1. ¿Jasa wa xyala ja Biblia sbʼaja tojwaneli?

JA BʼA Biblia, ja yaljel «tojwanel» tini chʼikan ja yajel kastigo. Ja Biblia wa xyala ja tojelali jun jasunuk bʼa lek. Sok ayni ekʼele wa staʼa tiʼal lajan soka snajeli, ja biboʼil, ja yajtanel soka sakʼanil (Prov. 1:2-7; 4:11-13). Ja tojelal wa xyaʼa ja Dyosi wa sjeʼa wa syajtayotik sok wa skʼana oj ajyukotik sakʼan bʼa tolabida (Heb. 12:6). Ja tojelal ma kastigo wa xyaʼa mi xjelxi sok mi jel chʼuʼuyuk. Ja jasa wa stojolan ja yaljel tojwaneli jani syakunej sbʼaj soka chapjelali, jastalni jun tatal wa xyayi ja yunin bʼa wa syajtayi.

2, 3. ¿Jas chabʼ jasunuk bʼobʼta ti chʼikan ja bʼa tojwaneli? (Kʼela ja poto bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

² La kiltik jun sjejel. Jun yal kerem sbʼiʼil Carlos wan tajnel sok pelota ja bʼa yoj naʼitsi. Ja snani yala: «Carlos, anaʼunej mi xbʼobʼ tajnan sok pelota ja bʼa yoj naʼitsi, ay jas oja poje». Pe ja yeʼn mi skʼuʼanyi ja snani, tini wan tajnel sok junta chʼaykʼujol spojo jun jarra. ¿Jasa oj skʼuluk ja snan bʼa oj stoje? Ojni sjeyi  sok oj yayi kastigo. Bʼa sjejelyi, ja yeʼn oj xcholyabʼ jas yuj ja mi lekuk ja jas skʼulani. Wa skʼana a-snaʼ ja yal keremi jelni lek ja a-skʼuʼukyi ja snantati, sok ja jasa wa skʼanawe ja yeʼnle jelni tʼilan sok mi wa xjelxiye. Sok bʼa oj skoltay ja yal kerem bʼa mokxa skʼul pilan ekʼele, ja nanali spensaran lekni oj yayi kastigo sok sjapayi ja pelota bʼa jun tyempo. Anima ja Carlos mi lek yabʼ ja iti, pe ojni jejukyi ja yajni wa xkʼokxi abʼali wa xyiʼajan swokolil.

³ Ja nochumanotiki tini ayotik «ja bʼa yoj [...] snaj ja dyosi» (1 Tim. 3:15, Ja yajkʼachil sju‘unil ja Dyosi [YD]). Ja yuj, wa xkisatik ja derecho yiʼonej ja Jyoba bʼa yaljel ja jasa oj kʼulaxuk sok bʼa oj yakitik kastigo sok syajulal skʼujol yajni wa xkʼokotik ja jasa wa xyala. Chomajkil, yiljel ja swokolil sbʼaja jas wa xkʼulantiki sok yijel ja kastigo wa xya juljkʼujoltik ja stʼilanil oj jkʼuʼuktik ja jTatiki (Gál. 6:7). Ja Dyosi jel wa skʼanawotik sok mi skʼana oj kitik wokol (1 Ped. 5:6, 7).

4. a) ¿Jas tikʼe sjejel wa xya koʼ slekilal ja Jyoba? b) ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

