1. Ja nantatalik nochumanik Kristo, ¿jasa wa skʼanawe seguro oj ajyuke bʼajtanto oj yiʼe jaʼ ja yuntikile?

«BʼA JITSAN ixawik kalayabʼye ja jnantati wa xkʼana oj kiʼ jaʼ, jaxa yeʼnle jitsan ekʼele loʼilaniye jmok sbʼaja jaw. Wani skʼanawe oj ajyuke seguro ta meran wa xkabʼ stojol mi tajneluk ja jasa wa xkʼana oj jkʼuluki. Man kʼot ja kʼakʼu jaw bʼa jel chaʼanyabʼalil ja bʼa jsakʼanili: ja 31 bʼa diciembre bʼa 1934». Jach xcholo jun jmoj-aljeltik sbʼiʼilan Blossom Brandt ja jasa ekʼ ja yajni stsaʼa oj yi jaʼi. Ja bʼa jtyempotiki, ja nantatalik nochumanik Kristo wani xcha skʼanawe oj skoltaye ja yuntikile bʼa oj kʼot stsaʼe lek ja jasa oj skʼulukeʼi. Yajelkan bʼa mas tsaʼan ja oj yiʼe jaʼ ja yuntikile wani xbʼobʼ ijukjan yile wokol ja bʼa jastal wa xyila sbʼaje soka Dyos (Sant. 4:17). Ja yuj, bʼajtanto oj yiʼe jaʼ ja yuntikile, wani skʼanawe seguro oj ajyuke ta chapane bʼa oj kʼotuke nochuman bʼa Kristo.

2. a) ¿Jasa wa x-aji cham skʼujole jujuntik biajante? b) ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

² Jujuntik biajante chamkʼujol aye yujni wa snaʼawe sbʼaj keremtik  akʼixuk bʼa ayxa yiʼoj junuk 20 jabʼil sok bʼa kʼiʼele bʼa pamilya Taʼumantiʼik sok mito yiʼunejuke jaʼ. Jitsan bʼa yeʼnle wa xwajye ja bʼa tsomjeliki, wa x-elye xcholjel sok wa xyila sbʼaje jastal taʼumantiʼe bʼa Jyoba. Pe bʼobʼta yuj ay jas wa xtimjiyeyuj bʼa mito spensarane oj yaʼeyi ja sakʼanile ja Jyoba sok yijel jaʼ. Bʼa jujuntik, ja nantatal yeʼn wa xyalawe a-smajlaye tʼan. ¿Jasa wa x-ijiye jujuntik nantatal Taʼumantiʼik bʼa wa xyaʼawekan tsaʼan ja skʼiʼelale soka oj yiʼe jaʼ ja yuntikile? Ja bʼa artikulo it, oj kiltik chane jastik junuk bʼa wa xbʼobʼ ajuk cham skʼujole.

3. ¿Jasa wa xcham skʼujole ajyi ja snantat ja Blossom?

³ Wani xkabʼtik stojol ja wa xcham skʼujol ja snantat ja Blossom ta ja yakʼixe axa yiʼoj ja sjabʼil bʼa oj snaʼ jas wa stojolan ja yijel jaʼ sok jas yuj jel tʼilan. ¿Jastal wa xbʼobʼ snaʼe ja nantatalik ta chapanexa ja yuntikile bʼa oj yaʼe yi ja sakʼanile ja Jyoba?

4. ¿Jastal wa xkoltajiye ja nantatalik ja mandar yaʼa ja Jesús ja bʼa Mateo 28:19, 20?

⁴ (Kʼuman ja Mateo 28:19, 20). Jastalni kilatik ja bʼa bʼajtan artikulo, ja Biblia mi wa xyala jas jabʼil ojxa bʼobʼ yi jaʼ june. Anima, ja nantatalik jelni lek oj spensaraʼuke ja jas wa stojolan ja yajel och nebʼumanil. Ja yaljel bʼa griego sutubʼal «[awik] och [...]nebumanil» wa xtax ja bʼa Mateo 28:19 jani wa xkʼan yal sjejelyi ja ixuk winik bʼa skʼanjel aʼochuke nebʼumanil. Ja snebʼuman ja Jesús jani ja maʼ wa snebʼa sok wa xyabʼ stojol ja jas wa sjeʼa, sok pwesto ay bʼa oj skʼuʼuk. Ja yuj, ja skʼelsat ja nantatalik Taʼumantiʼiki jani sjejelyile ja yuntikile man snuxile bʼa a-skoltaye ayiʼe jaʼ sok akʼotuke nebʼumanik bʼa Kristo. Meran, jun yal alats mini wa sbʼutʼu ja jas wa xkʼanxi sbʼaja yijel jaʼi. Pe ja Biblia wa sjeʼa ja yal untik bʼa jelto yal chʼine wani xkʼot yabʼye stojol sok yiljel chaʼanyabʼalil ja smeranil bʼa Biblia.

