1. ¿Jastal wa xyabʼye jitsan yaʼtijumik Dyos yuja mulali?

«¡JEL ajul ja jbaj ja queni!» (Rom. 7:24). Ja bʼa jtyempotiki, jitsan yaʼtijumik ja Dyos bʼa toj ajyele yabʼuneje elel sganaʼe jastal ja jekabʼanum Pablo. Anima ja yaʼtijumotiki wa xleʼatik modo bʼa oj katik gustoʼaxuk ja Jyoba, jpetsaniltik wala ekʼtik toj yuja akʼubʼal ekankitik ja mulali sok yuja mi tojukotiki. Sok jujuntik maʼ sleʼunej chaʼan mulal wa xkʼot spensaraʼuke mini oj ajuke perdon yuja Jyoba.

2. a) Jastalni wa xyala ja Salmo 34:22, ¿jas yuj mini sbʼejuk oj yabʼye jel tʼenubʼale yuja mulal ja yaʼtijumik Dyos? b) ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it? (Kʼela ja rekwagro « ¿Sjejelik ma antitipo?»).

² Ja Biblia wa xyaʼ jnatik ja matik wa sleʼawe skoltajel bʼa Jyoba mini sbʼejuk oj yabʼye jel tʼenubʼale yuja mulali (kʼuman ja Salmo 34:22). ¿Jas wa stojolan slejel jkoltajeltik bʼa Jyoba? ¿Jasa modoʼalik oj jkʼuluktik bʼa jachuk ja Jyoba a-sjekitik ja syajulal skʼujoli sok ayaʼotik perdon? Ja sjobʼjelik it oj katikyi sjakʼjel yajni x-och jpaklaytik jastal ajyi sok jastal makuni ja chonabʼik bʼa koltajel ja bʼa wa staʼa tiʼal ja Ley ja bʼa chonabʼ Israel. Wa xnaʼatik ja trato bʼa Ley ti kʼot tikʼan ja bʼa kʼin bʼa Pentecostés bʼa jabʼil 33. Pe la katik juljkʼujoltik ja maʼ yaʼa kulan ja Ley it jani ja  Jyoba. Ja yuj, ja bʼa jasa wa staʼa tiʼal sbʼaja chonabʼik bʼa koltajel wa sjeʼakitik jastal wa spensaran ja Jyoba sbʼaja mulali, ja matik wa staʼa smuli sok ja wa sutxi kʼujolali. La kʼe jpaklaytik jas yuj lom ajyi ja chonabʼik bʼa koltajel sok jastal makuni.

3. ¿Jasa wa xkʼulajiyi ja matik wa xmilwani ja bʼa Israel?

³ Ja Jyoba juni chaʼan mulal xyila ta jun israʼelenyo smila jun ixuk winik. Ta jach ekʼi, ja spamilya winik ja maʼ milji, wa xnaji sbʼaj jastal ja maʼ oj ya stup ja milwanumi, tʼilani oj smil ja maʼ milwaneli (Núm. 35:19). Jachuk ja milwanumi wa stupu soka sakʼanil yuja xchikʼel spekʼunejyi ja maʼ mey smuli. Ja maʼ oj ya stup ja milwanumi tʼilani mok ya ekʼ tyempo bʼa jachuk ja Luʼum Kʼapubʼali mok kuxbʼuk, pes ja Jyoba yalunej ja spekʼjel xchikʼel ja ixuk winiki wani sjomo ja luʼumi. Sok yaʼunej ja mandar it: «Mi oj bʼobʼ wa kuxbʼuk ja luʼum bʼa kulana» (Núm. 35:33, 34).

4. ¿Jasa wa x-ekʼi ta jun israʼelenyo smila june jach mi ganaʼuk?

⁴ ¿Jasa wa x-ekʼ ta jun israʼelenyo smila june jach mi ganaʼuk? Ta jach ekʼi, ja milwanumi wani staʼa smul yuja spekʼa chikʼ bʼa june mey smul (Gén. 9:5). Pe yuja mi ganaʼuki, ja Jyoba wani xyaʼakan ajexukyi syajulal kʼujol. Ja milwanumi tʼilan a-spak ajnel june ja bʼa wake chonabʼik bʼa koltajel, bʼa jachuk oj skolta sbʼaj. Pe mini oj bʼobʼ eluk ja tiw manto xcham ja mero olomal sacerdote (Núm. 35:15, 28).

5. ¿Jas yuj wa xbʼobʼ skoltayotik ja chonabʼik bʼa koltajel bʼa yabʼjel stojol ja syajulal skʼujol ja Jyoba?

