1, 2. a) ¿Jasa sjejel wa xchiktes wala manxitiksok ja nesesida bʼa oj ajuk kulan jkʼujoltik sok ja snajel jastal yajel? b) ¿Jas wokol wa xyiʼaje jujuntik yal untik?

JA KEʼNTIKI wala manxitiksok ja nesesida bʼa oj ajuk kulan jkʼujoltik sok ja snajel jastal yajel. Jun sjejel, yajni jun yal kerem wa xmokʼ ja yajni wan tajneli sok wa xnos ja xijkʼani, ajnel xa wa xwaj sleʼ ja stat ma ja snan. Ja yeʼnle mini xbʼobʼ stojbʼese, pe wani xbʼobʼ yawe kulan skʼujol. Wa sjobʼoweyi jas kʼulan, wa skusuweyi ja yalel ja sati, wa stelawe sok tsamalxta wa skʼumane, bʼobʼta wa skusuweyi sok wa spotsoweyi ja syajbʼeli. Ja yal keremi wegoxta wa xyaʼa kulan sok bʼobʼta cha wanxa xwaj tajnuk. Soka tyempo, ja syajbʼeli wa xtojbʼi.

² Pe ayni yal untik wa xyiʼaje wokol bʼa yajbʼelik mas niwan. Jujuntik ixtalanubʼale, ayni junta ekʼele ma bʼa jitsan jabʼil. Chikani jastal, jelni wa xyajbʼesjiye ja jastal wa xtaxye. Jujuntik ixtalanum wa xkoʼ ja smule sok wa xkʼulajiye kastigar, pe jaxa tuk lajansok mini wa xkʼulajiye kastigar. Pe anima wego wa xkʼulaji kastigar ja mulanumi, ja maʼ ixtalaji mini xyaʼakan yijel wokol ama ayxa skʼujole.

3. a) Jastalni wa sjeʼa ja bʼa 2 Corintios 1:3, 4, ¿jasa wa skʼana ja Jyoba? b) ¿Jas oxe sjobʼjel oj axukyi sjakʼjel?

³ ¿Jasa oj koltajuk jun jmoj-aljeltik bʼa ixtalaji ja yajni chʼinto sok bʼa wantoni yijel wokol ja jastal ay xyabʼi? (Kʼuman ja 2 Corintios 1:3, 4 *). Chikani lek ja Jyoba wani skʼana oj sjeyi  yajalkʼujol sok oj ya kulan skʼujol ja yaʼtijumiki. Ja yuj, la kiltik ja sjakʼjel ja bʼa oxe sjobʼjel it: ¿Jas yuj wa skʼana oj ajuk kulan skʼujole ja matik ixtalanubʼale ja yajni chʼineto? ¿Maʼ oj bʼobʼ ya kulan kʼujolal? Sok ¿jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa yajel kulan skʼujole?

4, 5. a) ¿Jas yuj tʼilani oj jul jkʼujoltik ja yal untiki mini tʼun oj slaj-e ja matik ayxa skʼujoli? b) Yajni wa x-ixtalajiye ja yal untiki, ¿jastal wa xjomjiye sbʼaja sjipjel skʼujole?

⁴ Jujuntik ja matik ixtalajiye ja yajni chʼineto wani skʼanawe oj ajuk kulan skʼujole ama ekʼta jitsan jabʼil. Bʼa yabʼjel stojol jas yuj, bʼajtan tʼilani oj jul jkʼujoltik ja yal untiki mini junxtaʼuk soka matik ayxa skʼujol sok tukni lek ja jastal wa xjomjiye ja yajni wa ixtalajiye. La kiltik jujuntik rason.

⁵ Ja yal untiki tʼilani oj sjip skʼujole ja matik wa xtalnajiye soka matik wa x-aji kʼiʼuke. Stsʼakatal ja jaw, mi xiwye sok wa snebʼawe sjipjel skʼujole ja matik wa xyajtajiye yuji (Sal. 22:9). Pe ja mas triste, jitsan tini wa ixtalajiye bʼa snaje, soka matik wa skʼulan jani june ja bʼa spamilya soka yamigo ja spamilya. ¿Jasa wa x-ekʼ yajni jun yal untik wa xchʼay ja sjipjel skʼujol yiʼoje bʼa june? Jelxani wokol wa sjipa skʼujole ja tuk, ama x-ekʼ jitsan jabʼil.

