan chonabʼ jaxa yeʼn bʼa jun yal chʼin chonabʼ. Ja keʼn tardexa wala kʼeyon jaxa yeʼn saj ita. Jaxa yajni x-och ja akwali, ja keʼn mito xkʼana oj waykon jaxa yeʼn wanxa skʼana oj waj wayuk. Pe yuja jnochotikon ja rasonik bʼa Biblia, jtojbʼestikon ja wokolik jaw sok kabʼtikon stsamalil ja aʼtel lajan jastal precursor.

Ja smeranili cha jtʼaspuntikon tuk wokolik. Wa xbʼobʼ alxuk iji jpatiktikon, pe ja Jyoba skoltayotikon (2 Cor. 4:7-9). Wa xjuljkʼujol bʼa jun ekʼele wantikon xcholjel bʼa jun chʼin chonabʼ soka ixuk winiki sijpan ja stsʼiʼe bʼa oj jak skʼux-otikon. Anto, ja keʼn soka jmoji lotʼjitikon yuj niwakik tsʼiʼik bʼa swolowotikon sok xnisisixta ja yejeʼi. Jyama ja jkʼabʼtikoni soka keʼn jkʼanayi ja Jyoba: «Aʼa pabor, yajni sjipawotikon luʼum a-smil-otikon wego». Pe yajni tixa aye bʼa jtseʼeltikoni, ja tsʼiʼiki ti kʼotye tekʼan, och snik-e ja snejeʼi sok kumxiye. Kilatikon ja Jyoba stalnayotikon. Tsaʼan yuja jaw, jcholotikon bʼa yibʼanal ja yal chonabʼi, soka slekilal kilatikoni, ja ixuk winiki jelni lek smaklayotikon. Bʼobʼta jel chamyilawe yuja mi jas kʼulankitikon ja tsʼiʼiki ma yuja mi el jganatikon soka jas ekʼ jbʼajtikon bʼa xiwelani sbʼaj. Jujuntik besinoʼik ochye Taʼumantiʼik.

Pe jun kʼakʼu cha jtʼaspuntikon pilan wokol bʼa jel xiwela sbʼaj. Ja swinkil ja naʼits ja bʼa wala jijlitikoni yakbʼel kʼoti sok wan yaljel oj smil-otikon yuja wa xjomotikon yolom ja ixuk winiki. Ja xcheʼumi sleʼa modo bʼa yajel laman, pe mini bʼobʼyuj. Ja keʼntikon teyotikon bʼa jkwartotikon  bʼa satalajel, sok wa xchʼak kabʼtikon ja jasa wan yaljeli. Wego katikon och siyaʼik ja bʼa pwerta sok chʼak jpaktikon ja jas jbʼajtikoni. Yajni jamatikon ja pwerta, kilatikon ja winiki kʼeta ja bʼa eskalera sok yamanyuj jun kuchiyo jel niwan. Ti eltikon ja bʼa pwerta bʼa spatik ja naʼitsi bʼejyitikon ja bʼa yal nichimaltik soka jas jbʼajtikoni, bʼa mixani ojto kumxukotikon.

Wajtikon bʼa jun hotel sok jkʼanatikon jun kwarto. Tʼusan mi tsʼikwi jun jabʼil ja ti ajyitikon tiw soka jaw jel skoltayotikon ja bʼa xcholjeli. Yuja hotel tey bʼa snalan ja lugari, jujuntik ja matik wa xkatikonyi estudio tini wa skʼanawe oj yiʼe tiw. Bʼa tʼusan tyempo kʼe jkʼultikon bʼa jkwartotikon ja tsomjelal bʼa Estudio bʼa Biblia soka spaklajel Ja Juʼun Cholumani. Wa xtsomo jbʼajtikon ajyi junuk 15.

