1, 2. a) ¿Jastal wa xyabʼye jujuntik nantatalik yajni wa xyalawe ja yuntikile oj yiʼe jaʼ? b) ¿Jas yuj wa xjobʼxiyile ja matik oj yiʼe jaʼ ta yawetayi ja sakʼanile ja Jyoba? (Kʼela ja poto bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

JA María wa xkʼe sok tekʼan lajan ja matik oj yi jaʼi. Ja snantati wa skʼelawe ja yajni wa sjakʼa tsats sok jaman lek ja chabʼ sjobʼjel wa xyaʼa ja maʼ wan yajel ekʼuk ja loʼili. Tʼusan tsaʼan, ja yal akʼix it wa xyiʼaj jaʼ.

² Ja snantati jel gustoʼaye yuja stsaʼa yajelyi ja sakʼanil ja Jyoba sok bʼa yijel jaʼ. Pe mito jel axa kʼakʼu, ja snani chamkʼujol ay sok wa sjobʼo sbʼaj: «¿Jelto maʼ yal akʼix bʼa oj yi jaʼ? ¿Wan wa xyabʼ lek stojol mi tajneluk ja jas oj skʼuluki? ¿Maʼ mas lek ja oj smajlay tʼani?». Jitsan nantatalik wa xyaʼa sbʼaje ja sjobʼjelik jaw yajni ja yal yuntikile wa xyalawe oj yiʼe jaʼ (Ecl. 5:5). Mini tuk yabʼjeluk ja jaw, pes yujni ja yajel ja  jsakʼaniltik soka yijel jaʼ jani ja jas mas jel tʼilan wa skʼulan ja nochuman bʼa Kristo (kʼela ja rekwagro « ¿Awa ta maʼ yi jawa sakʼanil ja Jyoba?»).

3, 4. a) ¿Jasa slajelal ya makunuk ja Pedro bʼa xchiktesel ja stʼilanil yijel jaʼi? b) ¿Jas yuj ja yijel jaʼ wa xbʼobʼ slaj sbʼajsok ja stojbʼesel ja arka?

³ Ja jekabʼanum Pedro staʼa tiʼal ja bʼa stojbʼesel ja arka bʼa Noé sok yala: «Cʼulaji librar ja Noeji soc ja butjai, jach ni cuando huax quiajtic jaʼ ja quentiqui [...] [wa] scʼulanotic [...] librar» (kʼuman ja 1 Pedro 3:20, 21). Ja arka makuni bʼa oj snaʼe ja ixuk winik ja Noé yaʼunejyi ja sakʼanil ja Dyos bʼa skʼulajel ja jas wa skʼana. Ajyiyuj skʼuʼajel sok skʼuʼan ja mandar ajiyi yuja Jyoba. Stsʼakatal ja jaw, ja yeʼn soka spamilya kanye sakʼan ja bʼa niwan Bʼutʼ Jaʼ. ¿Jasa kʼan sjeʼ ja Pedro?

⁴ Yajni ja ixuk winik yilawe ja arka, snaʼawe ja Noé ayiʼoj skʼuʼajel bʼa Dyos. Jastaltik jaw, yajni wa xyilawe june maʼ wa xyiʼaj jaʼ, wa snaʼawe kʼotel jun kʼuʼuman Dyos sok yaʼunejxaniyi ja sakʼanil ja Jyoba yuja skʼuʼajel ayiʼoj bʼa Kristo sakʼwita. Jastalni ja Noé, ja nochumanik bʼa yaʼunejexayi ja sakʼanil ja Dyosi wa skʼuʼaneyi ja smandari sok wa skʼulane ja aʼtel akʼubʼalyile. Ja Jyoba yaʼakan sakʼan ja Noé ja bʼa Bʼutʼ Jaʼi. Cha ojni skoltay ja yaʼtijum bʼa yiʼunejexa jaʼ bʼa toj aye ja yajni xchʼaysnajel ja luʼumkʼinal it (Mar. 13:10; Apoc. 7:9, 10). Ja yuj jelni tʼilan yajelyi ja jsakʼaniltik ja Dyos soka yijel jaʼi. Ja maʼ wa xyaʼakan tsaʼan ja yijel jaʼ yuj jastik bʼa mi tʼilanuk xiwelani sbʼaj oj xchʼay ja sakʼanil bʼa tolabida.