5, 6. a) Yajni wa xkilatik ja jas wa xyala ja Biblia sbʼaja Timoteo, ¿jas wa xnebʼatik sbʼaja jastal yiʼaj jaʼi? b) ¿Jas modo mas lek oj bʼobʼ skʼuluke ja nantatalik bʼa skoltajel ja yuntikileʼi?

⁵ Ja nebʼuman Timoteo stsaʼa oj yaʼteltay ja Jyoba yajni keremto. Ja jekabʼanum Pablo yala ja bʼi ja Timoteo wa snaʼa ‹man xchʼinil› ja sjejelik bʼa Yabʼal ja Dyosi, wa xkʼan kaltik yajni alatsto. Yeʼnani ja snan soka smexep judíaʼe ja maʼ sjeʼaweyi bʼa a-syajtay ja Yabʼal ja Dyosi, pes yujni ja stati mi xyaʼteltay ja Jyoba. Sok ja yeʼn kʼot ajyukyuj jun tsatsal skʼuʼajel (2 Tim. 1:5; 3:14, 15). Yajni ayxa yiʼoj junuk 20 sjabʼil, wanxani skʼulan ja jastik wa xkʼanxi bʼa oj ajukyi chaʼanik cholal ja bʼa kongregasyon (Hech. 16:1-3).

⁶ Mini ay chabʼ yal untik bʼa junxtaʼe, pes tuktukil wa xtakʼanbʼi ja jastal ja sjabʼile. Jujuntik yal chʼineto yajni wa xtakʼanbʼi ja spensare soka jastal ay wa xyabʼyeʼi sok wa xyalawe ojxa yiʼe jaʼ. Tuk wa x-albʼiye tʼusan mas bʼa oj xchap sbʼaje bʼa oj kʼot skʼuluke ja it. Ja nantatalik bʼa wa xyabʼye stojol ja it mi wa stʼenawe ja yal yuntikile bʼa ayiʼe jaʼ, wani skoltaye bʼa akʼiʼuke ja jastal wajumeʼi. Wani xgustoʼaxiye yajni mi tajneluk wa xyiʼaje ja yaljelik bʼa Proverbios 27:11 (kʼuman). Pe mokni xchʼay skʼujole ja skʼelsate jani ja yuntikileʼi akʼotuke nebʼumanik bʼa Kristo. Sok ja it, jelni lek oj sjobʼ sbʼaje: «¿Ayxa maʼ yiʼoj ja jkerem jitsan snajel bʼa oj yayi ja sakʼanil ja Dyos sok oj yi jaʼ?».

7. ¿Jel maʼ tʼilan oj chʼak naxuk ja jasa wa sjeʼa ja Biblia bʼa oj iʼxuk jaʼ? Cholo.

⁷ Ja nantatalik wa sjeʼaweyi ja smeranil ja yuntikile soka kʼankʼunel bʼa akʼot snaʼe lek. Jani ja snajel jaw bʼa oj nikjuk ja yuntikile bʼa oj kʼanxukyujile yajelyi ja sakʼanile ja Jyoba. ¿Wan maʼ stojolan ja jaw tʼilan oj chʼak snaʼe lek ja jastik wa sjeʼa ja Biblia bʼajtanto oj yaweyi ja sakʼanil ja Dyos sok oj yiʼe jaʼ? Miyuk. Spetsanil ja maʼ wa xyiʼaj jaʼ tʼilani mok yakan snebʼjel ja snajel bʼa smeranili (kʼuman ja Colosenses 1:9, 10 *). Anto, ¿janekʼ snajel tʼilan oj ajyukujtik bʼajtanto oj kitik jaʼ?

8, 9. ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja Pablo soka talnanum preso?