6. ¿Jas yuj jel xjomwani sok jel malo ja ixtalaneli?

⁶ Ja yal untiki mini xbʼobʼ stalnay sbʼaje stuchʼile. Ja ixtalaneli jel xjomwani sok jel malo. Ja yal untiki jelni xjomjiye ja yajni wa xtʼenjiye ay maʼ oj wayukesok bʼajtanto oj staʼ yipe maʼ chapanxa aye bʼa stajel sbʼaj jun ixuk sok winik soka yabʼjel stojolil ja nupaneli. Ja ixtalaneli wani sjomo ja jastal wa xyilawe ja yeʼnle sbʼaja stajel sbʼaj jun ixuk sok winik, sok mixa sjipa skʼujole ja matik wa skʼana oj mojxukesok.

7. a) ¿Jas yuj jel pasil wa sloʼlay ja yal untik ja ixtalanumi sok jastal wa xbʼobʼ skʼuluk? b) ¿Jastik wa xbʼobʼ yijan ja abʼalik jaw?

⁷ Ja yal untiki mito tsʼikanuk ja spensare, ja yabʼjel stojolil, ja snajeli soka jastal oj stalnay sbʼaje ja bʼa jastik xiwela sbʼaj (1 Cor. 13:11). Ja yuj jelni pasil wa sloʼlay ja yal untik ja ixtalanumi. Wa sleʼayi abʼal bʼa jel oj jomjuk, jastal yeʼn smul ja ixtalaji sok tʼilani mi oj yal. Cha wa x-aljiyabʼye mini maʼ oj maklajuke yuj, mi oj kʼuʼajuk yile, ma ja wayelsok jun yal untik sok june maʼ ayxa skʼujol juni sjejel bʼa meran kʼanwanel. Yuja jaw, jitsan jabʼil ja maʼ ixtalanubʼali mi oj yabʼ stojolil ta toj abʼal ja jaw. Bʼobʼta ja yajni wan kʼiʼel ja yal untiki oj spensaraʼuk jel kux, mi xmakuni sok mini sbʼajin oj yajtajuk sok oj abʼjuk stojol.

8. ¿Jas yuj wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ja Jyoba wa xbʼobʼ ya kulan skʼujol ja matik wane yijel wokoli?

⁸ Jastalni kilatikta, ja ixtalaneli jelni wa xjomji ja yal untik bʼa jitsan jabʼil. Jun mulal jel malo. Yuja jelxa ja ixtalanel ja bʼa jtyempotiki juni preba bʼa ayoktikxa ja bʼa tsaʼanixta kʼakʼu, juni tyempo bʼa jitsan kristyano bʼa mixa «oj ajyuk yujile yajtanel» sok jaxa «ja winike bʼa jel maloʼe soka loʼlanumiki» mastoni jel oj ipaxuk (2 Tim. 3:1-5, 13, TNM). Ja strampaʼik ja Dyablo jel malo, sok jelni triste yabʼjel ja kristyano wa skʼulane ja jas wa skʼana ja yeʼn. Pe ja Jyoba masni jel ja yip yuja Satanás soka kristyano matik wa skʼulane ja jas wa skʼana ja jkontratiki. Ja Dyosi wani snaʼa ja jas wa skʼulane. Ja yuj, wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek bʼa altantoxta ay soka jwokoltik sok wa xbʼobʼ yaʼ kulan jkʼujoltik. Janekʼto wa xya gustoʼaxukotik yaʼteltajel ja Dyos bʼa ‹wa xya‘a kulan ja jkʼujoltiki. ye‘nani wa xya‘a kulan ja jkʼujoltiki ja bʼa spetzanil ja jwokoltiki bʼa jachuk ja ke‘ntik oj bʼobʼ ka‘tik kulan yi‘ skʼujol ja ma‘tik ay swokoli. jachʼni  wala koltajitik meran yuj ja syajal skʼujol ja dyosi› (2 Cor. 1:3, 4, YD). ¿Pe maʼ wa xya makunuk ja Jyoba bʼa yajel kulan jkʼujoltik?

