1, 2. a) Bʼajtanto oj chamuk ja Jesús, ¿jasa yala yabʼ ja snochumanik? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo). b) ¿Jas yuj jel tʼilan bʼa keʼntik ja snajel lek jas yuja wa xcholotiki? c) ¿Jasa oj jpaklaytiki?

JUN akwal bʼajtanto oj chamuk ja Jesús, albʼi loʼilani soka sjekabʼanumiki. Bʼa yala yabʼye jel wa xyajtajiye yuj. Sok jastalni kilatik ja bʼa bʼajtan artikulo, ja yeʼn ya slaj sbʼaj jastal jun ibʼe tsʼusubʼ. Ja bʼa modo jaw, stsatsankʼujolan ja snebʼumaniki bʼa mi oj yawekan «yajel jitsan satinel», wa xkʼan kaltik, bʼa mi oj el sganaʼe sbʼaja xcholjel ja sGobyerno ja Dyosi (Juan 15:8).

² Pe ja Jesús mi kechan yala yabʼye jasa oj skʼuluke, cha yala jas yuj tʼilan oj skʼuluke. Yayile rasonik bʼa mi oj yawekan xcholjel. ¿Jas yuj jel tʼilan bʼa keʼntik ja snajel lek jas yuja wa xcholotiki? Yujni oj snik-otik bʼa mi oj katikan ‹spukjel bʼa spetsanil ja lugari› (Mat. 24:13, 14). Ja yuj, oj jpaklaytik chane rason wa xyala ja Biblia bʼa xcholjel. Cha oj jpaklaytik chane jasunuk wa xyakitik ja Jyoba sok bʼa wa skoltayotik bʼa mi oj katikan satinel.

3. a) ¿Jas rasonik wa xtaʼatik ja bʼa Juan 15:8 sbʼaja xcholjeli? b) ¿Jasa wa senyaʼan ja tsʼusubʼik ya slaj sbʼaj ja Jesús, sok jas yuj jelni xkan sbʼaj ja senya jaw?

³ Ja rason mas tʼilan bʼa xcholjeli yujni jachuk wa xkatikyi stoyjel  ja Jyoba sok wa xkatik sakbʼuk ja sbʼiʼili (kʼuman ja Juan 15:1, 8 *). Ja bʼa teksto jaw ja Jesús ya slaj ja sTati jastal jun winik wa stsʼunu tsʼusubʼ. Jaxa yeʼn ya slaj sbʼaj jastal jun ibʼe tsʼusubʼ sok yala ja snochumaniki yeʼnle ja skʼabʼiki (Juan 15:5). Ja yuj, ja tsʼusubʼiki juni senya wa xkan sbʼaj lek ja satinel bʼa sGobyerno ja Dyos wa xyawe ajyuk ja nochumanik bʼa Kristo. Ja Jesús yala yabʼ ja jekabʼanumiki: «Ja jTat wa xtoyji yuja it, ta ja weʼnlex mixa waʼawexkan yajel jitsan satinel sok waxa jeʼawex jnochumanex». Wa xkatikyi stoyjel ja Jyoba yajni wa xcholotik sbʼaja sGobyerno ja janekʼ wa xbʼobʼkujtiki, jastalni jun tsʼunuman tsʼusubʼ wa x-ajiyi stoyjel yajni ja stsʼusubʼiki wa xyaʼa satik bʼa lek (Mat. 25:20-23).

4. a) ¿Jas modo wa xkatik sakbʼuk ja sbʼiʼil ja Dyosi? b) ¿Jastal waxa wabʼ ja weʼn ja cholal bʼa yajel sakbʼuk ja sbʼiʼil ja Dyos?