⁸ Oj skoltayotik sjakʼjel ja sjobʼjel it soka jas ekʼ sbʼaj jun pamilya ja bʼa bʼajtan siglo (Hech. 16:25-33). Ja bʼa jabʼiljan 50, ja Pablo yulatay ja chonabʼ Filipos ja bʼa xchabʼil sbʼejyeli. Ja yeʼn soka smoj Silas yamjiye sok lutjiye preso yuj jastik junuk bʼa mi meranuk. Ja akwal jaw, jun terremoto snijkes ja skujlayubʼil ja preso sok jamxi spetsanil ja pwertaʼiki. Ja talnanum bʼa preso, bʼa xiwelxtani ajyi ta chʼakta spak ajnel ja presoʼanumiki, ojxta smil sbʼaj ajyi. Pe ja Pablo mi yaʼakan oj skʼuluk ja jaw. Ja yeʼn soka Silas xcholowe yabʼ ja talnuman preso soka spamilya. Ja yeʼnle jelni chaʼanyabʼalil yilawe ja jasa snebʼawe sbʼaja Jesús sok wego yiʼaje jaʼ. ¿Jasa wa sjeʼakitik ja it?

⁹ Bʼobʼta ja talnuman preso juni soldado ajyi bʼa Roma, sok mi snaʼa ajyi ja jasa wa xyala ja Yabʼal ja Dyosi. Ja yuj, bʼa oj ochuk nochuman, tʼilani oj snebʼ ja jastik mas tʼilaniki ja bʼa Yabʼal ja Dyosi, yabʼjel stojol ja jasa wa stojolan kʼotel jun yaʼtijum bʼa Jyoba sok pwesto ajyel bʼa skʼuʼajel ja jastik sjeʼa ja Jesús. Bʼa tʼusan tyempo, kʼot ajyukyuj jun snajel ja bʼa jastik tʼilaniki sok kʼot syajtay ja smeranili bʼa nikjiyuj bʼa yijel jaʼ. Pe tʼilani mi yaʼakan snebʼjel anima yiʼajta jaʼ. Anto, ¿jasa oj bʼobʼ skʼuluke ja nantatalik ta june ja bʼa yuntikil wa xyala oj yi jaʼ yuja wa syajtay ja Jyoba sok wa skʼana oj skʼuʼukyi? Oj bʼobʼ yal-e yabʼ ja ansyanoʼik bʼa kongregasyon ta wa skʼulan ja jastik wa xkʼanxi sbʼaja yijel jaʼ. * Jastalni ja tuk nebʼumanik bʼa wa xyiʼaje jaʼ, ja yeʼn mini oj yakan snebʼjel sbʼaja jasa wa skʼana oj skʼuluk ja Dyos bʼa tolabida (Rom. 11:33, 34).

10, 11. a) ¿Jasa wa skʼuʼane jujuntik nantatal? b) ¿Jasunkiluk ja mas oj yaweyi stʼilanil ja nantatalik?

¹⁰ Jujuntik nantatalik wa skʼuʼane ja mas lek sbʼaja yuntikile, bʼajtanto oj yiʼ jaʼ, jani oj skʼul estudiar jun skʼelsat sok oj sleʼ jun lekil yaʼtel. Sok bʼobʼta mini ay smaloʼil ja jasa wa skʼanawe. Pe soka jaw, ¿wan maʼ skoltaye ja yuntikile bʼa meran gusto oj ajyuke? Sok ¿ja maʼ jaw ja jas wa sjeʼa ja Biblia? ¿Jasa wa skʼana ja Jyoba oj jkʼuluktik soka jsakʼaniltiki? (Kʼuman ja Eclesiastés 12:1).

 ¹¹ Jelni tʼilan oj katik juljkʼujoltik ja luʼumkʼinal it sok spetsanil ja jas ayi, mini wa slaja sbʼaj soka jastik wa skʼana soka jas wa spensaraʼan ja Jyoba (Sant. 4:7, 8; 1 Juan 2:15-17; 5:19). Yamigoʼajel lek ja Jyoba jani oj koltajuke ja yal untik bʼa mi oj jomjuke yuja Satanás, ja sluʼumkʼinali soka pensarik mi lekuki. Ta ja nantatalik jaʼ wa xyaweyi stʼilanil slejel jitsan jastik junuk, bʼobʼta ja yuntikile oj skʼuʼuke ja jastik ay ja bʼa luʼumkʼinali mas tʼilan yuja jastal wa xtaxye soka Jyoba. ¿Oj maʼ skʼan-e ja nantatalik bʼa wa xyajtaniye ajomjuk ja spensare ja yuntikile yuja luʼumkʼinali it? Ja smeranili, bʼa stajel ja meran gustoʼili jani yajel bʼajtan ja Jyoba ja bʼa jsakʼaniltiki (kʼuman ja Salmo 1:2, 3).

