JA BʼA luʼumkʼinal it bʼutʼel wokolik, mini tolabida pasiluk ajyel laman. Sok ama wa xkabʼtik tʼusan lamanil, mini pasiluk wa x-ajyi kujtik. ¿Jas rasonik bʼa Biblia oj bʼobʼ skoltayotik bʼa oj ajyukujtik ja meran lamanil sok bʼa mi oj chʼaykujtik? ¿Sok jastal oj bʼobʼ jkoltaytik ja tuk bʼa stajel ja it?

Bʼa oj kabʼtik ja meran lamanili, jel tʼilan mi oj xiwkotik sok laman aʼajyuk ja jkʼujoltiki. Cha jelni tʼilan oj ajyukujtik lekil kamigotik. Pe ja mas tʼilani, jani oj katik kʼiʼuk ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Dyosi bʼa jachuk mi oj chʼaykujtik ja lamanili. La kiltik jastal oj bʼobʼ kujtik.

Ta wa xkʼuʼantik ja stojil mandarik sok ja srasonik ja Jyoba, wa xjeʼatik wa xjipa jkʼujoltik bʼa yeʼna sok wa xkʼanatik ajyel laman soka yeʼn (Jer. 17:7, 8; Sant. 2:22, 23). Anto, ja Dyosi wa xmojxi jmoktik sok wa xyakitik lamanil ja bʼa jkʼujoltiki. Ja Isaías 32:17 wa xyala: «Ja jasa oj yijan ja meran stojolili jani ja lamanili, sok ja satinel ja meran stojolili jani mi jas oj cham jkʼujoltik sok mi oj xiwkotik bʼa tolabida». Ta wa xkʼuʼantik ja Jyoba sok spetsanil jkʼujoltik, lamani oj ajyukotik (Is. 48:18, 19).

Bʼa oj ajyukotik laman bʼa tolabida, ja Jyoba wa skʼapakitik jun majtanal jel chaʼanyabʼalil: ja yipi (Hech. 9:31).

Yajni ja jekabʼanum Pablo xcholo sbʼaja «satinel ja yip ja Dyos», yaʼakan bʼa yoxil ja lamanil ja bʼa lista (Gál. 5:22, 23). Ja yuj, ta wa xkʼanatik oj jtatik ja meran lamanili, tʼilani oj katikan a-skoltayotik ja yip ja Dyosi. La kiltik chabʼ jasunuk oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa oj skoltayotik ja yip ja Dyosi.

Bʼajtan, tʼilan oj kʼajyukotik skʼumajel ja  Yabʼal ja Dyosi (Sal. 1:2, 3). Yajni wa xpensaraʼantik ja rasonik bʼa Biblia, ja yip ja Dyosi wa skoltayotik bʼa oj kabʼtik stojol jastal wa xyila ja Jyoba ja jitsan jastik junuk. Jun sjejel, wa xnebʼatik ja jasa wa skʼulan bʼa yajel ajyuk ja lamanili sok jas yuj ja it jel tʼilan bʼa yeʼna. Ta wa xkatik makunuk ja jasa wa xnebʼatik ja bʼa Yabʼali, masni oj ajyukujtik ja lamanili (Prov. 3:1, 2).

Xchabʼil, tʼilani oj katikyi orasyon ja Jyoba sok skʼanjel ayakitik ja yipi (Luc. 11:13). Ja matik wa sleʼawe skoltajel bʼa yeʼn, ja Jyoba wa skʼapayile: «Ja lamanil bʼa Dyos bʼa masto ekʼel yuj yibʼanal ja yabʼjel stojoli oj snol jawa kʼujolexi soka yipalil jawa pensarex yuj Kristo Jesús» (Filip. 4:6, 7, TNM). Ta tikʼanxta wa xkʼanatikyi ja yipi, ja Jyoba oj yakitik ja lamanil ja bʼa jkʼujoltik bʼa kechantani wa xyayi ja meran yamigoʼiki (Rom. 15:13).

Ja Biblia skoltunej jitsan ixuk winik bʼa stukbʼesel ja sakʼanile sok yabʼjel stsamalil ja lamanil bʼa mi xchʼak bʼa Jyoba, bʼa yeʼnle ita soka matik joybʼanubʼal yuji. La kiltik jujuntik sjejel.

Ja kongregasyonik bʼa jtyempotiki, ay jitsan ixuk winik bʼa jel wego xtajkiye ajyi, pe ja wego masxa mi jel xtajkiye, mas ayxa spasensyaʼe, mansoʼe sok lekil smodoʼe * (Prov. 29:22). La kiltik chabʼ Taʼumantiʼ bʼa ajiyile ja skoltajele bʼa oj skom ja smodoʼe sok snebʼawe bʼa jastal oj sjeʼe mansoʼil soka tuki.

Ja jastal jel xtajki ajyi ja David jomji ja jastal wa xkʼumani. Bʼajtanto oj yayi ja sakʼanil ja Dyosi, kʼajyel wa skʼenay ja ixuk winiki sok mi skisa ja spamilya. Jun kʼakʼu kʼot snaʼ tʼilani oj stukbʼes ja smodo. ¿Jasa koltaji bʼa oj sjeʼ mansoʼil? Ja yeʼn wa xcholo: «Kʼe ka makunuk ja rasonik bʼa Biblia. Ja slekilal ka eluki, ja keʼn soka jpamilya kʼe jkis jbʼajtikon».