⁴ Jastalni kilatikta, yajni wa xcholotik, cha wa xkatik sakbʼuk ja sbʼiʼil ja Dyosi. ¿Jas modoʼil? Meran mini xbʼobʼ katik sakbʼuk mas, pes yujni sakxa lek juntiro. Pe la kiltik ja jas yala ja aluman Isaías: «Ja Jyoba bʼa kʼakʼanumik, yeʼn ja Maʼ sak oja wil» (Is. 8:13). Ja yuj, jun modo bʼa yajel sakbʼuk ja sbʼiʼil ja Dyosi jani yiljel chaʼanyabʼalil, spiljel bʼa tuk bʼiʼilal, sok skoltajel ja ixuk winik bʼa ayabʼye stojol ja sbʼiʼil ja Dyos jel sak juntiro (Mat. 6:9). Jun sjejel, yajni wa xcholotik ja lekil tsamal smodoʼik yiʼoj ja Jyoba soka bʼa skʼapjelal yaʼunejyi ja ixuk winiki, wa xkoltaytik ja sbʼiʼil ja Dyos ja bʼa jastik mi meranuk soka abʼaltanel wa xyaʼa ja Satanás (Gén. 3:1-5). Cha wa xkatik sakbʼuk ja sbʼiʼili yajni wa xkoltaytik ja ixuk winik bʼa oj snaʼe ja Jyoba ‹sbʼejni jawa xtoyji. Sbʼejni jawa xyajtaji, yujni jel juntiro ja yipi› (Apoc. 4:11). Ja Rune, bʼa ayxa junuk 16 jabʼil precursor, wa xyala: «Jelni wa xkayi tsʼakatal ja Kʼuluman bʼa sutsatkʼinal ja yaki ja cholal bʼa kʼotel Taʼumantiʼ bʼa yeʼn. Wa snikawon bʼa mi oj kakan xcholjel».

5. a) ¿Jas rasonik wa xtaʼatik ja bʼa Juan 15:9, 10 sbʼaja xcholjeli? b) ¿Jastal xchiktes ja Jesús ja stʼilanil ja stekʼjeli?

⁵ (Kʼuman ja Juan 15:9, 10). Pilan rason jel tʼilan yuja wa xcholotiki jani yuja yajtanel kiʼojtik soka Jyoba soka Jesús (Mar. 12:30; Juan 14:15). Ja Jesús yala yabʼ ja snebʼuman mi kechan oj ajyuke ja bʼa syajtaneli, jani cha mok yaʼekan ja yajtaneli. ¿Jas yuj? Yujni jel tʼilan oj ajyuk yujile stekʼjel bʼa oj kʼotuke meran nochuman jabʼil jabʼil. Ja Jesús xchiktes ja stʼilanil ja stekʼjeli yajni ya makunuk ja yaljel mok yaʼekan jitsan ekʼele ja bʼa teksto bʼa Juan 15:4-10.

6. ¿Jastal wa xjeʼatik wa xkʼanatik ajyel ja bʼa syajtanel ja Kristo?

⁶ ¿Jastal wa xjeʼatik wa xkʼanatik ajyel ja bʼa syajtanel ja Kristo sok mi oj jchʼaytik ja jastal lek wa xyilawotiki? Jani spaklajel ja smandariki. Bʼa tuk yaljel ja Jesús wa skʼanakitik la jkʼuʼuktikyi ja smandari. Ja smeranili, mini skʼanakitik skʼulajel mas ja jasa wa skʼulan ja yeʼni. Pes cha yala: «Jach ni ayon soc ja jTat ja quen. Tola vida huax cʼuan ja smandari, jayuj huax naa lec que jel ja syajal scʼujol jmoqui». Tini wa xchiknaji lek yeʼnani yaʼakitik ja sjejeli (Juan 13:15).

7. ¿Jastal wa syaka sbʼaj ja ajyel kʼuʼabʼal soka yajtaneli?

⁷ Ja Jesús xchiktesni ja jastal wa syaka sbʼaj ja ajyel kʼuʼabʼal soka yajtanel ja yajni yala yabʼ ja snochumaniki: «Ja ma‘ wa syajtayoni yi‘ojni ja kabʼali wa‘ni snolo‘a» (Juan 14:21, Ja yajkʼachil sju‘unil ja Dyosi). Chomajkil, yajni wa xkatik kʼotuk ja mandar yaʼa ja Jesús bʼa wajel sok xcholjel, cha wani  xjeʼatik ja yajtanel kiʼojtik soka Dyosi. ¿Jas yuj? Yujni ja mandar wa xyakitik ja Kristo jachni wa xcha spensaraʼan ja sTati (Mat. 17:5; Juan 8:28). Ja jastal wa xjeʼatik ja yajtanel kiʼojtiki, ja Jyoba soka Jesús wani xcha syajtayotike ja keʼntiki.

