1-3. a) ¿Jastal oj bʼobʼ kiltik ja smeranil bʼa Biblia? Aʼa jun sjejel (kʼela ja potoʼik bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo). b) ¿Jastik sjobʼjel oj katikyi sjakʼjel ja bʼa artikulo it?

JA BʼA jtyempotiki, ja ixuk winik jelxani kʼajyel wa smanawe jastik junuk sok tsaʼan wa xyawe kumxuk. Ilxel bʼa jujuntik país wani xyawe kumxuk junuk 9% ja jas wa smanawe ja bʼa tiendaʼik. Jaxa ja bʼa Internet, wani xyawe kumxuk junuk 30%. Bʼobʼta wani skʼulane yuja mini lek xyilawe ja jas wa smanawe ma ay jas wa staʼaweyi bʼa mi lekuk ma kechan ita mi skʼulane gusto. Ja yuj wa spensarane oj stukbʼese ma skʼanjel oj ajuk kumxuk ja stakʼine.

² Ja it juni jasunuk mini xkʼanatik oj jkʼuluktik soka ‹smeranil bʼa Dyos› wa xtax ja bʼa Biblia. Yajni jmanatikta ma jnebʼatikta ja smeranili, mini xkʼanatik oj jchontik ma yajelkan (1 Tim. 2:4; kʼuman ja Proverbios 23:23). Jastalni kilatik ja bʼa bʼajtan artikulo, bʼa stajel ja smeranil, jpilatikni jitsan tyempo. Bʼobʼta jujuntik yaʼawenikan jun yaʼtele bʼa jel skʼulane ganar takʼin ma mini xiwye ja yajni tukbʼi ja jastal wa xyila sbʼaje soka spamilyaʼe ma ja yamigoʼe. Tuk stukbʼesneje ja modoʼal jastal wa spensarane ma ja jastik wa skʼulane, ma bʼobʼta  sjipawekan kostumbreʼik ma skʼuʼajelik mi jach wa xyala ja Biblia. Chikan jasunkiluk jkʼulunejtik, ja stsʼakol jtuputiki mini tʼun oj slaj ja slekilal wantik yiljeli.

³ Bʼa sjejel ja janekʼto chaʼanyabʼalil ja smeranil sbʼaja sGobyerno ja Dyosi ja matik wa staʼa, ja Jesús yala bʼa jun chonbʼanum wa skʼulan biajar bʼa slejel perlaʼik. Yajni staʼa june bʼa jel chaʼan stsʼakol, wegoxta ‹xchono spetsanil ja jas yiʼoji› bʼa oj smane (Mat. 13:45, 46). Bʼa juntikxta, ja smeranil sbʼaja sGobyerno ja Dyosi soka tuk sjejelik bʼa Biblia jelni chaʼanyabʼalil bʼa keʼntik bʼa wegoxtani ay jas jkʼulantik bʼa oj jtatik. Ta mini xkaʼatikan yiljel chaʼanyabʼalil, mini oj jchontik. Tristeni yiljel, jujuntik yaʼtijum Dyos mixani xyilawe chaʼanyabʼalil ja smeranili sok kʼotel xchon-e. Mokni jkʼuluktik ja jawi. Mas lek, la jnochtik ja mandar wa xyala ja Biblia bʼa «scʼulajel seguir soc ja smeranil» (kʼuman ja 3 Juan 2-4). Ja it tini chʼikan yajel bʼajtan ja bʼa jsakʼaniltik sok sjejel ja bʼa jmodotiki. Ja bʼa artikulo it, oj katikyi sjakʼjel ja sjobʼjelik it: ¿Jasa ikʼubʼal jujuntik bʼa xchonjel ja smeranil, sok jastal skʼuluneje? ¿Jasa oj skoltayotik bʼa mi oj jkʼuluktik ja jaw ja keʼntiki? ¿Jasa oj ya tsatsbʼuk ja kʼankʼunel bʼa «scʼulajel seguir soc ja smeranil»?

