1, 2. a) ¿Jas yuj wa skoltayotik ja sjejel sbʼaja matik mi xyaʼawekan xcholjel ja bʼa territorioʼik mi jel smaklaye? (Kʼela ja poto bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo). b) ¿Jasa yala ja Jesús sbʼaja xcholjel «ja ba mero xchonabilei»? (Kʼela ja nota).

JA Sergio soka Olinda jun nupanum precursor bʼa ayxa yiʼoje mas ja 80 sjabʼile ti sbʼaje bʼa Estados Unidos. Yuja jelxani xyajbʼi ja yechmale, jelxani xwokolaniye ja wa xbʼejyiye. Anima yuja jaw, bʼa las siete ja saʼan sakbʼel, wa xkʼotye bʼa jun lugar jel x-ajyiye ixuk winik ja bʼa xchonabʼile sok ti wa ajyiye mojan ja bʼa wa x-ajyi ja autobusiki sok wa skʼapaweyi ja ixuk winik juʼunik elel bʼa Biblia. Jitsanxani jabʼil wane skʼulajel ja jaw. Tʼusan mi spetsaniluk ja ixuk winik mi xkiswaniye, pe ja yeʼnle tini wa x-ajyiye ja bʼa slugare, bʼa wa stseʼtsune ja matik wa xkʼeljiye yuji. Yajni wa xyaʼa las doce, wa xkumxiye takal ja bʼa snaje. Yajni oj sakbʼuk ja pilan kʼakʼu, tini oj cha ajyuke las siete bʼa saʼan sakbʼel. Ja jmoj-aljeltik jaw wa xcholowe ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyosi ja bʼa lugar jaw wake kʼakʼu ja semana, snajtil ja jabʼili.

² Jastalni yeʼnle, jitsan nochumanik bʼa Kristo bʼa toj aye jitsanxa jabʼil ti aye bʼa territorioʼik bʼa tʼusan mi spetsaniluk ja  ixuk winik mi skʼanawe ja lekil rasoni. Ta jach wala tax ja weʼn, wa xtoyowatikon yuja stekʼjel awiʼoji. * Jawa lekil sjejeli wa stsatsankʼujolan ja tuk yaʼtijum Dyos, cha jachni ja matik jitsanxa jabʼil wane xcholjel. La kiltik ja jas wa xyala jujuntik biajante: «Yajni wa xcholo sok ja jmoj-aljeltik bʼa toj aye, ja sjejel bʼa yeʼnle wa stsatsankʼujolanon». «Ja jastal toj ajyele wa skoltayon bʼa mi oj kakan sok bʼa mi oj xiwkon ja bʼa xcholjeli». «Ja lekil sjejel bʼa yeʼnle jel wa skoltayon».

3. ¿Jas oxe sjobʼjel oj jpaklaytik sok jas yuj?

³ Ja bʼa artikulo it, oj jpaklaytik ja oxe sjobʼjel it: ¿Jastik junuk ojni bʼobʼ ya el jganatik jujuntik ekʼele? ¿Jastal oj bʼobʼ satinukotik? ¿Jasa oj skoltayotik bʼa mi oj katikan satinel yuja stekʼjel? Ja sjakʼjeliki oj snikotik bʼa oj jchʼaktik ja aʼtel jekwani ja Jesús oj jkʼuluktik.

4. a) ¿Jastal yabʼ ja Pablo ja jel jitsan judíoʼik mi skʼanawe oj ochuke nochumanik bʼa Kristo? b) ¿Jas yuj jach yabʼi?

⁴ Xcholjel bʼa jun territorio bʼa mini june wa smaklay ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyosi wani xbʼobʼ ya axwukotik. Ta ja weʼn jach ekʼele bʼaj, seguro waxa wabʼ stojol ja jastal yabʼ ja jekabʼanum Pablo. Snajtil ja bʼa 30 jabʼil skʼulan ja bʼa xcholjeli, skoltay jitsan ixuk winik bʼa oj ochuke nochumanik bʼa Kristo (Hech. 14:21; 2 Cor. 3:2, 3). Pe mini bʼobʼyuj bʼa jitsan judíoʼik akʼotuke nochumanik bʼa Kristo. Tʼusan mi spetsaniluk mini skisawe ja Pablo sok jujuntik yiʼaje spatik (Hech. 14:19; 17:1, 4, 5, 13). Ja yeʼn tristeʼaxi yuja jitsan ixuk winik mi lek sjakʼawe. Yala: «Jel triste ayon juntiro. Tola vida huas syatzʼa sbaj ja caltzili» (Rom. 9:1-3). ¿Jas yuj jach yabʼi? Yujni wa syajtay ja xcholjeli sok cha jachuk ja ixuk winiki. Chamni skʼujol meran sbʼaja judíoʼik yajni yila mi skisawe ja syajal skʼujol ja Dyos.