8, 9. a) ¿Jas pilan rason kiʼojtik bʼa xcholjel? b) ¿Jas yuj wa snikawotik bʼa mi oj katikan xcholjel ja jasa wa xyala ja bʼa Ezequiel 3:18, 19 soka bʼa 18:23?

⁸ Ja yoxil rason yuja mi xkaʼatikan xcholjeli yujni wa xkʼanatik oj kaltik yabʼ ja ixuk winiki. Ja Biblia wa xyala ja Noé, yalani «jastal ay ja sbej ja Diosi» (kʼuman ja 2 Pedro 2:5). Pe ja bʼa rason xcholo ja Noé bʼobʼta tini chʼikan ja bʼa yaljel wanxa mojxeljan jun chʼakelal. ¿Jas yuj jach wala eltik kʼot spensarajeli? La kiltik ja jas yala ja Jesús: «Ja tiempo jau mojan xa oj jacuc ja butjai, ja cristiano, jun xta ja smodoei. Huax huaaye. Huax nupaniye. Huax aaji chʼac yabalile. Jach scʼulane hasta cʼot ja cʼacʼu jau och ja ba barco ja Noeji. Mi ni tʼun yabye sbej ja jas alji yabyei. Hasta yilahue meran jac ja butjai, ti xa scʼuanea. Cuando huane xa huajel jai, ti snaahue que meran nia. Jach oj cho ajyuc otro vuelta cuando ora oj cho cocon jan ja ba satqʼuinali» (Mat. 24:38, 39). Ama ja ixuk winik mini skisawe, ja Noé skʼulani ja tarega bʼa yaljel yabʼ ja ixuk winik ojxta jak jun chʼakelal.

⁹ Ja bʼa jtyempotiki, wa xcholotik ja sGobyerno ja Dyos bʼa a-snaʼe ja jasa wa skʼana ja Jyoba sbʼaja ixuk winiki. Jastalni ja Jyoba, wa xkʼanatik meran lek a-smaklaye ja lekil rasoni sok aʼajyuke sakʼan (Ezeq. 18:23). Jachuk, ja xcholjel bʼa naʼits naʼits soka bʼa lugarik bʼa ay jitsan ixuk winik wani xbʼobʼ kaltik yabʼye sbʼaja sGobyerno ja Dyosi oj jakuk bʼa oj xchʼay-el snajel ja luʼumkʼinal it jelxa jomeli (Ezeq. 3:18, 19; Dan. 2:44; Apoc. 14:6, 7).

10. a) ¿Jas rason wa xtaʼatik ja bʼa Mateo 22:39 sbʼaja xcholjeli? b) Cholo jastal skoltaye ja Pablo soka Silas jun talna preso bʼa Filipos.

¹⁰ La kiltik pilan rason yuja mi xkatikan xcholjeli: wa xyajtaytik ja jmojtiki (Mat. 22:39). Wa xnaʼatik ja ixuk winiki wani xbʼobʼ tukbʼuk ja smodoʼe yajni wa x-ekʼ sbʼaje wokol ja bʼa sakʼanile. Ja yajtanel kiʼojtik bʼa yeʼnle wa snikawotik bʼa mi oj katikan xcholjel. La jpensaraʼuktik ja jas ekʼ sbʼaj ja Pablo soka Silas ja bʼa chonabʼ Filipos. Ja Pablo soka Silas lutjiye preso yuja kontraʼanumiki. Pe junta chʼaykʼujol, bʼa nalan akwal, jun terremoto snijkes ja preso sok spetsanil ja pwertaʼiki sjama sbʼaj. Ja talna preso xiw ta ja presoʼanumiki chʼakta eluke, ja yuj ojxa smil sbʼaj ajyi. Pe ja Pablo yawan bʼa yaljel yabʼ mok smil sbʼaj. Jel chamkʼujol ay, ja talnanum preso sjobʼo: «Jasuncʼa oj cʼuluc [...] ba oj bob elcon libre». Ja yeʼnle sjakʼawe: «Huan cʼa xa cʼuan ja Cajualtic Jesucristo, oj ni cʼulajanan perdonara» (Hech. 16:25-34).