⁴ Yajel makunuk ja Biblia bʼa tojwanel ma yajel kastigo, wa xbʼobʼ jkoltaytik ja kuntikiltik soka kestudiantetik bʼa stajel ja kʼelsat bʼa akʼotuke nochuman bʼa Kristo. Ja Yabʼal ja Dyosi jani ja jyamkʼabʼtik mas tʼilan sok oj skoltayotik bʼa oj tojwanukotik «ja bʼa sbʼejlal bʼa toj leki». Soka jaw, wa xbʼobʼ koltaxuke ja yal untiki soka kestudiantetik bʼa ayabʼye stojol sok skʼuʼajel ja mandar yaʼa ja Jesús (2 Tim. 3:16, YD; Mat. 28:19, 20). Ja Jyoba wa xya koʼ slekilal ja tikʼe sjejel it, bʼa wa xchapa ja estudianteʼik bʼa oj yawe och mas nochumanik bʼa Kristo (kʼuman ja Tito 2:11-14). Ja wego la kiltik ja sjakʼjel bʼa oxe sjobʼjel jel tʼilan: 1) ¿Jas yujil ja tojwanel wa xyaʼa ja Dyosi juni sjejel bʼa wa syajtayotik? 2) ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja ixuk winik bʼa tojiye yuja Dyosi? 3) ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik ja Jyoba soka Jesús yajni ay maʼ wa xtojotiki?

5. ¿Jastal wa sjeʼa ja Jyoba wa syajtayotik yuja jastal wa stojowotiki?

⁵ Ja Jyoba wa stojowotik sok wa sjeʼakitik yujni wa syajtayotik. Wa skʼana mok katikan yamigoʼajel sok bʼa oj ajyukotik sakʼan bʼa tolabida (1 Juan 4:16). Mini wa syajbʼesotik sok mi jas wa xyala bʼa oj ya kabʼtik mi la makunitik (Prov. 12:18). Jaʼukto maʼ oj skʼuluk ja jaw, ja yeʼn wa stoyowotik, pes jaʼ wa xwaj skʼujol ja lekil modoʼalik kiʼojtiki sok wa skisa ja libreʼil kiʼojtik bʼa keʼn oj jtsatik ja jasa wa xkʼanatiki. ¿Jach maʼ waxa wila ja tojelal ma kastigo wa xyaʼa ja Jyoba ja bʼa Biblia, ja bʼa juʼuntiki, ja bʼa nantataliki soka ansyanoʼik bʼa kongregasyoni? Yajni «june [...] huan sleejel ja smuli» sok mi tʼun xyaʼa sbʼaj kwenta, ja ansyanoʼiki wa sleʼawe modo oj tojwanuke sok syajulal skʼujole sok ajyel spasensyaʼe. Jachuk wa sjeʼawe ja syajal skʼujol ja Jyoba (Gál. 6:1).

6. Anima ja bʼa tojwanel ma kastigo wa xbʼobʼ chʼay cholalik, ¿jas yuj wa xbʼobʼ kaltik juni sjejel ja bʼa syajal skʼujol ja Dyosi?

⁶ Ay ekʼele, ja stojel june mi kechanukta yajelyi rason. Ta koʼel bʼa jun chaʼan mulal, bʼobʼta ojni xchʼay jujuntik cholal ja bʼa kongregasyon. Man ja bʼa ekʼeleʼik jaw, ja tojwanel ma kastigo wa sjeʼa ja syajal skʼujol yiʼoj ja Jyoba. Xchʼayjel ja cholaliki oj koltajuk ja mulanumi bʼa oj yil ja stʼilanil spiljel mas tyempo bʼa spaklajel stuchʼil ja Biblia, spensarajel lek sok yajelyi orasyon. Ja jastik jaw oj koltajuk bʼa oj ya tsatsbʼuk ja jastal wa xyila sbʼaj soka Jyoba (Sal. 19:7). X-ekʼ ja tyempo, bʼobʼta oj cha staʼ ja cholalik yiʼoj ajyi. Anima xcha aji elkan ja bʼa xchonabʼil ja Dyos juni modo bʼa wa xcha sjeʼa ja syajal skʼujol ja Jyoba, pes  wa skoltay ja kongregasyon bʼa mok ochjan jastik bʼa mi lekuk (1 Cor. 5:6, 7, 11). Sok yuja skastigo ja Jyoba tolabida toj wa skʼulan, ja maʼ wa x-elkan ja bʼa xchonabʼi oj koltajuk bʼa oj yabʼ stojol janekʼto sniwanil ja smuli sok oj nikjuk bʼa oj sutxuk skʼujol (Hech. 3:19).

