ARTIKULO BʼA SPAKLAJEL 19
Ja yajalkʼujol soka bʼa toji kontra ay soka bʼa malo
«Yujni ja weʼn jun Dyos mixa wabʼ stsamalil ja bʼa malo, mini june bʼa malo oj bʼobʼ ajyuka mok» (Sal. 5:4).
TSʼEBʼOJ 142 Mok jchʼaytik ja smajlajel kiʼojtik
JA JAS OJ PAKLAXUK *
1-3. a) Jastalni wa xyala ja Salmo 5:4-6, ¿jastal wa xyila ja Jyoba ja bʼa malo? b) ¿Jas yuj wa xkaltik ja yixtalajel jun untik kontrani ay soka «sley ja kristo‘i»?
JA Jyoba wa xyilkʼujolan chikan jas mi lekuk (kʼuman ja Salmo 5:4-6). Ja yuj wani xyijnay ja yixtalajel bʼa wayel sok jun untik, yujni jelni malo sok jel kistal. Jastalni yeʼn, jas Taʼumantiʼik wani xkijnaytik ja yixtalajel jun untik sok mini xkʼanatik oj ekʼuk ja bʼa kongregasyon (Rom. 12:9; Heb. 12:15, 16).
2 Ja yixtalajel jun untik kontrani ay soka «sley ja kristo‘i», jani it, ja jas sjeʼa ja Jesús soka jas yala sok ja jastik skʼulani (Gál. 6:2, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi [YD]). ¿Jas yuj wa xkalatik ja it? Jastalni kilatik ja bʼa artikulo ekʼta, ja ley bʼa Kristo jani yechunej ja yajalkʼujol sok wa snika skʼulajel ja bʼa toji. Ja meran yaʼtijum Dyos wani xnochotik ja ley jaw, bʼa wa xleʼatik modo mok xiw jmoktik ja yal untiki sok meran wa xyajtaytike. Pe ja yixtalajel jun yal untik jun modoʼal bʼa kechanta wa sleʼa slekilal june sok jel malo bʼa xiwelxta wa x-ajyi ja yal untiki sok wa spensaran mi maʼ xyajtaji yuj.
3 Jelni triste yabʼjel, pe ja yixtalajel bʼa wayel sok jun untik junxani plaga ja bʼa luʼumkʼinali bʼa cha ochtani ja bʼa meran kʼuʼumanik Dyosi. ¿Jas yuj? Yujni ja bʼa jtyempotik jelxa ja «winike bʼa maloʼe soka lolanumiki», sok jujuntik bʼa yeʼnle bʼobʼta oj sleʼe modo ochel ja bʼa kongregasyon (2 Tim. 3:13). Chomajkil, jujuntik ja matik wa xyalawe teye bʼa kongregasyoni ikʼubʼale och bʼa skʼulajel ja kʼankʼunel yiʼoje bʼa wayel sok ixuk ma winik sok yixtalaʼuneje ja yal untik. Ja wego, oj kiltik jas yuj ja tikʼe ixtalanel juni mulal jel kistal. Tsaʼan, oj jpaklaytik jas wa skʼulane ja ansyanoʼik yajni june wa skʼulan jun chaʼan mulal, jastal ja yixtalajel jun untik sok jastal oj bʼobʼ stalnaye ja yuntikile ja nantatalik. *
JUN CHAʼAN MULAL
4, 5. ¿Jas yuj ja yixtalajel jun untik juni mulal bʼa kontra ay soka maʼ wa xkʼulajiyi?
4 Ja matik ixtalanubʼale jitsan jabʼil wa xyiʼaje wokol. Mini kechan yeʼnle, cha wani ja matik wa xkʼanji yujileʼi: ja spamilyaʼik sok ja jmoj-aljeltik bʼa kongregasyon. Ja yixtalajel jun untik juni chaʼan mulal.
5 Jun mulal bʼa kontra ay soka maʼ wa x-ixtalaji. * Yixtalajel sok yajel yi wokol ja tuki juni mulal. Jastalni oj kiltik ja bʼa artikulo jakumi, jani jaw wa skʼulan june maʼ wa xyixtalaʼan jun yal untik, pes jelni wa xya yiʼ wokol. Wa xchʼaya yi ja jastal wa sjipa skʼujol bʼa tuk sok xiwelxta wa x-ajyi. Tʼilani la jtalnaytik ja yal untiki bʼa mi oj kʼulajuk yile ja jaw yujni jel malo. Sok tʼilan oj katik kulan skʼujole sok skoltajel ja matik ixtalanubʼale (1 Tes. 5:14).