5. ¿Jasa oj jpaklaytik ja bʼa artikulo it?

⁵ Yuja mi tajneluk ja yijel jaʼi, jel tʼilan oj katik sjakʼjel ja oxe sjobʼjelik  it; 1) ¿Jasa wa sjeʼa ja Biblia sbʼaja yijel jaʼi? 2) ¿Jasa bʼajtan oj kʼulaxuk ja bʼa yijel jaʼ? Sok 3) ta wa xkatikyi estudio bʼa Biblia ja kuntikiltiki ma tuk ixuk winik, ¿jas yuj jel tʼilan oj ajyuk tʼabʼan jkʼujoltik ja stʼilanil ja yijel jaʼi?

6, 7. a) ¿Jasa stojolan ja yijel jaʼ skʼulan ja Juan? b) ¿Jas yijel jaʼ skʼulan bʼa tukni waj ja xcholi sok jas yuj?

⁶ Ja sbʼajtanil ekʼele wa staʼa tiʼal ja Biblia ja yijel jaʼi jani it skʼulan ja Juan maʼ wa xyaʼa yijel jaʼi (Mat. 3:1-6). Ja matik wa xwajye sok ja Juan bʼa oj ajuk yiʼe jaʼi wa skʼulane bʼa sjejel wa snaʼawe malaya yuja wa skʼokowe ja Ley bʼa Moisés. Pe tʼilani oj jchiktestik ja yijel jaʼ bʼa mas tʼilan skʼulan ja Juani tukni ja xcholi. Ja yeʼn ajyiyuj ja niwan cholal bʼa yajel yiʼ jaʼ ja Jesús, ja yunin ja Dyos ajyi bʼa Luʼum (Mat. 3:13-17). Yuja toj leki, mini tʼilanuk oj snaʼ malaya yuj jun mulal (1 Ped. 2:22). Ja yeʼn yiʼaj jaʼ bʼa sjejel chapanxa ay bʼa yajel ja sakʼanil bʼa skʼulajel ja jas wa skʼana ja Dyos (Heb. 10:7).

⁷ Ja bʼa janekʼ tyempo albʼi ja yaʼtel ja Jesús ja bʼa luʼumi, ja snebʼumaniki cha yawe yiʼ jaʼ tuk ixuk winik (Juan 3:22; 4:1, 2). Ja yijel jaʼ skʼulaneʼi jani junxta soka jastal skʼulan ja Juan, bʼa sjejel wa snaʼawe malaya yuja wa skʼokowe ja Ley ja Moisés. Pe tsaʼan yajni chami sok sakʼwi ja Jesús, ja yijel jaʼ sbʼaja matik wa skʼana oj ochuke nochumaniki tukni ja jasa wa stojolani.

8. a) ¿Jasa mandar yayi ja snebʼumanik ja Jesús yajni sakʼwita? b) ¿Jas yuj jel tʼilan oj yiʼe jaʼ ja nochumanik bʼa Kristo?

⁸ Ja bʼa jabʼil 33, yajni sakʼwita ja Jesús sjeʼa sbʼaj yiʼ mas ja 500 winik, ixuk sok bʼobʼta cha ajyi yal untik. Bʼobʼta ti tiw ja yala: «Caaxic, cax ja ba spetzanil ja lugari ba jachuc oj och jnebumanil ja cristiano jumasa. Ti xa cʼulanex bautizara ja ba sbiil ja Tatali soc ja queni, como yuninon nia, soc ja Espíritu Santo. Jeahuic ba oj scʼuuque spetzanil ja jmandari» (Mat. 28:19, 20; 1 Cor. 15:6). Ja yuj, lajansok tini ajyiye jitsan ja snebʼumanik ja yajni yaʼa ja mandar bʼa yajel och nebʼumanil. Chomajkil yala spetsanil ja maʼ skʼana oj yiʼ ja «syuko» jastal snochuman bʼa yeʼna tʼilani oj yi jaʼ (Mat. 11:29, 30, TNM). Ja matik wa skʼanawe yajel gustoʼaxuk ja Dyosi tʼilani oj skis-e ja xchol yiʼoj ja Jesús bʼa oj kʼotuk ja jas wa skʼana ja Dyosi. Kechanta jachuk wa xbʼobʼ yiʼe jaʼ. Jatani ja tikʼe yijel jaʼ it bʼa lek oj yil ja Dyosi. Ja bʼa Biblia, ay jitsan prebaʼik ja bʼa matik ochye nochuman bʼa Kristo ja bʼa bʼajtan siglo snaʼawe jas wa stojolan ja yijel jaʼi sok mini yaʼawekan tsaʼan yuj jastik bʼa mey stʼilanil (Hech. 2:41; 9:18; 16:14, 15, 32, 33).