⁵ Ja Jyoba yalayabʼ ja Josué a-stsaʼ ja chonabʼiki soka yaljelik it: «Tsaʼawik weʼnlex ja chonabʼik bʼa koltajel». Ja Dyos yeʼnani yaʼa mandar ja chonabʼik it apiljuk ja bʼa cholal it jel chaʼanyabʼalil, wa xbʼobʼ alxuk, akʼot lugarik pilubʼal (Jos. 20:1, 2, 7, 8). Ja yuj, la jobʼ jbʼajtik: «¿Jastal wa skoltayotik ja chonabʼik bʼa koltajel bʼa yabʼjel stojol ja syajulal skʼujol ja Dyosi? ¿Sok jastal wa sjeʼakitik ja slejel jkoltajeltik bʼa Jyoba ja bʼa jtyempotiki?».

6, 7. a) Ta ay maʼ mi ganaʼuk milwani, ¿jasa tʼilan wa skʼulane ja ansyanoʼiki? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo). b) ¿Jas yuj masni lek sbʼaja milwanum ta waj staʼ loʼil ja ansyanoʼiki?

⁶ Yajni jun israʼelenyo wa smila june jach mi ganaʼuk, tʼilan a-spak ajnel junuk ja bʼa chonabʼik bʼa koltajel sok awaj yal ja jasa skʼulani ja bʼa spwertaʼil ja chonabʼ bʼa oj ya xchikunuk ja ansyanoʼik. Ja yeʼnle tʼilani a-sjam-eyi ja snaje (Jos. 20:4). Yajni x-ekʼ jun tyempo, tʼilan oj sjek-e ja bʼa lugar milwani bʼa ti oj yil-e ja ansyanoʼik ja bʼa chonabʼ tiw jasa oj kʼulajukyi (kʼuman ja Números 35:24, 25). Ta ja yeʼnle kʼot yil-e ja milwanum mi ganaʼuk milwani, wani x-aji kumxuk ja bʼa chonabʼ bʼa koltajel.

⁷ ¿Jas yuja milwanum tʼilan oj waj staʼ loʼil ja ansyanoʼiki? Pes jani bʼa oj yawe ajyuk asyado ja kongregasyon bʼa Israel sok oj skoltaye bʼa oj ya el slekilal ja syajulal skʼujol ja Jyoba. Jun pakluman bʼa Biblia xcholo, ta ja milwanum mi waj staʼ loʼil ja ansyanoʼiki, xiwelani sbʼaj oj miljuk. Sok cha yala: «Ja xchikʼeli yeʼn wa skuchukan, yujni mi ya makunuk ja jasa xchapunej ja Dyos bʼa oj ajukyi skoltajel». Ja maʼ mi ganaʼuk milwani ayni yiʼoj skoltajel, pe tʼilan oj sle sok a-skʼane. Ta mi xwaj sle skoltajel junuk ja bʼa chonabʼik bʼa koltajel, ja maʼ oj ya stup ja milwanumi ojni bʼobʼ smile.

8, 9. ¿Jas yuj wa xbʼobʼ skʼanyi skoltajel ja ansyanoʼik jun yaʼtijum Dyos bʼa staʼunej jun chaʼan mulal?

⁸ Ja bʼa jtyempotik, ja kʼuʼuman Dyos maʼ wa staʼa jun chaʼan smuli tʼilan oj waj soka  ansyanoʼik bʼa kongregasyon bʼa oj sleʼ skoltajel. ¿Jas yuj jel stʼilanil? Bʼajtan, yujni yeʼn ja ansyanoʼik ja matik oj skʼel-e ja chaʼanik mulali, pes yeʼnani wa xyala ja Jyoba jastalni wa xtax ja bʼa Yabʼali (Sant. 5:14-16). Xchabʼil, yujni ja yeʼnle teye bʼa skoltajel ja matik wa sutxi skʼujole bʼa cha lek aʼiljuke yuja Dyos sok yajelkan ja mulal skʼuluneje (Gál. 6:1; Heb. 12:11). Sok yoxil, yujni ja ansyanoʼik tʼojubʼale sok wa xchapjiye bʼa skoltajel ja mulanum matik wa sutxi skʼujole bʼa yajel likikuk ja skʼujole soka jastal mulal xyabʼ ayeʼi. Ja Jyoba wa xya slaj ja ansyanoʼik jastal «jun lugar bʼa stajel koltajel sbʼaja tsatsal ikʼ jaʼi» (Is. 32:1, 2). ¿Anke spetsanil ja it juni modoʼal bʼa sjejelkitik ja syajulal skʼujol ja Dyos?

