1. ¿Jas yuj jujuntik jmoj-aljeltik jel wokol xyabʼye skʼulajel estudiar?

JA BʼA jtyempotiki jel wokol stajel ja jas xmakunikujtik ja bʼa jsakʼaniltiki. Jitsan jmoj-aljeltik wa x-aʼtijiye snajtil kʼakʼu bʼa stajel ja jas mas tʼilan wa xmakuniyuj ja spamilya. Tuk jel jitsan ora wa xyiʼaj yujile kʼotel ja bʼa yaʼtele sok kumxel ja bʼa snaje. Cha ayni jel tsats ja yaʼtele. Yajni wa xjijliye, ja jmoj-aljeltiki jelxani yajtik wa xkanye bʼa mixa skʼanawe oj skʼuluke estudiar.

2. ¿Jas tyempo waxa pila ja weʼn bʼa skʼulajel estudiar?

² Pe ja smeranili tʼilani oj jpiltik tyempo bʼa skʼulajel estudiar ja Yabʼal ja Dyos sok ja juʼunik elel bʼa Biblia, pe merani skʼulajel estudiar. Yujni skʼulajel ja jaw, tini chʼikan ja jastal wala taxtik soka Jyoba sok ja stajel ja sakʼanil bʼa tolabida (1 Tim. 4:15, 16). Jujuntik jmoj-aljeltik sajto wa xkʼeye bʼa skʼulajel estudiar yajni mito ay bʼuya ja bʼa snaje sok mito jas wa xjomji spensare yuja wanto kʼeye. Tuk wa spilawe jujuntik minuto ja bʼa och kʼakʼu bʼa skʼulajel estudiar sok skʼulajel pensar bʼa jun lugar jach chʼabʼan.

3, 4. ¿Jastik junuk tukbʼel ja bʼa janekʼ juʼun wa x-axi eluki, sok jas yuj?

³ Jpetsaniltik akwerdoni ayotik jelni tʼilan spiljel tyempo bʼa skʼulajel estudiar. ¿Pe jasa tʼilan oj jkʼuluktik estudiar? Bʼobʼta oj jpensaraʼuktik jel jitsan jas kiʼojtik bʼa skʼumajel, sok jelni wokol xkabʼtik skʼumajel spetsanil kʼakʼu ja waʼelal wa x-ajikitiki. Jujuntik wani xbʼobʼyujile, pe jitsan jmoj-aljeltik jel wokol xyabʼye. Ja Tsome Tojwanumi wa snaʼa, ja yuj yaʼ tsʼujuk ja janekʼ juʼun wa xyaʼ el ajyi sok ja bʼa aparato.

⁴ Jun sjejel, mixa wa x-axi eluk ja Anuario de los testigos de Jehová, pes wani xbʼobʼ jtatik jitsan experiencia bʼa jel xkoltani ja bʼa jsitiotik bʼa Internet, ja jw.org^®,  sok ja bʼa JW Broadcasting^®. Chomajkil, ja wego Ja Juʼun Cholumani sok ja ¡Despertad! kechanxta oxtike wa x-el ja bʼa jabʼil. Ja jastik tukbʼesxi mini jaʼuk bʼa mas oj kankujtik tyempo bʼa skʼulajel pilan aʼtel, jani bʼa oj jkʼuluktik ja «jastik junuk mas tʼilan» (Filip. 1:10). La kiltik ja jasa mas tʼilan oj waj jkʼujoltik sok jastal oj jbʼobʼ katik el jitsan slekilal ja kestudiotik bʼa Biblia.

5, 6. ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik lek estudiar?

⁵ ¿Jasa tʼilan oj waj jkʼujoltik? Chikani lek tʼilani oj jpiltik tyempo spetsanil kʼakʼu bʼa skʼulajel estudiar ja Yabʼal ja Dyosi. Ja bʼa jtyempotiki, ja skʼumajel ja Biblia ja bʼa kongregasyoni mixa jitsan kapitulo wa xjaki. Jachuk masxa ay kiʼojtik tyempo bʼa spensarajel sok slejel tuk jastik junuk bʼa yajel makunuk. Mini kechanta wa xkʼanatik skʼumajel ja kapituloʼik wa xkoʼ sbʼaji, ja jasa wa xkʼanatiki jani oj kʼot man bʼa jkʼujoltik ja rason yiʼoj ja Biblia sok mojxel mas soka Jyoba (Sal. 19:14).

