1. ¿Jas chabʼ jasunuk wa xkʼuʼantik lek?

JA Jyoba tolabida sjeʼunejyi syajal skʼujol ja matik wa x-aʼteltajiyuji sok mini oj yakan syajtajel. Chomajkil, wa syajtay ja bʼa toji (Sal. 33:5). Ja yuj wani xkʼuʼantik lek bʼa chabʼ jasunuk. Bʼajtan, yajni wa xyabʼ ja wa xkʼulajiyi jastik mi tojuk ja yaʼtijumiki. Sok xchabʼil, yeʼnani tey bʼa skʼabʼ bʼa oj yil akʼulaxuk ja bʼa toji. Ja sbʼajtanil ja bʼa chane artikulo it, * jnebʼatik ja Ley ajiyi ja chonabʼ Israel yuja Dyosi jani yechunej ja yajalkʼujoli sok wa xnikwani akʼulaxukyile ja bʼa toj bʼa spetsanile, chomajkil ja matik mi xbʼobʼ stalnay sbʼaje yeʼnleʼita (Deut. 10:18). Ja Ley jaw wa sjeʼa janekʼto wa xcham skʼujol ja Jyoba sbʼaja matik wa x-ajiyiyuj stoyjeli.

2. ¿Jastik sjobʼjelik oj axukyi sjakʼjel?

² Ja Ley bʼa Moisés kʼot tikʼan bʼa jabʼil 33, yajni kujlaji ja kongregasyon snochumanik Kristo. ¿Wan maʼ stojolan ja jaw ja nochumanik bʼa Kristo mixa ayiʼoje jun ley bʼa jaʼ yechunej ja yajalkʼujoli sok bʼa wa xnikwani skʼulajel ja bʼa toji? Miyuk, ja nochumaniki ajyiniyujile jun yajkʼachil ley. Ja bʼa artikulo it oj kiltik bʼajtan jasunkiluk ja yajkʼachil ley jawi sok tsaʼan oj axukyi sjakʼjel ja sjobʼjelik it: ¿Jas yuj wa xkalatik ja ley it jani yechunej ja yajalkʼujoli? ¿Jas yuj wa xkalatik wa xnikwani skʼulajel ja bʼa toji? Sok ja bʼa ley it, ja matik ay xcholi, ¿jastal tʼilan oj yil-e ja tuk?

3. ¿Jastik ti chʼikan ja bʼa «sley ja Kristo‘i» jastalni wa xyala ja Gálatas 6:2?

³ (Kʼuman ja Gálatas 6:2 *). Ja nochumaniki ibʼ kʼabʼal aye yuj «ja sley ja Kristo‘i». Ja Jesús mi yaʼakanyi ja snebʼumaniki jun lista ja bʼa leyiki, pe yalakan jastik oj kʼulaxuk, yaʼakanyi mandarik sok rasonik bʼa tʼilan oj snoch-e. «Ja sley ja Kristo‘i» tini chʼikan yibʼanal ja jastik sjeʼakan ja Jesús. Bʼa yabʼjel mas stojolil, la katik sjakʼjel jujuntik sjobʼjel sbʼaja jaw.

4, 5. ¿Jastal sjeʼa ja Jesús, sok jas tyempo sjeʼa?

⁴ ¿Jastal sjeʼayi ja ixuk winik ja Jesús? Bʼajtan, jani soka jastik yala. Ayni yiʼoj yipalil yujni sjeʼa ja smeranil sbʼaja Dyosi, ja meran stojolil sbʼaja sakʼanili sok ja sGobyerno ja Dyosi kechanta yeʼn oj stojbʼes ja swokolik ja kristyano (Luc. 24:19). Ja Jesús cha sjeʼani soka jastik skʼulani. Ja tikʼe sakʼanil ajyiyuji sjeʼakanyi ja snebʼumanik ja jastal oj cha yiʼ ja sakʼanile (Juan 13:15).