9. Soka ja stsʼijbʼan ja mandaranum David ja bʼa Salmo 27:10, ¿jasa oj skʼulukyi ja Jyoba sbʼaja matik mi xkisjiye yuja spamilyaʼe?

⁹ Bʼobʼta jelni wa skʼanawe oj ajuk kulan skʼujole ja matik mi talnajiye yuja snantate ja bʼa ixtalaneli ma ja matik ixtalajiye yuj june ja bʼa spamilyaʼe. Ja mandaranum David snaʼani kechanta ja Jyoba ja maʼ mas wa snaʼa bʼa yajel kulan jkʼujoltik (kʼuman ja Salmo 27:10). Ajyini yuj skʼuʼajel bʼa yeʼnani ja Jyoba ja maʼ wa stalnay ja matik mi xkisjiye yuja spamilyaʼe. ¿Jastal wa skʼulan? Jani wa xya makunuk ja yaʼtijumik toj. Ja jmoj-aljeltik ja bʼa kongregasyoni yeʼnleni ja jpamilyatiki. Jun sjejel, ja Jesús yala ja bʼi ja matik wa xyaweyi stoyjel ja Dyos yeʼnle ja yermanoʼik, ja yermanaʼik sok ja snani (Mat. 12:48-50).

10. ¿Jastal xcholo ja yaʼtel bʼa ansyano ja Pablo?

¹⁰ La kiltik jun sjejel ja it ja bʼa kongregasyon. Ja jekabʼanum Pablo wajni jun ansyano bʼa toj sok jel x-aʼtiji bʼa yaʼa jun lekil sjejel. Aji ekʼyi yuja Dyos bʼa yaljel yalyabʼ ja kʼuʼumaniki a-snoch-e ja yeʼn jastalni wa snocho ja Kristo (1 Cor. 11:1). Bʼa jun ekʼele, xcholo jastal it ja yaʼtel bʼa ansyano: «Ja keʼntikon yajxta kilawextikon, jastalni jun nanal wa xya chunuk sok yajxta wa stalnay ja yuntikili» (1 Tes. 2:7, TNM). Ja tojil ansyanoʼik ja bʼa jtyempotiki cha kʼunxta wa skʼumane sok tsamalxta wa xyalawe ja yajni wa xyawe makunuk ja Biblia bʼa yajel kulan skʼujol ja matik wane yijel wokoli.

11. ¿Jasa wa sjeʼa mini kechanta ja ansyanoʼik wa xbʼobʼ yawe kulan skʼujol ja tuk?

¹¹ Ja ansyanoʼik mini kechanta yeʼn wa xbʼobʼ yawe kulan skʼujol ja matik ixtalanubʼale. Jpetsaniltik ay kiʼojtik ja cholal bʼa snochjel ja rason it: «Moka waʼex kan abʼajex yajel kʼulan akʼujolex» (1 Tes. 4:18, TNM). Ja jmoj-aljeltik ixuk bʼa takʼanexa wani xbʼobʼ skoltaye ja tuk jmoj-aljeltik ixuk bʼa wa skʼanawe oj ajuk kulan skʼujole. Ja Jyoba wani slaja sbʼajsok jastal jun nanal bʼa  wa xyaʼa kulan skʼujol ja yuntikil (Is. 66:13). Ja Biblia ayiʼoj sjejel bʼa ixuke bʼa skoltaye ja matik jel chamkʼujol aye (Job 42:11). Ja Jyoba jelni chaʼanyabʼal xyila ja jmoj-aljeltik ixuk bʼa wa skoltaye ja matik wane yijel wokoli. Bʼa jujuntik ekʼele, ja ansyanoʼik wani xbʼobʼ sjobʼeyi jach stuchʼil jun jmoj-aljeltik ixuk bʼa takʼanxa ta oj bʼobʼ skoltay jun jmoj-aljeltik ixuk bʼa wan yijel wokol. *

12. ¿Jasa tʼilan oj jtalnaytik bʼa mok jkʼuluktik ja yajni wa xkoltaytik jun jmoj-aljeltik?