12. ¿Jas yuj jujuntik nantatalik yaluneje yabʼ ja yuntikile mokto yiʼe jaʼ?

¹² Jun jmoj-aljeltik ixuk yala yabʼ ja yakʼix mokto yi jaʼ. ¿Jas yuj? Ja yeʼn xcholo: «Ojni yaki kʼixwel yaljel ja kakʼix elelkan ja bʼa xchonabʼil ja Dyosi». Jastalni ja jmoj-aljeltik jaw, jujuntik nantatalik wa spensaraʼane masni lek ja mito oj yiʼ jaʼ ja yuntikile masan x-ekʼ yujile ja jabʼil bʼa jelto yaʼaw ja spensare (Gén. 8:21; Prov. 22:15). Bʼobʼta oj spensaraʼuke mini oj ajuk eluk ja bʼa xchonabʼil ja Dyos ja yuntikil ta mito yiʼunejuk jaʼ. Pe ja smeranili wa sloʼlay sbʼaje. ¿Jas yuj? (Sant. 1:22).

13. Ta aykʼa maʼ mito yiʼunejuk jaʼ, ¿wan maʼ stojolan mi oj yayi kwenta ja Jyoba? Cholo.

¹³ Wani x-abʼxi stojol ja nantatalik wa skʼanawe ja yuntikile ayaweyi ja sakʼanile ja Jyoba sok ayiʼe jaʼ yajni yijxa ja spensare. Pe mini sbʼejuk spensarajel mi oj kʼanjukyile kwenta yuja Jyoba yuja mito yiʼunejuke jaʼ. Ja smeranili jawa wuntikil yeʼnxani oj yaʼeyi kwenta ja Dyos yajni wa xkʼot snaʼe bʼay ja bʼa leki soka bʼa mi lekuki (kʼuman ja Santiago 4:17). Jaʼukto maʼ oj yalyabʼ oj yakan tsaʼan ja yijel jaʼi, ja lekil nantatalik wa skʼujolane yajelyi jun lekil sjejel. Wa sjeʼaweyi man xchʼinile bʼa oj yil-e chaʼanyabʼalil ja jastik yaʼunejkan kulan ja Jyoba (Luc. 6:40). Jani it ja mas lek oj talnajuke yuja untiki, pes ojni nikjuk bʼa oj snoch ja jas yaʼunejkan kulan ja Dyosi (Is. 35:8).

14. ¿Jastal oj bʼobʼ koltanuke ja ansyanoʼik bʼa kongregasyon sbʼaja cholal yiʼoje ja nantatalik?

¹⁴ Ja ansyanoʼik bʼa kongregasyon wa xbʼobʼ skoltaye ja cholal yiʼoje ja nantataliki. ¿Jastal? Jani loʼilanel soke sbʼaja yajel ajyuk jkʼel jsatik bʼa Dyos. Jun jmoj-aljeltik ixuk wa xjul skʼujol, yajni waketo ja sjabʼili, ja jmoj-aljeltik Russell spila 15 minuto bʼa loʼilanel soka yeʼn sbʼaja skʼel sat bʼa Dyos. Ja jmoj-aljeltik jaw ajyi precursora mas ja 60 jabʼili. Ja it wa xya kabʼtik stojol ja jastal wa xkoltaji ja bʼa sakʼanil jun ixuk winik ja wa xtsatsankʼujolaxi soka yaljel yabʼ jastik bʼa lek (Prov. 25:11). Pilan jas wa xbʼobʼ skʼuluke ja ansyanoʼik jani yaljel yabʼ ja nantatalik soka yuntikile akoltanuke soka aʼtelik ja bʼa Naʼits bʼa Tsomjelal, yajelyi ja yal untiki cholalik bʼa ojxa bʼobʼ skʼuluke.

