JPETSANILTIK wani xkʼankʼunikujtik aʼiljukotik jastal ixuk winik bʼa toj sok bʼa lek. Pe ja it mixani pasiluk ja bʼa jtyempotiki. Jitsan kristyano mixani wa «syajtaye ja bʼa leki» (2 Tim. 3:3, TNM). Bʼobʼta jani wa xyiʼaje ja sakʼanile soka jastik wa skʼuʼane ja bʼa leki soka bʼa mi lekuki, jastalni wa spensaraʼane ja yeʼnle «ja bʼa leki kʼotel mi lekuk sok jaxa bʼa mi lekuki ja kʼotel lek» (Is. 5:20). Jpetsaniltik wani la wokolanitik soka jas ekʼel jbʼajtiki sok yuja mulanumotiki. Ja yuj, bʼobʼta ojni kabʼtik jastal jun jmoj-aljeltik bʼa yaʼteltanunej ja Jyoba bʼa jitsan jabʼil, bʼa wa xyala: «Jelni wokol xkabʼ skʼuʼajel ja keʼn kʼotelon jun ixuk bʼa lek ja jmodo».

Jpetsaniltik wani xbʼobʼ katik ajyuk ja lekil kʼujol. Ja it juni modoʼal wa xtax ja bʼa satinel ja yip ja Dyosi, bʼa masni jel ja yip yuj chikan jas wokol ay ja bʼa luʼumkʼinali soka wokol kiʼojtik bʼa keʼntikta. La jpaklaytik jasunkiluk ja lekil kʼujol sok la kiltik jastal oj bʼobʼ jchiktestik mas ja bʼa jsakʼaniltiki.

Bʼa pasil ta yaljel, jani ja modoʼal wa sjeʼa ja maʼ leki, bʼa mi maloʼuk sok tojni ja smodo. Ja maʼ wa sjeʼa lekil kʼujol tolabida wa sleʼa modo oj skoltay ja tuki sok skʼulajelyi jasunuk yuj yeʼnle.

Bʼobʼta wani xnaʼatik sbʼaj jujuntik ixuk winik bʼa jelni pwesto aye bʼa oj skʼulukeyi jastik lek ja spamilyaʼe ma yamigoʼe. Pe ja kristyano bʼa lek wa xtax soka Dyosi mini jaʼita wa skʼulan ja jaw. Meran, mini maʼ wa xbʼobʼ sjeʼ toj lek ja modoʼal jaw, pes ja Biblia wa xyala «mini ay jun winik toj ja bʼa luʼumi bʼa tolabida wa skʼulan ja bʼa leki sok mi oj koʼ mulal» (Ecl. 7:20). Sok ja jekabʼanum Pablo cha yala: «Huan nix naa que ja jcuerpo [...]. Mi ni jas yioj ja ba leca» (Rom. 7:18). Ja yuj, ta wa xkʼanatik oj katik ajyuk ja modoʼal jaw, jelni sbʼej oj jpaklaytik ja sjejel bʼa Jyoba, ja yechalil ja bʼa lekil kʼujoli.

Ja Jyoba yeʼnani ja maʼ wa xyaʼa kulan ja bʼa jas leki. Ja tsʼijbʼuman bʼa jun salmo yala yabʼ: «Ja weʼni lekaniʼa, sok spetsanil ja jastik akʼuluneji lekniʼa. Jeʼaki jawa rasonik achapuneji» (Sal. 119:68). La jpaklaytik chabʼ jasunuk ja bʼa lekil skʼujol ja Dyos wa xyala ja bʼa bersikulo jaw.