¹² Yajni wa xkoltaytik jun jmoj-aljeltik, tʼilani oj jtalnaytik mi oj katikyi sjobʼjel bʼa mi skʼana oj yale (1 Tes. 4:11). Anto, ¿jasa oj jbʼobʼ jkʼuluktik yile ja matik ay snesesidaʼe sok wa skʼanawe oj ajuk kulan skʼujole? La kiltik joʼe modo jasa skʼulajel bʼa ti elel bʼa Biblia.

13. a) Jastalni wa xyala ja 1 Reyes 19:5-8, ¿jasa kʼulajiyi ja Elías yuja yanjel ja Jyoba? b) ¿Jastal oj jbʼobʼ jnochtik ja sjejel yaʼa ja anjeli?

¹³ La katik koltanel bʼa meran oj makunuk. Yajni ja aluman Elías spaka ajnel yuja wan lejel oj miljuk, elni sgana sok yala axa chamuk. Anto, ja Jyoba sjeka jun anjel bʼa jel yip bʼa oj stsatsankʼujoluk. Ja anjeli yayi ja alumani kʼixin waʼel sok yala yabʼ awaʼuk (kʼuman ja 1 Reyes 19:5-8). Ja loʼil it wa sjeʼakitik jun sjejel jel chaʼanyabʼalil: bʼa jujuntik ekʼele, sjejel lekil jkʼujoltik jelni wa xbʼobʼ koltajuk jun jmoj-aljeltik bʼa wan yijel wokol. Yajelyi swaʼel, jun yal smajtan ma stsʼijbʼajel yi bʼa jun juʼun ojni yil meran wa xyajtaytik sok wa xcham jkʼujoltik bʼa yeʼna. Wani xbʼobʼ jkʼuluktik ja jaw ta wala kʼixwitik jastal ochel loʼil sbʼaja sakʼanil june ma bʼa jel xyajbʼesni.

14. ¿Jas pilan sjejel wa xnebʼatik ja loʼil bʼa Elías?

¹⁴ La katik ajyuk seguro sok kulan skʼujole ja matik ixtalanubʼale. La kumxukotik yiljel ja loʼil bʼa Elías. Ja Jyoba yayi yip bʼa jachuk oj kʼotuk man bʼa wits Horeb, bʼa jujuntik siglo bʼajtanto skʼulan jun trato soka xchonabʼi. Ja bʼa lugar jaw, ja Elías bʼobʼta masni seguro ajyi, yujni najat xa ay soka matik wa skʼanawe oj miljuk yuji. ¿Jas pilan sjejel wa xnebʼatik? Ta wa xkʼanatik oj jkoltaytik ja matik ixtalanubʼale, tʼilani bʼajtan oj jkʼuluktik bʼa seguro oj ajyuke. Jun sjejel, ja ansyanoʼik tʼilani oj snaʼe tuktukilni ja jastal wa sjakʼawe ja kristyano ja bʼa jaw. Jun jmoj-aljeltik ixuk bʼobʼta masni tsamal xyabʼ ti oj loʼilanuke bʼa snaj sok yujel kajpe ma tuk jasunuk bʼa jun lugar wa xyaʼa gustoʼil, jaxa tuk bʼobʼta mas lek xyabʼye loʼilanel bʼa Naʼits bʼa Tsomjelal.

15, 16. ¿Jasa ti chʼikan ja bʼa smaklajeli?

