1, 2. a) ¿Jas yuj wane skʼulajel ganar ja keremtik akʼixuk ja bʼa tiroʼanel soka Satanás soka pukujiki? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo). b) ¿Jasa oj jpaklaytik ja bʼa artikulo it?

JA JEKABʼANUM Pablo yala ja nochuman bʼa Kristo jach jastal jun kʼakʼanum bʼa mojan wan tiroʼanel sok jun ixuk winik. Meran, ja tiroʼanel kiʼojtiki mi sokuk ixuk winik, jach ikʼ ason. Ja jkontratiki jaʼa Satanás soka pukujiki. Anima mi xbʼobʼ kiltike, pe sakʼani aye, jel xbʼobʼ yujile sok jel snaʼawe ja bʼa tiroʼaneli. Lajansok mini oj kʼulaxuk ganar, pe mas sbʼaja keremtik akʼixuk. Pe ¿merani maʼa? ¿Oj maʼ bʼobʼ skʼuluke ganar ja keremtik akʼixuk ja ikʼ asonik jaw mi lekukeʼi? Ojniʼa sok wanexani skʼulajel. ¿Jastal wa skʼulane? Jani mi xyaʼawekan slejel «ja ipal ja bʼa Kajwaltiki», ja Jyoba. Chomajkil, jastal lekil soldadoʼik kʼotele, wa xyawe makunuk «ja yamkʼabʼalik tsʼikan jakel bʼa Dyos» (kʼuman ja Efesios 6:10-12 *).

 ² Yajni staʼa tiʼal ja yamkʼabʼalik jaw, ja Pablo bʼobʼta jani wan spensarajel ja jasa wa xyiʼaje ja kʼakʼanumik bʼa Roma (Hech. 28:16). Yajni wantik spaklajel ja lekil slajel sbʼaja jaw, la kiltik ja jas wa xyalawe jujuntik keremtik akʼixuk sbʼaja wokolik soka slekilal ja yijel jujune ja yamkʼabʼalik kiʼojtik.

3, 4. ¿Jas wa slaja sbʼaj sok ja smeranilik bʼa Biblia sok ja sincho ja kʼakʼanumik bʼa Roma?

³ (Kʼuman ja Efesios 6:14 *). Yajni ja Pablo staʼa tiʼal «yuchʼuwik ja wa nalanex soka sincho bʼa smeranili», jani wan yaljel ja sincho wa xyiʼaje ja kʼakʼanumik bʼa Roma. Ja iti ayiʼoj jujuntik plakaʼik bʼa metal wa stalnay ja snalan ja kʼakʼanumi sok tojbʼesnubʼal bʼa oj kuchyuj ja yalal ja chaleco takʼin wa slapawe. Chomajkil, jujuntik ayiʼoj ganchoʼik bʼa yij lek bʼa wa xmakuni yijel jun espada sok jun puñal. Yijel ja sinchoʼal jach yuchʼubʼal lek wa skoltay ja kʼakʼanum bʼa mi oj xiwuk wajel ja bʼa tiroʼaneli.

⁴ Jastaltik jaw, ja smeranil wa xnebʼatik ja bʼa yabʼal ja Dyosi wa stalnayotik yuja bʼa sjejelik mi meranuki (Juan 8:31, 32; 1 Juan 4:1). Yajni mas wa xyajtaytik ja smeranilik jaw, masni pasil oj kitik och «ja chaleco takʼin ja bʼa toji», wa stojolan yijel ja jsakʼaniltik soka jastik toj yaʼunejkan kulan ja Dyosi (Sal. 111:7, 8; 1 Juan 5:3). Chomajkil, wankʼa xkabʼtik lek stojol ja smeranilik jaw, mini oj xiwkotik ja yajni oj jkoltaytik bʼa stiʼ sat ja kontraʼanumiki (1 Ped. 3:15).

5. ¿Jas yuj tʼilan tolabida oj kaltik ja smeranili?

