1, 2. a) ¿Jasa stsʼakole wane smajlajel ja yaʼtijumik ja Jyoba? b) ¿Jasa oj skoltayotik bʼa mi oj chʼay jsatik ja jtsʼakoltiki? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

JA JEKABʼANUM Pablo yala: «Qʼuelan jsat oj to huajcon ja ba satqʼuinal [...]. Huax cʼana oj to aajuc qui ja jmajtani». Jastalni yeʼn, ja matik ojto wajuke bʼa satkʼinal ja bʼa jtyempotiki ojni staʼe ja tsamal stsʼakole (Filip. 3:14). Jelni skʼana oj ajyuke soka Jesús ja bʼa sMandaranel bʼa satkʼinal bʼa lajan oj skoltaye ja ixuk winik bʼa mixani oj ajyuk smule (Apoc. 20:6). ¡Jelni tsamal ja smajlajel akʼubʼalyile yuja Jyoba! Jaxa pilan chejiki tukni ja jasa wa smajlaye. Jelni xcha skʼanawe stajel ja stsʼakole bʼa ajyel sakʼan tolabida ja bʼa Luʼumi, ja jaw jelni wa x-aji gustoʼaxuke (2 Ped. 3:13).

² Bʼa oj koltajuke aʼajyuke toj ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali sok bʼa stajel ja stsʼakole, ja Pablo yaʼa ja rason it: «Sbej oj naatic tola vida jastal ay ja ba satqʼuinali» (Col. 3:2). Tʼilan oj ya tʼabʼan skʼujole ja tsamal stsʼakole oj ajukyile bʼa wajel bʼa satkʼinal (Col. 1:4, 5). Anima ti oj wajkotik bʼa satkʼinal ma ti oj kankotik bʼa Luʼum, spensarajel sbʼaja slekilal skʼapunejyi ja yaʼtijumik ja  Jyoba ojni skoltayotik bʼa mi oj xchʼay jsatik ja jtsʼakoltiki (1 Cor. 9:24).

3. ¿Jastik junuk bʼa jel xiwela sbʼaj yayi rason ja Pablo ja nochumaniki?

³ Ja Pablo cha yayi rason ja smoj-aljelik sbʼaja jujuntik jasunuk xiwela sbʼaj bʼa oj timjuke stajel ja stsʼakole. Jun sjejel, stsʼijbʼanyi ja kongregasyon bʼa Colosas sbʼaja matik wa xyala wa snochowe ja Kristo, ja yeʼnle wa skʼuʼane ja leyi bʼa lek oj iljuke yuja Dyosi, pe mini ayiʼoje skʼuʼajel sbʼaja Kristo (Col. 2:16-18). Chomajkil, ja Pablo yala yabʼye sbʼaja kʼankʼunel bʼa koʼel mulal sok ixuk winik, ja wokol oj stʼaspuke soka tuk nochumaniki soka wokolik bʼa pamilya. Ja jastik jaw aytoni ja bʼa jtyempotiki, ja yuj ja rasonik yaʼa ja Pablo jeltoni chaʼanyabʼalil. La kiltik jujuntik rason yaʼa ja bʼa skarta stsʼijbʼanyi ja swinkil Colosas.

4. ¿Jas yuj wa xbʼobʼ stim ja jtsʼakoltik ja kʼankʼunel bʼa skʼulajel ja jastik kistali?

⁴ Tsaʼan yajni ja Pablo ya julyi skʼujol ja smoj-aljelik sbʼaja smajlajel yiʼoje, stsʼijbʼanyile: «Tʼilan oj chʼaytic snaajel spetzanil ja smaloil ja jcʼujoltiqui [...]. Sbej oj chʼay jcʼujoltic jastal huax lea otro ja jcheumtiqui soc spetzanil ja cosa jel quistal ja jastal jahui. Mi sbejuc huax ocʼ jcʼujoltic ja jas mi scʼana ja Diosi. Cuando jex cʼancʼoni huax cabtic oj lee ja jmultiqui, la xa jcom jbajtic soc ja jahui. Mix ajyi mutzʼan ja hua cʼabexi porque ja jastal jahui, ja jas ahuiojexi, huan nix huaahuex och diosila» (Col. 3:5). Ja kʼankʼunel bʼa jastik kistali bʼobʼta jelni tsats sok oj stim-otik ja bʼa jastik junuk chaʼanyabʼalil bʼa Dyos, ja bʼa jastal wa xkila jbʼajtik soka yeʼn soka smajlajel kiʼojtiki. Jun jmoj-aljeltik iji och skʼulajel ja kʼankʼunel bʼa kistali sok mas tsaʼan kumxi ja bʼa kongregasyon. Ja yeʼn yala ja kʼankʼunel jaw jelni tsats sok mini tʼun snaʼa kʼinal masanto yajni skʼulanta.

5. ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa stalnajel jbʼajtik yajni wa xjak jbʼajtik wokolik bʼa xiwela sbʼaj?

⁵ Tʼilani stalnajel jbʼajtik yajni xjak wokolik bʼa wa xya ochkotik probar skʼokjel ja jastik yaʼunejkan kulan ja Jyoba. Jun sjejel, ja matik smakbʼen sbʼaje wani xyaʼawe stikʼanil man wa xkʼe snaʼ sbʼaje jastal syamjel sbʼaje, yujtsʼajel sbʼaje ma ajyel stuchʼile (Prov. 22:3). Ja kʼuʼumanik Dyos wa xbʼobʼ ekʼ sbʼaje ja wokolik jaw yajni wa xwajye bʼa jun najat lugar yuj jun negosyo ma yajni wa x-aʼtijiye sok jun ixuk ma winik (Prov. 2:10-12, 16). Ta jun ekʼele x-ekʼ jbʼajtik ja jaw, la kaltik taʼumantiʼotik bʼa Jyoba, la jetik jun modoʼal bʼa jmodotik sok la juljkʼujoltik ja wokolik wa xyiʼajan ja tsakwaneli. Tʼilani mas oj jtalnay jbʼajtik ja yajni tristeʼaytik soka yajni jtuchʼil ayotik wa xkabʼtik. Ja bʼa ekʼeleʼik jaw, bʼobʼta wa xkabʼtik ayni maʼ wa xkʼanatik ja skoltanel. Bʼobʼta jelni oj jkʼantik jkoltajeltik yuja jastal ayotik wa xkabʼtiki, sok ja yuj oj kʼot jkʼantik ja skoltanel chikan machʼa. Ta ekʼ jbʼajtik jastal jaw, la jkʼantikyi ja skoltanel ja Jyoba soka jmoj-aljeltik bʼa jachuk mi oj jkʼuluktik jun jasunuk bʼa oj stim-otik stajel ja jtsʼakoltiki (kʼuman ja Salmo 34:18; Proverbios 13:20).

6. ¿Jasa tʼilan oj ka juljkʼujoltik yajni wa xtsaʼatik ja jastal yajel ekʼ gusto?

⁶ Bʼa xchʼayjel snajel ja kʼankʼunel bʼa skʼulajel jastik kistal, tʼilani mok jkʼuluktik ja jastik junuk bʼa yajel ekʼ gusto bʼa bʼutʼel kux. Ja bʼa jtyempotik, tʼusan mi spetsaniluk ja matik wa spukuwe jastik junuk bʼa yajel ekʼ gusto wa xya juljkʼujoltik ja chonabʼ Sodoma soka Gomorra (Jud. 7). Ja matik wa spukuweʼi wa sjeʼawe ja koʼel mulal sok ixuk winik mini ay smaloʼil sok mi xyiʼajan wokol. La jtalnay jbʼajtik sok mokni jkistik spetsanil ja jastik junuk wa skʼapawekitik  bʼa yajel ekʼ gusto. Ta mikʼa jtsaʼatik lek, ojni jchʼaytik ja jtsʼakoltik ja bʼa jsakʼaniltiki (Prov. 4:23).

7. ¿Jastik wokol wa xbʼobʼ ekʼuk ja bʼa kongregasyon?

⁷ Juni jasunuk jel tsamal ja ajyel ja bʼa kongregasyon. Spaklajel ja Yabʼal ja Dyos ja bʼa jtsomjeltiki soka koltanel wa xkaʼa jbʼajtik sok yajalkʼujol sok lekil kʼujol wa skoltayotik bʼa mok jchʼay jsatik ja jtsʼakoltik. Pe yajni ay jas wa xkabʼtik ma wa xkalatik bʼa mi abʼxi stojolil, wani xbʼobʼ yijan wokol soka jmoj-aljeltiki. Ta mikʼa xtojbʼestik ja wokolik it, wani xbʼobʼ jnoltik tajkel (kʼuman ja 1 Pedro 3:8, 9).