⁵ ¿Jas tyempo sjeʼa ja Jesús? Jani ja janekʼ albʼi ja yaʼtel ja bʼa Luʼumi (Mat. 4:23). Cha sjeʼayi ja snebʼumanik tʼusan tsaʼan ja yajni sakʼwi. Jun sjejel, sjeʼa sbʼaj bʼa jun nole bʼa yeʼnle, bʼobʼta aye mas ja 500, sok yayile ja mandar bʼa oj yawe och nebʼumanil ja kristyano (Mat. 28:19, 20; 1 Cor. 15:6). Jastal olomal bʼa kongregasyon, mini yaʼakan sjejelyi ja snebʼumanik tsaʼan ja yajni kumxi ja bʼa satkʼinali. Jun sjejel, sbʼajxa och ja jabʼil 96, ya makunuk ja jekabʼanum Juan bʼa stsatsankʼujolajel sok yajelyi rasonik ja snochumanik oj wajuke bʼa satkʼinali (Col. 1:18; Apoc. 1:1).

6, 7. a) ¿Bʼa kan tsʼijbʼunubʼal ja jastik sjeʼa ja Jesús? b) ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik bʼa skʼuʼajel ja ley bʼa Kristo?

⁶ ¿Bʼa kan tsʼijbʼunubʼal ja jasa sjeʼa ja Jesús? Ja chane Evangelio wa xcholo jitsan sbʼaja jastik skʼulan sok yala ja yajni ti ajyi bʼa Luʼumi. Ja tuk juʼunik tsʼijbʼunubʼal bʼa griego wa skoltayotik bʼa mas oj kabʼtik stojolil ja spensarik ja Jesús, pes ja matik stsʼijbʼani jani aji ekʼyile yuja yip ja Dyosi sok ajyiyujile «ja spensar ja Cristo» (1 Cor. 2:16).

⁷ Ja jasa wa xnebʼatiki: Ja jastik sjeʼa ja  Jesús jelni xmakuni bʼa tuktukil ekʼele ja bʼa sakʼanili. Ja yuj, ja ley bʼa Kristo tini chʼikan ja bʼa jas wa xkʼulantik bʼa naʼitsi, ja bʼa aʼtel ma ja bʼa eskwela, sok ja bʼa kongregasyon. Wa xnebʼatik sbʼaja ley it skʼumajel ja juʼunik tsʼijbʼunubʼal bʼa griego sok spensarajel ja jastik wa xyala. Wa xkʼuʼantik yajni wa xkatik makunuk ja jastik wa xyala oj kʼulaxuki, ja mandariki soka rasonik wa xtaʼatik ja bʼa xetʼan it bʼa Biblia. Snochjel ja ley bʼa Kristo, ja smeranili jani wantik skʼuʼajelyi ja jtatik Dyos jel xyajtani, ja Jyoba. Yujni spetsanil ja jastik sjeʼa ja Jesús tini wa xchʼak jak bʼa yeʼna (Juan 8:28).

8. ¿Jasunkiluk ja skujlayubʼil ja ley bʼa Kristo?

⁸ Ja matik teye bʼa jun naʼits bʼa tojbʼel lek sok ayiʼoj yojyalik bʼa yij ay lek seguroni wa xyabʼ aye. Junxtani wa x-ekʼ soka matik wa skʼuʼane jun ley bʼa ayiʼoj jun skujlayubʼil bʼa yij ay lek. Ja ley bʼa Kristo jani ayiʼoj ja skujlayubʼil bʼa mas leki: ja yajalkʼujoli. ¿Jas yuj jach wa xkalatik?

9, 10. ¿Jastik sjejel wa sjeʼa ja Jesús skʼulan ja jastik junuk yuja syajal skʼujoli, sok jastal wa xbʼobʼ jnochtik ja jasa skʼulani?