⁵ Ta jyuchʼunejtik lek ja jnalantik soka smeranil bʼa Biblia, ojni jkʼuluktik ja jasa wa sjeʼakitiki sok tolabida oj kaltik ja smeranili. ¿Jas yuj oj kijnaytik ja abʼali? Yujni jaʼ june ja yamkʼabʼal bʼa mas makunel yuja Satanás. Ja maʼ wa sleʼa abʼali yeʼnta wa xyixtalaʼan sbʼaj sok cha wa syajbʼes ja tuki (Juan 8:44). Ja yuj, anima mulanumotik, wani xkʼujolantik bʼa mi oj jletik abʼal (Efes. 4:25). Anima ay ekʼele bʼobʼta wokolniʼa. Ja Abigail, bʼa ayiʼoj 18 jabʼil, wa xyala: «Bʼobʼta yaljel ja smeranili lajansok mi tolabida lekuk, mastoni ta ja slejel abʼali wa xbʼobʼ skoltaya bʼa oj elan libre bʼa jun wokol». Anto, ¿jas yuj wa skʼujolan bʼa mi oj sleʼ abʼal? Ja yeʼn wa xyala: «Yujni jachuk wa x-ajyi laman ja jconciencia ja bʼa stiʼ sat ja Jyoba, soka jnantati soka kamigoʼiki wa snaʼawe ojni bʼobʼ sjip skʼujole bʼa keʼna». Jun akʼix sbʼiʼil Victoria bʼa 23 jabʼil, wa xcholo: «Yajni waxa wala ja smeranili sok waxa koltay ja jasa waxa kʼuʼani, wani xbʼobʼ ixtalajan. Pe tolabida jel jitsan ja slekilali: mas oja jipa kʼujol bʼa weʼn ita, mas oj ajyan kʼubʼan soka Jyoba sok mas oj skis-a ja ixuk winik wa skʼanawa». Mini oja naʼ malaya ja oja yuchʼ lek jawa sincho bʼa smeranili.

6, 7. ¿Jastal ja bʼa toji wa slaja sbʼaj sok jun chaleko takʼin?

⁶ Ja bʼa bʼajtan siglo, june ja bʼa chaleco takʼin wa slapawe ajyi ja kʼakʼanumik bʼa Roma tojbʼesnubʼal sok yal lechanik bʼa hierro bʼa latsubʼal. Jujuntik wa slapawe jach kʼatan sok wa skʼochpine bʼa oj ochuk ja bʼa skwerpoʼe, sok tuk wa xyawe ochuk bʼa stejlebʼe. Ja yal lechanik bʼa hierro wa xyawe slok sok jujuntik silan tsʼuʼum bʼa ayiʼoj ganchoʼik sok hebilla bʼa metal. Ama mini jel pasiluk wa xnijki ja kʼakʼanum yuja chaleco takʼini, pe cha wani smaka ja espadaʼik soka plechaʼik bʼa mi oj yajbʼesjuk ja skʼujol ma ja bʼa mas yaʼaw ja bʼa skwerpo. Ja yuj, jelni tʼilan a-spaklaye tikʼan ta syatsʼunej sbʼaj sok latsan lek ja yal lechanik takʼini.

⁷ Ja chaleco takʼini wa senyaʼan lek ja jastik yaʼunejkan kulan ja Dyos bʼa wa stalnay ja jkʼujoltik bʼa kechanta wa senyaʼan (Prov. 4:23). Jastalni jun kʼakʼanum mi oj stukbʼes jun chaleco takʼin bʼa hierro yuj june bʼa mi jel tojbʼeluk, ja keʼntiki cha mini oj jtukbʼestik ja jasa yaʼunejkan kulan ja Dyos ja bʼa jastik keʼnta wa xpensarantiki.  Ja jas wa xpensarantiki aytani stikʼanil sok mini xbʼobʼ skoltayotik (Prov. 3:5, 6). Ja yuj, jelni tʼilan tikʼanxta oj jpaklaytik ja yal lechanik takʼin yiʼoj ja chaleco bʼa nochumaniki ta tsats ay lek ja bʼa jkʼujoltiki.

8. ¿Jas yuj mi oja naʼ malaya skʼuʼajel ja jastik yaʼunejkan kulan ja Dyosi?

⁸ ¿Ay maʼ ekʼeleʼik waxa wabʼ ja jastik yaʼunejkan kulan ja Dyos jach jastal ijkats ma wa stima ja libreʼil awiʼoji? Ja Daniel, bʼa ayiʼoj 21 jabʼil, wa xcholo: «Ja jmaestroʼik soka jmojiki wa stselayone yuja wa xkʼulan ja jas wa xyala ja Biblia. Ajyikuj jun tyempo bʼa mixa xjipa jkʼujol bʼa keʼn sok jel och jtristeʼil». ¿Jasa koltaji bʼa mas lekxa oj ajyuk? Ja yeʼn wa xcholo: «Soka tyempo, kila ja slekilal wa xbʼobʼ ya el june skʼuʼajel ja jastik yaʼunejkan kulan ja Jyoba. Jujuntik ja kamigoʼiki och yabʼye drogaʼik sok tuk yawekan ja eskwela. Jelni triste kila ja jas ekʼ sbʼajeʼi. Ja Jyoba merani wa stalnayotik». Jun akʼix sbʼiʼil Madison, bʼa 15 sjabʼil, wa xyala: «Jelni wokol xkabʼ skʼuʼajel ja Jyoba sok ja mi oj jkʼuluk ja jas wa skʼulane ja jmojik bʼa yajel ekʼ gustoʼil». ¿Jasa wa skʼulan bʼa oj kuchyuj? Ja yeʼn wa xyala: «Wa xkaʼ juljkʼujol kiʼoj ja sbʼiʼil ja Dyosi sok jaxa prebaʼiki jani jun modo yiʼoj ja Satanás bʼa oj ya koʼkon luʼum. Yajni wa xkuchkuj jun preba, masxani lek wa xkabʼ wala ajyiyon».