8, 9. a) ¿Jastik modoʼalik oj skoltayotik bʼa stajel ja jtsʼakoltiki? b) ¿Jasa oj skoltayotik bʼa oj ajyukotik laman ta jun jmoj-aljeltik syajbʼesotik?

⁸ ¿Jasa wa xbʼobʼ jkʼuluktik bʼa mok stim-otik ja tajkeli bʼa stajel ja jtsʼakoltiki? Ja Pablo yalayabʼ ja swinkil Colosas: «Tza‘ubʼalex. yajtanubʼalex. yuntikilex ja dyosi. ja‘ yuj a‘a abʼajik ja‘ jastal wa skʼana ja dyosi. talnayik sya‘ulabʼil ja wamojexi. ajyanik takal takal. mok akʼuluk abʼajex niwanil. a‘a abʼajik kʼunil. mok atoy abʼajex. kisa abʼajex we‘nlex‘ita. ta ay kʼa ma‘ jas skʼulunej mi lekuk. a‘awik eluk ja smuli. cha jachʼni wa xya‘a eluk ja wamulex ja kajwaltiki. ja mas tʼilani oj ayajta abʼajex bʼa oj ajyanik tzʼikan» (Col. 3:12-14, Ja yajkʼachil sju‘unil ja Dyosi).

⁹ Ja yajalkʼujol soka lekil kʼujol ojni skoltayotik bʼa oj kaʼ jbʼajtik perdon. Jun sjejel, ta syajbʼesotik jun jmoj-aljeltik, la ka juljkʼujoltik ja ekʼeleʼik bʼa cha jkʼulantik jachuk ja keʼntiki. Wani xkaʼatik tsʼakatal yuja jmoj-aljeltik ay syajalskʼujol sok lekil skʼujol bʼa yajel ekʼ chaʼan ja jmultiki (kʼuman ja Eclesiastés 7:21, 22). Pe mastoni wa xkaʼatik tsʼakatal yuja lekil skʼujol sjeʼunej ja Jesús bʼa stsomunej ja meran yaʼtijumik Dyosi (Col. 3:15). Jpetsaniltik junxta Dyos wa xyajtaytik, wa xcholotik ja lekil rason sok wa x-ekʼ jbʼajtik wokolik bʼa junxtatik. Ta wa xyajtaytik ja jmoj-aljeltiki, ojni jetik lekil kʼujol sok oj kaʼ jbʼajtik perdon, oj koltanukotik bʼa ajyel tsoman sok oj waj jkʼujoltik bʼa stajel ja jtsʼakoltiki; ja jsakʼaniltik.

10, 11. a) ¿Jas yuj jel xiwela sbʼaj ja tajkeli? b) ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa jachuk ja tajkeli mi oj stimkitik stajel ja jtsʼakoltiki?

¹⁰ Ja tajkel ma kʼuxkʼujoli ojni bʼobʼ stim-otik bʼa stajel ja jtsʼakoltik. Ja Biblia ayiʼoj sjejelik bʼa wa sjeʼa xiwelani sbʼaj jaw. Ja Caín yilkʼujolan ja Abel sok smila. Jaxa Coré, Datán sok Abiram tajkiye soka Moisés sok mixa skʼuʼaneyi. Sok ja Saúl yilkʼujolan ja David yuja jastik slekilal ajyiyuji sok sleʼa modo bʼa smiljel. Ja yuj stojolni ja jas wa xyala ja Biblia: «Porque cuando jel ja envidia, cuando quechan huax cʼana oj ajyucotic lec ja quentiqui, ja jastal jahui, jomelaltic ni juntiroa [...]. Toj malo ja jas huantiqui» (Sant. 3:16).

¹¹ Masni mi oj tajkukotik ta wa xkatik kʼiʼuk ja yajalkʼujol soka lekil kʼujol ja bʼa jkʼujoltik. Ja Yabʼal ja Dyos wa xyala: «Ja maʼ ay syajal ja scʼujoli, ay ni spasensiaa y jel ni tzamal ja smodoi. Mi envidiosouc» (1 Cor. 13:4). Bʼa mi oj yi yech ja bʼa jkʼujoltik ja ilkʼujoli, tʼilani la kiltik ja jastik junuk jastalni wa xyila ja Jyoba. La kabʼtik stojol ja jmoj-aljeltiki yujni junotikxta jastal ja jkwerpotik, bʼa jani kʼotel ja kongregasyon. Ja it oj skoltayotik bʼa yabʼjel syajal ja tuki, bʼa wani syaka sbʼaj soka yaljelik it: «Cuando ay jun quermanotic jel tzamal ja jas huas scʼulani [wa xtoyji], sbej ni jpetzaniltic oj gustoaxucotica» (1 Cor. 12:16-18, 26). Ja yuj, sbʼejni oj gustoʼaxukotik yajni wa xkoʼ sbʼaje slekilal sok mi oj tajkukotik. La jpensaraʼuktik sbʼaja Jonatán, ja skerem ja Saúl. Yajni tsaji ja David yuja Jyoba bʼa oj och mandaranum sok mi jaʼuk ja Jonatán,  ja yeʼn mi tajki. Sjeʼayi syajalskʼujol sok lekil skʼujol ja David, stsatsankʼujolan sok yayi skoltajel (1 Sam. 23:16-18). ¿Oj maʼ bʼobʼ jnochtik ja jasa skʼulani?