4. Ja bʼa bʼajtan siglo, ¿jasa ijiye jujuntik bʼa oj xchon-e ja smeranili?

⁴ Ja bʼa bʼajtan siglo, ajyi jujuntik ja kʼeyetʼan jani yiʼaje ja sjejelik bʼa Jesús pe yaʼawenikan ja smeranili. Jun sjejel, bʼa jun ekʼele, ja Jesús skʼulan jun milagro bʼa yajelyi swaʼele jun nole ixuk winik bʼa nochji yuj. Pe mas tsaʼan, ja ixuk winik jaw skʼutsuwe lajan soka Jesús ja bʼa pilan skʼaxil ja mar bʼa Galilea. Pe ja tiwi ay jas yala ja Jesús bʼa jel och spensare: «Ta mi xawabʼyex ja sbʼakʼtel ja yunin ja winiki ta cha mi xawu‘ajex ja schikʼeli mi oj ata‘ ja sakʼanilex». Jaʼukto maʼ oj yal-e yabʼ acholjuk yabʼye ja jas yala, yalawe: «Ja Io‘il iti jel tzatz ay. machunkʼa oj kuchwuk yujili». Soka jas skʼulaneʼi, «ja man yora jawi jitzan ja snebʼumani mixa snochowe‘. mixa xbʼejyiye‘ ekʼ sok» (Juan 6:53-66, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi [YD]).

5, 6. a) ¿Jas yuj ja bʼa jtyempotik stsaʼuneje jujuntik yajelkan ja smeranili? b) ¿Jastal wane sjitsjel sbʼaje ja tuk ja bʼa smeranili?

⁵ Tristeni yiljel, ja bʼa jtyempotik ajyel jujuntik bʼa sjipunejekan ja smeranili. Jujuntik skʼojchin yoke yuj xcholjel jun teksto bʼa Biblia, bʼa ay jas yala ma ay jas skʼulan jun jmoj-aljeltik jel naʼubʼal sbʼaj. Tuk mi lek yabʼye yuj ajiyile jun rason ja bʼa Biblia ma mi lek xyila sbʼaje sok jun jmoj-aljeltik. Tuk bʼobʼta wa skoltaye ja matik wa spila sbʼaje sok wa xkʼumaniye sbʼaj mi lekuk ja bʼa skʼuʼajeli ma ja ixuk winik wa xyilawe kontra ja jastik wa xkʼuʼantiki. Chikani jastal, spetsanile stsaʼuneje bʼa oj ‹spil sbʼaje› soka Jyoba soka kongregasyoni (Heb. 3:12-14). Mastoni lek ja mokxta chʼayujile ja skʼuʼajel sok ja sjipjel skʼujole bʼa Jesús, jastalni skʼulan ja jekabʼanum Pedro. Yajni ja Jesús sjobʼoyile ja jekabʼanumik ta wa skʼana oj sjipekani, ja Pedro wegoxta sjakʼa: «Cajual, ¿machuncʼa oj huajcoticon soc ba? porque ja jas huaxa huala, jaʼ ni mero huana yaljel ja vida jau mix chʼac tac» (Juan 6:67-69).

⁶ Jaxa tuki, takal takal yaʼunejekan ja smeranili, bʼobʼta mini snaʼawe jasa ekʼi. Ja Biblia wa xya slaj sbʼaj ja ixuk winike jaw jastal jun barko bʼa wa ‹xchʼayuj ja sbʼeji› sok takal takal wa xnajatbʼi ja bʼa stiʼ mari (Heb. 2:1, YD). Pe mini  spetsaniluke wa skʼana oj yawekan ja smeranili, pe yawekan oj yopijuk ja jastal wa xyila sbʼaje soka Jyoba mani kʼot xchʼay-e. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa mi oj ekʼ jbʼajtik ja jaw?

7. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa mi oj jchontik ja smeranili?

⁷ Bʼa mi oj katikan ja smeranili, tʼilan oj kistik sok skʼuʼajel spetsanil ja jas wa sjeʼakitik ja Jyoba. Tʼilani ja oj katik bʼajtan bʼej ja bʼa jsakʼaniltik ja smeranili sok oj jnochtik ja rasonik bʼa Biblia. Bʼa jun ekʼele, ja mandaranum David yala yabʼ ja Jyoba bʼa mini tʼun skʼulan dudar: «Oj bʼejyukon ja bʼa wa meranil» (Sal. 86:11). Jastalni yeʼn, tʼilani pwesto oj ajyukotik bʼa mi oj katikan ja smeranil bʼa Dyos. Ta mi pwesto aytik, ojni bʼobʼ kʼe jpensaraʼuktik ja jas jtupunejtik bʼa smanjel ja smeranili sok oj kʼankʼunukujtik cha stajel ja jastik kaʼatikan. Pe ja jaw juni jasunuk tʼilani mok jkʼuluktik. Wani xnaʼatik mini xbʼobʼ jtsatik ja sjejelik oj kitik sok jastik miyuk, pes tʼilani ti oj ajyukotik «bʼa spetzanil ja smeranili» (Juan 16:13). Ja bʼa bʼajtan artikulo, jtaʼatik tiʼal joʼe jasunuk bʼa bʼobʼta tʼilani kaʼatikan bʼa snebʼjel ja smeranil sok yajel makunuk ja bʼa jsakʼaniltiki. La kiltik jasa skʼulajel bʼa mi oj cha kumxukotik bʼa skʼulajel ja jastik jaw (Mat. 6:19).