Ja jastal kʼi ja Rachel jomji yuj ja bʼa sakʼanili. Wa xyala: «Wanon skʼulajel luchar soka jastal jel la tajkiyoni yujni kʼiyon bʼa jun  pamilya bʼa tolabida wa xtiroʼaniye». ¿Jastal bʼobʼelyuj bʼa kʼotel mansoʼil? Ja yeʼn wa xyala: «Tolabida wa xkʼanayi jkoltajel ja Jyoba».

Ja sjejel bʼa David sok ja Rachel wa xkilatik ja slekilal wa xtax yajni wa x-axi makunuk ja rasonik bʼa Biblia soka slejel ja skoltanel ja yip ja Dyosi. Anima ayotik bʼa jun luʼumkʼinal jel malo, chikani lek ojni bʼobʼ kabʼtik ja lamanil bʼa jkʼujoltik sok yajel ajyuk ja lamanil ja bʼa pamilya soka bʼa kongregasyoni. Pe ja Jyoba wa skʼanakitik ‹laman la ajyukotik sok spetsanile› (Rom. 12:18). ¿Jastal oj bʼobʼ kujtik? ¿Sok jasa slekilal oj katik eluk ta wa xkʼujolantik bʼa manso oj ajyukotik?

Yajni wa xcholotik, wa xlokotik ja ixuk winik bʼa oj smaklaye ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyosi (Is. 9:6, 7; Mat. 24:14). Jel xyaʼa gustoʼil yuja jitsan wa smaklaye ja lekil rasoni. Stsʼakatal ja jaw, mixa axweluk xyabʼ aye ma mixa xtajkiye yuja jastik wa x-ekʼ ja bʼa joybʼanubʼale yuji. Ja wego, ayiʼoje jun meran smajlajel ja bʼa tyempo jakumto sok wa skʼuʼane ja rason it: ‹Kʼujolan bʼa oja ta ja lamanili, sok moka wakan slejel› (Sal. 34:14).

Mini spetsaniluk ja ixuk winik lek wa sjakʼawe ja bʼa sbʼajtanil ekʼele ja bʼa xcholjeli (Juan 3:19). Anima jachuk, ja yip ja Dyos wa skoltayotik bʼa jun modo laman oj jkʼumuktike sok tsamalxta. Jachuk wa xnochotik ja rason it sbʼaja xcholjel yaʼa ja Jesús: «Cuando huala ochyex ja ba naitz jahui, aahuic yi Dios. Ta meran cʼa toj ay ja suinquili, cʼumanic ja Diosi ba laman oj ajyuque, pero ta mi cʼa toj ayuque, como laman ajyanic ja huenlexi» (Mat. 10:11-13). Skʼulajel ja jasa yala ja Jesús wa skoltayotik bʼa laman oj elkotik ja bʼa snaje sok bʼobʼta bʼa pilan ekʼele oj bʼobʼ jkoltaytik ja ixuk winiki.

Cha wani xkatik ajyuk ja lamanil ja yajni tsamalxta wa xwaj jtatike loʼil ja matik wane aʼtel soka gobyerno, mi kechanuk soka matik lek wa xyilawe ja kaʼteltiki. La kiltik jun sjejel. Ja gobyerno bʼa jun país bʼa África mini lek wa xyila ja Taʼumantiʼiki sok mini xyaʼa permiso bʼa oj axuk kʼe Naʼitsik bʼa Tsomjel. Bʼa stojbʼesel ja wokol jaw, jekxi jun jmoj-aljeltik bʼa misionero ajyi ja tiw bʼa xcholjel yabʼ sbʼaja lamanil ja kaʼteltiki ja maʼ chaʼan xchol ja bʼa país Londres (Inglaterra). ¿Jasa ekʼi?

Ja jmoj-aljeltiki wa xcholo: «Yajni kʼotyon, kila ja skʼuʼ ja maʼ wa smajlay ja ixuk winik sok kʼot jnaʼ jani june ja bʼa kʼole ixuk winik wa xkʼumani ja kʼumal jnebʼaʼi. Ja yuj jkʼuman bʼa skʼumal. Jelni cham yabʼi sok sjobʼoki jas yuj ja waj kulatayi. Tsamalxta kala yabʼ wa xkʼana oj loʼilanukon sok ja maʼ chaʼan xcholi. Skʼuman bʼa telepono, ja yeʼn eljan sok skʼumayon bʼa skʼumal. Sok smaklay lek ja jasa jcholo yabʼ sbʼaja yaʼtel ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba».

Ja jastal tsamalxta xcholo yabʼ ja jmoj-aljeltiki tʼusan mi spetsanil tukbʼi ja jastal wa spensaraʼan sbʼaja Taʼumantiʼik ja maʼ chaʼan xcholi. Bʼa tʼusan tyempo tsaʼan, ja gobyerno ja bʼa país jaw kʼe yaʼ ja permiso bʼa yajel kʼeʼuk ja Naʼitsik bʼa tsomjelali. ¡Janekʼto gustoʼaxiye ja jmoj-aljeltiki! Ja yuj skisjel ja tuki wa xyiʼajan slekilal sok lamanil.

Ja bʼa jtyempotiki, ja yaʼtijumik Dyos teyotik bʼa jun kʼachinubʼ bʼa kechan wa senyaʼan bʼa bʼutʼel lamanil. Sok wani xkatik ajyuk ta wa xkʼujolantik bʼa satinel ja bʼa yip ja Dyosi. Pe ja mas tʼilani, ja Jyoba ojni yaʼ jlekilaltik sok oj kabʼtik stsamalil bʼa jitsan lamanil bʼa tolabida ja bʼa ajkʼach luʼumi (2 Ped. 3:13, 14).