⁹ Jitsan yaʼtijumik Dyos wa xyabʼye wa xlikiki ja skʼujole yajni wa staʼawe loʼil ja ansyanoʼik sok wa x-ajiyile skoltajele. Jun sjejel, jun jmoj-aljeltik sbʼiʼil Daniel staʼa jun chaʼan mulal, pe jitsan ixaw ekʼi mini xkʼan yalyabʼ ja ansyanoʼiki. Ja yeʼn wa xyala: «Yuja ekʼta jitsan tyempo, lajansok mixani ay jas oj skʼuluke bʼa keʼna». Ja Daniel tolabida wa xiw ay maʼ oj snaʼ ja jasa skʼuluneji. Sok yajni wa xyayi orasyon ja Dyos, wa xyabʼ lajansok jani bʼajtan oj skʼanyi perdon ja Jyoba. Pe man kʼot skʼanyi skoltajel ja ansyanoʼiki. Yajel julskʼujol ja jas ekʼeli, yala ja yeʼn: «Ja smeranili jelni la xiwyon ja oj kal yabʼye ja ansyanoʼik, pe yajni kalayabʼye, kabʼ lajansok aji eluki jun alal ijkats. Ja wego mixani jas wa stimawon bʼa yajelyi orasyon ja Jyoba». Ja wego, ja Daniel ayiʼoj jun sconciencia laman, sok ajkʼachto aji och skoltuman ansyano.

10. ¿Jasa tʼilan oj skʼuluk ja milwanum ta wa skʼana oj jejukyi syajulal kʼujol?

¹⁰ Ta wa skʼana oj jejukyi syajulal kʼujol ja maʼ mi ganaʼuk milwani, tʼilani mok kan telan skʼabʼ sok a-spak ajnel junuk ja bʼa chonabʼ bʼa koltajel bʼa mas mojani (kʼuman ja Josué 20:4). Ta wegoxtani kʼot ja bʼa chonabʼ bʼa koltajel ojni kan sakʼan sok ti oj kan tiw man xcham ja mero olomal sacerdote. Ja it wa stojolan oj yakan ja jastik junuk yiʼoji, jastal  ja yaʼtel, jastik yiʼoj ja bʼa snaji, soka libreʼil bʼa oj wajuk paxyal bʼa tuk lugar (Núm. 35:25). * Mini oj snaʼ malaya yuja jas oj skʼuluki. Ta ja milwanum el ja bʼa chonabʼ bʼa koltajel, wani sjeʼa mini xyayi stʼilanil ja jasa skʼulunejkan bʼa xchʼayunejyi ja sakʼanil jun ixuk winik, sok ja yeʼn xiwelani sbʼaj oj miljuk.

11. ¿Jasa oj skʼuluk ja kʼuʼuman Dyos bʼa wa sutxi skʼujoli bʼa sjejel mi wa xjelxi soka syajulal skʼujol ja Dyos?

¹¹ Ja bʼa jtyempotik, ja mulanum matik wa sutxi skʼujole tʼilani mok cha kan telan skʼabʼe bʼa jachuk oj jejuk yile yajulal kʼujol yuja Dyos. Tʼilan oj yakan juntiro ja mulal wan skʼulajeli, pe cha tʼilan oj yakan chikan jasunuk bʼa oj cha bʼobʼ ijuk och skʼulajel. Ja jekabʼanum Pablo aji ekʼyi yuja Dyos bʼa yaljelyabʼ ja nochumanik bʼa Corinto ja matik sutxel skʼujole soka smule. Bʼa yala: «Pero meran ni taca. Qʼuelahuil ja carta jau tac. Jel ni yaj ahuabyex ja jas calai, pero soc ja jahui, ja cʼulanex fuerza ba oja tojbes abajex. Eso sí, tajquiyex nia pero cho jac axihuelex. Yaj ahuabyex pero jac acʼujolex que oja cʼuluquex ja ba toji. Ja huaahuex ni yi castigo ja maʼ huan scʼulajel ja malo ajyi» (2 Cor. 7:10, 11). Ta ja keʼntik wa xkʼujolantik bʼa yajelkan skʼulajel ja chaʼan mulali, wani xjeʼatikyi ja Jyoba jel xcham jkʼujoltik ja jasa wan ekʼel jbʼajtiki sok mi wala jelxitik soka syajulal skʼujoli.

12. ¿Jastik junuk wa xbʼobʼ yakan ja kʼuʼuman Dyos bʼa oj jejukyi syajulal skʼujol yuja Jyoba?