9, 10. ¿Jas wa xnebʼatik ja bʼa winik bʼa Etiopía soka bʼa Pablo sbʼaja yijel jaʼi?

⁹ (Kʼuman ja Hechos 8:35, 36). La kiltik ja jasa ekʼ sbʼaj jun winik bʼa Etiopía bʼa sutxi judío sok kumxum bʼa snaj yajni ti ajyi bʼa Jerusalén bʼa yajelyi stoyjel ja Dyos. Jun anjel yala yabʼ ja Felipe bʼa oj «xchol yab ja jastal ecʼ ja Jesusi». ¿Jastal sjakʼa ja winik bʼa Etiopía? Yabʼ stojol ja stʼilanil bʼa oj skʼuʼuk ja Jesús jastal Ajwalal. Pes yuja wa skʼana oj skʼuluk ja jasa wa skʼana ja Jyoba sbʼaja nochumaniki, wego skʼana oj yiʼ jaʼ.

¹⁰ La cha jpaklaytik ja bʼa winik judío  bʼa yiʼaj spatik ja snochumanik ja Kristo. Ja yeʼn ti manxi ja bʼa chonabʼ bʼa yaʼunej sbʼaje soka Dyosi. Pe ja judíoʼiki xchʼayawe ja jastal wa xyila sbʼaje soka Jyoba yuja mi kʼuʼabʼal ajyiyeʼi. Ja winik jaw jani mero snocho ja kostumbre yiʼoj ja judíoʼiki. Pe ja Jesús ya ekʼyi jun rason masan bʼa satkʼinal sok ja winiki skʼanani ja koltajel ajiyi yuja Ananías, «qʼue tecʼan huego. Ti xa cʼulaji bautizara» (Hech. 9:17, 18; Gál. 1:14). Ja judío jaw kʼot najuk sbʼaj jastal ja jekabʼanum Pablo. Yajni ja yeʼn yabʼ stojol ja cholal yiʼoj ja Jesús ja bʼa jas wa skʼana oj skʼuluk ja Dyosi, wego yiʼaj jaʼ (kʼuman ja Hechos 22:12-16).

11. a) ¿Jasa wa xnikjiye ja matik wa xkatikyi estudio bʼa Biblia bʼa ayiʼe jaʼ? b) ¿Jastal wa xkabʼtik yajni wa xkilatik wane yijel jaʼ ja maʼ yawetayi ja sakʼanile ja Jyoba?

¹¹ Jachtikni wa x-ekʼ ja bʼa jtyempotik soka matik wa xyiʼaje estudio, anima kerem akʼixuk ma axa skʼujole. Ja matik ayiʼoje skʼuʼajel sok chaʼanyabʼalil wa xyilawe ja smeranil bʼa Biblia wani xkʼankʼuniyujile bʼa yajelyi ja sakʼanile ja Jyoba sok yijel jaʼ. Bʼa spetsanil ja niwan tsomjeliki, wa x-ekʼ jun loʼil bʼa jani wa xkʼot sbʼaj ja matik wa skʼanawe oj yiʼe jaʼ. Ja taʼumantiʼotik bʼa Jyoba wani la gustoʼaxitik yajni jun estudiante wa xkʼot yiʼ jaʼ. Cha jachuk ja nantatalik wa xgustoʼaxiye yajni wa xyila ja yuntikile wa xyiʼaje jaʼ. Ja bʼa jabʼil bʼa xcholjel 2017, mas ja 284,000 ixuk winik yiʼaje jaʼ bʼa sjejel yawetayi ja sakʼanile ja Dyosi (Hech. 13:48). Kʼotni yabʼye stojolil ja yijel jaʼ juni jasunuk tʼilan sbʼaja nochumaniki. Pe ¿jasa skʼulane bʼajtan bʼa oj kʼot yiʼe jaʼ?