⁶ ¿Jastik tuk tʼilan oj jkʼuluktik lek estudiar? Tʼilani oj jchap jbʼajtik soka artikulo bʼa spaklajel Ja Juʼun Cholumani, cha jachni ja Spaklajel ja Biblia soka kongregasyon sok ja jastik wa xpaklaxi ja bʼa tsomjelal bʼa yoj semana. Cha tʼilani oj jkʼumuktik Ja Juʼun Cholumani sok ja ¡Despertad!

7. ¿Sbʼej maʼ oj el jganatik ta mi xbʼobʼ jkʼumuktik spetsanil kʼakʼu ja waʼelal bʼa Dyos wa x-el ja bʼa jsitiotik bʼa Internet sok ja bʼa JW Broadcasting?

⁷ Pe bʼobʼta ay maʼ oj yal: «¿Jaxa oj jkʼuluk soka jastik wa x-el ja bʼa jsitiotik bʼa Internet sok ja bʼa JW Broadcasting? Pe jel jitsan ja jastik ay ta...». La jpensaraʼuktik ja bʼa sjejel it. Bʼa jun merkado ay tuktukil tekʼul. Ja yuj mi xbʼobʼa wiʼ spetsanil, pe waxa tsaʼa lek ja janekʼ oja wiʼi. Bʼa junxtatik jastal jaw, mokni el jganatik ta mi xbʼobʼ jkʼumuktik spetsanil kʼakʼu ja waʼelal bʼa Dyos wa x-el ja bʼa jsitiotik bʼa Internet. La jkʼumuktik sok la kiltik ja janekʼ wa xbʼobʼ kujtiki. ¿Pe jasa ti chʼikan ja skʼulajel estudiar, sok jastal oj jbʼobʼ katik el jitsan slekilal ja kestudiotik?

8. a) ¿Jasa oj jbʼobʼ jkʼuluktik ja yajni wa xchapa jbʼajtik sok Ja Juʼun Cholumani? b) ¿Jastal oj jbʼobʼ skoltayotik snochjel ja jaw?

⁸ Skʼulajel estudiar mi kechanuk skʼumajel ja juʼuni sok sjisjel ja sjakʼjel ja sjobʼjeliki. Tini chʼikan ja skʼumajel lek jun jasunuk bʼa jachuk oj nebʼxuk. La kiltik jastal oj jkʼuluktik ja jaw ja yajni wa xchapa jbʼajtik ja bʼa artikulo bʼa spaklajel ja bʼa Ja Juʼun Cholumani. Ja jasa bʼajtan oj kʼulaxuki, la kiltik ja jas wa xyala ja jas oj paklaxuk, wa xtax ja bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo. Yajni kilatikta ja jaw, la jpaklaytik ja yolomajeli, ja chʼin yolomajel sok ja sjobʼjelik yiʼoj ja bʼa yajel jul jkʼujoltik. Tsaʼan, la jkʼumuktik jaʼankʼujol ja artikulo. La kiltik jasa wan stajel tiʼal ja bʼa bʼajtan chole ja bʼa parrapoʼik, pes ayni ti wa xjak tiw ja jas wa staʼa tiʼal ja bʼa parrapo. Yajni wanotik skʼumajel ja artikulo, la jpensaraʼuktik jastal wa syaka sbʼajsok ja parrapoʼiki ja bʼa chʼin yolomajeli sok ja yolomajel ja bʼa artikulo. La jtsʼijbʼuktikan ja yaljelik bʼa mi xkabʼtik stojol soka jastik wa xkʼanatik spaklajel ja bʼa jas wantik skʼumajeli.

