1. ¿Jastal oj bʼobʼ jtatik biboʼil sok jastal wa xkatik el slekilal?

JA BIBOʼIL ti wa xjak bʼa Jyoba sok jaman lek skʼujol wa skʼepa. Ja Santiago 1:5 wa xyala: «Ta ay cʼa maʼ mi ni tʼun jas huas snaa jas oj scʼuluc [...], pues a scʼumuc ja Diosi [...]. Jel ni sgusto oj scolta soc ja jas huan scʼanjel yi». Jun modo bʼa stajel biboʼil jani skisjel ja kastigo ma tojelal wa xyaʼa ja Jyoba. Ja biboʼil wa stalnayotik bʼa mi oj jkʼuluktik ja bʼa mi lekuki sok wa skoltayotik bʼa oj tsatsbʼuk ja jastal wa xkila jbʼajtik soka yeʼn (Prov. 2:10-12). Soka slekilali wala ajyitik ja bʼa syajal skʼujol ja Dyosi soka jkʼelsatik ja «jvidatic jau ba mi ni nunca huax chʼaqui» (Jud. 21).

2. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa yiljel chaʼanyabʼalil ja tojwanel bʼa Dyosi?

² Yuja mulanumotiki, ja jastal akʼubʼal kʼikotik sok tuk jastik junuk, bʼobʼta wokolni xkabʼtik skisjel ja tojelali ma yiljel jastal jun jasunuk bʼa lek. Pe yajni wa xkilatik ja slekilalik wa x-ajyi ja bʼa jsakʼaniltiki, mastoni chaʼanyabʼalil wa xkilatik sok juni preba ja bʼa syajal skʼujol yiʼoj jmojtik ja Dyosi. Proverbios 3:11, 12 wa xyala: «Kala kerem, moka wijnay ja stojwanel ja Jyoba». Cha wa xyala: «Yujni ja matik wa syajtay ja Jyoba wa stojo». Mokni chʼay jkʼujoltik ja Jyoba wani skʼana ja jas mas lek bʼa keʼntik (kʼuman ja Hebreos 12:5-11). Yuja wa snaʼa lek jbʼajtik, tolabida wa xyakitik kastigo bʼa jun modo stojol. Ja bʼa artikulo it, oj kiltik  chane jasunuk sbʼaja kastigo ma tojelal: 1) ja skomjel jbʼajtik keʼntik ita, 2) ja tojwanel wa xyaʼa ja nantatalik, 3) ja tojwanel bʼa kongregasyon sok 4) jun jasunuk mas jel yaj yuja tojwaneli.

3. Ja nantatalik, ¿jastal oj bʼobʼ skoltaye ja yuntikile bʼa yeʼnleʼita oj skom sbʼaje? Aʼa jun slajelal.

³ Ja skomjel jbʼajtik ti chʼikan ja stojel jbʼajtik keʼntik ita bʼa stojbʼesel ja jastal wa xjeʼa ja jmodotiki soka jas wa xpensarantik. Mini wala pojkitik soka jaw, ja yuj tʼilani oj katik ajyuk. Wa xbʼobʼ katik slaj sbʼaj ja jaw jastal jun yal untik bʼa wan snebʼjel kʼeʼel bicicleta. Jawa xkʼe snebʼtʼani, june ja bʼa snantat wa syamayi ja bicicleta bʼa jachuk ja yal keremi mi oj mokʼuk. Pe yajni wanxa xbʼobʼ kan stuchʼili, ja tatal wa sijpanyi jutsʼinik ja bicicleta. Yajni seguroxa ay bʼa mixa oj mokʼuk tixa wa sijpay. Jastalni jaw, yajni ja nantatalik wa stojo ja yuntikile tikʼan tikʼan sok pasensya ja bʼa «jastal oj ajyuque toj soc ja Diosi», wani skoltaye bʼa bibo oj ajyuke sok bʼa oj skom sbʼaje yeʼnleʼita (Efes. 6:4).