7. ¿Machunkiluk waj ja Sebná, sok jas modoʼal mi lekuk kʼe ajyukyuj?

⁷ Bʼa yiljel janekʼto chaʼanyabʼal yiʼoj ja tojwanel ma kastigo, la kiltik chawane bʼa skʼulan kastigar ja Jyoba: ja Sebná, bʼa ajyi sakʼan bʼa styempoʼik ja mandaranum Ezequías, soka Graham, jun jmoj-aljeltik ja bʼa jtyempotik. La kiltik bʼajtan sbʼaja Sebná. Lajansok yeʼn ajyi bʼa skargo ja snaj ja Ezequías, ja yuj jelni chaʼan ja xcholi (Is. 22:15). Pe ja yeʼn yaʼa sbʼaj niwan sok kʼe sleʼ stoyjelal. Skʼulan jun kʼeʼen bʼa jel chapan sok ti wa xkʼe ekʼ bʼa karretaʼik bʼa jel niwan wa xyaʼa sbʼajsok (Is. 22:16-18).

8. ¿Jastal kʼulaji kastigar ja Sebná yuja Jyoba, sok jasa slekilal elkʼoti?

⁸ Yuja Sebná sleʼa bʼa stoyjelal yeʼna, ja Jyoba sjapayi ja xcholi sok ja yayi ja Eliaquim (Is. 22:19-21). Ja it ekʼi yajni ja mandaranum Senaquerib bʼa Asiria wan xchapjel oj xyixtalaʼuk ja Jerusalén. Tsaʼan, ja Senaquerib sjeka jun kʼole matik chaʼan xchol sok jun niwan kʼole kʼakʼanum bʼa oj yawe xiwuk ja judíoʼiki, sok bʼa jachuk aya sbʼaj ja Mandaranum Ezequías (2 Rey. 18:17-25). Ja Ezequías sjeka ja Eliaquim sok chabʼ winik bʼa oj waj staʼe ja kʼakʼanumik asirio. June bʼa yeʼnle jaʼa Sebná, sok ja wego wanxa aʼtel jastal sekretaryo ja mandaranumi. Ja it wa xbʼobʼ sjeʼ ja Sebná mini yaʼakan ajomjuk yuja chʼinajbʼel sok ja snoljel tajkeli. Ja yeʼn yaʼa sbʼaj mas chʼin, yujni syama jun cholal bʼa mas mi jel tʼilanuk yuja yiʼoj ajyi. ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja loʼil jaw? La kiltik oxe.

9-11. a) ¿Jastik jun jel tʼilan wa xnebʼatik sbʼaja jas ekʼ sbʼaj ja Sebná? b) ¿Jastal wa snikawa ja weʼn ja jastal modo skʼulanyi ja Jyoba ja Sebná?

⁹ Ja bʼajtani, ja Sebná xchʼaya ja xcholi. Ja it wa xya juljkʼujoltik «ja niwanili tey bʼajtanto yuj jun pojelal, sok june maʼ jel stoyo sbʼaj tey bʼajtanto yuj jun lok ok» (Prov. 16:18). Bʼobʼta ja weʼn aya wiʼoj cholalik jel tʼilan ja bʼa kongregasyon sok ja tuki oj spensaraʼuke jel tʼilana. Ta jachuk, ¿oj maʼ akʼujoluk bʼa oja waʼabʼaj chʼin? ¿Yeʼn maʼ oja wayi stoyjel ja Jyoba yuja jastik wa xbʼobʼawuj ma yuja jastik waxa taʼa? (1 Cor. 4:7). Ja jekabʼanum Pablo stsʼijbʼan: «Stzʼacatal lec ja Diosi, yena ni yaunej qui ja atel iti jayuj ay ni sbej que oj cala huabyex, moc lom jelxanic ba oja toya bajex que quechan  ja huenlex jel nihuan huax yilahuex ja Diosi. Cʼulanic pensar toj lec porque cada jujuneotic, Dios ni huas scoltayotica» (Rom. 12:3).