8. ¿Jastal oj bʼobʼ jitskotik ja bʼa smeranili jach mi oj ka jbʼajtik kwenta? Aʼa jun sjejel.

⁸ Tyempo. Bʼa mini oj jitskotik ja bʼa smeranili jach mi oj ka jbʼajtik kwenta, tʼilani oj katik makunuk lek ja jtyempotiki. Mikʼa xtalnay jbʼajtik, bʼobʼta oj kʼe jpiltik mas tyempo ja bʼa yajel ekʼ gusto jutsʼin, ja jas wa xkʼulantik gusto, ja Internet ma ja telebisyon. Anima ja jastik junuk it mini maloʼuk, wani xbʼobʼ sjapkitik ja tyempo wa xkatik makunuk ajyi ja spaklajel jtuchʼiltik soka pilan aʼtelik bʼa Dyos. La kiltik ja jas ekʼ sbʼaj jun jmoj-aljeltik ixuk sbʼiʼil Emma. * Man xchʼinil, jel skʼulan gusto kʼeʼel kawuj. Wani skʼulan ja ekʼeleʼik wa xbʼobʼyuji. Pe kʼotni yabʼ mixa gusto x-ajyi soka janekʼ tyempo wa spila, ja yuj spensaraʼan ay jas oj stukbʼes. Cha jelni koltaji yuja jas ekʼ sbʼaja ja Cory Wells, bʼa aʼtiji bʼa lugarik wa xtajni sok kawujik (acrobacias) bʼa wa ajyi jitsan ixuk winik. * Ja bʼa jtyempotik, ja Emma jaxani wa xya ekʼ mas tyempo ja bʼa yaʼteltajel ja Dyos soka yamigoʼik sok ja spamilya wa xyaʼteltaye Dyos. Wani xyabʼ mas mojan ay soka Jyoba sok lamani ay xyabʼ yujni wa snaʼa wan yajel makunuk lek ja styempo.

9. ¿Jasa tʼilan oj jtalnay jbʼajtik soka jastik junuki?

⁹ Jastik junuk. Ta wa xkʼana ti oj ajyukotik ja bʼa smeranili, tʼilani mi oj jelxukotiksok ja jastal wa xkilatik ja jastik junuki. Yajni jnebʼatik sbʼaja Jyoba, ja kʼankʼunel kiʼojtik sbʼaja jastik junuki katikan tsaʼan sok ja katikan bʼajtan bʼej ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Dyosi. Gusto lek jkʼulantik chikan jasunuk bʼa ti oj ajyukotik ja bʼa smeranili. Pe yajni ekʼ ja tyempo, bʼobʼta wa xkilatik ja tuk wa smanawe ja yajkʼachil aparato wa x-eli ma wa xyawe el slekilal ja jastik junuki, sok bʼobʼta kabʼtik ay jas wantik xchʼayjel. Ta mixa gusto ayukotik soka jas mas tʼilan kiʼojtiki, ojni bʼobʼ katikan tsaʼan ja jastik bʼa Dyos bʼa jaxa oj jletik ja jastik junuki. Ja it wa xya juljkʼujoltik ja jas ekʼ sbʼaja Demas. Ja yajtanel yiʼoj soka «cosa  ba mundo» iji bʼa oj yakan smojtajel ja jekabʼanum Pablo ja bʼa yaʼteltajel ja Dyosi (2 Tim. 4:10). Ja Biblia mini xchiktes ta ja Demas jani mas syajtay ja jastik junuki yuja bʼa yaʼteltajel ja Dyos, ma mixa skʼana oj xchʼak sbʼaj bʼa oj skoltay ja Pablo. Chikani jastal, ja it wa xya juljkʼujoltik mokni cha kumxukotik syajtajel ja jastik junuki, pes ja jaw ojni ya chebʼuk ja yajtanel kiʼojtik ja bʼa smeranili.