4, 5. a) ¿Jas yuj ja skomjel jbʼajtiki jun jasunuk jel tʼilan ja bʼa «yajcʼachil modo»? b) ¿Jas yuj mok el jganatik yajni wa xkʼojchin koktik?

⁴ Jachni wa xcha ekʼ soka matik wa xkʼot snaʼe sbʼaja Jyoba ja yajni ayxa skʼujole. Bʼobʼta wani skomo sbʼaje tʼunuk, pe mi takʼanuke soka Dyos. Pe yajni wa x-och skʼutes sbʼaje ja bʼa «yajcʼachil modo» sok wa skʼujolane oj snoch-e ja Kristo, masni wa x-och takʼanbʼuke (Efes. 4:23, 24). Ja skomjel jbʼajtiki jun jasunuk jel tʼilan bʼa oj takʼanbʼukotiki, pes ojni skoltayotik bʼa oj «caatic can spetzanil ja jmaloiltiqui, spetzanil ja jas jex cʼancʼoni ja ba mundo iti [...] [sok bʼa] oj ajyucotic toj» ja bʼa luʼumkʼinal it (Tito 2:12).

⁵ Kibʼanaltik naka mulanumotik (Ecl. 7:20). Ja yuj yajni wa xkʼojchin koktik, mi wa stojolan mi wa xkomo jbʼajtik. Ja Proverbios 24:16 wa xyala: «Yujni ja maʼ toji wa xbʼobʼ mokʼuk juke ekʼele, sok ja yeʼn oj kʼejan pilan ekʼele». ¿Jastal oj bʼobʼyuj? Mi jaʼuk soka yipi, jani stsʼakatal ja skoltanel ja yip ja Dyos (kʼuman ja 2 Corintios 4:7). Ja bʼa satinel ja yip ja Dyosi tini chʼikan ja skomjel jbʼajtiki.

6. ¿Jastal oj bʼobʼ kʼotkotik lekil paklanumik ja bʼa Yabʼal ja Dyosi? (Kʼela ja potoʼik bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

⁶ Bʼa snebʼjel skomjel jbʼajtik, tʼilan oj katikyi orasyon, spaklajel ja Biblia sok spensarajel lek. Pe ¿jas oj bʼobʼa kʼuluk ta jel wokol xa wabʼ ma mixa kʼulan gusto spaklajel ja Biblia? Mok eluka gana. Ta ja weʼn waxa waʼakan a-skoltaya ja Jyoba, ojni skoltaya bʼa oj ajyukawuj ja kʼankʼunel bʼa snajel sbʼaja Yabʼali (1 Ped. 2:2). Bʼajtan, kʼanayi ja skoltajel bʼa skomjel abʼaj bʼa jachuk oja paklay ja Yabʼali. Tsaʼan, kʼulan ja jastal akʼanuneji. Bʼobʼta oj kʼe akʼumuk jach bʼa xentik yaman. Takal takal, ja spaklajeli masxa pasil oja wabʼ sok lekni oja wabʼi, sok oja wabʼ stsamalil ja jutsʼinik tyempo oja pil bʼa spensarajel ja jastal wa spensaran ja Jyoba (1 Tim. 4:15).

7. Cholo sok jun sjejel jastal wa skoltayotik ja skomjel jbʼajtik bʼa stajel jkʼelsatik.

⁷ Ja skomjel ma stojel jbʼajtik cha wa skoltayotik bʼa stajel jkʼelsatik. La kiltik jun sjejel bʼa jun tatal bʼa pamilya bʼa mixa jel sgusto wa x-el ja xcholjeli. Yuja chamkʼujol ajyi, yala oj ochuk precursor regular. Bʼa oj kʼot staʼ, och skʼumuk ja artikuloʼik sbʼaja ochel precursor sok yayi orasyon sbʼaja jaw. Ja jaw tsatsankʼujolaji sok ya tsatsbʼuk ja jastal wa xtax soka Jyoba. Cha ochni precursor auxiliar ja yajni bʼobʼyuji. Waj skʼujol ja bʼa skʼelsati sok mi yaʼakan ay jas oj timjukyuj. ¿Jasa slekilal yila? Yajni ekʼ ja tyempo ochni precursor regular.