6, 7. ¿Jas yuj ja yixtalajel jun untik jun mulal bʼa kontra ay soka kongregasyon sok ja matik ay xcholi?
6 Jun mulal bʼa kontra ay soka kongregasyon. Chikan maʼ tey ja bʼa kongregasyon sok wa xyixtalaʼan jun yal untik, wani xya kuxbʼuk ja jas jastal wa xtax ja kongregasyon (Mat. 5:16; 1 Ped. 2:12). Pe mini sbʼejuk yuj smul june oj ya wokolanuk miyon jmoj-aljeltik bʼa toj aye bʼa wane skʼujolajel ajyel tsats ja bʼa jas «huan xa ni scʼuaneʼi» (Jud. 3). Mini xkʼanatik oj ajyuke ja bʼa kongregasyon ja matik wa skʼulane jastik bʼa malo yuja mi snaʼawe malaya, sok wa xyawe kuxbʼuk ja lekil sbʼiʼil ja kongregasyon.
7 Jun mulal bʼa kontra ay soka matik ay xcholi. Ja kʼuʼumanik Dyos tʼilan oj ajyuke «bʼa yibʼ skʼabʼ ja ma‘tik ay schol» (Rom. 13:1, YD). Wa xjeʼatik wa xkʼuʼantik yajni wa xkisatik ja leyik bʼa país. Ta june ja bʼa kongregasyon wa skʼoko ja leyi, jun sjejel yajni wa xyixtalaʼan jun untik, wa sleʼa smul soka matik ay xcholi (kʼela ja Hechos 25:8). Anima ja ansyanoʼik mini akʼubʼalyile permiso yeʼn oj yawe kʼotuk ja jas wa xyala ja leyiki, mini skoltaye ja maʼ wa xyixtalaʼan jun yal untik soka skastigo oj ajukyi yuja smuli (Rom. 13:4). Ja mulanumi ojni yil ja swokolil ja jasa skʼuluneji (Gál. 6:7, YD).
8. ¿Jastal wa xyila ja Dyos yajni jun kristyano wa skʼulanyi malo june?
8 Ja mas jel tuki, juni chaʼan mulal bʼa kontra ay soka Jyoba (Sal. 51:4). Yajni jun kristyano wa skʼulanyi malo june, cha wani sleʼa smul soka Dyos. La kiltik jun sjejel bʼa ti elel ja bʼa Ley ajiyi ja chonabʼ Israel yuja Jyoba. Ja it wa xyala ta june wa x-elkʼani ma wa sloʼlay ja smoji yujni mixa ‹toj ayuk soka Jyoba› (Lev. 6:2-4). Ja yuj ta ay june ja bʼa kongregasyon yixtalaʼunej jun yal untik, bʼa yata chʼayi ja jastal mi xiw ajyi, mixani toj ayuk soka Dyos sok wa xya kuxbʼuk ja sbʼiʼil ja Jyoba. Yuja ja jaw, wani xkilatik ja yixtalajel jun untik, juni mulal bʼa wa xyijnay ja Dyosi bʼa cha wani xkijnaytik ja keʼntiki.
9. Bʼa jitsanxa jabʼil, ¿jas juʼunik elel bʼa Biblia yaʼunej kitik ja xchonabʼil ja Jyoba, sok jas yuj?
9 Jitsanxa jabʼil, ja xchonabʼil ja Jyoba yaʼunej eluk juʼunik elel bʼa Biblia sbʼaja yixtalajel jun untik. Jun sjejel, ja rebista Ja Juʼun Cholumani sok ja ¡Despertad! ayiʼoj artikuloʼik sbʼaja jastal oj bʼobʼ kuchyujile ja syajal ja jastal wa xyabʼ aye ja matik ixtalanubʼale, jastal ja tuk oj bʼobʼ koltanuke sok stsatsankʼujolajele sok jastik oj bʼobʼ skʼuluke ja nantatalik bʼa oj stalnaye ja yuntikile. Ja ansyanoʼik cha akʼubʼalyile tojelal bʼa ti elel bʼa Biblia sbʼaja ja jas oj skʼuluke yajni june wa skʼulan ja mulal jaw. Ja xchonabʼ ja Dyos tikʼan tikʼan wa spaklaye ja jasa wa xkʼulaxi sbʼaja mulal jaw bʼa jachuk ja ansyanoʼik oj snaʼe jas oj skʼuluke. Jastalni jaw, jachni mero wa xkʼulaxi ja jastal wa xyala ja ley bʼa Kristo.