5. a) ¿Jasa wa snikawotik bʼa xcholjel? b) ¿Jas yuj mini cham yabʼjeluk ayni ekʼele oj el jganatik?

⁵ Jastalni ja Pablo, wa xcholotik yujni wa xcham kʼujoltik meran ja ixuk winik (Mat. 22:39; 1 Cor. 11:1). Wanxa xnaʼatik ja yaʼteltajel ja Jyoba jani mas lek wa xbʼobʼ jkʼuluktik ja bʼa jsakʼaniltik. Jani yuja jaw, wa xkʼanatik ja ixuk winik ja bʼa jterritoriotik akʼot snaʼe ja jasa wane xchʼayjeli. Ja yuj, mi xkaʼatikan yaljel yabʼye ja smeranili sbʼaja Jyoba soka jas wa skʼana oj skʼuluk sbʼaja ixuk winiki. Ja rason jaw jach jastal jun majtanal wa xkiʼajtik och yile sok wa xkʼanatik oj skis-e. Yajni mi skisawe, stojolni ja wa x-och jtristeʼiltik, jastalni ja Pablo. ¿Jas yuj jach wa xkabʼtiki? Yujni wa xyajtaytik ja xcholjel sok mi yuj wanto skʼana kujtik mas skʼuʼajel. Sok yuja jaw mini xkaʼatikan xcholjel anima ay ekʼele elel jganatik. Jun jmoj-aljeltik sbʼiʼil Elena bʼa junukxa 25 jabʼil precursora ay, wa xyala: «Mini pasiluk xkabʼ xcholjel, pe seguro ayon jani ja mas lekil aʼtel wa xbʼobʼ jkʼuluk». ¿Mi maʼ jachni wa xpensarantik jpetsaniltik?

6. ¿Jas sjobʼjel oj jpaklaytik?

⁶ Chikani jastal ja jterritoriotik ja bʼa wa xcholotiki, wani xbʼobʼ satinukotik. ¿Jas yuj jel seguro ayotik? Bʼa oj katikyi sjakʼjel ja sjobʼjel it, oj jpaklaytik chabʼ loʼil bʼa staʼa tiʼal ja Jesús ja stʼilanil bʼa yajel ajyuk satinel (Mat. 13:23). June ja bʼa jaw wa staʼa tiʼal ja ibʼe tsʼusubʼ.

7. a) ¿Maʼ wa senyaʼan ja ibʼe tsʼusubʼ, ja skʼabʼiki soka maʼ wa xyaʼteltay? b) ¿Jas sjobʼjel oj katikyi sjakʼjel?

 ⁷ (Kʼuman ja Juan 15:1, 2, 8 *). Ja Jesús xcholo yeʼnani kʼotel «ja meran ibʼe tsʼusubʼi», ja sTati «yeʼn ja maʼ wa xyaʼteltay» jaxa snebʼumaniki yeʼnle ja «skʼabʼ». Tsaʼan, cha yala yabʼ ja sjekabʼanumiki: «Ja jTat wa xtoyji yuja it, ta ja weʼnlex mixa waʼawexkan yajel jitsan satinel sok waxa jeʼawex jnochumanex». * Anto, ¿jas wa stojolan yijel ma ajyel satinel? Ja bʼa ekʼele it, ja Jesús mi xcholo jas wa senyaʼan ja satinel, pe yalani jun jasunuk jel tʼilan bʼa wa skoltayotik snajel.

8. a) ¿Jas yuj wa xnaʼatik ja yajel ajyuk satinel mi wa stojolan yajel och nebʼumanil? b) ¿Jasunkiluk ja mi skʼanakitik ja Dyos?