⁹ Bʼajtan, ja Jesús jani nikji yuja yajalkʼujoli bʼa skʼulajel spetsanil ja jastik junuki. Ja snajel yajulal tini wa x-eljan bʼa yajalkʼujol. Ja Jesús snaʼa syajulal ja kristyano sok nikji yuja jaw bʼa sjejelyile, yajel tojbʼuk ja matik maloʼayi, yajelyi swaʼel ja matik waʼin xyabʼi sok yajel sakʼwuk ja chamwiniki (Mat. 14:14; 15:32-38; Mar. 6:34; Luc. 7:11-15). Spetsanil ja jastik jaw japjiniyi jitsan ja bʼa styempo soka yipi. Pe gustoni yaʼa bʼajtan bʼej ja jastik wa xmakuniyuj ja tuki. Sok ja mas tʼilani, sjeʼani ja niwan syajal skʼujol yajel ja sakʼanil yuja tuki (Juan 15:13).

¹⁰ Ja jasa wa xnebʼatiki: Wa xbʼobʼ jnochtik ja jasa skʼulan ja Jesús yajel bʼajtan bʼej ja jastik wa xmakuniyuj ja tuki. Chomajkil, snajel syajulal ja kristyano ja bʼa lugar wa xcholotiki. Yajni ja snajel syajal ja tuki wa snikawotik bʼa xcholjel sok sjejelyi ja tuk, jani wantik skʼuʼajel ja ley bʼa Kristo.

11, 12. a) ¿Jas yuj wa xnaʼatik ja Jyoba jel xcham skʼujol bʼa keʼntik? b) ¿Jastal wa xbʼobʼ jnochtik ja syajal skʼujol ja Jyoba?

¹¹ Xchabʼil, yujni ja Jesús xchiktes ja syajal skʼujol ja sTati. Ja janekʼ albʼi ja yaʼteli, sjeʼa ja janekʼto wa xcham skʼujol ja Jyoba sbʼaja yaʼtijumiki. Jun sjejel, sjeʼa bʼa jujune ja keʼntiki jelni chaʼanyabʼal wa xyilawotik ja jTatik bʼa satkʼinali (Mat. 10:31). Chomajkil, ja Jesús sjeʼa ja Jyoba jelni wa skʼana ja chejik bʼa chʼayeli asutxuk skʼujole sok akumxuke ja bʼa kongregasyon (Luc. 15:7, 10). Sok yala ja Dyos sjeʼa ja syajal skʼujol bʼa keʼntik yajel ja sakʼanil ja Yunin bʼa jkoltajeltik (Juan 3:16).

¹² Ja jasa wa xnebʼatiki: ¿Jastal wa xbʼobʼ jnochtik ja syajal skʼujol ja Jyoba? (Efes. 5:1, 2). Jani spensarajel ja jmoj-aljeltiki jel chaʼanyabʼalile sok gustoxta oj kabʼtik yajni xkumxiye soka Jyoba ja chejik chʼayeli (Sal. 119:176). Wa xjeʼatik wa xyajtaytik ja jmoj-aljeltiki yajni wa xkatik makunuk ja jtyempotik soka kiptiki bʼa skoltajele, mas ja yajni wa xmakuniyujileʼi (1 Juan 3:17). Yajni wa xyajtaytik ja tuki, wantikni skʼuʼajel ja ley bʼa Kristo.

13, 14. a) ¿Jas mandar yaʼa ja Jesús wa xtax ja bʼa Juan 13:34, 35, sok jas yuj syajkʼachilto? b) ¿Jastal wa xkʼuʼantik ja yajkʼachil mandari?

¹³ Yoxil, yujni ja Jesús yayi mandar ja snebʼumaniki a-sjeʼe jun yajtanel bʼa xchʼakjel sbʼaje (kʼuman ja Juan 13:34, 35). Ja mandar it syajkʼachilto yujni mi ti chʼikanuk ja bʼa Ley ajiyi ja Israel yuja Dyosi. Ja Jesús yala tʼilan oj jyajtaytik ja jmoj-aljeltiki jastalni syajtayotik ja yeʼn. Tʼilani oj jyajtaytike, sok  syajtajele mas ja yeʼnle yuja keʼntiki bʼa pwestoni oj ajyukotik yajel ja jsakʼaniltik yuj yeʼnle. Skʼulajel ja jaw wani skʼana jun yajtanel bʼa xchʼakjel jbʼajtik. *