JASA OJ KʼULAXUK YAJNI JUNE WA SKʼULAN JUN CHAʼAN MULAL
10-12. a) Yajni wa skʼelawe jun chaʼan mulal ja ansyanoʼik, ¿jasa wa xyaʼawe tʼabʼan skʼujole sok jastik junuk wa xcham skʼujole? b) Jastalni wa xyala ja Santiago 5:14, 15, ¿jasa wa sleʼawe modo skʼulajel ja ansyanoʼiki?
10 Yajni june wa skʼulan jun chaʼan mulal, ja ansyanoʼik bʼa wa skʼelawe ja mulali wani xyaʼawe tʼabʼan skʼujole bʼa oj snoch-e ja ley bʼa Kristo tʼilani yajxta oj yile ja yal chejiki sok oj skʼuluke ja bʼa toj ja bʼa stiʼ sat ja Dyos. Yuja jaw, ayni jitsan jastik wa xcham skʼujole. Pe ja mas tʼilan bʼa yeʼnle jani yajel ajyuk sak ja sbʼiʼil ja Dyosi (Lev. 22:31, 32; Mat. 6:9). Cha jelni xcham skʼujole bʼa stalnajel ja jastal wa xtaxye soka Dyos ja jmoj-aljeltiki sok skoltajel ja matik ixtalanubʼale.
11 Chomajkil, ja ansyanoʼik wani sleʼawe modo bʼa skoltajel bʼa akumxuk soka Dyosi ja maʼ staʼunej smuli, ta wa xbʼobʼi (kʼuman ja Santiago 5:14, 15). Ja maʼ wa xkʼokxi soka jastik wa xkʼankʼuni yuji sok wa skʼulan jun chaʼan mulal maloxani ay. Ja it wa stojolan mixani lek wa xtax soka Jyoba. * Ja ansyanoʼik jachuke jastal loktorik bʼa wa skʼujolane stojbʼesel ja maʼ maloʼayi, wa xkʼan kaltik ja mulanumi. Ja rasonik wa xyawe eluk bʼa Biblia wa xkoltaji ja mulanum bʼa oj tojbʼuk ja jastal wa xtax soka Dyos. Pe ja it wa xbʼobʼi ta meran snaʼa malaya (Hech. 3:19; 2 Cor. 2:5-10).
12 Ja yuj ja ansyanoʼik ayni yiʼoje jun chaʼan cholal. Merani wa xcham skʼujole ja yal xchejik bʼa akʼubʼalyile bʼa skʼabʼe yuja Jyoba (1 Ped. 5:1-3). Wani skʼanawe ja jmoj-aljeltiki oj ajyuke seguro ja bʼa kongregasyon. Ja yuj, wegoni wa skʼelawe yajni wa xyabʼye kʼulaxel jun chaʼan mulal, jastal ja yixtalajel jun untik. ¿Jasa wa skʼulane? La jpaklaytik ja sjobʼjelik wa xtax ja bʼa skʼeʼulabʼil ja bʼa parrapoʼik 13, 15 sok 17.
13, 14. ¿Wan maʼ skʼuʼane ja ansyanoʼik ja leyik bʼa yajelyi parte ja maʼ ay xchol sbʼaja yixtalajel yal untik? Cholo.
13 ¿Wan maʼ skʼuʼane ja ansyanoʼik ja leyik bʼa yajelyi parte ja maʼ ay xchol sbʼaja yixtalajel yal untik? Wan. Ja bʼa lugarik ja bʼa ay ja leyik jaw, ja ansyanoʼik wani skʼuʼane (Rom. 13:1). Ja leyik jaw mini kontra ayuk soka sleyik ja Dyosi (Hech. 5:28, 29). Ja yuj, yajni wa xyabʼye ja ansyanoʼik jun mulal jastal jaw, wegoni wa skʼanawe stojelale ja bʼa naʼits Betel bʼa skʼulajel ja jastalni wa xyala ja ley sbʼaja maʼ wa xyixtalaʼan jun yal untik.