9. a) ¿Jas yuj tʼilan oj jpaklaytik lek ja tekstoʼik ja yajni wa xkʼulantik estudiar Ja Juʼun Cholumani, sok jastal oj jkʼuluktik? b) Jastalni wa xyala ja Josué 1:8, ¿jasa tʼilan skʼulajel mas ja yajni wa xkʼumantik ja tekstoʼik?

⁹ Yajni wa xpaklaytik Ja Juʼun Cholumani jani wantik spaklajel ja Biblia. Ja yuj, la jpaklaytik lek ja tekstoʼik yiʼoji, pe mastoni ja tekstoʼik oj kʼumaxuk soka kongregasyoni  ja yajni xkʼulaxi estudiari. La kiltik lek ja yaljelik mas tʼilan ja bʼa tekstoʼik wa syaka sbʼajsok ja jas wa xcholo ja parrapo. Chomajkil, la jpiltik tyempo spensarajel ja tekstoʼik sok jastal yajel makunuk ja bʼa jsakʼaniltiki (kʼuman ja Josué 1:8).

10. Jastalni wa xyala ja Hebreos 5:14, ¿jas yuj ja nantatalik tʼilan oj yawe makunuk ja tsomjelal bʼa pamilya bʼa sjejelyile ja yuntikile jastal skʼulajel estudiar sok spaklajel ja bʼa jas wane skʼumajeli?

¹⁰ Cha la jtatik tiʼal ja bʼa tsomjelal bʼa pamilya. Pes ja nantatalik wani skʼanawe oj yawe el slekilal ja yuntikile ja bʼa ekʼeleʼik jaw. Anima ja nantatalik tʼilani oj spensaraʼuke lek ja jas oj spaklaye ja bʼa stsomjele, pe mini tʼilanuk ja bʼa semanaʼik oj skʼuluke jastik jel chaʼanyabʼalil. Meran, ojni bʼobʼ skʼel-e ja JW Broadcasting ma skʼulajel jujuntik ekʼele bʼa jastik jel chaʼanyabʼalil, jastal skʼulajel jun chʼin arka bʼa Noé. Cha jelni tʼilan oj sjeʼeyi jastal oj skʼuluke estudiar ja yuntikile. Ja untiki tʼilani oj snebʼ-e jastal oj xchap sbʼaje ja bʼa tsomjelik ma spaklajel jun sjobʼjel ajiyile ja bʼa eskwela (kʼuman ja Hebreos 5:14 *). Taʼa pilawex tyempo spaklajel ja bʼa wa najexi jun jasunuk ti elel bʼa Biblia, masni mi jas oj jomjuk yolome ja bʼa tsomjelik sok ja bʼa niwan tsomjelik, bʼa mini tolabida wa xjexi jun bideo. Ja janekʼ tyempo oj yiʼa wujilex ja bʼa spaklajel jaw jani oja wil-ex ja sjabʼile sok ja smodoʼe jawa wuntikilexi.

11. ¿Jas yuj jel tʼilan oj jetik yile ja kestudiantetik jastal oj xchap sbʼaje lek ja yajni wa skʼulane estudiar ja Biblia?

¹¹ Ja kestudiantetiki cha tʼilani oj snebʼ-e jastal oj skʼuluke estudiar. Yajni wa xkʼe katik yile estudio jelni wala gustoʼaxitik yuja wa sjisawe ja sjakʼjelik ja bʼa sjobʼjelik ja yajni wa xchapa sbʼaje ja bʼa yestudioʼe ma ja bʼa tsomjelik. Pe jelni tʼilan oj jetik yile jastal oj xchap sbʼaje sok spaklajel lek ja yajni wa skʼulane estudiar stuchʼile. Ja yuj, yajni stʼaspune wokolik, mini wegoxta oj skʼan-eyi skoltajel ja matik tey bʼa kongregasyoni, ojni snaʼe slejel sok stajel ja bʼa juʼuntik ja jas oj makunukyujile.

12. ¿Jasa jkʼelsatik oj bʼobʼ katik ajyuk ja yajni wa xkʼulantik estudiar?