¹⁰ Ja xchabʼili, ja Jyoba bʼobʼta wa skʼuʼan ojni tukbʼuk ja Sebná sok ja yuj yayi kastigo (Prov. 3:11, 12). Ja it juni lekil sjejel sbʼaja matik wa xchʼay xchole ja bʼa kongregasyon ja bʼa jtyempotiki. Mok tajkuke sok mok snol-e koraja, masni lek ayaʼteltaye ja Jyoba ja jastal wa xtaxyeʼi sok ayil-e ja kastigo ma tojwaneli jani jun modo wa sjeʼa ja syajal skʼujol ja Jyoba. Ja Jyoba ojni yaʼ jtsʼakoltik ta chʼin wa xkaʼa jbʼajtiki (kʼuman ja 1 Pedro 5:6, 7). Ja kastigo bʼobʼta jani jun modo wa swotsʼowotik ja Dyosi, ja yuj la katikan a-swotsʼotik ja yeʼn.

¹¹ Sok yoxil, ja jastal kʼulajiyi ja Sebná yuja Jyoba wa sjeʼa jun jasunuk jel tʼilan sbʼaja matik ay xchol wa xtojwaniyeʼi, jastal ja nantatalik soka ansyanoʼik. Anima ja tojwanel ma kastigo wa xyaʼa ja Jyoba wa xchiktes ja yeʼn wa xyijnay ja mulali, cha wa sjeʼa wantoni syajtay ja maʼ koʼel mulali. Sok ja Jyoba jani wa xyila ja jasa lek wa skʼulan ja ixuk winiki. Ta ja weʼn ay maʼ oja wayi kastigo, ¿oj maʼ akʼuluk jastal ja Jyoba? (Jud. 22, 23).

12-14. a) ¿Jastal wa sjeʼa ja smodoʼe jujuntik yajni wa xkʼulajiye kastigar yuja Jyoba? b) ¿Jastal koltaji jun jmoj-aljeltik yuja Biblia bʼa stukbʼesel ja smodo, sok jastik junuk ja slekilal ilxi?

¹² Tristeni yabʼjel, pe jujuntik jelni yaj xyabʼye ja yajni wa x-ajiyile kastigo sok wa sjipawekan ja Jyoba soka kongregasyoni (Heb. 3:12, 13). ¿Oj maʼ bʼobʼ koltaxuke ja ixuk winike jaw? Bʼa oj katikyi sjakʼjel, la kiltik ja sjejel sbʼaja Graham. Ja yeʼn aji elkan ma kʼulji expulsar. Ekʼ ja tyempo kumxi sok mas tsaʼan chebʼi. Jujuntik jabʼil tsaʼan, yala yabʼ jun ansyano kʼotel jastal yamigo sok wa skʼana oj spaklay ja Biblia soka yeʼn.

¹³ Ja ansyano wa xyala: «Ja Graham jel niwan xyaʼa sbʼaj. Wa skʼenay ja ansyanoʼik matik kʼulajiyuj expulsari. Ja yuj, ja bʼa estudioʼiki jpaklaytikon jasa wa xyala ja Biblia sbʼaja yajel jbʼajtik niwani soka jastik wa xyiʼajani. Ja Graham kʼe yil sbʼaj jastal jun espejo ja bʼa Biblia, sok mini skʼulan gusto ja jasa yila. Ja jasa skʼulani jelni chamyabʼjel. Kʼot yil ja yajel jbʼajtik niwani jach jastal jun ‹bigas› bʼa makubʼalyi ja sati sok ja jastal jel xkʼenani jani mero wa xtimjiyuj. Anto wego kʼe stukbʼes sbʼaj. Kʼe wajuk tikʼan ja bʼa tsomjeliki, spaklajel kongana ja Biblia sok yajelyi orasyon kʼakʼu kʼakʼu. Cha kʼe yi ja cholal jastal olomal ja bʼa pamilya bʼa sjejelyi bʼa Dyos. Ja jaw jel aji gustoʼaxuk ja xcheʼum soka yakʼixuki» (Luc. 6:41, 42; Sant. 1:23-25).