Ja Jyoba jel lek. Ja lekil kʼujolal bʼa Jyoba jelni tʼilan ja bʼa smodoʼik. La kiltik jasa ekʼ ja yajni yala yabʼ ja Moisés: ‹Keʼnani oj kʼuluk bʼa spetsanil ja lekil jkʼujol aʼekʼuk ja bʼa stiʼ asat›. Yajni wan ekʼel ja slijpelal ja Dyos, bʼa tini cha chʼikan ja lekil skʼujol, ja Moisés yabʼ ja yaljelik it: «Jyoba, Jyoba, jun Dyos jel snaʼa yajulal sok wa xyabʼ syajal, mi xkʼe skoraja wego, jel lek smodo, mi xjipwanikan sok tolabida wa xyala ja smeranili, bʼa wa sjeʼayi lekil skʼujol jitsan mil, bʼa wa xyaʼa perdon ja jas mi lek skʼulajel, ja skʼokjel abʼal sok ja mulali, pe mini oj ya ekʼ lom bʼa mi oj yayi kastigo ja maʼ smuli» (Éx. 33:19; 34:6, 7). Ja yuj, ayni kiʼojtik rasonik bʼa yabʼjel stojol ja lekil skʼujol ja Jyoba jani wa sjeʼa bʼa spetsanil ja jasa wa skʼulani. Yajni ja Jesús jak ja bʼa Luʼum jastal jun winik, yeʼnani waj ja lekil sjejel bʼa lekil skʼujol bʼa toj lek. Anima jachuk, ja yeʼn yala: «Mi ni june maʼ lec, quechan ja Diosi» (Luc. 18:19).

Ja Jyoba wa skʼulan ja bʼa leki. Ja lekil skʼujol ja Jyoba jani wa xchiknaji soka jas wa skʼulani. Ja Biblia  wa xyala: «Ja Jyoba jelni lek sok spetsanile, soka syajulal skʼujol wani xchiknaji bʼa spetsanil ja jasa wa skʼulani» (Sal. 145:9). Ja Jyoba wa sjeʼa lekil skʼujol bʼa mi maʼ wa stsaʼa, yajelyi sakʼanil ja ixuk winik sok spetsanil ja jasa wa xmakuniyujile bʼa oj ajyuke sakʼan (Hech. 14:17). Cha wani sjeʼa yajni wa xyaʼa perdon ja jmultiki. Ja tsʼijbʼuman bʼa jun salmo yala: «Ja weʼn, ah kajwal Jyoba, jel leka sok pwestoxta aya bʼa oj kʼulwanan perdonar» (Sal. 86:5). Wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ja «Jyoba mini jas oj smakyi bʼa lek ja matik toj wane bʼejyel» (Sal. 84:11).

Yuja Jyoba skʼulanotik jastal splanta ja yeʼn, wani xbʼobʼ jetik lek ja jmodotiki sok skʼulajel ja bʼa toji (Gén. 1:27). Anima jachuk, ja Biblia wa xyala kabʼtik ja matik yaʼtijumotik ja Dyos: ‹Nebʼawik bʼa skʼulajel ja bʼa leki› (Is. 1:17). ¿Jastal oj katik ajyuk ja modoʼal it jel xpaywani? La kiltik oxe jasunuk bʼa skʼulajel.

Bʼajtan, yajelyi orasyon bʼa skʼanjel ja yip ja Dyosi, bʼa oj skoltayotik bʼa lek oj yil-otik ja yeʼn (Gál. 5:22, TNM). Jachniʼa, ja yip ja Dyosi wa skoltayotik bʼa oj kʼot jyajtaytik ja bʼa leki sok yijnajel ja bʼa malo (Rom. 12:9). Mi kechanuk, ja Biblia wa xyala ja Jyoba wani xbʼobʼ skʼuluk bʼa ‹tola vida toj oj ajyukotik soc toj oj kʼumanukotik› (2 Tes. 2:16, 17).

Xchabʼil, tʼilani oj jkʼumuktik ja Yabʼal ja Dyos. Yajni wa xkʼulantik, ja Jyoba wa sjeʼakitik ja «sbʼejlalil ja bʼa leki» sok wa xchapawotik bʼa oj «cʼultic spetzanil ja ba lequi» (Prov. 2:9; 2 Tim. 3:17). Yajni wa xkʼumantik ja Yabʼali sok wa xpensaraʼantik sbʼaja jaw, wani xbʼutʼutik ja jkʼujoltik jastik jel chaʼanyabʼalil sbʼaja Dyos soka jas wa skʼana. Ja jastik it wa xkʼot jastal jun jasunuk jel chaʼan stsʼakol bʼa oj skoltayotik ja yajni tʼilani (Luc. 6:45; Efes. 5:9).