¹² Ta mi xkʼulantik gusto skʼulajel estudiar, bʼobʼta oj jpensaraʼuktik mini oj jnebʼtik jastal yabʼjel stsamalil ja estudio. Pe ojni bʼobʼuk. La jpaklaytik jach mi albʼeluk sok takal takal masxa albʼel oj jkʼultik  estudiar. La katik ajyuk jun jkʼelsatik ja yajni wa xkʼulantik estudiar. Meran, ja mero jkʼelsat kiʼojtiki jani yajel tsatsbʼuk ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Jyoba. Pe jun jkʼelsatik bʼa wego stajel jani yajel jun sjakʼjel bʼa jun sjobʼjel ajikitik ma yuj slejel bʼa jun wokol kiʼojtik.

13. a) Ja bʼa eskwela, ¿jasa oj bʼobʼ skʼuluk jun kerem ja yajni wa skʼana oj skoltay ja skʼuʼajel yiʼoj? b) ¿Jastal oj bʼobʼ wa makunuk ja jas wa xyala ja Colosenses 4:6?

¹³ Jun sjejel, ¿junto maʼ kerema bʼa wanto la waj bʼa eskwela? Bʼobʼta spetsanil jawa mojik bʼa eskwela wa skʼuʼane ja bʼa evolución. Ja weʼn waxa kʼana oja koltay ja jas wa sjeʼa ja Biblia, pe waxa wabʼ mi chapanuka. Ja yuj, tʼilani oja paklay sbʼaja jaw. Ja kʼelsat oj bʼobʼ wa ajyuki bʼobʼta chabʼeni. Bʼajtan, jani yajel tsatsbʼuk ja skʼuʼajel awiʼoj bʼa yeʼnani skʼulan ja Dyos spetsanil ja jastik junuki. Xchabʼil, yajel tojbʼuk mas ja jastal waxa koltay ja smeranil yiʼoj ja Biblia (Rom. 1:20; 1 Ped. 3:15). Ja jasa tʼilan bʼajtan oja kʼuluki jani sjobʼjel abʼaj jas yuj wa skʼuʼane ja bʼa evolución jawa mojik eskwela. Sok tsaʼan, spaklajel lek ja jas wa xyala ja juʼuntiki. Ojni awil mini wokoluk skoltajel ja jas wa xyala ja Biblia. Tʼusan mi spetsaniluk ja kristyano wa skʼuʼane merani ja bʼa evolución yujni aljiyabʼye yuj june maʼ jel skisawe. Pe yajni xa taʼa june ma chabʼ modoʼal bʼa xcholjel sbʼaj ja jaw, ojni bʼobʼa wayi jun lekil sjakʼjel ja matik meran wa sjobʼowi jun sjobʼjel (kʼuman ja Colosenses 4:6).

14-16. a) Ja libro bʼa mi jel xnaʼatik sbʼaji, ¿jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa snajel sbʼaj mas? b) ¿Jastal wa skoltayotik bʼa yabʼjel stojol yibʼanal ja libro bʼa Amós ja bʼa tuk tekstoʼik wa xjekwani? (Kʼela ja rekwagro « La jnatik sbʼaj lek ja matik wa staʼa tiʼal ja Biblia»).

¹⁴ Lekbʼi ja bʼa tsomjelal ja oj paklaxuk june ja libro jel kom stsʼijbʼan ja alumaniki, bʼobʼta jani june ja bʼa mi jel xnaʼatik sbʼaj. Ja jasa tʼilan oj jkʼuluktiki jani yajel kʼiʼuk ja kʼankʼunel snajel ja jas stsʼijbʼan ja alumani. ¿Jastal oj bʼobʼ kujtik?

¹⁵ La jobʼ jbʼajtik jasa wa xnaʼatik sbʼaj ja maʼ stsʼijbʼan ja libro: machunkiluk waji, bʼa ajyi kulan sok jasa yaʼtel skʼulani. Ja sjobʼjelik jaw oj skoltayotik bʼa yabʼjel stojol jas yuj ya makunuk ja tikʼe yaljelik jaw sok ja sjejelik yaʼa. Ja yajni wanotik skʼumajeli, la jletik yaljelik bʼa wa xchiktes ja smodo ja maʼ stsʼijbʼani.