12. ¿Jastik rason bʼa Biblia wa xkoltajiye ja jpamilyatik bʼa stajel ja tsʼakoli?

¹² Yajel makunuk ja rasonik bʼa Biblia ja bʼa jpamilyatik ojni yakitik lamanil sok gustoʼil, sok oj skoltayotik bʼa stajel ja jtsʼakoltiki. ¿Jastik rason yaʼa ja Pablo sbʼaja pamilyaʼik ja bʼa skarta stsʼijbʼanyi ja swinkil Colosas? Yala: «Ja huenlex ixuquex, cʼuanic ja yabal ja hua tatamexi porque ta huan cʼa xa cʼuanex ja Cajualtiqui, sbej nia. Jaxa huenlex huiniquex, yaj xa huab ja hua cheumexi. Mi xa cʼaclayex. Jaxa huenlex ti to ayex ja ba scʼab ja hua nan atatexi, cʼuanic spetzanil ja jas huax yala huabyexi porque jach ni huas scʼana ja Cajualtica. Jaxa huenlex ja maʼ ay yuntiquil ahuujilexi, mix huaahuex qʼue scoraja lom ja hua huuntiquilexi ba mi oj el sganae» (Col. 3:18-21). Jkʼuʼunejtik lek ja rasonik it wan koltajel ja tatamalik, cheʼumalik soka untik ja bʼa jtyempotiki.

13. ¿Jastal oj bʼobʼyuj jun jmoj-aljeltik ixuk bʼa oj kʼe snebʼ ja smeranil ja statami?

¹³ La jpensaraʼuktik jun jmoj-aljeltik ixuk bʼa wa spensaraʼan mi lek wa x-ilji yuja statam bʼa mi taʼumantiʼuk. ¿Oj maʼ tojbʼuk ja  jastal aye ta wa xkʼe kʼumal soka yeʼn sbʼaja jastal wa sjeʼa ja smodo? Anima xkʼokxiyuj ja statam bʼa oj skʼuluk ja jas wa skʼana ja yeʼn, ¿oj maʼ cha bʼobʼyuj bʼa akʼe yaʼteltay ja Jyoba? Bʼobʼta miniʼa. Pe lekbʼi ja yeʼn wa skisa jastal olomal, ojni koltanuk bʼa aʼajyuk lamanil ja bʼa pamilya, oj yayi stoyjel ja Jyoba sok bʼobʼta ja tatamali oj cha kʼe skʼan yaʼteltajel ja Dyos. Ja jastal jaw, bʼobʼta ojni staʼe lajan ja stsʼakole (kʼuman ja 1 Pedro 3:1, 2).

14. ¿Jasa oj bʼobʼ skʼuluk ja jmoj-aljeltik winik ta mi xkisji yuja xcheʼumi?

¹⁴ Ja wego la jpensaraʼuktik bʼa jun jmoj-aljeltik winik bʼa wa spensaraʼan mi xkisji yuja xcheʼum bʼa mi Taʼumantiʼuk. ¿Oj maʼ bʼobʼ kisjuk ta kʼakʼxta wa xyalyabʼ yeʼn wa xkʼulwani mandar? Miyuk. Ja Jyoba wa skʼana ja tatamali a-snoch ja Jesús sok bʼa a-syajtay ja xcheʼumi (Efes. 5:23). Ja cholal yiʼoj ja Kristo, wa xya makunuk ja bʼa kongregasyon sok syajalskʼujol sok spasensya (Luc. 9:46-48). Ja maʼ wa snocho ja jasa wa skʼulan ja Jesús bʼobʼta ojni bʼobʼyuj akʼe yaʼteltay ja Jyoba ja xcheʼumi.