Ajyitikon mas ja jun jabʼil ja bʼa Mistelbach. Tsaʼan cha jekjiyon bʼa Feldbach, ja bʼa sureste bʼa Graz. Ajyi pilan jmoj precursora, pe ja tiwi mini cha ay kongregasyon ajyi. Ti ajyitikon bʼa s-olom naʼits bʼa jun kwarto kʼulubʼal sok trosoʼik. Ja ikʼi ti wa x-och ja bʼa sjotoli sok wa xmakatikon sok juʼunik bʼa peryodiko. Chomajkil, tini wa xkatikon eluk ja kaʼaltikon bʼa jun poso. Pe spetsanil ja jasa jkʼulantikoni makuniniʼa. Ixawik tsaʼan ajyixa jun yal kʼole. Yajni ekʼ ja tyempo, junuk 30 swinkil bʼa jun pamilya ja bʼa katikonyile estudio ochye ja bʼa smeranili.

Ja jastik ekʼ jbʼaji ya kil chaʼanyabʼalil ja skoltanel ja Jyoba bʼa mini xyaʼakan ja matik wa xyaʼawe bʼajtan bʼej ja sGobyerno. Anima wa xpensaraʼantik mey maʼ oj bʼobʼ skoltayotik, ja Jyoba tolabida tey bʼa oj koltanuk (Sal. 121:1-3).

Bʼa 1958, chapxi oj ajyuk jun niwan tsomjelal bʼa Nueva York bʼa jakye bʼa tuktukil paisik, bʼa ti kʼulaxi bʼa Estadio de los Yankees sok ja bʼa Polo Grounds. Jbʼutʼu jun juʼun bʼa oj bʼobʼ wajkon, sok jaxa Naʼits Betel bʼa Austria sjobʼoki ta wa xkʼana oj wajkon ja bʼa clase 32 ja bʼa Eskwela bʼa Biblia bʼa Galaad. ¿Jastal oj kal miyuk ja niwan cholal jaw? Wego kala: «¡Ojni wajkon!».

Ja bʼa clase jaw kulaniyon bʼa stsʼeʼel ja Martin Poetzinger. Ja jmoj-aljeltik it ekʼni sbʼaj jastik junuk bʼa jel xiwela sbʼaj ja bʼa lugar yiʼoje ja nazi bʼa ajyi presoʼanumik. Tsaʼan, ja yeʼn kʼot june ja  bʼa Tsome Tojwanum. Ja claseʼiki bʼa inglés jaxa keʼntikon wala kʼumanitikon alemán, ja yuj ja yeʼn ayni ekʼele chʼabʼanxta wa xyalakabʼ: «Erika, ¿jas wa xkʼan yal ja jawi?».

Bʼa snalan ja clase, ja jmoj-aljeltik Nathan Knorr skʼulan anunsyar ja lugarik oj wajkotikoni. Ja keʼn ti bʼa Paraguay. Pes yujni jelto untikon sok wani xkʼanxi ja spermiso ja jtati bʼa oj ochkon ja bʼa paísi. Sok yaki ja permiso, jaxa bʼa marzo bʼa 1959 kʼotyon bʼa Paraguay. Tini oj ajyukon bʼa jun naʼits wa x-ajyi ja misioneroʼiki wa xkan bʼa Asunción sok ojni ajyuk pilan jmoj.

Mini ekʼ jitsan tyempo ja ti jnaʼa sbʼaj ja Walter Bright, jun misionero ja bʼa clase 30 ja bʼa Galaad. Nupanitikon sok lajan jtʼaspuntikon ja wokolik jak ja bʼa jsakʼaniltikoni. Ja bʼa ekʼeleʼik wa xtʼaspuntikon ja wokolik bʼa jel tsatsi wa xkʼumantikon ja Isaías 41:10, bʼa wa xyala: «Mok xiwan, yujni ja keʼn teyona moka. Mok jas chamuka kʼujol, yujni keʼnon jawa Dyosi. Keʼn ja maʼ oj jtsatsankʼujolana». Ja kʼapjelal iti wa xya juljkʼujoltikon ta wa xkʼujolantikon bʼa ajyel toj soka Jyoba sok yajel bʼajtan bʼej ja sGobyerno, ja yeʼn tolanibida ti oj ajyuk jmoktik.