¹⁶ Tsaʼan, la jpaklaytik jas tyempo tsʼijbʼaxi ja libro. Bʼa snajel ja jaw, jelni oj skoltayotik spaklajel ja «Tabla de los libros de la Biblia», bʼa ti wa xtax ja bʼa skʼeʼulabʼil ja bʼa la Traducción del Nuevo Mundo de las Santas Escrituras (con referencias). Cha oj jbʼobʼ jpaklaytik ja poyeto Koltajel bʼa spaklajel ja Yabʼal ja Dyosi ja bʼa xetʼan oxe ja bʼa yolomajel Ja alumanik soka mandaranumik bʼa Judá sok Israel. Yuja libro wanotik skʼulajel estudiari ja wan kʼumal sbʼaja jastik ojto ekʼuki, jelni tʼilan oj jpaklaytik ja jastal wa xtax ja sakʼanil ja kristyano ja bʼa tyempo tsʼijbʼaxi. Ojni bʼobʼ jpaklaytik jastik modoʼal mi lekuk ma jastik mi lekuk wa skʼulane bʼa wa skʼana oj stoj ja alumani sok ja matik ajyi sakʼan ja bʼa styempo ja yeʼn. Bʼa oj kabʼtik lek stojolil yibʼanal, bʼobʼta tʼilani oj jpaklaytik tuk libro ja bʼa Biblia. Jun sjejel, bʼa oj kabʼtik stojol ja jasa wan ekʼel ja bʼa styempo ja aluman Amós, la jkʼumuktik ja bersikuloʼik ja bʼa libro bʼa 2 Reyes sok ja 2 Crónicas bʼa jani wa xjekwani ja teksto bʼa Amós 1:1. Chomajkil oj skoltayotik skʼumajel ja libro bʼa Oseas, bʼa lajansok junxtani tyempo ajyi sakʼan soka Amós. Stsʼakatal ja jastik jaw, masni  oj kabʼtik stojolil jastal ja sakʼanil ajyi ja bʼa styempo ja Amós (2 Rey. 14:25-28; 2 Crón. 26:1-15; Os. 1:1-11; Amós 1:1).

17, 18. Cholo jastal wa skoltayotik bʼa mas oj katik el slekilal ja skʼumajel ja Biblia ja spaklajel lek ja jastik tuk ti chʼikan bʼa lajansok mey stʼilanil. Amakunuk ja sjejel ja bʼa parrapo ma pilan.

¹⁷ La jkʼumuktik ja Biblia bʼa ajyel kujtik ja kʼankʼunel bʼa snajel mas. Jun sjejel, la jpensaraʼuktik ja wantik skʼumajel ja kapitulo 12 ja libro bʼa Zacarías, bʼa yalaxakan ja xchamelal ja Mesías (Zac. 12:10). Yajni la kʼotik skʼumajel ja bʼa bersikulo 12, jani wa xyala ja bʼa ‹spamilya bʼa snaj ja Natán› bʼa jel oj okʼuke yuja xchamelal ja Mesías. Jaʼukto maʼ jach ita oj katikan ja bʼa yaljelik jaw, la jobʼ jbʼajtik: «¿Jastal wa syaka sbʼaj soka Mesías ja yajni wa staʼa tiʼal ja snaj ja Natán? ¿Bʼa oj jtaʼ mas jkoltajel?». Ja yuj wa x-och jpaklaytik mas sbʼaja jaw. Ja bʼa teksto jaw ja wa sjekawotik ja bʼa 2 Samuel 5:14, bʼa wa xyala ja Natán jani waj june ja yunin ja David. Bʼa pilan teksto wa sjekawotik jaʼa Lucas 3:31, bʼa wa xchiktes ja Jesús tini mero jakel bʼa yintil ja Natán ja maʼ ekʼpaxtayuj ja María (kʼela Ja Juʼun Cholumani bʼa agosto bʼa 2017, slam 32, parrapo 4). ¡Janekʼto wa skoltayotik ja tekstoʼik jaw! Wani xnaʼatik alubʼalkan ja Jesús tini oj eljan ja bʼa yintil ja David (Mat. 22:42). Pe ja David mini kechanta ajyiyuj 20 yuntikil. Yajni wa xpaklaytik ja jastik tuk ti chʼikani, mini cham xkabʼtik ja wa xyala ja Zacarías ja jel oj okʼuke ja bʼa snaj ja Natán yuja xchamelal ja Jesús.