9-11. a) ¿Jas xanabʼal wa senyaʼan jlapunejtik ja nochumanotik bʼa Kristo? b) ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik bʼa mas pasil oj kabʼtik ja xcholjeli?

⁹ (Kʼuman ja Efesios 6:15 *). Ja kʼakʼanum bʼa mi slapunejuk ja sbota mini chapanuk ja bʼa kʼakʼanel. Ja bota jun tikʼe warach bʼa ayiʼoj oxe lame tsʼuʼum bʼa stokʼunej sbʼaj bʼa jel lek wa xkan ja bʼa okali. Ja jastal tojbʼeli jelni xkuchyuj sok jelni tsamal slapjel.

¹⁰ Ja kʼakʼanumik bʼa Roma wa slapawe ja botaʼik jaw bʼa oj wajuke ja bʼa kʼakʼaneli, pe ja nochumanotik bʼa Kristo wa xlapatik jun xanabʼal bʼa kechanta wa senyaʼan bʼa xcholjel jun rason bʼa lamanil (Is. 52:7; Rom. 10:15). Anima, wani skʼana mi oj xiwkotik bʼa xcholjel ja yajni ay modo. Jun kerem sbʼiʼil Bo, bʼa 20 sjabʼil, wa xyala: «Ja ajyi, jel wala xiwyon ja yajni oj jchol yabʼye ja jmojik bʼa eskwela. Bʼobʼta yujni jel wala kʼixwiyon. Ja smeranili mini xnaʼa jas yuj ja jach wa xkabʼi. Ja wego, jel xkʼulan gusto xcholjel yabʼye ja keremtik bʼa junxta jabʼiltikon».

¹¹ Jitsan keremtik akʼixuk yabʼuneje masni mi wokoluk xyabʼye xcholjel ja yajni chapan lek aye. ¿Jas oj bʼobʼa kʼuluk ja weʼn bʼa oj bʼobʼukawuj? Ja Julia, bʼa ayiʼoj 16 jabʼil, wa xyala: «Yajni wala wajyon ja bʼa eskwela, tolabida wa xkiʼaj juʼunik ja bʼa jmochila, sok wa xmaklay ja jasa wa spensaraʼane soka jas wa skʼuʼane ja jmojiki. Ja jaw wa xkoltani bʼa oj jpensaraʼuk jun jasunuk bʼa oj bʼobʼ koltajuke. Ta chapan ayon leki, wa xbʼobʼ loʼilanukon soke bʼa jastik junuk bʼa wa xbʼobʼ yawe el slekil». Jun akʼix sbʼiʼil Makenzie, bʼa 23 sjabʼil, wa xcholo: «Ta tsamal waxa jeʼa jawa modo sok waxa maklay, ojni skoltaya bʼa oja naʼ ja jas wan ekʼel sbʼaj jawa mojiki. Wa xkʼujolan bʼa oj chʼak jkʼumuk ja juʼunik wa x-el sbʼaja keremtik akʼixuki. Jachuk wa xbʼobʼ jeyile jun jasunuk jel xmakuni ja bʼa Biblia ma ja bʼa jw.org». Jastalni wa xkilatik, ja chapan lek oj ajyukotik ja bʼa xcholjeli jach jastal bʼejyel sok jun xanabʼal bʼa wa xkana bʼaj lek.

12, 13. ¿Jastik junuk ja «plechaʼik wan ajlel» wa xya och kitik ja Satanás?

¹² (Kʼuman ja Efesios 6:16 *). Ja yescudoʼe ajyi ja kʼakʼanumik bʼa Roma jach jastal rectangulo sok jel niwan bʼa wa xmakji ja bʼa stejlebʼe man  xijkʼane. Wa xmakuni bʼa wa sbʼaltsun ja golpeʼik ja bʼa espada, ja plechaʼik ma tuk yamkʼabʼalik.