⁸ Ja Jesús yala ja it sbʼaja sTati: «Yeʼn wa xya eluk bʼa keʼna spetsanil skʼabʼ bʼa mi satini». Bʼa tuk yaljel, bʼa oj yil-otik yaʼtijumotik ja Jyoba tʼilani oj katik ajyuk satinel (Mat. 13:23; 21:43). Ja yuj, ja bʼa loʼil it, yajel satinel mini wa stojolan yajel och nebʼumanik (Mat. 28:19). ¿Jas yuj miyuki? Lek yuj jachuki, ja jmoj-aljeltik bʼa toj aye mi xbʼobʼ yawe och nebʼumanik yuja wa xcholowe bʼa territorioʼik mi jel smaklaye jachukeni jastal ja skʼabʼik bʼa mi xmakuni yala ja Jesús. Mini stojoluk jach oj jpensaraʼuktik, mini xbʼobʼ jtʼentik ja ixuk winik bʼa oj skis-e ja lekil rasoni. Chomajkil, ja Jyoba wa syajtayotik sok mini oj yaʼotikan skisjel yuja mi xbʼobʼkujtik jun jasunuk bʼa mi oj lajxukujtik. Ja yeʼn mi wa skʼanakitik jastik junuk bʼa mi oj bʼobʼkujtik (Deut. 30:11-14).

9. a) ¿Jas aʼtel tʼilan oj jkʼuluktik bʼa oj satinukotik? b) ¿Jas loʼil oj jpaklaytik sok jas yuj?

⁹ Anto, ¿jasunkiluk ja satinel tʼilan oj katik ajyuk? Juni jasunuk bʼa wa xbʼobʼ jkʼuluktik jpetsaniltik. Sok ¿jas aʼtelik yaʼunejkitik ja Jyoba jpetsaniltik? Jani xcholjel ja lekil rason sbʼaja sGobyerno (Mat. 24:14). * Ja snajel it wa xchiktes ja bʼa sloʼil yala ja Jesús sbʼaja tsʼunumani. La jpaklaytik.

10. a) ¿Jas wa senyaʼan ja inat sok ja luʼum ja bʼa sloʼil sbʼaja tsʼunumani? b) ¿Jas sat wa xyaʼa ja ibʼe trigo?

¹⁰ (Kʼuman ja Lucas 8:5-8, 11-15). Ja bʼa loʼil sbʼaja tsʼunuman, ja inati jani ja «yabal ja Diosi», ma ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyosi. Ja luʼumi jani wa senyaʼan ja skʼujol ja ixuk winiki. Ja inat bʼa koʼ ja bʼa lekil luʼumi yiʼaj yech sok pax jun yajkʼachil teʼ, jun sjejel, jastal bʼa jun ibʼe trigo. Tsaʼan, yaʼa 100 ekʼele mas ja sati. Pe ¿jas sat wa xyaʼa ja ibʼe trigo? ¿Ibʼe maʼ teʼik mas chʼinik? Miyuk, ja jasa wa xyaʼa yajkʼachil inatik, sok yajni wa x-ekʼ ja tyempo wa xkʼot yajkʼachil ibʼe trigo. Ja bʼa loʼil it, jun ita yal inat wa xyaʼa 100 inatik. ¿Jastal wa slaja sbʼaj ja it ja bʼa aʼtel kiʼojtiki?

11. a) ¿Jastal wa slaja sbʼaj ja loʼil sbʼaja tsʼunuman sok ja aʼtel kiʼojtiki? b) ¿Jastal wa xkatik ajyuk ajkʼach inat sbʼaja sGobyerno ja Dyosi?

¹¹ La jpensaraʼuktik bʼa ekʼelxa jujuntik jabʼil ja jnantatik ma jujuntik Taʼumantiʼik sjeʼawekitik ja smeranili. Janekʼto gustoʼaxiye ja yilawe jkisatik ja smeranili sbʼaja sGobyerno ja Dyosi. Wa xbʼobʼ alxuk stsʼunuwe ja inat bʼa jun lekil luʼum.  Ja inati mini yaʼakan kʼiʼel man chapanxa bʼa oj ya sat. ¿Jas satinel? Jastalni jun ibʼe teʼ wa xyaʼa yajkʼachil inat, mi yajkʼachil ibʼe teʼ, ja keʼntiki wa xkatik ajyuk yajkʼachil inat sbʼaja sGobyerno ja Dyosi, mi ajkʼach nebʼumanik. * ¿Jastal wa xkatik ajyuk? Ja yajni wa xcholotik ja sGobyerno ja Dyosi. Ja yajni wa xcholotik bʼa tuktukil modo ja rason jaw, lajansok wantik stikjel ja junxta tikʼe inat och ja bʼa jkʼujoltiki (Luc. 6:45; 8:1). Ja yuj, ja bʼa loʼil it wa sjeʼakitik ojni satinukotik sok stekʼjel ta mini xkaʼatikan xcholjel.