8-10. a) ¿Jasa oj koltajuk ja nantatalik bʼa oj yawe kʼiʼuk ja yuntikile ja bʼa stojelal ja Jyoba? b) ¿Jas wa xbʼobʼ snebʼ-e ja nantatalik sbʼaja sjejel bʼa Noé?

⁸ Ja nantatalik kʼuʼumanik Dyosi ayiʼoje ja cholal bʼa yajel kʼiʼuk ja yuntikile ja bʼa «jastal oj ajyuque toj soc ja Diosi» (Efes. 6:4). Ja it juni niwan wokol, mastoni yuja teytik ja bʼa luʼumkʼinal it (2 Tim. 3:1-5). Ja yal untiki mini wa xpojkiye soka snajel ja bʼa leki soka bʼa mi lekuki, pes yujni mito chapanuk ja sconcienciaʼe. Ja it ojni bʼobʼuk ja yajni wa xtojxiyeʼi (Rom. 2:14, 15). Jastalni wa xyala june maʼ jel wa snaʼa sbʼaja Biblia, ja yaljel bʼa griego wa sutxi «tojelal» wani xcha bʼobʼ sutxuk jastal «ja skʼiʼelal jun yal untik» sok wa xya kabʼtik stojol bʼa yajel kʼiʼuk jun yal untik bʼa akʼot jun winik bʼa yijxa.

⁹ Ja yal untiki wa xyabʼye talnubʼale yajni ja nantatalik wa stojowe sok syajal skʼujole. Wa snebʼawe ja libreʼil ay stikʼanil sok spetsanil ja jas oj skʼuluke ayni jas wa xyiʼajan. Ja yuj jelni tʼilan ja nantatalik oj sleʼe ja tojwanel wa xyaʼa ja Jyoba bʼa yajel kʼiʼuk ja yuntikile. La juljkʼujoltik soka pensarik sbʼaja yajel kʼiʼuk ja yal untiki wa xtukbʼi ja wa x-ekʼ ja tyempo sok bʼobʼta tuktukilni bʼa jujune ja bʼa kulturaʼiki. Pe yajni ja nantatalik wa smaklaye ja Dyos, mini yajnaluk oj sjobʼ sbʼaje tikʼanxta jastal yajel kʼiʼuk ja yuntikile ma sjipjel skʼujole sbʼaja pensarik yiʼoj ja luʼumkʼinal iti.

¹⁰ La jpaklaytik ja sjejel bʼa Noé. Yajni ja Jyoba yayi ja mandar bʼa stojbʼesjel ja arka, ja Noé mini xbʼobʼ sjip skʼujol ja bʼa snajel yiʼoji, pes mini bʼa skʼulunej jun arka. Ja yuj tʼilan oj sjip skʼujol bʼa Jyoba sok skʼulajel ja jastalni «mero» aljiyabʼi (Gén. 6:22). Yuja skʼulan ja arka, ja Noé soka spamilya kanye sakʼan. Chomajkil, yuja sjipa jkʼujol ja bʼa stojwanel ja Jyoba koltaji bʼa oj kʼot jun lekil tatal. Xchapa lek ja yuntikili sok yaʼ yi jun lekil sjejel, jun jasunuk mini pasiluk ja bʼa luʼumkʼinal jaw bʼajtanto ja bʼa niwan Bʼutʼ Jaʼ (Gén. 6:5).

11. ¿Jas oj bʼobʼyujile ja nantatalik ta wa smaklaye ja Jyoba sbʼaja yajel kʼiʼuk ja yuntikile?