¹⁴ Ja jasa wa xnebʼatiki: ¿Jastal wa xkʼuʼantik ja yajkʼachil mandari? Bʼa tʼusanta yaljel, xchʼakjel jbʼajtik yuja jmoj-aljeltik. Jel wa xyajtaytike bʼa pwestoni aytik xchʼakjel jbʼajtik bʼa jastik jel niwan, jastal yajel ja jsakʼaniltik yuj yeʼnle. Pe wani xcha jkʼulantik bʼa jastik junuk chʼin. Jujuntik sjejel, oj bʼobʼ ekʼ kitik ja matik ayxa skʼujol bʼa oj wajuke ja bʼa tsomjeli, yajelkan jun jasunuk wa xkʼulantik gusto bʼa yajel gustoʼaxuk jun jmoj-aljeltik, ma spiljel tyempo bʼa wajel koltanel ja bʼa wa x-ekʼ desgrasyaʼiki. Skʼulajel ja jaw jach wa xkʼuʼantik ja ley bʼa Kristo. Chomajkil, wala koltanitik bʼa jachuk ja kongregasyon akʼot jun lugar bʼa seguro oj ajyuke spetsanile.

15-17. a) ¿Jastal ya chiknajuk soka jastik skʼulan ja Jesús sbʼaja jastal yila ja bʼa toji? b) ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik ja sjejel bʼa Jesús?

¹⁵ Ja bʼa Biblia, ja bʼa toji jani wa staʼa tiʼal skʼulajel ja jasa wa xyala lek ja Dyosi sok mi ojukta jtsatik ja matik oj jkʼuluktikyiʼi. ¿Jas yuj wa xkalatik ja ley bʼa Kristo wa xnikwani skʼulajel ja bʼa toji?

¹⁶ Bʼajtan, la kiltik jastal ya chiknajuk soka jastik skʼulan ja Jesús sbʼaja jastal yila ja bʼa toji. Ja bʼa tyempo jaw, ja judíoʼik olomalik bʼa relijyoni wa xyilkʼujolane ja matik mi judíoʼuki. Wa spensarane masni tʼilane ja yeʼnle yuja matik mey yiʼoje chapjelal ja bʼa relijyon jaw, sok mini skisawe ja ixukeʼi. Pe ja Jesusi skʼulaniyile ja bʼa toj spetsanile sok mi wanukta stsaʼa. Skisani ja kristyano bʼa tuk chonabʼik bʼa ajyiyujile skʼuʼajel ja yeʼn (Mat. 8:5-10, 13). Mini ajyiyuj pensarik bʼa mi tojuk, pes chʼak xchol yabʼye yibʼanale anima pobre ma riko (Mat. 11:5; Luc. 19:2, 9). Mini tʼun yila menos ja ixuke sok mini jelxisok. Skisa sok yajxta yila, chomajkil soka matik mi lek x-iljiyeʼi (Luc. 7:37-39, 44-50).

¹⁷ Ja jasa wa xnebʼatiki: Wa xbʼobʼ jnochtik ja jasa skʼulan ja Jesús yajni mi wanukta stsaʼatik sok xcholjel yabʼye ja matik wa smaklaye, anima rikoʼe ma pobreʼe sok chikan jas relijyon yiʼoje. Ja winik nochumanik bʼa Kristo wani snochowe ja yeʼn yajni wa skisawe ja ixukeʼi. Skʼulajel ja jaw jachni wa xkʼuʼantik ja ley bʼa Kristo.

18, 19. ¿Jasa sjeʼa ja Jesús sbʼaja skʼulajel ja bʼa toji, sok jas wa xnebʼatik ja bʼa jaw?