Mas tsaʼan jekjitikon bʼa jun lugar mojan wa xkan soka frontera bʼa Brasil. Ja tiw, ja olomal bʼa relijyon yala yabʼ ja keremtik akʼixuk bʼa oj stsʼaʼe ton ja bʼa naʼits wa x-ajyi ja misioneroʼiki, bʼa mi jel tojbʼeluk lek. Yajni ja Walter kʼe yayi estudio bʼa Biblia ja olomal bʼa policiaʼiki, ja yeʼn sjeka policiaʼik bʼa jun semana bʼa oj stalnaye ja jnajtikoni. Jachuk mixato maʼ yixtalayotikon. Tʼusan tsaʼan jekjitikon bʼa jun naʼits bʼa mas lek ja bʼa skʼaxil ja frontera. Ja jaw jelni lek waji, yujni bʼobʼ jkʼuluktikon ja tsomjelal ja bʼa Paraguay sok ja bʼa Brasil. Bʼajtanto oj elkotikon ja bʼa lugar jaw ajyixani chabʼ yal kongregasyon.

Ja loktorik yaluneje kabʼ mi xbʼobʼ ajyuk kuntikil, ja yuj chamni kabʼtikon yajni ja bʼa 1962 aljikabʼ tuk kʼinal ayon. Wajtikon kulan bʼa Hollywood, bʼa Florida (Estados Unidos), mojan bʼa kulan ja spamilya ja Walter. Bʼa jujuntik jabʼilik, mini bʼobʼ jnochtikonyi ja aʼtel bʼa precursor yuja cholalik bʼa pamilya. Anima, jani wa xkatikon bʼajtan bʼej ja aʼtel sbʼaja sGobyerno ja Dyosi (Mat. 6:33).

Yajni kʼotikon ja bʼa Florida bʼa noviembre bʼa 1962, kilatikon jun jasunuk bʼa jel cham kabʼtikon. Yuja ixuk winik naka pilan pilan aye yuja srasaʼe, ja jmoj-aljeltik bʼa sak yelawe soka matik kʼikʼe pilan wa stsomo sbʼaje sok cha jachuk ja bʼa wa xcholowe. Pe ja Jyoba mini wa stsaʼa jas rasaʼik, soka kongregasyonik mini albʼiye ja ti yaʼawekan ja kostumbre jaw. Wani xchiknaji lek yeʼn ja Jyoba ja maʼ skʼulan ja it, pes ja wego axa jitsan kongregasyon ja bʼa lugar jaw.

Tristeni yabʼjel, pe ja bʼa 2015 ja Walter cham yuj jun cáncer bʼa chijnakʼal. Ajyiyon sok 55 jabʼil sok wajni jun lekil tatamal, jun winik bʼa syajtay ja Jyoba sok skoltay jitsan jmoj-aljeltik. Wanxani xkʼana oj cha kil ja yajni mixani ayiʼoj chamel ja yajni sakʼwi (Hech. 24:15).

Janekʼto wa xkaʼa tsʼakatal yuja bʼobʼel kaʼteltay ja Jyoba bʼa tyempo tsʼikan ja mas ja 40 jabʼili sok yuja kabʼunej stsamalil bʼa jitsan lekilalik sok gustoʼil. Jun sjejel, ja Walter soka keʼn kilatikon ja yiʼaje jaʼ 136 ja bʼa matik katikonyi estudio. Ajyini ekʼeleʼik bʼa jel tsats, pe mini kilatikon jastal jun modo bʼa yajelkan yaʼteltajel ja Jyoba, ja jDyostik mi x-akʼwanikan. Ja bʼa ekʼeleʼik jaw mas mojxitikon soka yeʼn sok jipa jkʼujoltikon oj stojbʼes ja wokolik ja jastal sbʼeji soka bʼa tyempo lek xyila ja yeʼni. Sok jachni skʼulunejan tolabida (2 Tim. 4:16, 17).

Jel wa xnaʼa ja Walter, pe ja aʼtel bʼa precursor wa skoltayon bʼa oj kuchkuj. Kilunej ja sjejelyi ja tuk ja smeranili jelni wa skoltayon, mas ta ja bʼa stajel tiʼal sbʼaja sakʼwelali. Merani lek, ja Jyoba tolanibida tey jmok. Mastoni stalnunejon yuja janekʼ wa xbʼobʼ jcholi. Jastalni skʼapunej, ja yeʼn skoltunejon, stsatsankʼujolanon sok syamunejon ja bʼa ‹stojol skʼabʼ bʼa oj yiʼon och ja bʼa toji› (Is. 41:10).