¹⁴ Ja ansyano wa xcha yala: «Jun kʼakʼu, ja Graham yala kabʼ jun jasunuk bʼa jel snikawon: ‹Ayxa jitsan jabʼil jnaʼunej ja smeranili sok cha ochelon precursor. Pe ja wego jani ja sbʼajtanil ekʼele wa xkala meran wa xyajtay ja Jyoba›. Bʼa tʼusan tyempo, aljiyabʼ akoltanuk soka mikropono ja bʼa tsomjeliki, sok ja yeʼn jel chaʼan yabʼal yila ja cholal jaw. Soka jasa ekʼ sbʼaji, wa sjeʼaki yajni june wa xyaʼa sbʼaj chʼin ja bʼa stiʼ sat ja Jyoba sok wa skisa ja skastigo ma tojelali, wani xyila jitsan slekilal».

15. ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik bʼa oj skis-e ja tojelal wa xkatikyile ja tuki?

¹⁵ Bʼa kʼotel jun lekil jeʼuman, bʼajtan tʼilan oj katikan ajejukitik (1 Tim. 4:15, 16). Jastalni jaw, ta wa xya makunan ja Jyoba bʼa stojel ja tuki, tʼilan chʼin oja waʼabʼaj sok aʼakan a-stoj-a ja Jyoba. Ta ja tuk yilawe chʼin waxa waʼabʼaj, ja tuki oj skis-a sok masni pasil oj skis-e ja rasonik oja wa yile. La kiltik jas sjejel yaʼakan ja Jesús.

16. ¿Jas wa xbʼobʼ jnebʼtik ja jastal sjeʼa sok tojwani ja Jesús?

 ¹⁶ Ja Jesús skʼuʼanyi ja sTat bʼa spetsanil, man ja bʼa jel wokoli (Mat. 26:39). Sok snaʼani ja sbiboʼil soka jastik sjeʼa tini jak bʼa sTat (Juan 5:19, 30). Yuja yaʼa sbʼaj chʼin sok kʼuʼabʼali, kʼot jun lekil jeʼuman bʼa ay syajal skʼujol sok wa snaʼa yajulal. Sok ja matik skʼana oj snebʼi wajni staʼe (kʼuman ja Mateo 11:29). Ja jastik yala yaʼ kulan skʼujol ja matik elel sgana sok ja matik yaʼaw ay xyabʼye jastal jun kʼokel kʼaʼem ma jastal ja yal sniʼ jun kandil bʼa ojxa tupuk (Mat. 12:20). Sok yajni ja sjekabʼanumik kechanta waj skʼujol bʼa yeʼnle sok bʼa stajel jastik junuk, ja Jesús mini chʼayuj ja pasensyaʼili. Ja yeʼn stojo sok syajulal skʼujol (Mar. 9:33-37; Luc. 22:24-27).

17. ¿Jasa tʼilan oj skʼuluke ja ansyanoʼik bʼa oj stalnaye lek ja kongregasyon?