¹⁵ La jnatik jastal smaklajel. Ja Biblia wa xyaʼakitik ja rason it: «Sbej huax maclatic, pero mi sbejuc que oj cʼumanucotic huego huego» (Sant. 1:19). ¿Wan maʼ xnaʼatik jastal smaklajel? Bʼobʼta oj jpensaraʼuktik bʼa smaklajel kechantani oj ajyukotik chʼabʼan, yiljel ja maʼ wan kʼumali sok mi jas oj kaltik. Pe ja snajel smaklajeli ayni jas mas ti chʼikan. La kiltik ja jas kʼulajiyi ja Elías yuja Jyoba. Yajni ja yeʼn chʼak yal jastal ay xyabʼ sok chʼak xchol ja jastik wa xcham skʼujoli, ja Dyosi smaklay lek. Yilani wan xiwel ja yalumani, stuchʼil ay xyabʼ sok spensaraʼan spetsanil ja jas skʼulani mini xmakuni. Ja Jyoba sjeʼayi syajal skʼujol sok stojbʼesyi bʼa jujune ja chamkʼujolik yiʼoji. Jachuk ja Jyoba sjeʼa smaklani lek ja jas cholji yabʼ (1 Rey. 19:9-11, 15-18).

¹⁶ Yajni wa xmaklaytik ja matik ixtalanubʼale, ¿jastal oj bʼobʼ jetik yile yajalkʼujol sok snajel syajulale? Ayni ekʼele, jun yaljel bʼa  wa xpensaraʼantik lek wani xbʼobʼ yil-e ja jastal wa xkabʼtiki. Ojni bʼobʼ kaltik yabʼye: «Jel xnaʼa yajulal ja jas ekʼela bʼaji. Mini sbʼejuk jach oj kʼulajukyi jun yal untik». Bʼa oj ajyukotik seguro meran wa xkabʼtik stojol ja jas wan xcholjel kabʼtiki, bʼobʼta oj kaltik yabʼ a-skoltayotik bʼa yabʼjel stojol ja jas wan xcholjeli ma yaljel yabʼ: «Yajni acholo ja it, kabʼ stojol..., ¿anke jachukniʼa?». Ja tikʼe yaljel jastal jaw oj yil meran wanotik smaklajel lek sok wa xjeʼatikyi syajal jkʼujoltik, sok wani xleʼatik modo yabʼjel stojol (1 Cor. 13:4, 7).

17. ¿Jas yuj tʼilani mi wegoxta oj kʼumanukotik sok ajyel jpasensyatik bʼa smaklajele?

¹⁷ Tʼilani la jtalnaytik bʼa mi wegoxta oj kʼumanukotik. Mokni jkʼutstik ja sloʼile bʼa yajel yile rason ma stojele. Sok aʼajyuk jpasensyatik. Yajni ja Elías chʼak yalyabʼ ja Jyoba ja jastal ay xyabʼi, xcholo jaman lek ja xchamkʼujoliki. Tsaʼan yajni aji tsatsbʼuk ja skʼuʼajel yiʼoj yuja Jyoba, ja Elías cha yala yabʼ junxta ja jas yalata yabʼi (1 Rey. 19:9, 10, 13, 14). Sbʼaja it, wa xnebʼatik jujuntik kristyano bʼa wane wokol soka jastal ay xyabʼi mini malanukta jun ekʼele oj xchol-e. Ja bʼa ekʼeleʼik jaw, tʼilani sok pasensya oj jmaklaytike, jastalni ja Jyoba. Mok jletik modo bʼa yaljel yabʼ jastal stojbʼesel ja swokole, mas lek la jetik yile wa xnaʼatik syajulale sok wa xyajtaytike (1 Ped. 3:8).

18. ¿Jas tikʼe orasyon wa xbʼobʼ ajuk kulan skʼujole ja matik wane yijel wokoli, sok jas yuj?

¹⁸ La jkʼuluktik orasyon bʼa ti wa x-el man jkʼujoltik soka matik wane yijel wokoli. Ja kristyano bʼa jel tristeʼayi bʼobʼta mini snaʼa jastal skʼulajel orasyon. Bʼobʼta wa xyabʼ mini sbʼejuk oj skʼumuk ja Jyoba. Ta wa xkʼanatik skoltajel, la jkʼuluktik orasyon lajan soka yeʼn sok la jtatik tiʼal ja sbʼiʼili. La kaltik yabʼ ja Jyoba jel wa xyajtaytik ja maʼ wan yijel wokoli, sok cha jachni wa xyajtaji yuja kongregasyon. Sok la jkʼantikyi aya lamxuk ja syajal yiʼoj ja yal xcheji. Ja tikʼe orasyonik jaw jelni xbʼobʼ ajuk kulan skʼujole (Sant. 5:16).

19. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa xchapjel jbʼajtik yajel kulan skʼujol ja tuk?

 ¹⁹ La jtsatik yaljelik bʼa wa x-ajnani sok wa xyaʼa kulan jkʼujoltik. La jpensaraʼuktik bʼajtanto oj kʼumanukotik. Ja yaljelik bʼa mi xpensaraʼaxi jel xyajbʼesni, pe ja yaljelik bʼa wa xpensaraʼaxi wa xyajnay ja bʼa yajbʼeli (Prov. 12:18). Ja yuj, la jkʼantikyi a-skoltayotik ja Jyoba bʼa stajel ja yaljelik bʼa tsamal bʼa wa xyaʼa lamanil sok wa xyajnay ja matik yajbʼeli. La jul jkʼujoltik ja yaljelik bʼa jel ja yip jani ja wa xtax bʼa Biblia, pes tini jakel bʼa Jyoba (Heb. 4:12).

20. Yuja wokolik ekʼel sbʼaje, ¿jasa wa xbʼobʼ skʼuʼuke lek ja matik ixtalanubʼale, sok jasa wa xkʼana oj katik jul skʼujole?

²⁰ Yuja wokol yiʼuneje ja matik ixtalanubʼaleʼi, bʼobʼta jujuntik wa skʼuʼane kux aye, mi xmakuniye sok mi maʼ xkʼanjiye yuj. Cha bʼobʼta wa skʼuʼane mini sbʼajine oj yajtajuke. Ja jaw juni abʼal jel malo. Ja yuj, la katik makunuk ja Biblia bʼa yajel jul skʼujole jelni chaʼanyabʼal x-iljiye yuja Jyoba (kʼela ja rekwagro « Tekstoʼik bʼa wa xyaʼa kulan jkʼujoltik»). La ka juljkʼujoltik yajni ja aluman Daniel yabʼ mixa ay yip sok jel tristeʼay, ja Dyos sjeka jun anjel bʼa stsatsankʼujolajel bʼa oj ya snaʼ jelni chaʼanyabʼal wa x-ilji sok jel xyajtaji (Dan. 10:2, 11, 19). Jastalni jaw, ja Jyoba jelni chaʼanyabʼal xyila ja jmoj-aljeltik wane yijel wokoli.

21. a) ¿Jasa oj ekʼ sbʼaje ja ixtalanumik bʼa mi snaʼawe malaya? b) Malan xkʼot ja jaw, ¿jasa tʼilan wa xkʼanatik skʼulajel?

²¹ Yajni wa xkatik kulan skʼujole ja tuk kristyano, wa xkatik jul skʼujole ja Jyoba jun Dyos jel xyajtani. Sok mokni chʼay jkʼujoltik juni Dyos bʼa toj ja jas wa skʼulani. Mini jun ixtalanel nakʼan ay bʼa yeʼna. Wani xyila spetsanil, sok ojni yayi kastigo ja matik wa x-ixtalaniye bʼa mi snaʼawe malaya (Núm. 14:18). Malan x-eljul ja jaw, la jkʼuluktik ja janekʼ wa xbʼobʼ kujtiki bʼa sjejelyile wa xyajtaytike ja matik ixtalanubʼale. Janekʼto wa xyaʼa kulan jkʼujoltik snajel ja Jyoba oj ya tojbʼuk bʼa tolabida ja syajbʼel ja matik ixtalanubʼale yuja Satanás soka sluʼumkʼinali. Bʼa tʼusanxta tyempo, ja jastik jaw jel yaji mixani oj jul jkʼujoltik sok mixani oj ajyuk bʼa jkʼujoltik (Is. 65:17).