¹⁸ Xchabʼil, la kiltik ja jasa yala ja Jesús sbʼaja skʼulajel ja bʼa toji. Sjeʼayi ja snebʼumanik rasonik bʼa oj koltajuke yiljel ja tuk bʼa jun modo toj. Jun sjejel, la jpensaraʼuktik ja rason sbʼaja jastal toj oj jetikyi ja jmodotik ja tuki (Mat. 7:12). Yuja jpetsaniltik wa xkʼanatik lek oj iljukotik, jachni jastal jaw oj cha jetikyi ja jmodotik ja tuki. ¿Jas maʼ slekilal oj bʼobʼ ilxuk? Bʼobʼta ja yeʼnle oj nikjuke bʼa toj oj sjeʼekitik ja smodoʼe. Pe ¿jaxa ta kʼulubʼalkitik jastik junuk bʼa mi tojuk? Ja Jesús cha sjeʼayi ja snebʼumanik a-sjip skʼujole yeʼn ja Jyoba oj yil akʼulaxuk yile ja bʼa toj ja matik wane «parte cʼacʼu acual» (Luc. 18:6, 7). Ja yaljelik it juni meran skʼapjelal: ja jtatik Dyos jel toji wa snaʼa lek ja wokolik kiʼojtik ja bʼa tsaʼanixta kʼakʼuʼik it, sok yeʼnani tey bʼa skʼabʼ bʼa akʼulajukitik ja bʼa toj ja bʼa styempoʼil lek xyila (2 Tes. 1:6).

¹⁹ Ja jasa wa xnebʼatiki: Ta wa xnochotik ja rasonik sjeʼakan ja Jesús, ojni jetikyi ja jmodotik ja tuk bʼa jun modo toj. Sok ta cha kʼulubʼalkitik bʼa mi tojuk ja bʼa sluʼumkʼinal ja  Satanás, wani xyaʼa kulan jkʼujoltik snajel ja Jyoba yeʼnani tey bʼa skʼabʼ bʼa akʼulajukitik ja bʼa toji.

20, 21. a) Ja matik ay xcholi, ¿jastal tʼilan oj yil-e ja tuk? b) ¿Jastal wa sjeʼawe jun yajtanel bʼa xchʼakjel sbʼaje ja tatamaliki, sok jastal oj yil-e ja yuntikile ja nantataliki?

²⁰ Jastalni kilatikta, ja ley bʼa Kristo jani yechunej ja yajalkʼujoli. Ja yuj, bʼa yojol ja ley it, ja matik ay xcholi tʼilani oj skis-e ja tuki sok yajxta oj yil-e. Tʼilani oj jul skʼujole ja Kristo wa smajlay oj jetik syajal jkʼujoltik bʼa spetsanil ja jas wa xkʼulantiki.

²¹ Ja bʼa pamilya. Ja tatamalik tʼilan oj syajtaye ja xcheʼume ‹jastalni ja Kristo syajtay ja kongregasyon› (Efes. 5:25, 28, 29, TNM). Wa snochowe ja Jesús yajni wa xyaʼawe bʼajtan bʼej ja jasa wa xmakuniyuj soka jas wa skʼana ja xcheʼumi. Bʼa jujuntik winik jelni wokol sjejel ja tikʼe yajtanel it, bʼobʼta kʼiye bʼa jun pamilya bʼa mi jejiyile yajtanel sok ja tuki mini xkʼulaji yile ja bʼa toj. Anima wokol yajelkan jas skostumbreʼe, tʼilani oj tukbʼuke bʼa jachuk oj skʼuʼuke ja ley bʼa Kristo. Ja tatamalik bʼa wa xchʼaka sbʼaje bʼa sjejel yajtanel wani xkisjiye yuja xcheʼume. Soka nantatalik bʼa meran wa syajtay ja yuntikili mini oj yal-e ma oj skʼuluke jun jasunuk bʼa oj syajbʼese (Efes. 4:31). Wa sjeʼayi ja yuntikile wa syajtaye sok lek wa xyilawe bʼa jachuk ja yeʼnle seguro wa x-ajyiye. Skʼulajel ja it, ojni yajtajuke sok oj jipjuk skʼujole yuja yuntikile.