¹¹ Ta ja weʼn tatala, ¿jastal oj bʼobʼa kʼuluk jach «mero» ja jastal wa xyala ja Dyosi? Jani smaklajel ja Jyoba. Aʼakan a-skoltaya bʼa yajel kʼiʼuk jawa wuntikili soka srasonik ja bʼa Yabʼali sok ja bʼa xchonabʼili. Bʼobʼta ja yajni x-ekʼ ja tyempo ja wuntikili oj yawi tsʼakatal. Jun jmoj-aljeltik yala: «Jelni xkaʼa tsʼakatal ja jastal yawe kʼikon ja jnantati. Skʼulane ja janekʼ bʼobʼyujile bʼa oj kʼotuke man jkʼujol. Soka janekʼ kʼiʼelon bʼa yaʼteltajel ja Dyos yeʼnleni skoltayone». Chomajkil, anima ja nantatalik jel skʼujolane, jujuntik untik wa xyaʼawekan ja Jyoba. Pe ja nantatalik bʼa skʼuluneje ja janekʼ wa xbʼobʼ yujile bʼa yajel kʼotuk ja smeranil man bʼa skʼujol ja yuntikile wani xbʼobʼ ajyuk laman ja sconcienciaʼe. Cha wani xbʼobʼ yawe ajyuk  ja smajlajel bʼa oj kʼotuk ja skʼakʼujil oj kumxuk soka Jyoba ja yuntikile.

12, 13. a) ¿Jastal wa sjeʼawe ja nantatalik kʼuʼabʼal aye soka Dyos yajni wa xkʼulji expulsar june ja yuntikil? b) ¿Jastal yaʼ el slekilal jun pamilya yuja ajyiye kʼuʼabʼal ja nantatalik?

¹² June ja bʼa prebaʼik mas wokol wa x-ekʼ sbʼaje ja nantatalik bʼa ajyel kʼuʼabʼali jaʼa yajni wa xkʼulji expulsar junuk ja yuntikile. La kiltik ja jasa ekʼ sbʼaj jun jmoj-aljeltik ixuk yajni ja yakʼixi aji elkan sok yakan ja snaji. Ja yeʼn yala: «Wa xleʼa ja bʼa juʼuntiki bʼa oj ka makunuk jastal slejel modo bʼa oj ka ekʼ sok tyempo ja kakʼixi sok ja kiji». Ja jmoj-aljeltiki cha yala: «Pe ja jtatami skoltayon bʼa oj kil ja kakʼixtikon mixa teyuk bʼa jkʼabʼtikon sok tʼilan mixa oj jchʼik jbʼajtikon».

¹³ Jujuntik jabʼil tsaʼan, ja yakʼixi cha aji kumxuk ja bʼa xchonabʼil ja Dyos. Ja nanali xcholo: «Ja yan tikʼanxtani wa skʼumanon sok wa sjekaki mensajeʼik. Sok jelni wa skisawotikon ja keʼn soka jtatami yujni wa snaʼa ajyitikon kʼuʼabʼal soka Dyos. Jelni lek xkila jbʼajtikon». Ta ja weʼn ay juna wuntikil expulsadoʼay, ¿oj maʼ ajip spetsanil jawa kʼujol bʼa Jyoba, sok mi jaʼuk ja bʼa jas wa xa naʼa? (Prov. 3:5, 6). Ajuluka kʼujol ja stojelal ma skastigo ja Jyoba wa sjeʼa ja sbiboʼil yiʼoj soka janekʼto wa skʼanawotiki. Mokni chʼayuka kʼujol ja Jyoba yaʼa ja Jesús bʼa oj jtaʼ jsakʼaniltik jpetsaniltik bʼa tini chʼikan jawa wuntikil sok mini june wa skʼana maʼ oj chʼayuk (kʼuman ja 2 Pedro 3:9). Ja yuj, nantatalik, moka waʼexkan sjipjel akʼujolex ja bʼa skastigo soka stojwanel ja Jyoba, cha jachni ja yajni jel yaj skʼuʼajel. Kisawik ja stojelal ja Dyos, sok moka kontraʼukex.

14. ¿Jastal wa skoltayotik ja tojwanel wa xyakitik ja Jyoba yajni wa xya makunuk ja ‹mayordomo› toj ayi?