11, 12. a) ¿Jasa wa sjeʼakitik sbʼaja xcholjel ja loʼil bʼa talnanum preso? b) ¿Jas yuj mi xkʼanatik yajelkan xcholjel?

¹¹ ¿Jasa wa sjeʼakitik ja loʼil it sbʼaja xcholjeli?  La kiltik jastal ja talna preso tukbʼi ja smodo sok skʼana skoltajel tsaʼan yajni ekʼ ja terremoto. Jastalni jaw, bʼobʼta jujuntik ixuk winik bʼa mi smaklaye ja rason bʼa Biblia oj tukbʼuke sok oj skʼan-e skoltajele tsaʼan yajni x-ekʼ sbʼaje wokol ja bʼa sakʼanile. Jun sjejel, jujuntik jel wa x-och stristeʼile yajni jun chʼaykʼujol wa xchʼay ja yaʼtele, wa xjom ja snupanele, wa x-alji yabʼye ay yiʼoje jun chamel bʼa mey yajnal ma wa xcham june ja bʼa jel syajtaye. Yajni wa x-ekʼ jastik junuk jastal jaw, ayni ixuk winik bʼa jato ni sbʼajtanil ekʼele wa sjobʼo sbʼaj ja stojolil ja sakʼanile. Bʼobʼta wa sjobʼo sbʼaje jastal ja talna preso: «Jasuncʼa oj cʼuluc [...] ba oj bob elcon libre». Yajni wa xtaʼawetik ja bʼa xcholjeli, bʼobʼta jatoni sbʼajtanil ekʼele wa skʼanawe oj smaklaye ja lekil rason kiʼojtik ja bʼa smajlajel.

¹² Ja yuj, ta mi xkaʼatikan xcholjel toj lek, oj bʼobʼ katik laman skʼujol ja ixuk winik yajni pwesto aye smaklajel (Is. 61:1). Ja Charlotte, bʼa ayxa yiʼoj junuk 38 jabʼil ja bʼa tyempo tsʼikani, wa xyala: «Ja yan ja ixuk winik chʼayelni aye. Wani skʼanawe bʼa oj smaklaye ja rason wa xkiʼajtik och yile». Jun jmoj-aljeltik ixuk sbʼiʼil Ejvor, bʼa ayxa yiʼoj junuk 34 jabʼil precursora ay, wa xyala: «Ja wego jelni jitsan ixuk winike bʼa jel tristeʼaye. Ja jasa wa xkʼana jani skoltajele, soka jaw wani snikawon bʼa mi oj kakan xcholjel». Pes tini wa xchiknaji lek ja yajtanel kiʼojtik sbʼaja jmojtiki jani wa snikawotik bʼa mi oj katikan xcholjel.

13, 14. a) ¿Jas majtanal wa staʼa tiʼal ja bʼa Juan 15:11? b) ¿Jastal wa xbʼobʼ ajyukotik gusto jastal ja Jesús? c) ¿Jastal wa skoltayotik ja gustoʼil it ja bʼa xcholjeli?

¹³ Ja bʼa tsaʼanxta akwal ajyi ja Jesús ja bʼa Luʼumi, ja yeʼn staʼayi tiʼal ja sjekabʼanumiki bʼa jitsan majtanal bʼa Jyoba bʼa oj koltajuke bʼa mi oj yawekan satinel. ¿Jastik junuk? Sok ¿jastal wa xkatik el slekil?