10. Bʼa mi oj katikan ajyel ja bʼa smeranili, ¿jas tʼenwanel mi oj katikan a-skʼulukotik ganar?

¹⁰ Ja jastal wa xkila jbʼajtik soka kamigotik soka jpamilyatik. Bʼa mi oj katikan ajyel ja bʼa smeranili, tʼilani mi oj skʼulukotik ganar ja stʼenwanel ja tuki. Yajni jnaʼatik sbʼaja smeranili, tukbʼini ja jastal wa xkila jbʼajtik soka kamigotik soka jpamilyatiki mi Taʼumantiʼuk. Jujuntik skisawe ja jastik yajkʼachil skʼuʼajel kiʼojtik, pe ja tuki mini tʼun skʼanawe (1 Ped. 4:4). Meran, wani xkʼujolantik bʼa mini oj jomuk ja jastal wa xkila jbʼajtik soka jpamilyatik sok yiljele lek. Pe tʼilani oj talnay jbʼajtik bʼa mi jkʼoktik ja smandar ja Jyoba bʼa yajel gustoʼaxuke ja tuk. Ja jastal chikan lek ja rason wa xtax ja bʼa 1 Corintios 15:33, kechantani oj kamigoʼuktik ja matik wa syajtaye ja Jyoba.

11. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa mi oj skʼulukotik ganar ja pensarik mi lekuk soka jastik wa xkʼulaxi?

¹¹ Pensarik mi lekuk soka jastik wa xkʼulaxi. Ja matik wa x-ajyiye ja bʼa smeranili tʼilani sak oj ajyuke (Is. 35:8; kʼuman ja 1 Pedro 1:14-16). Yajni jnebʼatik ja jastik toj yaʼunejkan kulan ja Jyoba ja bʼa Biblia, jpetsaniltik ayni jas katikan. Jujuntik jelni cham yabʼjel ja jastal stukbʼese ja sakʼanile. Chikani jastal, tʼilani mok jtukbʼestik ja jastal sak ayotik yuja kuxil modo yiʼoj ja luʼumkʼinal iti. ¿Jasa oj skoltayotik? Jani spensarajel ja jastal jel chaʼan stsʼakol stupu ja Jyoba bʼa oj ajyukotik sak: ja tsamal xchikʼel ja bʼa Yunin, Jesukristo (1 Ped. 1:18, 19). Ta tsʼunan lek ja bʼa jpensartik soka bʼa jkʼujoltik ja janekʼto chaʼanyabʼalil ja koltanel yaʼa ja Jesús, ojni ajyukotik sak ja bʼa stiʼ sat ja Jyoba.

12, 13. a) ¿Jas yuj jelni ayiʼoj stʼilanil oj kiltik ja kʼinik jastalni wa xyila ja Jyoba? b) ¿Jasa oj jpaklaytik?

¹² Kostumbreʼik sok skʼuʼajelik mi jach wa sjeʼa ja Biblia. Bʼobʼta ja jpamilyatiki, ja jmojtik eskwela ma ja bʼa aʼtel oj slokotike bʼa skʼulajel jujuntik kʼinik. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa mi oj skʼulukotik ganar ja tʼenwanel bʼa skʼulajel jujuntik kostumbre ma kʼinik wa xyijnay ja Jyoba? Jani snajel lek jas yuj mi lek xyila. Cha jelni xkoltani ja jas yalunej ja juʼuntiki ja bʼa kujlajeljan ja kʼinik. Yajni wa xkatik jul jkʼujoltik jas yuj ja Biblia wa xyala mok jkʼuluktik, wani xya jkʼuʼuktik bʼa tini wantik bʼejyel ja bʼa bʼej lek xyila ja Dyosi (Efes. 5:10). Sjipjel jkʼujoltik bʼa Jyoba soka bʼa Yabʼali oj stalnayotik ja bʼa xiwel sbʼaja jas oj yal-e (Prov. 29:25).

¹³ Wani xkʼanatik bʼa tolabida ti oj ajyukotik ja bʼa smeranil. ¿Jastal oj bʼobʼ katik tsatsbʼuk mas ja kʼankʼunel bʼa ajyel ja bʼa smeranil? La kiltik oxe modo.

14. a) ¿Jas yuj ja smanjel tolabida ja smeranil oj ya tsatsbʼuk ja kʼankʼunel bʼa mini oj jchontik? b) ¿Jas yuj jelni stʼilanil ja biboʼil, ja tojelal sok ja yabʼjel stojol?

¹⁴ Bʼajtan, mok katikan spiljel tyempo bʼa spaklajel tikʼan ja jastik meran chaʼanyabʼalil ja bʼa Yabʼal ja Dyosi sok la jpensaraʼuktik ja bʼa jaw. Yajni mas wa xpaklaytik, masni oj jyajtaytik ja smeranili sok ojni tsatsbʼuk ja kʼankʼunel bʼa mini oj jchontik. Pe mini malanukta  oj ajyukujtik snajel, tʼilani oj cha jkʼuluktik. Ja Proverbios 23:23 wa xyala, mini malanukta smanjel ja smeranili, tʼilani oj ajyukujtik «biboʼil sok ja tojelal sok ja yabʼjel stojol». Smanjel biboʼil wa stojolan yajel makunuk ja jasa wa xnebʼatiki. Yajni wa xkabʼtik stojol, wani xkatik slaj sbʼaj soka jas wa xnebʼatik soka jas wanxa xnaʼatik. Chomajkil, ayni ekʼele ja smeranil wa stojowotik, pes wani sjeʼakitik ja bʼa jas tʼilan oj jtukbʼestik. Tʼilani wegoxta oj jkistik ja tojelali, pes ja Biblia wa sjeʼa masni jel chaʼanyabʼalil yuja plata (Prov. 8:10).