Yoxil, tʼilani oj jkʼujoluktik bʼa skʼulajel «ja ba lequi» (3 Juan 11). Ja bʼa Biblia, wa xtaʼatik sjejelik bʼa sjeʼawe lekil kʼujol bʼa wa xbʼobʼ jnochtik ja keʼntiki. Pe ja bʼa mas leki jani ja sjejel bʼa Jyoba soka Jesús. Pe cha ay tuk sjejelik bʼa jel naʼubʼal sbʼaje. Bʼobʼta wa xjul jkʼujoltik ja sjejel bʼa Tabita soka Bernabé (Hech. 9:36; 11:22-24). ¿Jas yuj mi xpaklaytik ja jasa wa xyala ja Biblia sbʼaja yeʼnle sok yiljel ja jasa skʼulane bʼa skoltajel ja tuki? La jpensaraʼuktik ja jasa wa xbʼobʼ jkʼuluktik bʼa skoltajel junuk ja bʼa jpamilyatik ma ja bʼa kongregasyon. La kiltik ja slekilalik yilawe ja chabʼ yaʼtijumik Dyos jaw yuja skʼulane ja bʼa leki. Jachni wa xcha bʼobʼ ekʼ jbʼajtik ja keʼntiki.

Cha wa xbʼobʼ jpensaraʼuktik sbʼaja matik wa skʼulaneyi bʼa lek ja tuk ja bʼa jtyempotik. Jun sjejel, ja ansyanoʼik bʼa kongregasyon jelni wa x-aʼtijiye sok wa syajtaye ja bʼa leki. Sok mokni cha chʼay  jkʼujoltik ja jmoj-aljeltik ixuk bʼa toj aye, pes kʼoteleni «je‘uman ja bʼa leki» sbʼaja jas wa xyalawe soka jas wa skʼulane (Tito 1:8; 2:3, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi). Jun jmoj-aljeltik sbʼiʼil Roslyn wa xyala: «Ay jun kamiga bʼa jelni wa xchʼaka sbʼaj bʼa oj skoltay sok oj stsatsankʼujoluk ja smoj-aljelik bʼa kongregasyon. Wa spensaraʼan ja jastal wa xtaxye sok kʼajyelni wa xyaʼa yal majtanalik ma bʼa skoltajel tuk modoʼik. Bʼa keʼna kʼotelni june maʼ jel lek».

Ja Jyoba wa xyala yabʼ ja yaʼtijumiki ‹a-sleʼe ja bʼa leki› (Amós 5:14). Ta jach wa xkʼulantik, mini kechan oj yajtaytik ja jastik yaʼunejkan kulani, pes ojni jkʼujoluktik mas bʼa skʼulajel ja bʼa lek ja bʼa stiʼ sati.

Bʼa sjejel lekotik, mini tʼilanuk skʼulajel jastik chamyabʼjel ma yajel majtanalik jel chaʼan stsʼakol. La katik jun sjejel. Bʼa oj kʼiʼuk jun yal teʼ, mini wa xkatik ochyi jitsan jaʼ bʼa jun ita ekʼele, wani xkatik ochyi tʼusan jaʼ bʼa jitsan ekʼele. Jastalni jaw, ja keʼntiki wani xbʼobʼ jetik lekil kʼujol ja yajni wa xkʼulantikyi jastik bʼa chʼin ja tuk.