¹⁴ Ja gustoʼil. ¿Jun maʼ ijkatsal bʼa keʼntik skʼuʼajel ja smandar ja Jesús ja bʼa xcholjeli? Miyuk. Tsaʼan yajni chʼak yal ja bʼa ibʼe tsʼusubʼi, ja Jesús yala kabʼtik cha jachni oj ajyukujtik gustoʼil jastal yeʼn ta wa xcholotik ja sGobyerno ja Dyosi (kʼuman ja Juan 15:11). ¿Jas yuj? Jastalni kilatikta, ja yeʼn slaja sbʼaj jastal jun ibʼe tsʼusubʼ sok yala ja bʼi ja snebʼumani yeʼnle ja skʼabʼiki. Ja skʼabʼik ja teʼi wa x-ajiyile ja jaʼi soka jastik wa xmakuniyuji ja yajni ti nokʼan soka teʼi. Jastalni jaw, yajni ja Jesús skʼulan ja jasa wa skʼana ja sTati gusto ajyi, sok jachuk ja keʼntiki ta tolabida wala ajyitik tsoman soka Jesús skʼulajel ja jas skʼulani ja keʼntiki ojni cha kabʼtik ja gustoʼil (Juan 4:34; 17:13; 1 Ped. 2:21). Ja Hanne, bʼa masxa ja 40 jabʼil precursora ay, wa xyala: «Ja gustoʼil wa xkabʼ ja yajni wala elyon ja bʼa xcholjeli wa snikawon bʼa mi oj kakan». Ja gustoʼil jaw, wa xyaʼa kiptik bʼa mi oj katikan xcholjel, anima bʼa territorioʼik jel wokol (Mat. 5:10-12).

15. a) ¿Jas majtanal wa staʼa tiʼal ja bʼa Juan 14:27? b) ¿Jastal wa skoltayotik ja lamanil bʼa mi oj katikan yajel ajyuk satinel?

¹⁵ Ja lamanili. (Kʼuman ja Juan 14:27 *). Ja bʼa akwal jaw, ja Jesús yala yabʼ ja sjekabʼanumi: «Wa xkaʼawilex ja jlamanil». ¿Jastal wa skoltayotik ja slamanil ja Jesús bʼa mi oj katikan satinel? Yajni wa xkuchkujtik ja bʼa xcholjeli, wa xnaʼatik lekni wa xyilawotik ja Jyoba soka Jesús. Ja jaw, wa xyakitik jun lamanil bʼa tolabida (Sal. 149:4; Rom. 5:3, 4; Col. 3:15). Jun jmoj-aljeltik sbʼiʼil Ulf, bʼa 45 jabʼilxa wan aʼtel bʼa tyempo tsʼikan, wa xyala: «Jel kʼumbʼel wala kanyon tsaʼan ja  yajni wala elyon ja bʼa xcholjeli, pe ja aʼtel jaw, wa xkabʼ mi jas wa skʼulankuj palta sok wani xyayi jun meran stojolil ja jsakʼanili». Ja yuj jelni wa xkaʼatik tsʼakatal yabʼjel stsamalil ja lamanil jaw bʼa mini xchʼaki.

16. a) ¿Jas majtanal wa staʼa tiʼal ja bʼa Juan 15:15? b) ¿Jasa tʼilan oj skʼuluke ja jekabʼanumik bʼa mi oj yawekan yamigoʼajel ja Jesús?