14 Ja ansyanoʼik wani xyalawe yabʼ ja maʼ ixtalanubʼale, ja snan stat soka tuk maʼ yabʼunej wani xbʼobʼ yaʼeyi parte ja matik ay xchol sbʼaja ixtalaneli. ¿Pe jaxa ta tey bʼa yoj kongregasyon ja maʼ ixtalani sok chikanxa ekʼ? ¿Sbʼej maʼ oj spensaraʼuk ja maʼ waj ya parte yaʼunej kuxbʼuk ja sbʼiʼil ja Dyos? Miyuk. Ja maʼ ixtalaneli yeʼnani yaʼunej kuxbʼuk ja sbʼiʼil ja Dyos.
15, 16. a) Yajel jul jkʼujoltik ja jas wa xyala ja 1 Timoteo 5:19, ¿jas yuj tʼilan wa skʼana chabʼ testigo ja ansyanoʼik bʼa skʼulajel jun comité judicial? b) ¿Jasa wa skʼulane ja ansyanoʼik yajni wa xleji smul june ja bʼa kongregasyon bʼa yixtalajel jun untik?
15 Ja bʼa kongregasyon, ¿jas yuj tʼilan wa skʼana chabʼ testigo ja ansyanoʼik bʼa skʼulajel jun comité judicial? Yujni jach wa xyala ja Biblia. Ja it jani june ja bʼa jastik toj akʼubʼalkan kulani. Yajni ja mulanum mi xyala ja smuli, wani skʼana chawane bʼa yilunej ja jas ekʼeli sok jachuk ja ansyanoʼik oj skʼuluke jun comité judicial (Deut. 19:15; Mat. 18:16; kʼuman ja 1 Timoteo 5:19). ¿Wan maʼ stojolan wa skʼana chabʼ testigo bʼa oj yayi parte ja matik ay xchol sbʼaja yixtalajel jun untik? Miyuk. Ja it mixani tʼilanuk chabʼ testigo ta ja ansyanoʼik ma chikan machʼa wa skʼana yajel parte bʼa jun chaʼan mulal.
16 Yajni wa xlejiyi smul june ja bʼa kongregasyon bʼa yixtalajel jun untik, ja ansyanoʼik wa skʼulane chabʼ jas junuk. Bʼajtan, wa xyilawe ta wane yajel kʼotuk ja leyik bʼa yajel parte sbʼaja ixtalanel. Chomajkil, wa spaklaye lek ja jasa mero ekʼeli. Tsaʼan yajni spaklayeta, wa snochowe ja jas wa xyala ja Biblia bʼa yiljel ta wa xkʼanxi oj kʼulaxuk jun comité judicial. Ta june mi xyala ja smuli, ja ansyanoʼik oj smaklaye ja jasa oj yal-e ja testigo. Wanxani xbʼobʼ kʼulaxuk jun comité judicial ta ayxa chabʼ testigo bʼa yiluneje ay kʼulaxel jun mulal: ja maʼ yaʼa parte sok june pilan bʼa yila yujni jach skʼulunej ja maʼ leʼubʼal yi smuli ma bʼa tuk mulalik bʼa yixtalajel yal untik. * Yuja mey chabʼ testigo mi wa stojolan ja maʼ waj ya parte wan slejel abʼal. Ja bʼa ekʼeleʼik mey chabʼ testigo bʼa yaljel ja bʼa jas ekʼeli, ja ansyanoʼik wani skʼuʼane bʼa bʼobʼta yujni kʼulaxel jun chaʼan mulal, jun mulal bʼa jelni yaʼunejyi wokol ja tuki. Ja yujil, mini wa xyawekan skoltajel ja matik yajbʼesnubʼali sok kʼelan jakan wa x-ajyiye bʼa stalnajel ja kongregasyon yuja jastik wa xbʼobʼ ixtalajuke yuja maʼ leʼubʼal smuli (Hech. 20:28).
17, 18. Cholo jas wa skʼulane bʼa jun comité judicial.