22. Jastalni wa xyala ja 1 Pedro 5:1-3, ¿machun swinkil ja chejiki, sok jastal oj ilxuke?

²² Ja bʼa kongregasyon. Ja ansyanoʼiki tʼilani oj jul skʼujole ja chejiki mi sbʼajuke (Juan 10:16; kʼuman ja 1 Pedro 5:1-3). Ja yaljel «ja matic acʼubal ba hua cʼabex yuj ja Diosi» wa x-aji jul skʼujole yeʼnani sbʼaj  ja Jyoba. sok wa skʼana yajxta ayil-e sok a-stalnaye syajulal (1 Tes. 2:7, 8). Ja ansyanoʼik matik wa stalnaye jachuk ja chejiki lekni wa x-iljiye yuja Jyoba. Chomajkil, wa xkʼot yajtajuke sok wa xkisjiye yuja jmoj-aljeltiki.

23, 24. a) ¿Jasun xchole ja ansyanoʼik yajni wa xkʼulaxi jun chaʼan mulal ja bʼa kongregasyon? b) Ja bʼa ekʼeleʼik jaw, ¿jastik jun wa spaklaye ja ansyanoʼiki?

²³ Ja bʼa ley ajiyi ja Israel yuja Dyosi, ja jwesik soka ansyanoʼiki jani xchole skʼeljel ja jastik junuk bʼa Dyos. Pe wani xcha stojbʼese ma wa skʼelawe jastik junuk bʼa mi ti chʼikanuk soka bʼa yajelyi stoyjel ja Dyosi. Pe jaxa bʼa sley ja Kristo, ja yaʼtel ja ansyanoʼiki tukxaniʼa. Yajni wa xkʼulaxi jun chaʼan mulal ja bʼa kongregasyoni, ja yeʼnle kechanta wa skʼelawe ma wa stojbʼese ja jastik ti chʼikan ja bʼa yajelyi stoyjel ja Jyoba. Wa snaʼawe ja matik ay xchol ja bʼa luʼumkʼinal it akʼubʼalyile yuja Dyosi ja cholal bʼa stojbʼesel ja jastik junuk wa skʼana oj tojbʼuk ja bʼa ley sok ja mulalik. Ja yuj, ja yeʼnle ayni yiʼoje ja cholal bʼa oj skʼuluke multar ma oj slut-e preso (Rom. 13:1-4).

²⁴ Anto, ¿jas wa skʼulane ja ansyanoʼik ja wa xkʼulaxi jun chaʼan mulal? Wa xyawe makunuk ja Biblia bʼa spaklajel ja jasa ekʼeli sok xchapjel jas oj kʼulaxuk. Wani snaʼawe lek ja ley bʼa Kristo jani yechunej ja yajalkʼujoli. Ja yajalkʼujoli wa xnikjiyeyuj bʼa oj spaklaye jasa oj kʼulaxuk bʼa skoltajel chikan machʼa ja bʼa kongregasyon bʼa koʼel jun mulal. Sok ja yajalkʼujoli wa xnikjiyeyuj bʼa spaklajel ta ja mulanumi sutxel skʼujol sok ta oj bʼobʼ koltaxuk bʼa oj cha kʼot yil sbʼaj lek soka Dyosi.

25. ¿Jas oj paklaxuk ja bʼa artikulo jakumi?

²⁵ Jelni wa xkaʼatik tsʼakatal yuja teyotik bʼa yibʼel ja sley ja Kristo. Yajni jpetsaniltik wa xkʼujolantik skʼuʼajel, wala koltanitik bʼa akʼotuk ja kongregasyon jun lugar bʼa spetsanile ayabʼye wa xkʼanxiye, chaʼanyabʼalil wa x-ilxiye sok seguro aʼajyuke. Pe ayotik bʼa jun luʼumkʼinal bʼa «pegor juntiro oj huajuque cada cʼacʼu» ja winikeʼi (2 Tim. 3:13). Ja yuj, mokni och jwayeltik. ¿Jastal oj sjeʼe ja kongregasyon ja jastik toj wa xyila ja Dyos yajni tʼilan oj axuk makunuk bʼa mulalik jastal ja yixtalajel ja yal untiki? Ja bʼa artikulo jakumi ti oj axuk sjakʼjel.