12. ¿Jastik jun oj skʼuluk june maʼ wan yijel estudio bʼa Biblia bʼajtanto yuj oj yi jaʼ?

¹² Bʼajtanto oj yiʼe jaʼ, ja estudianteʼiki tʼilani oj snebʼ-e ja smeranil sbʼaja Dyosi, ja jasa wa skʼana oj skʼuluki soka jasa skʼulunej bʼa oj jtaʼ jsakʼaniltik (1 Tim. 2:3-6). Ja snajel jaw oj ajukyi skʼuʼajel bʼa oj ijuk och bʼa mi oj skʼuluk ja jastik mi lek xyila ja Jyoba sok bʼa skʼuʼajel ja jastik yaʼunejkan kulani (Hech. 3:19). Meran, ja Dyos mini lek xyila ja maʼ yaʼunejyi ja sakʼanil ta wanto skʼulajel jastik jun mi lekuk (1 Cor. 6:9, 10). Pe mi malanukta ja maʼ wa x-ajiyi estudio bʼa Biblia oj skʼuʼuk ja jastik yaʼunejkan kulan ja Dyos. Cha tʼilan oj wajuk ja bʼa tsomjeliki, jastal ja bʼa xcholjeli sok sjejel jach tikʼan. Ja Jesús yala ja aʼtel it oj skʼuluke ja snochumaniki (Hech. 1:8). Yajni naka wanxa skʼulajel ja it, ja maʼ oj yiʼ jaʼi oj bʼobʼ yayi orasyon ja Jyoba jach stuchʼil bʼa yajelyi ja sakʼanili sok tsaʼan yijel jaʼ bʼa stiʼ sat ja tuk.

13. Yajni wa xkatik estudio bʼa Biblia, ¿jas yuj tʼilan oj ajyuk tʼabʼan jkʼujoltik ja maʼ wa skʼana oj ochuke nochumaniki tʼilani oj yiʼe jaʼ?

¹³ Yajni wantik skoltajel ja kuntikiltiki soka matik wa xkatikyi estudio bʼa Biblia bʼa a-skʼuluke ja jasa tʼilanik oj kʼulaxuki, tʼilani oj ajyuk tʼabʼan jkʼujoltik tʼilan oj yiʼe jaʼ bʼa oj ochuke snochumanik Kristo. Jachuk mini oj jkʼultik dudar bʼa slejel jutsʼinik bʼa loʼilanel soka yeʼnle sbʼaja stʼilanil ja yajelyi ja jsakʼaniltik ja Dyos soka yijel jaʼi. Wani xkʼanatik oj kʼiʼuke sok akʼot yiʼe jaʼ.

14. ¿Jas yuj mi maʼ wa xnetʼatik bʼa oj yi jaʼ?

¹⁴ Mini maʼ oj snetʼ ja maʼ wan yijel estudio oj yi jaʼ, mini ja snantati, mini ja maʼ wan yajel estudio mini jun jmoj-aljeltik bʼa kongregasyon. Ja Jyoba mini wa skʼulan (1 Juan 4:8). Jaʼukto  maʼ oj jkʼuluktik ja jaw, yajni wantik sjejelyi ja smeranil, tʼilani oj katik julskʼujol jel tʼilan oj kʼot yamigoʼuk ja Dyos. Ja jas oj nikjukyuj bʼa yijel jaʼ jani ja meran syajtajel ja smeranili soka kʼankʼunel bʼa skʼulajel spetsanil ja jas oj skʼuluk jun nochuman (2 Cor. 5:14, 15).