17 ¿Jas wa xkʼulaxi bʼa jun comité judicial? Ja ansyanoʼik matik ti wa x-ajyi ja bʼa comité jani wa xyilawe ta ja mulanumi wanto xbʼobʼ ajyuk ja bʼa kongregasyon. Ja yaljel judicial mi wa stojolan yeʼn wa xyalawe yabʼ ja matik ay xchol ta tʼilan oj yaweyi kastigo ma miyuk ja maʼ skʼokunej ja leyi. Ja ansyanoʼik mini xchʼika sbʼaje ja bʼa jaw; wani xyaʼawekan ja mulal jaw bʼa skʼabʼ ja matik ay xcholi (Rom. 13:2-4; Tito 3:1).
18 Ja yaʼtel ja ansyanoʼik wa x-ajyi bʼa jun comité judicial jatani wa skʼela ja jastik ti chʼikan bʼa relijyon. Wa xyawe makunuk ja Biblia, bʼa yiljel ta ja mulanum wa snaʼa malaya ma miyuk. Ta mi snaʼa malaya, wa xkʼulji expulsar sok wa xyawe ekʼ jun anunsyo ja bʼa kongregasyon mixa taʼumantiʼuk bʼa Jyoba (1 Cor. 5:11-13). Pe ta snaʼa malaya, ojni bʼobʼ ajyuk ja bʼa yoj kongregasyon. Ja ansyanoʼik oj yale yabʼ bʼobʼta mixani oj ajukyi cholalik. Chomajkil, yuja wa xcham skʼujole sbʼaja yal untiki, jani yaljel yabʼ jach nakʼul ja matik ay yuntikile bʼa chʼineto bʼa a-stalnaye mok jel kʼubʼan ajyuke soka mulanumi. Yajni wa skʼulane ja jaw, tʼilan oj stalnaye mi oj yale ja matik ixtalanubʼale.
JASTAL OJ BʼOBʼ STALNAYE JA YUNTIKIL JA NANTATALIK
Nantatalik talnayik ja wuntikilex ja bʼa ixtalaneli bʼa xcholjel yabʼye ja jas tʼilan oj snaʼe ja bʼa stajel sbʼaj jun ixuk sok winik. Bʼa skʼulajel ja jaw, awik makunuk ja juʼunik yaʼunej eluk ja xchonabʼil ja Dyosi (Kʼela ja parrapoʼik 19 man 22)
19-22. ¿Jastal oj bʼobʼ stalnaye ja yuntikil ja nantatalik? (Kʼela ja poto ja bʼa skʼeʼulabʼil bʼa spatiki).
19 Ja nantatalik yeʼn yiʼoje ja cholal bʼa stalnajel ja yuntikile bʼa chikan jas xiwela sbʼaj. * Nantatalik, jawa wuntikilex juni majtanal «tini jakel bʼa Jyoba» (Sal. 127:3). Juni cholal bʼa weʼnlex stalnajel ja majtanal it. ¿Jas oj bʼobʼa kʼulukex bʼa mi oj ixtalajuk jawa wuntikilexi?
20 Bʼajtan, paklayik lek sbʼaja yixtalajel jun untik. Naʼawik jas tikʼe kristyano wa xyixtalaʼan ja yal untiki sok jastal wa sloʼlay. Kʼelan jakan ajyanik ja bʼa jastik xiwela sbʼaji (Prov. 22:3; 24:3). Ajuluka kʼujolex, tʼusan mi yibʼanaluk ja maʼ wa x-ixtalani wa xnaji sbʼaj sok wa xjipji skʼujol yuja yal untiki.
21 Xchabʼil, kʼajyanik ja loʼilanel soka wa wuntikilexi (Deut. 6:6, 7). Ja jaw ti chʼikan smaklajele lek (Sant. 1:19). Ajuluka kʼujolex ja yal untiki jelni wokol xyabʼ oj xchol ja jas ekʼeli. Bʼobʼta wa xiwye mi oj kʼuʼajuk yile sok wa x-aji xiwuk yuja ixtalanumi bʼa mok jas yale. Ta waxa wilawex lajansok ay jas wan ekʼel sbʼaj, tsamalxta ayi sjobʼjelik sok maklay lek ja jas oj yali.