¹⁴ Ja Jyoba skʼapunej oj stalnay, skoltajel sok sjejelyi ja yaʼtijumik, sok wa skʼulan bʼa jitsan modo. Jun sjejel, yayi xchol ja yunin bʼa oj stalnay ja kongregasyoni. Chomajkil, ja Jesús yayi xchol jun ‹mayordomo› ma mosoʼal bʼa toj ay bʼa oj yaʼ ja waʼelal bʼa Dyos ja bʼa mero styempoʼili (Luc. 12:42). Ja ‹mayordomo› jaw wa xyakitik tojelal sok kastigo bʼa wa skoltayotik bʼa jitsan modoʼik. ¿Ay ma bʼa amaklunej jun loʼil ma akʼumunej jun artikulo ja bʼa rebistaʼik bʼa skoltaya stukbʼesel ja jastal waxa pensarani ma ja jas wana skʼulajeli? Ta jach ekʼela bʼaj, ojni bʼobʼ ajyan gusto, pes yujni ja jaw wa stojolan wana yajelkan a-stoj-a ja Jyoba (Prov. 2:1-5).

15, 16. a) ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik bʼa oj katik el slekilal ja yaʼtele ja ansyanoʼik? b) ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa ayabʼye stsamalil ja yaʼtele ja ansyanoʼiki?

¹⁵ Ja Kristo cha yaʼunejyi xchol ja ansyanoʼik bʼa oj stalnaye ja kongregasyoni. Ja Biblia wa xyala kʼotele ‹majtanalik› bʼa keʼntik (Efes. 4:8, 11-13). ¿Jas oj jkʼuluktik bʼa oj katik el slekilal ja yaʼteleʼi? La jnochtik ja skʼuʼajel yiʼoje, ja lekil sjejel wa xyaʼawe sok la jkʼuʼuktik ja rason wa xyaʼawekitik bʼa Biblia (kʼuman ja Hebreos 13:7, 17). La juljkʼujoltik ja ansyanoʼik wa skʼanawotike sok wa skʼanawe oj katik ajyuk tsats ja jastal wa xkila jbʼajtik sok ja Jyoba. Jun sjejel, ta wa xyilawe mi kʼotik ja bʼa tsomjeli ma wantik xchʼayjel ja gustoʼil kiʼojtik, wego wa skoltayotike. Oj smaklayotike lek, oj stsatsankʼujolanotik sok oj yawe kitik lekil rasonik elel bʼa Biblia. ¿Wan maʼ xa wila ja weʼn ja ansyanoʼik jastal jun modo bʼa wa sjeʼakitik ja syajal skʼujol ja Jyoba?

¹⁶ Mini tolabida pasiluk sbʼaja ansyanoʼik yajelkitik rason. Jun sjejel, la jpensaraʼuktik janekʼto wokol yabʼ ja aluman Natán ja oj waj staʼ loʼil ja David tsaʼan yajni sleʼa modo snakʼjel ja niwan smuli (2 Sam. 12:1-14). Bʼa junxtani, ja jekabʼanum Pablo cha stsatsankʼujolan sbʼaj bʼa oj stoj ja  jekabʼanum Pedro yuja jaʼita mas lek xyila ja kʼuʼumanik Dyos bʼa rasa judío (Gál. 2:11-14). Anto, ¿jastal mi oja wa wokolanuk ja yaʼtele wa skʼulane ja ansyanoʼik ja bʼa kongregasyon? Aʼa bʼaj chʼinil, pwesto ajyan bʼa smaklajel sok aʼa tsʼakatal. Ila ja koltanel wa xyaʼawe jastal jun sjejel sbʼaja syajtanel ja Dyosi. Jachuk, ja weʼn oja wa el slekilal soka ansyanoʼik oj yabʼye stsamalil ja yaʼtele.

17. ¿Jastal skoltaye ja ansyanoʼik jun jmoj-aljeltik ixuk?