¹⁶ Ja yamigoʼajel ja Jesús. Tsaʼan yajni yala yabʼ ja sjekabʼanumik wa skʼana mok kʼot tekʼan ja gustoʼil yiʼoje, ja Jesús xcholo yabʼye ja stʼilanil oj sjeʼe yajtanel bʼa mok smajlaye bʼa mi oj ajuk kumxukyile (Juan 15:11-13). Tsaʼan, yala yabʼye: «Camigo xa jbajtiqui». ¡Juni majtanal jel chaʼanyabʼalil yamigoʼajel ja Jesús! ¿Jasa tʼilan oj skʼuluke ja jekabʼanumik bʼa mi oj yawekan yamigoʼajel? Jani mi oj yawekan satinel (kʼuman ja Juan 15:14-16). Junuk chabʼ jabʼil bʼajtanto, ja Jesús yayile ja mandar bʼa xcholjel: ‹Ja Gobyerno bʼa satkʼinali mojanxa ay› (Mat. 10:7, TNM). Ja yuj ja bʼa tsaʼanxta akwal ajyi ja Jesús ja bʼa Luʼumi, stsatsankʼujolan bʼa oj kuchyujile sok bʼa mi oj yawekan ja aʼtel jaw (Mat. 24:13; Mar. 3:14). Skʼuʼajel ja mandar jaw mini pasiluk, pe ojni bʼobʼyujile sok jachuk mi oj yawekan yamigoʼajel ja Jesús. Pe aytoni jun pilan majtanal bʼa Jyoba bʼa ojni koltajuke.

17, 18. a) ¿Jas majtanal wa staʼa tiʼal ja bʼa Juan 15:16? b) ¿Jastal koltajiye ja snebʼuman ja Jesús ja majtanal jawi? c) ¿Jastik majtanal bʼa Jyoba wa xyaʼa kiptik ja bʼa jtyempotiki?

¹⁷ Ja wa xjakʼji ja korasyontiki. Ja Jesús yala yabʼ ja sjekabʼanumiki yajni wa skʼanawe jun jasunuk bʼa sbʼiʼil yeʼna, ojni ajukyile yuja Jyoba (Juan 15:16). Ja kʼapjelal jaw bʼobʼta jelni tsatsankʼujolajiye. * Meran, ja Jesús ojxtani chamuk, jun jasunuk ja yeʼnle mini xyabʼye lek stojol. Pe mini oj ajukekan bʼa mi oj koltajuke. Yajni skʼanaweyi ja Jyoba akoltajuke bʼa oj xchol-e ja rason sbʼaja sGobyerno ja Dyosi, ja yeʼn ojni sjakʼ ja yorasyone. Mini ekʼ mas tyempo, yilaweni jastal jakʼji yile (Hech. 4:29, 31).

¹⁸ Jachni wa xcha ekʼ ja bʼa jtyempotiki. Ta mi xkaʼatikan satinel, ojni kabʼtik ja stsamalil ja yamigoʼajel ja Jesús. Cha ojni ajyukotik seguro ja Jyoba ojni sjakʼ ja korasyontiki yajni wa xkʼanatikyi jkoltajeltik bʼa oj kuchkujtik jun wokol x-ekʼ jbʼajtik ja bʼa xcholjeli (Filip. 4:13). Janekʼto wa xkaʼatikyi tsʼakatal ja Jyoba yuja wa sjakʼa ja korasyontiki sok yuja kamigotik ja Jesús. Ja majtanalik jaw, wani xyaʼa kiptik bʼa mi oj katikan satinel (Sant. 1:17).

19. a) ¿Jas yuj mi xkaʼatikan xcholjel? b) ¿Jasa oj skoltayotik bʼa xchʼakjel ja aʼtel yaʼunejkitik ja Dyosi?

¹⁹ Jastalni kilatikta ja bʼa artikulo it, mi xkaʼatikan xcholjel yujni wa xkʼanatik oj katikyi stoyjel ja Jyoba sok yajel sakbʼuk ja sbʼiʼili, sjejel ja yajtanel kiʼojtik bʼa Jyoba soka bʼa Jesús, yaljel yabʼ spetsanil ja ixuk winik sok sjejel wa xyajtaytik ja tuki. Chomajkil, ja majtanal wa xyakitik ja Jyoba, ja gustoʼil, ja lamanil, ja yamigoʼajel ja Jesús soka jastal wa sjakʼa ja korasyontiki, wa xyaʼa kiptik bʼa xchʼakjel ja aʼtel yaʼunejkitiki. Ja Jyoba jelni sgusto ja wa xyila wa xkʼujolantik sok spetsanil jkʼujoltik bʼa «yajel jitsan satinel».