¹⁷ Ja ansyanoʼik tʼilani oj snoch-e ja Jesús yajni xyawe makunuk ja Biblia bʼa tojwanel ma yajel kastigo. Jachuk wa sjeʼa wa skʼanawe atojuke yuja Jyoba soka Jesús. Ja jekabʼanum Pedro stsʼijbʼan: «Talnayic ja matic acʼubal ba hua cʼabex yuj ja Diosi, pero soc spetzanil ja hua cʼujolexi [...]. Ja hua huatelex iti, mi maʼ huax yala huabyex que tʼilan oja cʼuluquex. Mi sbejuc jaʼ cahuan atiex oj ajyanic que oj tupjanic. [...] Mi la jelxiyex soc ja hua mandarexi porque ta toj cʼa ayex ja huenlexi, oj ni yile ja hua chejexi. Oj ni jac scʼujole que jach ni sbej oj ajyuque ja yenle chomajquili» (1 Ped. 5:2-4). Yajni ja ansyanoʼiki wa x-ajyiye bʼa yibʼ skʼabʼ ja Jyoba soka Jesús, ja olomal bʼa kongregasyon, wa xyawe el slekil soka matik tey bʼa skʼabʼeʼi (Is. 32:1, 2, 17, 18).

18. a) ¿Jasa mandar akʼubʼalyile ja nantatalik yuja Jyoba? b) ¿Jastal wa xkoltajiye yuja Jyoba ja nantatalik bʼa oj skʼuluke ja cholal akʼubʼalyile?

¹⁸ ¿Jas wa xbʼobʼ kaltik ja tojwanel ma kastigo ja bʼa pamilya? Ja Jyoba wa xyayi ja rason it ja olomalik bʼa pamilya: «Jaxa huenlex huiniquex ja janecʼ ay ja huuntiquilexi, mix hua qʼueuquex scoraja lom ja hua huuntiquilexi. Eso sí, sbej ni huaxa cʼulan mandara pero mi la jelxiyex. Jeahuic yi jastal oj ajyuque toj soc ja Diosi» (Efes. 6:4). Ja jaw mini tajneluk. Ja Proverbios 19:18 wa sjeʼa ja nantatalik yeʼnani oj bʼobʼ smuluke ja xchamelal ja yuntikile ta mi wa stojowe, ja Jyoba ojni yayi kwenta ja nantatalik jaw (1 Sam. 3:12-14). Pe ja Jyoba wa xyayi biboʼil sok ipal ja nantatalik bʼa wa skʼanaweyi skoltajel sok wa xyaʼawekan atojuke yuja Yabʼali sok ja Yipi (kʼuman ja Santiago 1:5).

19, 20. a) ¿Jastik slekilal oj kiltik yajni wa xkisatik ja stojelal ma skastigo ja Jyoba? b) ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo jakumi?

¹⁹ Yajni wa xkisatik ja kastigo ma tojelal wa xyaʼa ja Jyoba sok jach wa xcha jkʼulantik ja jastal wa xyaʼa ja yeʼn soka Jesús, wa xkilatik jitsan slekilal. Wala ajyitik laman ja bʼa pamilya soka bʼa kongregasyon. Jpetsaniltik oj kabʼtik wala yajtajitik, wala kisjitik sok seguro wala ajyitik. Ja jaw juni senya sbʼaja jastik slekil oj kiltik ja bʼa tyempo jakumi (Sal. 72:7). Ja kastigo wa xyaʼa ja Jyoba wa xchapawotik bʼa oj ajyukotik sakʼan jach laman bʼa tolabida sok bʼa oj ajyukotik tsoman jastal jun pamilya bʼa yeʼnxa oj stalnayotik (kʼuman ja Isaías 11:9). Ta kaʼa tʼabʼan jkʼujoltik ja jaw, ojni kiltik ja tojelal ma kastigo wa xyaʼa ja Jyoba ja jastalni mero stojolili: juni tsamal preba sbʼaja syajal skʼujoli.

²⁰ Ja bʼa artikulo jakumi, oj jnebʼtik mas sbʼaja tojelal ja bʼa pamilya soka bʼa kongregasyon. Cha oj kiltik jastal stojel jbʼajtik ma skomjel jbʼajtik keʼntik ita, sok jastal mok kokotik luʼum skʼulajel jun jasunuk bʼa mas jel yaj yuj chikan jas tojelal oj ajukitik.