12. a) ¿Jasa wa xnebʼatik ja bʼa chabʼ loʼilik it sbʼaja ibʼe tsʼusubʼ sok ja tsʼunuman? b) ¿Jastal wa skoltaya ja it ja weʼn?

¹² ¿Jasa wa xnebʼatik ja bʼa chabʼ loʼilik it sbʼaja ibʼe tsʼusubʼ soka tsʼunuman? Ja satinel wa xkatik ajyuk mini jaʼuk ja jastal wa sjakʼawe ja ixuk winik ja bʼa jterritoriotiki, jani mi oj katikan ja xcholjeli. Ja Pablo xchiktes ja it yajni yala: «Bʼa jujune wa xyi‘aje‘ ja stzʼakole‘i chikan jastal ja ya‘teli» (1 Cor. 3:8, Ja yajkʼachil sju‘unil ja Dyosi). Jastalni wa xkilatik, wa x-aji jtsʼakoltik yuja kaʼteltik, mi jaʼuk ja janekʼ wa xbʼobʼ lajxukujtik. Jun jmoj-aljeltik sbʼiʼil Matilda bʼa ayxa yiʼoj 20 jabʼil wan aʼtel precursora yala: «Jelni wa xya gustoʼaxukon snajel ja Jyoba wa xyaʼa jtsʼakoltik ja janekʼ wa xkʼujolantik».

13, 14. Jastalni wa xyala ja Romanos 10:1, 2, ¿jas yuj ja Pablo mini yaʼakan xcholjel yabʼ ja matik mi skisa ja lekil rason?

¹³ ¿Jasa oj skoltayotik bʼa mi oj katikan satinel? Kilatik jastal yabʼ ja Pablo yuja tʼusan mi spetsaniluk ja judíoʼik mini skisawe ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyosi. Pe mini yaʼakan xcholjel. La kiltik ja jasa xcholo tyempo tsaʼan ja bʼa karta stsʼijbʼanyi ja nochumanik bʼa Roma sbʼaja jastal wa xyabʼ yuja judíoʼik. Yala: «Spetzanil ja jcʼujol huax cʼana ba oj staa ja scoltajel ja jmoj[i] [...]. Jach ni mero huanon scʼanjel yi ja Diosi. Eso sí, jel con gana aye soc ja Diosi pero ja jas to  huanei, toj qʼuiqʼuinal ni ayea» (Rom. 10:1, 2). ¿Jas yuj mi yaʼakan xcholjel yabʼye?

¹⁴ Bʼajtan, yala jas yuj mi yaʼakan xcholjel yabʼ ja judíoʼik. Jani yuja wa xnikjiyuj sok spetsanil skʼujol bʼa oj staʼ skoltajel jujuntik judío (Rom. 11:13, 14). Xchabʼil, xchiktes wa skʼanayi ja Dyos oj skoltay jujuntik judíoʼik bʼa oj skis-e ja rason sbʼaja sGobyerno ja Dyos. Sok yoxil, yala: «Con gana aye soc ja Diosi». Ja Pablo jani wa skʼela ja jas lek wa xbʼobʼ skʼuluke ja ixuk winik. Sok snaʼani ta skoltay ja ixuk winike it ojni bʼobʼ kʼotuke lekil nochumanik bʼa Kristo.

15. ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik ja sjejel bʼa Pablo? Aʼa jujuntik sjejel.