15. Ja tuk jmoj-aljeltiki, ¿jastik modo wa xbʼobʼ stsatsankʼujoluke ja keremtik akʼixuk?

¹⁵ ¿Sok jastal wa xbʼobʼ koltanuke ja tuk jmoj-aljeltiki? Sjejel meran wa xchamskʼujole sbʼaja keremtik akʼixuki. Sbʼaja it ti chʼikan ja oj bʼobʼ ajyuke kʼelan jakan bʼa wa sjeʼawe jastal wane kʼiʼel. Jun sjejel, ¿yaʼa maʼ jun komentario bʼa tsamalxta xcholo? ¿Ya maʼ ekʼ jun sloʼil ja bʼa tsomjelal wa x-ajyi ja bʼa yoj semana? ¿Ekʼ maʼ yuj jun preba bʼa skʼuʼajel? Yajni  ajyiyuj modo bʼa xcholjel ja bʼa eskwela, ¿skʼulan maʼ? Anto, mokni katik ekʼuk ja ekʼeleʼik jaw bʼa yaljel yabʼ jel lek yayi. La katik ajyuk jastal jkʼel jsatik bʼa stajel loʼil ja keremtik akʼixuk ja yajni ojxa kʼeʼuk sok jawa xchʼak ja tsomjeliki. Skʼulajel ja tuktukil modoʼik it wa xkoltani bʼa oj yabʼye tini aye ja bʼa ‹niwan kongregasyon› (Sal. 35:18).

16, 17. a) ¿Jas yuj tʼilan oj yiʼe jaʼ ja untiki? b) ¿Jas gustoʼil wa xbʼobʼ yabʼye ja nantatalik bʼa wa xyaʼteltaye ja Dyosi? (Kʼela ja poto bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

¹⁶ Yajel kʼiʼuk ja untik ja bʼa «jastal oj ajyuque toj soc ja [Jyoba]» jani ja aʼtel mas tʼilan sbʼaj jun tatal wa xyaʼteltay ja Dyos (Efes. 6:4; Sal. 127:3). Ja yal untik israʼelenyo tixani wa xpojkiye ja bʼa chonabʼ yaʼunej sbʼaj soka Dyosi. Pe ja yal untik wa xpojkiye bʼa pamilya Taʼumantiʼik miyuk. Chomajkil, ja yajtanel kiʼojtik bʼa Jyoba soka bʼa smeranil mini wa x-aji ekitik. Man wa xpojki ja yal untiki, ja nantatalik tʼilan oj yawe ajyuk ja skʼelsate bʼa skoltajel akʼotuke jun nebʼuman bʼa Kristo, yajelyi ja sakʼanile ja Dyos sok yijel jaʼ. Jani jaw ja jasa mas tʼilani. ¿Jas yuj? Yujni ja yajelyi ja sakʼanili, ja yijel jaʼ soka yaʼteltajel toj ja Dyosi ojni bʼobʼ ajukan yuj sakʼan ja bʼa niwan wokol xmojojixtajani (Mat. 24:13).

¹⁷ Ja bʼa bʼajtan parrapo, jtaʼatik tiʼal sbʼaja jmoj-aljeltik Blossom Brandt. Yajni yala yabʼ ja snantati wanxa skʼana oj yi jaʼ, ja yeʼnle skʼanaweni snajel lek ta chapanxa ja yakʼixe bʼa oj skʼuluk ja jasa mas tʼilan ja bʼa sakʼanili. Yajni yilawe chapanxa, skoltaye soka jas stsaʼa skʼulajeli. Ja akwal bʼajtan oj yi jaʼi, ja stati skʼulan jun jas junuk jel tsamal. Ja Blossom xcholo: «Yala oj kokotikon mekʼan sok tixa yayi jun orasyon. Yala yabʼ ja Jyoba jel gusto ay yuja yal yakʼix stsaʼunej oj yayi ja sakʼanili ja yeʼn». Ekʼ mas ja 60 jabʼil, ja Blossom Brandt yala: «Wani xbʼobʼ kal mini oj chʼay jkʼujol ja akwal jaw man la chamyon». Wani xkʼanatikon yibʼanal ja nantatalik ayabʼye ja stsamalil sok ja gustoʼil yiljel ja yuntikile wa xkʼot yaweyi ja sakʼanile ja Jyoba sok wa xyiʼaje jaʼ.