Ja Biblia wa xyala jpetsaniltik tʼilan listo sok chapan oj ajyukotik bʼa skʼulajelyi bʼa lek ja tuki (2 Tim. 2:21, TNM; Tito 3:1, TNM). Ta kʼelan jakanxta aytik ja jas wa x-ekʼ sbʼaja tuki, seguro ojni jtatik modo bʼa skoltajel «ja ba slequil ja jmojtiqui» (Rom. 15:2). Bʼobʼta ja it ti chʼikan yajel jun jasunuk kiʼojtik (Prov. 3:27). Oj bʼobʼ jloktik june bʼa yajel ekʼ jun rato gustoʼil ma waʼelsoke lajan. ¿Ay maʼ june bʼa wa xnaʼatik sbʼaj maloʼay? Ta jachuk, ojni bʼobʼ kulataytike ma skoltajele. Ayni jitsan modo bʼa yaljel jun jasunuk bʼa «oj bob scolta ja yaltzil ja jmojtiqui, chican jas modoil, jaxa maʼ huas smacla ja jas huax calatiqui, oj alegreaxuc ja yaltzili» (Efes. 4:29).

Wani xkʼujolantik bʼa skʼulajelyi ja bʼa lek spetsanil ja kristyano jastalni ja Jyoba. Yuja jach wa xkʼulantik, mini maʼ wa stsaʼatik. Jun modo bʼa skʼulajel ja jaw jani yijel och yile ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyosi. Jastalni yaʼa mandar ja Jesús, wani xkʼulantik pwersa skʼulajel yile ja bʼa lek, chomajkil ja matik wa xyilawotike kontra (Luc. 6:27). Mini tʼun maloʼuk syajtajel sok sjejelyi lek ja jmodotik ja tuk, pes soka «jastik junuk it mey ley» (Gál. 5:22, 23, TNM). Ta wa xkʼulantik ja bʼa lek anima wala iljitik kontra ma yajni teyotik bʼa yoj wokolik, bʼobʼta ojni mojxuke ja tuk ja bʼa smeranil sok oj katikyi stoyjel ja Dyos (1 Ped. 3:16, 17).

Ja Biblia wa xyala ja ‹winik bʼa lek› wani x-ajiyi ja stsʼakol ‹sbʼaja jasa wa skʼulani› (Prov. 14:14). ¿Jas jujuntik ja slekilal jaw? Bʼobʼta masni lek oj yil-otik ja kristyano (Prov. 14:22). Sok, anima mi skʼulane, pe ta mi kaʼatikan sjejel lekil kʼujol bʼobʼta ja jaw oj koltajuke bʼa oj kʼumbʼuk ja skʼujole sok oj lamxuke (Rom. 12:20).

Jitsan bʼobʼta ojni xchole janekʼto slekilal wa xyilawe yuja yaʼawekan ja bʼa mi lekuki sok skʼulajel ja bʼa leki. La kiltik ja sjejel bʼa Nancy. Ja yeʼn wa xyala: «Ja yajni kʼiyon jani mini jas wa xkayi stʼilanil, wa xkʼulan jastik bʼa kux sok mini la kiswaniyon. Pe yajni jnebʼa ja jastik yaʼunejkan kulan ja Dyos sbʼaja jastik leki sok kʼe ka makunuk ja bʼa jsakʼanili, jelni kʼot gustoʼaxukon. Ja wego wanxa xkʼana jbʼaj».

Ja jas mas jel tʼilan bʼa oj katik ajyuk ja lekil kʼujoli yujni wa xkatik gustoʼaxuk ja Jyoba. Ja yeʼn wa xyila ja jasa wa xkʼulantik, anima jitsan mi xyilawe. Wanxtani xyila ja jpensartik bʼa lek soka jastik wa xkʼulantiki (Efes. 6:7, 8). ¿Sok jasa slekilal wa x-ilxi? Pes ja «Jyoba lek wa xyila ja maʼ leki» (Prov. 12:2). Ja yuj, la katik ajyuk mas ja lekil kʼujol. Ja Jyoba wa skʼapa: «Ja maʼ huan sleejel ba lequi, oj ni aaji lijpuc ja ora jahua. Oj toyjuque lec yuj ja Diosi. Laman juntiro oj ajyuque» (Rom. 2:10).