¹³ Jujuntik ja «plechaʼik wan ajlel» bʼa wa xbʼobʼ ya ochukawi ja Satanás tojni abʼalik bʼa Jyoba, bʼa mi xcham skʼujol bʼa weʼna sok mi skʼanawa. Jun akʼix sbʼiʼil Ida, bʼa 19 sjabʼil, wa xyala: «Tikʼanxta wa xkabʼ ja Jyoba, najat ni ay jmok, bʼa mini skʼana oj yamigoʼukon». ¿Jasa wa skʼulan soka jastal wa xyabʼi? Ja yeʼn wa xcholo: «Ja tsomjeliki jach jastal jun aʼan ja bʼa skʼuʼajel kiʼoji. Ja ajyi kechan wa xwaj kulanukon sok mi xjacha ja jkʼabʼi. Wa xkabʼ lajansok mini maʼ skisa ja jkomentarioʼiki. Pe ja wego wa xchapa jbʼaj ja bʼa tsomjeliki sok wa xleʼa modo oj kaʼ chabʼe ma oxe ekʼele ja jkomentario. Mini pasiluk xkabʼi, pe ja yajni wa xkʼulani wa xkabʼ masxa ni lek wala ajyiyon. Chomajkil, ja jmoj-aljeltiki jel wa stsatsankʼujolanone. Sok yajni wala elyon ja bʼa tsomjeliki wa xkʼuʼan lek ja Jyoba wa syajtayon».

14. ¿Jasa smeranil jel tʼilan wa sjeʼa ja jas ekʼ sbʼaj ja Ida?

¹⁴ Ja jastal ekʼ sbʼaja Ida wa sjeʼakitik jun smeranil bʼa jel tʼilan. Ja escudo ajyi yujile ja kʼakʼanumik bʼa Roma ay jun stikʼanil ja sniwanili, pe ja escudo bʼa skʼuʼajeli ojni bʼobʼ niwanbʼuk ma oj chʼinbʼuk. Ja sniwanili keʼnani oj katik kʼiʼuk (Mat. 14:31; 2 Tes. 1:3). Ja yuj jelni tʼilan oj katik tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtiki.

15, 16. ¿Jastal wa slaja sbʼaj ja smajlajel kiʼojtiki sok jun casco?

¹⁵ (Kʼuman ja Efesios 6:17 *). Ja casco yiʼoje ajyi ja kʼakʼanumik bʼa Roma chapubʼal bʼa oj sbʼaltsuk ja golpe ja bʼa s-olome, bʼa snukʼe sok  sniʼ sate. Jujuntik casco ajyi yuj yakʼil bʼa oj slik-e ekʼ.

¹⁶ Jastalni ja casco wa stalnay ja s-olom ja kʼakʼanumiki, ‹ja smajlajel ja bʼa koltaneli› wa stalnay ja jpensartiki (1 Tes. 5:8; Prov. 3:21). Ja smajlajeli wa skoltayotik bʼa ja oj waj jkʼujoltik ja jastik skʼapunej ja Dyosi sok bʼa mi ja ta oj waj jkʼujoltik ja wokoliki (Sal. 27:1, 14; Hech. 24:15). Pe bʼa oj smak ja kolomtik ja casco bʼa Dyosi, tʼilani tolabida oj jlaptik sok mini kechan oj jyamtik ekʼ. Ja smajlajeli tʼilani oj kiltik meran ja bʼa jpensartiki.

17, 18. a) ¿Jastal oj bʼobʼ sle modo ja Satanás bʼa oj katik eluk ja jcascotik bʼa Dyosi? b) ¿Jastal wa xbʼobʼ jetik mi xkaʼa jbʼajtik loʼlajel yuja Satanasi?

¹⁷ Ja Satanás ojni bʼobʼ sle modo oj katik eluk ja jcascotik bʼa Dyosi. ¿Jastal? Pensaraʼan ja jas skʼulan soka Jesús. Ja Satanás wani maʼ snaʼa ja Jesús oj ya mandar ja ixuk winik ja bʼa tyempo jakumto. Pe bʼajtan tʼilani oj yiʼ wokol sok oj chamuk, sok oj smajlay ja bʼa tyempo yaʼunej kulan ja Jyoba. Ja yuj, ja Dyablo ya och probar bʼa oj bʼobʼ ya kʼotuk mas wego ja smajlajel yiʼoji. Yala yabʼ ta koʼ kʼa mekʼan ja bʼa stiʼ sati, wegoxtani bʼi oj ajyukyuj spetsanil (Luc. 4:5-7). Jastaltik jaw, ja Satanás wani snaʼa ja Jyoba skʼapunejni oj yakitik jastik junuk ja bʼa ajkʼach Luʼumi. Pe bʼajtanto tʼilan oj jmajlaytik sok bʼobʼta oj kitik wokol. Ja yuj, ja Dyablo wa xyaʼ ochkotik probar bʼa oj bʼobʼ kabʼtik jun lekil jsakʼaniltik ja bʼa luʼumkʼinal it ja bʼa jtyempotiki. Wa skʼana oj jletik bʼajtan jitsan jastik junuk sok la katikan tsaʼan ja sGobyerno ja Dyosi (Mat. 6:31-33).