¹⁵ ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik ja sjejel bʼa Pablo? Bʼajtan, la katik ajyuk bʼa jkʼujoltik ja kʼankʼunel bʼa stajel ja matik «oj sbajuque ja sacʼanil jau mi ni nunca huax chʼaqui». Xchabʼil, la jkʼantikyi ja Jyoba a-sjamyi ja skʼujole ja matik meran wa skʼanawe (Hech. 13:48; 16:14). Ja Silvana, bʼa junukxa 30 jabʼil precursora ay, yala: «Bʼajtanto oj wajkon ja bʼa xcholjeli, wa xkʼanayi ja Jyoba a-skoltayon bʼa mi oj el jgana». La jkʼantikyi ja Dyos a-stojotik ja yanjeliki bʼa stajel ja matik ayiʼoje jun lekil skʼujole (Mat. 10:11-13; Apoc. 14:6). Jun jmoj-aljeltik sbʼiʼil Robert bʼa junukxa 30 jabʼil precursor ay, wa xyala: «Jelni xyaʼa gusto aʼtel lajan sok ja anjeliki, bʼa wa snaʼawe ja jasa wa x-ekʼ ja bʼa sakʼanile ja ixuk winiki». Sok yoxil, la kiltik ja lekil smodo ja ixuk winik. Jun ansyano sbʼiʼil Carl bʼa junukxa 50 jabʼil yiʼoj jaʼ, yala: «Wa xkʼela jun jasunuk bʼa wa xchiktes ja ixuk winiki ayiʼoj jun lekil skʼujol, bʼobʼta jun tsetsunel, jun tsamal kʼelwanel ma jun sjobʼjel wa x-el man skʼujole». Ta wa xkʼulantik ja jastik junuk jaw, mini oj katikan satinel, jastalni ja Pablo.

16, 17. a) ¿Jasa wa xbʼobʼ jnebʼtik ja bʼa jas wa xyala ja Eclesiastés 11:6? b) Aʼa jun sjejel ja jastal wa xkoltani ja kaʼteltik ja matik wa skʼelawotike.

¹⁶ Anima ay ekʼele wa xkilatik lajansok mi xyiʼaj yech ja bʼa skʼujol ja ixuk winike ja rason wa xcholotiki, mokni katikan yiljel stʼilanil ja jas wa xbʼobʼ skʼuluk ja kaʼteltik bʼa stsʼunjel inati (kʼuman ja Eclesiastés 11:6). Jitsan ixuk winik mi wa smaklayotik, pe wani skʼelawotike. Wa xyilawe chapan lek wajumotik, lek ja jmodotiki sok tolabida gusto ay ja sniʼ jsatiki. Bʼobʼta soka tyempo ja jmodotiki oj bʼobʼ koltajuke bʼa yajel elkan ja jastal mi lek wa spensarane bʼa keʼntik. Ja jaw ja jas yilawe ja Sergio soka Olinda, ja jtaʼatik tiʼal ja bʼa bʼajtan parrapo.

¹⁷ Ja Sergio xcholo: «Mi wajtikon jun tyempo ja bʼa lugar wa xcholotikoni yujni maloʼaxitikon. Yajni cha kumxitikon, ja ixuk winike wa sjobʼowe kitikon jasa ekʼ jbʼajtikoni sok wa xyalawe kabʼtikon jelni snaʼawotikone». Ja Olinda cha stsetsunixta yala: «Ja choperik bʼa autobús wa skʼumayotikonkan sok jujuntik wa xyalawe man bʼa skujlayubʼe: ‹Jel lek ja jas waxa kʼulanexi›. Sok ayni wa skʼanawe kitikon rebistaʼik». Jun kʼakʼu, ja nupanum it chamto yilawe ja jas ekʼ sbʼaje. Jun winik kʼot tekʼan ja bʼayeʼi sok ajikanyile jun bʼome nichim sok ajiyile tsʼakatal yuja yaʼtele.

18. ¿Jas yuja pwesto aya bʼa oj satinan ‹yuja stekʼjeli›?

¹⁸ Ja Biblia wa xyala: «Mok wa jijluk jawa kʼabʼi». Jachniʼa, ta mi xkaʼatikan stsʼunjel ja inat sbʼaja sGobyerno ja Dyos, ojni koltanukotik ja bʼa aʼtel bʼa oj «chʼac pucxuc ja ba spetzanil ja lugari» (Mat. 24:14). Sok mi kechanuk, ojni kabʼtik ja niwan gustoʼil bʼa snajel lekni wa xyilawotik ja Jyoba, yujni wa syajtay ja matik ‹wa satiniye yuja stekʼjeli›.