¹⁸ La jpensaraʼuktik bʼa pilan sjejel. Ja bʼajtan kapitulo ja bʼa Lucas, wa xyala ja María ulataji yuj ja anjel Gabriel sok alji yabʼ jastal oj kʼotuk ja yal oj ajyukyuj:  «Jaxa yeni jel nihuan oj huajuc. Oj ni aljuc que jaʼ ni yunin ja Dios ja maʼ jel nihuani, [...] oj aajuc yi ba oj scʼul mandar ja jastal scʼulan mandar ja rey Davidi ja yen ja maʼ ecʼ pax ta huujilexi. Oj cho scʼul mandar ja israeleño jumasa spetzanil ja tiempo» (Luc. 1:32, 33). Bʼobʼta jatani oj waj jkʼujoltik ja bʼa jas bʼajtan yala ja anjeli, bʼa yala sbʼaja ja Jesús oj ajuk sbʼiʼiluk «Yunin [...] ja maʼ jel nihuani». Chomajkil, ja Gabriel yalakan sbʼaja Jesús ojni kʼot mandaranum. Ja yuj bʼobʼta oj jobʼ jbʼajtik jasa yabʼ stojol ja jas aljiyabʼ ja María. Ja jas alji yabʼi, ¿kʼot maʼ spensaraʼuk yeʼnxa ja Jesús oj slokʼolukan ja Herodesi ma ja june oj ochkan ja bʼa mandaranumik bʼa Israel? ¿Spensaraʼan maʼ yeʼn oj kʼotuk ja nanal ixawal sok jaxa ja spamilya ti oj ajyuke ja bʼa wa xyaʼa ja smandaranel ja mandaranumi? Mini bʼa wa xtaʼatik ja bʼa Biblia bʼa bʼobʼta jach yala yabʼ ja anjel Gabriel. Cha mini bʼa wa xtaʼatik ta ay bʼa skʼana jun xchol jel chaʼanyabʼalil ja bʼa sMandaranel ja Dyosi, jastalni skʼulane chawane ja snebʼumanik ja Jesús (Mat. 20:20-23). Ja jaw, wa xchiktes ja María wajni jun ixuk jel chʼin yaʼa sbʼaj.

19, 20. Jastalni wa sjeʼa ja Santiago 1:22-25 soka 4:8, ¿jasa jkʼelsatik tʼilani oj katik ajyuk ja yajni wa xkʼulantik estudiari?

¹⁹ La ka jul jkʼujoltik ja mero jkʼelsatik wa xkʼanatik stajel ja yajni wa xkʼumantik ja Yabʼal ja Dyos soka tuk juʼunik jani mojxelsok mas ja Jyoba. Pe cha wa xkʼana oj kiltik jas tikʼe kristyano kʼotelotik sok jasa tʼilan oj jtukbʼestik bʼa oj katik gustoʼaxuk ja Dyosi (kʼuman ja Santiago 1:22-25; 4:8). Ja yuj, yajni wa xkʼulantik estudiar, jelni tʼilan la jkʼantikyi ja yip ja Jyoba. Cha la jkʼantikyi a-skoltayotik bʼa yajel el jitsan slekilal ja kestudiotiki sok yiljel jasa wa skʼana oj jkʼuluktik.

²⁰ Jpetsaniltik la kʼotkotik jastal ja yaʼtijum Dyos wa xyala ja bʼa Salmo 1:2, 3: «Ja sgusto tey bʼa sley ja Jyoba, sok kʼakʼu akwal wa skʼuman chʼabʼan ja sleyi. [...] Sok spetsanil ja jas wa skʼulani lekni oj elkʼota».