15. ¿Jastal wa stalnayotik ja sincho bʼa smeranili?

¹⁵ Xchabʼil, la jkʼujoluktik tolabida yijel ja smeranili ja bʼa jsakʼaniltik. Mok katikan slapjel ja «sincho bʼa smeranil» (Efes. 6:14, TNM). Ja bʼa tyempo najate, ja kʼakʼanumiki wa slapawe jun sincho bʼa wa stalnay ja snalane sok ja yojol ja skwerpoʼe. Pe tʼilani oj stojbʼese lek, mikʼa mini oj makunuk. Ja smeranil ja bʼa Biblia lajansok jastal jun sincho sbʼaja yaʼteltajel ja Dyosi. Ta pitan lek ay kujtik, oj stalnayotik ja bʼa pensarik mi meranuki sok oj skoltayotik bʼa oj jtsatik lek ja jas oj jkʼuluktiki. Sok yajni xtʼaspuntik jun preba ma kʼankʼunel skʼulajel jun jas mi lekuk, ojni ya tsatsbʼuk ja kʼankʼunel kiʼojtik bʼa skʼulajel ja bʼa toji. Jun kʼakʼanum mini oj wajuk bʼa jun kʼakʼanel ta mi yiʼojuk ja sincho. Bʼa juntikxta, tʼilani pwesto oj ajyukotik lek bʼa mini oj katik eluk ma oj yopestik ja sincho bʼa smeranil. Ja yuj, la ni jlaptik lek bʼa yijel ja jsakʼaniltik ja bʼa smeranili. Sok wani xcha yawe makunuk ja kʼakʼanumik ja sincho bʼa ti oj yiʼe ja yespadaʼe. Ja it wa xyiʼajotik ja bʼa yoxil modo bʼa yajel tsatsbʼuk ja kʼankʼunel bʼa ti oj ajyukotik ja bʼa smeranili.

16. ¿Jas yuj ja sjejelyile ja smeranil ja tuki wa xya tsatsbʼuk ja kʼankʼunel ajyel ja bʼa smeranil?

¹⁶ Yoxil, la jkʼujoluktik ja janekʼ oj bʼobʼuki bʼa sjejelyile ja tuk ja smeranil bʼa Biblia. Jastalni ja kʼakʼanum bʼa tʼilan a-syam lek ja yespada, ja keʼntiki tʼilani yaman lek oj ajyukujtik «ja yabal ja Diosi» (Efes. 6:17). Jpetsaniltik wani xbʼobʼ jkʼujoluktik bʼa oj jnebʼtik lek sok snajel syamjel «ja yabal ja Dios merani» (2 Tim. 2:15). Wankʼa xkatik makunuk ja Biblia bʼa skoltajel ja tuki bʼa smanjel ja smeranili sok yajelkan ja jastik mi meranuk ja bʼa luʼumkʼinal iti, masni wa stsʼunutik ja bʼa jpensartik soka bʼa jkʼujoltik ja sjejelik bʼa Dyos. Ja jawi wani xya tsatsbʼuk ja kʼankʼunel kiʼojtik bʼa ajyel ja bʼa smeranili.

17. ¿Jas yuj chaʼanyabʼalil waxa wila ja weʼn ja smeranil?

¹⁷ Ja smeranili juni chaʼan majtanal sbʼaja jTatik tey bʼa satkʼinali. Stsʼakatal yuja jaw, ayni kiʼojtik ja jas jel chaʼanyabʼal: ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Yeʼn. Spetsanil ja jas sjeʼunejkitik ja Dyosi kechan ita skʼeʼulabʼil, yujni skʼapunejkitik bʼa mini oj katikan smanjel ja smeranil bʼa tolabida. Ja yuj, la kiltik ja smeranil jastal jun perla bʼa jel chaʼan stsʼakol. Mok katikan smanjel sok mokni jchontik. Anto, jastal David, oj katik kʼot smeranil ja jas jkʼapunejtikyi ja Jyoba bʼa tini oj ajyukotik ja bʼa smeranili (Sal. 86:11).