¹⁸ Jitsan keremtik akʼixuk nochumane bʼa Kristo mi yaʼunej sbʼaje loʼlajel yuja Satanás. Jun sjejel, jun akʼix sbʼiʼil Kiana, bʼa 20 sjabʼil, wa xyala: «Wa xnaʼa kechantani ja sGobyerno ja Dyos oj bʼobʼ stojbʼes ja jwokoltiki». ¿Jasa wa xkoltajiyuj ja smajlajel jaw ja jastal wa spensaraʼani soka jas wa skʼulani? Ja yeʼn wa xyala: «Ja kʼapjelal bʼa kʼachinubʼi wa skoltayon bʼa oj kaʼ kʼotuk ja jkʼel sat kiʼoji. Mi wa xleʼa modo bʼa oj kaʼ makunuk ja jas wa xnaʼa bʼa oj ta jitsan takʼin ma oj kʼot jtaʼ jun niwan jchol bʼa jun empresa. Jaʼukto maʼ, wa xkaʼ makunuk ja jtyempo soka kipi ja bʼa jkʼelsat bʼa Dyosi».

19, 20. ¿Jas oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa snebʼjel mas jastal syamjel ja Yabʼal ja Dyosi?

¹⁹ Yajni ja Pablo stsʼijbʼanyi ja skarta ja efesioʼiki, ja kʼakʼanumik bʼa Roma yawe makunuk ja bʼa kʼakʼanel jun espada bʼa junuk 50 centímetro snajtil. Jun jasunuk yuja jel snaʼawe yajel makunuk ja yespadaʼe yujni kʼakʼu kʼakʼu wa snebʼawe syamjel.

²⁰ Ja Pablo ya slaj sbʼaj ja Yabʼal ja Dyos bʼa jun espada yaʼunejkitik ja Jyoba. Ja yuj, tʼilani oj jnatik lek jastal oj katik makunuk ja yajni wa xkoltaytik ja skʼuʼajel kiʼojtik ma ja yajni wa xtukbʼestik ja jastal wa xpensarantiki (2 Cor. 10:4, 5; 2 Tim. 2:15). ¿Jastal oj bʼobʼa nebʼ syamjel mas? Ja Sebastian, bʼa ayiʼoj 21 jabʼil, wa xcholo: «Yajni wa xkʼuman ja Biblia, wa xkaʼ och juʼun jun bersikulo bʼa jujune kapitulo. Wanon yajel och bʼa jun lista ja tekstoʼik jel xkʼana. Jachuk mas wa xpensaraʼan ja jastal wa spensaraʼan ja Jyoba». Ja Daniel, jtaʼatik tiʼal ja bʼa parrapo 8, xcholo: «Yajni wa xkʼuman ja Biblia, wa xtsaʼa tekstoʼik bʼa oj bʼobʼ koltajuke ja ixuk winik ja bʼa xcholjeli. Kilunej jelni lek sjakʼawe ja yajni wa xyilawe jastal jel xa kʼulan gusto ja Biblia sok waxa kʼulan ja janekʼ wa xbʼobʼawuj bʼa skoltajele».

21. ¿Jas yuj mini xbʼobʼ xiwkotik yuja Satanás soka pukujiki?

²¹ Ja jasa wa xyalawe ja keremtik akʼixuk jtaʼatik tiʼal ja bʼa artikulo it wa sjeʼa mi sbʼejuk oj xiwkotik yuja Satanás soka pukujiki. Ayni yipe, pe wani xbʼobʼ jkʼuluktike ganar. Sok ojni chamuke. Bʼa tʼusanxta tyempo, ja bʼa Mil Jabʼil bʼa sMandaranel ja Kristo, lutan oj ajyuke bʼa mini jas oj bʼobʼ skʼuluke. Tsaʼan oj chʼayjuk snajele (Apoc. 20:1-3, 7-10). Wani xnaʼatik sbʼaj ja jkontratiki, ja jastik wa xya makunuki soka jas wa skʼana. Soka skoltanel ja Jyoba, mini xbʼobʼ skʼulukotik ganar ja Dyablo.