¹² ¿Jastik junuk oj bʼobʼ yakan jun kʼuʼuman Dyos bʼa oj jejukyi syajulal skʼujol ja Jyoba? Tʼilan pwesto oj ajyuk bʼa yajelkan ja jastik junuk wa skʼulan gusto skʼulajel ta wa xbʼobʼ ijuk och bʼa koʼel mulal (Mat. 18:8, 9). Jun sjejel, ta ja kamigotik mi lekuke bʼa keʼntik, ¿oj maʼ katikan smojtajele? Ta jel wokol xkomo jbʼajtik bʼa mi jel oj kuʼtik trago, ¿pwesto maʼ oj ajyukotik yajelkan ja bʼa ekʼeleʼik wa xbʼobʼ yiʼotik bʼa jelxel yujeli? Ta wanotik skʼulajel luchar bʼa skomjel jbʼajtik ja bʼa kʼankʼunel koʼel mulal sok ixuk ma winik, ¿wan maʼ xkaʼatikan skʼeljel pelikulaʼik, paginaʼik bʼa Internet ma jastik junuk bʼa wa xbʼobʼ yiʼotik spensarajel jastik bʼa kux? Mini oj jnatik malaya yuja jastik wa xkʼulantik bʼa ajyel toj soka Jyoba. Mini ay pilan jasunuk bʼa mas yaj yuja yabʼjel sjipawotiktakan ja Dyosi. Pe mini ay pilan jasunuk bʼa mas wa xya gustoʼaxukotik yuja yabʼjel ay kiʼojtik ja «yajalkʼujol mey stikʼanili» (Is. 54:7, 8).

13. ¿Jas yuj ja milwanum mi xbʼobʼ xiwuk sok wa xbʼobʼ ajyuk gusto ja bʼa chonabʼ bʼa koltajel?

¹³ Yajni ja maʼ milwanel tixa ay ja bʼa yojol ja chonabʼ bʼa koltajel, mixani jas oj ekʼ sbʼaj. Ja Jyoba yala: «Soka chonabʼik jaw oj makunuk jastal bʼa wa koltajelex» (Jos. 20:2, 3). Ja yeʼn mixani skʼana ayil-e jas oj skʼulukeyi ja maʼ milwani. Sok ja maʼ oj ya stup ja milwanumi mini oj ajukyi permiso oj ochuk ja bʼa chonabʼ jaw sok oj smile. Ta ja milwanum ti wa x-ajyi bʼa yojol ja chonabʼi, ayni yiʼoj ja skoltajel ja Dyos sok mini maʼ oj xiwyuj. Mi teyuk bʼa jun preso, pes wani xbʼobʼ aʼtijuk, skoltajel tuk ixuk winik sok yaʼteltajel jach laman ja Jyoba. Wani xbʼobʼ ajyuk jun sakʼanil tsamal sok gusto lek.

14. ¿Jasa oj bʼobʼ skʼuʼuk lek ja kʼuʼuman Dyos bʼa sutxita skʼujol ja bʼa chaʼan mulal staʼuneji?

¹⁴ Ay yaʼtijumik Dyos bʼa sutxel skʼujole yajelkan ja chaʼan mulal staʼaweʼi pe jeltoni mulal ay wa xyabʼye. Jujuntik wa spensarane tolabida wa x-iljiye yuja ja Jyoba bʼa ayiʼoje jastal jun mancha. Ta ja weʼn jach aya xa wabʼi, ojni bʼobʼa kʼuʼuk lek ja Jyoba sjeʼunej jawi ja syajulal kʼujol sok yaʼawata perdon tsʼikan lek. Ja yuj mi jas oj bʼobʼ xiwan yuj. Ja Daniel, jtaʼatik tiʼal ja bʼa parrapo 9, yila ja yeʼn merani ja it. Tsaʼan yajni toji yuja  ansyanoʼiki sok ajiyi ja skoltajel bʼa oj ajyuk jun conciencia bʼa sak, yab wanxa xbʼobʼ ajyuk laman. Yala: «Mixani xkabʼ jelto mulal ayon. Yajni ja mulal wa x-eli, mixani xkumxi. Jastalni wa xyala ja Jyoba, ja yeʼn wa xyiʼaj el ja kijkatstiki sok najat lek wa xyaʼakan ja bʼa keʼntik. Mixani ojto bʼobʼ kiltik». Jastalni kalatik bʼajtan, ja maʼ milwani ta tixa ay bʼa yojol ja chonabʼ bʼa koltajeli, mixa ojto bʼobʼ xiw yuja maʼ wa xya stup ja milwanumi. Jastalni ja it, yajni ja Jyoba yaʼata perdon ja jmultiki, mixani ojto bʼobʼ xiwkotik bʼa ojto ya ekʼ jsatik ma oj yakitik kastigo (kʼuman ja Salmo 103:8-12).