¹⁷ Jun jmoj-aljeltik ixuk yala yuj smul ja jastik ekʼ sbʼaj ja bʼa sakʼanil, wokolni wa xyabʼ oj kʼot syajtay ja Jyoba, sok jelni tristeʼay. Ja yeʼn xcholo: «Wani xnaʼa tʼilani oj jtaʼ loʼil ja ansyanoʼiki. Mi yutajone sok mi skʼenayone. Jaʼukto maʼ oj skʼuluke ja jaw, stsatsankʼujolanone. Tsaʼan ja yajni wa xchʼak ja tsomjeliki, anima jel ja yaʼtele, june ja bʼa yeʼnle wani sjobʼoki jastal ayon. Yuja jas ekʼel jbʼaji, wokolni xkabʼ skʼuʼajel mini xbʼajin ja syajal skʼujol ja Dyos. Pe jitsan ekʼele, ja Jyoba yaʼunej makunuk ja kongregasyon sok ja ansyanoʼik bʼa oj sjeki ja syajtaneli. Wa xpatayi skʼujol ja Jyoba bʼa oj skoltayon mokni jipkani».

18, 19. ¿Jasunkiluk mas yaj yuja tojwaneli? Aʼa jun sjejel.

¹⁸ Anima ja tojelal ma kastigo bʼobʼta jel yaj, pe ja mi oj kistiki mastoni jel yaj (Heb. 12:11). La kiltik chabʼ sjejel: ja bʼa Caín soka bʼa mandaranum Sedequías. Yajni ja Dyos yila ja Caín wa xyilkʼujolan ja smoj-alijeli sok wa skʼana oj smile, yala yabʼ: «¿Jas yuj jel tajkela sok jas yuj jel jomela? Ta kumxiya bʼa skʼulajel ja bʼa leki, ¿mi maʼ oj ajuk kumxukawi ja lek oj iljani? Pe ta mi kumxiya bʼa skʼulajel ja bʼa leki, ja mulali tini mekʼan ay bʼa stiʼ pwerta sok chapanxa ay bʼa oj ya kʼokxan, pe ¿ja weʼn oj maʼ bʼobʼ kʼokxukawuj?» (Gén. 4:6, 7). Pe ja Caín mini skisa ja Jyoba. Smila ja smoj-alijeli, sok bʼa snajtil ja sakʼanili, yilani ja swokolil bʼa jel xiwela sbʼaj (Gén. 4:11, 12). Skisukxta ja Caín ja stojwanel ja Jyoba, mini oj ekʼ sbʼaj mas wokol.

¹⁹ Ja Sedequías waj jun mandaranum jel malo sok jel xiwi. Yaʼa smandaranel ja bʼa Jerusalén bʼa jun tyempo jel wokol. Ja aluman Jeremías yala yabʼ jitsan ekʼele ja Sedequías a-sjipkan skʼulajel ja bʼa mi lekuki, pe ja mandaranumi mini skisa ja tojelal ajiyi sok yilani ja tsatsal swokolil jak sbʼaji (Jer. 52:8-11). Jastalni wa xkilatik, ja Jyoba wa skʼana oj spilotik ja bʼa wokolik mey stʼilanili (kʼuman ja Isaías 48:17, 18).

20. ¿Jasa oj ekʼ sbʼaje ja matik mi skisawe ja tojelal wa xyaʼa ja Dyosi soka matik wa skisawe?

²⁰ Ja bʼa jtyempotiki, jitsan mi wa skisawe ja stojwanel ma skastigo ja Dyosi. Pe jelxani mojan oj yil-e ja swokolil ja matik ayiʼoje ja modoʼik jaw (Prov. 1:24-31). Ja yuj la jmaklaytik ja tojelali sok la jetik biboʼil. Proverbios 4:13 wa xyala kabʼtik ja jas oj jkʼuluktik soka tojwanel wa xyaʼa ja Dyosi: «Moka sijpuk. Nolokani, pes yujni ja it wa stojolan wa sakʼanil».