15. ¿Jastal wa sjeʼayi jun kʼuʼuman Dyos wa syajtay ja xcheʼumi?

¹⁵ Ja Biblia wa xyala yabʼ ja tatamaliki: «Jaxa huenlex huiniquex, yaj xa huab ja hua cheumexi. Mi xa cʼaclayex» (Col. 3:19). Ja kʼuʼuman Dyos maʼ wa syajtay ja xcheʼumi wa skisa yajni wa smaklay ja jasa wa spensarani sok wa sjeʼa chaʼanyabʼalil wa xyila ja jasa wa xyala (1 Ped. 3:7). Anima mi tolabida oj bʼobʼ skʼuluk ja jasa wa skʼana ja cheʼumali, pe sjobʼjelyi ja jasa wa spensarani ojni koltajuk bʼa stsajel ja bʼa leki (Prov. 15:22). Ja winik bʼa wa syajtay ja xcheʼumi mini wa xyala yabʼ akisjuk, wani staʼa soka lekil smodo. Yajni jun kʼuʼuman Dyos wa syajtay ja xcheʼumi sok ja yuntikili, bʼobʼta ja jaw oj nikjuke bʼa oj yaʼteltaye gusto ja Jyoba sok bʼa oj staʼe ja stsʼakole ja bʼa sakʼanili.

16, 17. Ta kerem akʼixa, ¿jas oja kʼuluk bʼa mi oj kʼeʼuka wolom yuja jastal wa skʼulane jawa nantati?

¹⁶ ¿Jaxa ta ja weʼn wanaxa solteroʼaxel sok waxa wabʼ mi xyabʼ ya stojol jawa nantat kʼuʼuman Dyos sok jel timubʼala? Bʼobʼta ojni jomka wolom sok oja pensaraʼuk ja yaʼteltajel ja Jyoba mini jaʼuk ja mas lek ja bʼa jsakʼaniltiki. Pe ta awaʼakan ja smeranili, ojni awil mini maʼ oj skisa jastal jawa nantati soka jmoj-aljeltik bʼa kongregasyon.

¹⁷ Ja tojelal wa xyaʼawe ja nantatali jelni tʼilan. Ta mini jun ekʼele wala toji, ¿mi maʼ oja jobʼa bʼaj ta meran wa xchamskʼujole bʼa weʼna? (Heb. 12:8). Pe bʼobʼta ja jasa wa xya kʼe awolomi jani yuja jastal wala toji. Mokni jaʼ awajuka kʼujol, jaxa leʼa modo yabʼjel stojol ayni sbʼej ja jach wa skʼulane. Ja yuj, ajyan laman sok kʼujolan skomjel abʼaj soka wa modo. Ja Biblia wa xyala ja maʼ ayiʼoj snajel sok biboʼil wa snaʼa jastal oj ajyuk laman (Prov. 17:27). Kʼujolan bʼa oj kʼotan jun ixuk winik bʼa takʼanxa, bʼa wa x-ajyi laman skisjel ja rason, bʼa yajel el slekilal sok bʼa mi wa xchamskʼujol jastal ajiyi ja rasoni (Prov. 1:8). Ajyelawuj nantatal bʼa meran wa syajtaye ja Jyoba juni tsamal majtanal. Ja yeʼnle wani skʼana oj skoltaya bʼa oja taʼ jawa tsʼakoli; ja sakʼanili.

18. ¿Jas yuja weʼn pwesto aya oj wajuka sat jawa tsʼakoli?

¹⁸ Jpetsaniltik ojni bʼobʼ jtatik ja tsamal jtsʼakoltik: wajel bʼa satkʼinal ma ajyel sakʼan tolabida ja bʼa Kʼachinubʼ bʼa Luʼum. Ja it jun smajlajel bʼa meran lek, pes yujni yeʼn skʼapunej ja jKʼulumantiki. Ja yeʼn wa xyala sbʼaja sakʼanil ja bʼa Kʼachinubʼ: «Ja luʼumi bʼutʼelni oj ajyuk soka snajel yiʼoj ja Jyoba» (Is. 11:9). Ja matik oj ajyuke ja bʼa Luʼumi yeʼnani oj jejukyile yuja Dyosi. Mini oj jnatik malaya skʼujolajel bʼa stajel ja jtsʼakoltiki. Ja yuj, mokni chʼay jsatik sbʼaja jastik skʼapunej ja Jyoba. Mokni jas stim-otik bʼa stajel ja jtsʼakoltik.