15, 16. ¿Jasa slekilal wa xkilatik yuja Jesús yaʼa ja sakʼanil yuj keʼntik soka yeʼn ja mero olomal Sacerdote?

¹⁵ Ja keʼntiki masni ay kiʼojtik rason yuja israʼelenyoʼik bʼa sjipjel jkʼujoltik ja bʼa syajulal kʼujol ja Jyoba. Jastalni kilatik ja bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo, ja Pablo yabʼ jelni ajula sbʼaj sok elni sgana yuja mi xbʼobʼ skʼuʼukyi tsʼikan lek ja Jyoba. Pe anima yuja lucha ajyiyuj soka mulali soka jastal ekʼeljanyuji, yala: «Stzʼakatal ja dyosi yuj ja kajwaltik jesukristo‘i» (Rom. 7:25, Ja yajkʼachil sju‘unil ja Dyosi [YD]). Yuja sutxi skʼujoli, skʼuʼunej lek akʼubʼal perdon yuja Jyoba stsʼakatal yuja Jesukristo. Ja Kristo yaʼa ja sakʼanil bʼa jpetsaniltik, sok jachuk wa xya sakbʼuk ja jconcienciatik sok wa xyaʼa laman ja jkʼujoltiki (Heb. 9:13, 14). Yuja yeʼn mero olomal Sacerdote, «tolabida oj bʼobʼ skolta ja ma‘tik wa smojo ja dyosi yuj ja ye‘ni. sakʼani ay tolabida bʼa oj skʼan yi‘ ja dyosi yuj ja ye‘nle‘i» (Heb. 7:24, 25, YD). Ja bʼa najate, ja yaʼtel ja mero olomal sacerdote wani xya skʼuʼuk lek ja israʼelenyoʼik ja Jyoba wani xyaʼa perdon ja smuleʼi. Ja bʼa jtyempotik, ja yaʼtel ja Jesús jastal mero olomal Sacerdote wani xyaʼakitik mas prebaʼik bʼa oj jkʼuʼuktik lek bʼa wa x-aji kitik «ja yajulal kʼujolal sok stajel ja lekil kʼujol mi xbʼajixi bʼa jkoltajeltik ja bʼa mero styempoʼili» (Heb. 4:15, 16, TNM).

¹⁶ Ja yuj, ta waxa kʼana oja koltabʼaj bʼa Jyoba, aʼajyukawuj skʼuʼajel ja bʼa sakʼanil yaʼa ja Jesús. Moka pensaraʼuk ja koltanel kechanta bʼa yibʼanal ja ixuk winiki. Aʼajyukawuj skʼuʼajel ja koltaneli abʼajni weʼna (Gál. 2:20, 21). Aʼajyukawuj skʼuʼajel ja koltaneli jani wa xya makunuk ja Dyos bʼa yajel perdon ja mulalik aleʼunej ja weʼn. Sok aʼajyukawuj skʼuʼajel ja koltaneli wa skʼapawi ja weʼn ja smajlajel bʼa ajyel sakʼan bʼa tolabida. Ja sakʼanil yaʼa ja Jesús juni majtanal yaʼunej ja Jyoba bʼa weʼna.

17. ¿Jas yuj waxa kʼana oja leʼ akoltajel bʼa Jyoba?

¹⁷ Ja chonabʼik bʼa koltajeli jani wa sjeʼa ja syajulal skʼujol ja Jyoba. Sok ja it, wa sjeʼa ja Dyos jelni chaʼanyabʼal xyila ja sakʼanili. Pe cha wa sjeʼa sbʼaja jastal wa skoltayotik ja ansyanoʼik, jas wa stojolan ja meran sutxel kʼujoli sok janekʼ stikʼanil wa xyaʼa perdon. ¿Wantik maʼ slejel jkoltajeltik bʼa Jyoba? Kechantani yeʼn ja lugar bʼa wa xbʼobʼ jkoltay jbʼajtiki (Sal. 91:1, 2). Ja bʼa artikulo jakumi, oj kiltik jastal ja chonabʼik bʼa koltajeli wa skoltayotik bʼa snochjel ja Jyoba, ja sjejel wa xyaʼa bʼa skʼulajel ja bʼa toj leki soka bʼa yajulal kʼujoli.