22 Yoxil, alayabʼ jawa wuntikilex. Alawik yabʼ ja jasa tʼilan oj snaʼe sbʼaja wayel sok ixuk winik ja jastal wa skʼana ja sjabʼile. Jeʼawikyi ja jas oj skʼuluk soka jas oj yal yajni ay maʼ wa skʼana oj yamjuke yuj bʼa mixa sbʼejuk. Aʼawik makunuk ja juʼunik yaʼunej eluk ja xchonabʼil ja Dyos sbʼaja jastal stalnajel ja yal untiki (kʼelawik ja rekwagro « Koltajel sbʼaja nantatalik soka untiki»).
23. ¿Jastal wa xkilatik ja yixtalajel ja yal untiki sok jasa sjobʼjel oj axukyi sjakʼjel ja bʼa artikulo jakumi?
23 Ja taʼumantiʼotik bʼa Jyoba wa xkilatik ja yixtalajel jun yal untik jastal jun mulal jel kistal sok jel malo. Ja kongregasyoniki jani wa snochowe ja ley bʼa Kristo ja yuj mini wa xkoltaji ja maʼ wa yixtalan jun yal untik sbʼaja jas wa x-ijijanyi yuja smuli. ¿Pe jastal oj bʼobʼ jkoltaytik ja matik ixtalanubʼali? Ja sjobʼjel it oj axukyi sjakʼjel ja bʼa artikulo jakumi.
TSʼEBʼOJ 103 Ja talnumanik: jun majtanale bʼa Dyos
^ par. 5 Ja bʼa artikulo it, oj jpaklaytik jastal oj jtalnaytik ja yal untik bʼa mok ixtalajuke. Oj kiltik jas oj bʼobʼ skʼuluke ja ansyanoʼik bʼa stalnajel ja kongregasyon sok jastal oj stalnaye ja yuntikil ja nantatalik.
^ par. 3 YALJEL JEL TʼILAN: Wa sbʼiʼilan yixtalajel jun untik yajni june maʼ ayxa skʼujol wa skʼulanyi chikan jasa jun yal untik bʼa oj ya ekʼuk ja kʼankʼunel bʼa wayel sok ixuk ma winik. Jelni kistal juntiro bʼa tini chʼikan skʼulajel ja jastik it: wayelsok jun yal untik, cha tini chʼikan ja yixtalajel ja swinkil sok tiʼal (sexo oral) ma tajnel bʼa stop (sexo anal); smasjel ja swinkili, ja smixi ma ja xchoj stopi. Anima ja maʼ mas wa x-ixtalaji jani ja yal akʼixuki, pe cha wani ixtalajiye jitsan yal kerem. Ja smeranili tʼusan mi spetsaniluk winik wa skʼulan ja jaw, pe cha wani skʼulane jujuntik ixuk.
^ par. 5 YALJEL JEL TʼILAN: Ja bʼa artikulo it soka ti jakumi, wa sbʼiʼilan ixtalanubʼal ja matik ixtalajiye man yal xchʼinile. Sok ja yaljel it wani xkʼanatik oj xchiktestik ja yal untiki mini yeʼn smuluke sok yeʼn ay smul ja maʼ yixtalaʼunej jun yal untik sok yaʼunejyi wokol.
^ par. 11 June maʼ maloʼay soka Dyosi mi xbʼobʼ yal mi yeʼn smuluk ja yajni wa skʼulan jun chaʼan mulal. Ja mulanumi yeʼnani smul ja jasa mi lek stsaʼa sok skʼulani, sok tʼilan oj yayi kwenta ja Jyoba (Rom. 14:12).
^ par. 16 June ja nantatalik ma pilan maʼ wa sjipa skʼujol ja yal keremi oj bʼobʼ yalyabʼ ja ansyanoʼik sbʼaja jas ekʼeli. Sok jachuk, ja yal keremi mixa jel oj yi wokol ja jastal wa xyabʼ ayi. Ja ansyanoʼik mi wa xyalawe yabʼ ja yal kerem ti oj ajyuk yajni staʼawe loʼil ja maʼ sleʼunej smuli.
^ par. 19 Ja jas wa x-aljiyabʼ ja nantatalik jani junxta ja jas wa x-aljiyabʼ ja matik wa stalnaye jun yal untik mi sbʼajuke.