15, 16. a) ¿Ay maʼ jun sjabʼilil bʼa yijel jaʼ? Cholo. b) Anima ja estudiante yiʼaj ta jaʼ bʼa pilan relijyon, ¿jas yuj tʼilan oj yiʼ jaʼ jastal taʼumantiʼ bʼa Jyoba?

¹⁵ Ja estudianteʼiki chikani jas jabʼil yiʼoje bʼa oj yiʼe jaʼ, pes yujni mini junukxta wa xkʼiye bʼa yaʼteltajel ja Dyosi. Jitsan wa xyiʼaje jaʼ yajni kerem akʼixeto, sok tojni wa x-ajyiye soka Jyoba bʼa spetsanil ja sakʼanile. Tuk wa snaʼawe sbʼaj ja smeranil yajni ayxa skʼujole, sok jujuntik ayni ayxa yiʼoje mas ja 100 jabʼili, sok jatoni wa xkʼot yabʼye stojol ja stʼilanil oj yiʼe jaʼ.

¹⁶ Ja ajkʼach nebʼumaniki tʼilani oj yiʼe jaʼ anima yiʼunejexa jaʼ bʼa pilan relijyon. Ja Jyoba kechantani lek xyila ja yijel jaʼ yajni june ayxa yiʼoj ja snajel tsʼikan lek sbʼaja jas wa skʼana. Ja jaw ja jas ekʼ sbʼaj jun ixuk bʼa tʼusan mi ayxa yiʼoj 80 jabʼil. Yuja bʼa sakʼanili yiʼaj jaʼ bʼa tuktukil relijyon, sjobʼoyi ja maʼ wa x-ajiyi estudio ta tʼilani oj yi jaʼ yajkʼachil ekʼele. Ja jmoj-aljeltiki spaklay sok jujuntik tekstoʼik bʼa Biblia. Ja ixuki yabʼ stojol ja jas wa xyala ja Biblia sbʼaja jaw sok tʼusan tsaʼan yiʼaj jaʼ (kʼuman ja Hechos 19:3-5).

17. ¿Jasa tʼilan spensarajel ja kʼakʼu wa x-ixi jaʼi?

¹⁷ Ja kʼakʼu wa xyiʼaj jaʼ june juni kʼakʼu jel gusto. Pe chomajkil juni ekʼele bʼa jel tʼilan oj spensaraʼuk ja janekʼto oj skʼujoluk yajel kʼotuk ja sakʼanil yaʼunejyi ja Dyosi. Ja snochumanik ja Jesús mixa ayukotik sakʼan bʼa «quechan ja quentic mismo oj cʼul pensar jbajtiqui. Sbej ni jaʼ oj cʼultic ja jas huas scʼana ja maʼ cham ni yuj ja quentiqui, jaxa mas tzaani, aaji ni sac-huuca» (2 Cor. 5:15; Mat. 16:24).

18. ¿Jasa oj jpaklaytik ja bʼa artikulo jakumi?

¹⁸ Ja bʼa artikulo it, kilatik ja kʼotel jun meran nochuman bʼa Kristo mini tajneluk. Jani yuja it ja snan ja María yaʼa sbʼaj ja sjobʼjelik bʼa skʼeʼulabʼili. Ta ja weʼn aya wuntikil, bʼobʼta ajobʼo abʼaj: «¿Chapanxa maʼ ja kuntikili bʼa oj yiʼ jaʼ? ¿Ayxa maʼ yiʼoj jitsan snajel bʼa jachuk ja Jyoba lek oj yil ja oj yayi ja sakʼanili? ¿Tʼilan maʼ oj skʼul estudiar jun skʼelsat sok slejel jun lekil yaʼtel bʼajtanto oj yi jaʼ? ¿Jaxa ta sleʼa jun chaʼan smul ja yajni yiʼajta jaʼi?». Ti oj jpaklaytik bʼa artikulo jakum. Cha oj kiltik jastal ja nantatalik mi oj jelxuke sbʼaja jastal wa xyilawe ja yijel jaʼi.