1, 2. a) Yajni ja Pedro yala «mi oj bobuc ahuuj ja jachuqui», ¿jasa sjakʼjel yaʼa ja Jesús? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo). b) ¿Jas yuj jach yaʼa ja sjakʼjeli?

JA SNEBʼUMANIK ja Jesús mini xbʼobʼ skʼuʼuke ja jas wanto chʼak yabʼyeʼi. Wani sjipa skʼujole ja Jesús oj ya kujlajuk ja mandaranel bʼa Israel, pe ja yeʼn yala yabʼye ojni yi wokol sok oj chamuk. Ja jekabʼanum Pedro yala yabʼi: «Cajual, scʼan to Dios, miyuc. Mi oj bobuc ahuuj ja jachuqui». Ja Jesús sjakʼayi: «Elan ja ba jtzʼeeli. [...] Satanás [...]. Ja hueni quechan ba huax jac acomon. Jaʼ huajel acʼujol juntiro soc ja jastal ja spensar ja cristiano, mi jauc ja cosa sbaj Diosi» (Mat. 16:21-23; Hech. 1:6).

² Jach jastal it, ja Jesús sjeʼa ja stukil sbʼaja pensarik wa xjak bʼa Dyos sok ja pensarik wa xjak ja bʼa sluʼumkʼinal ja Satanás (1 Juan 5:19). Ja jasa yala ja Pedro jani waj skʼujol ja jastal wa spensaraʼan ja luʼumkʼinal. Pe ja Jesús wani snaʼa tukni ja jastal wa spensaraʼan ja Jyoba. Ja jasa wa skʼana jani oj xchap sbʼaj bʼa oj yi wokol sok oj chamuk. Ja jas yala ja Jesús sjeʼa mini tʼun skisa ja jastal wa spensaraʼan ja luʼumkʼinal it yujni wa xyila ja jastik junuki jastal ja sTati.

3. ¿Jas yuj jel wokol ja mi oj kistik ja spensar ja luʼumkʼinali sok jel wokol yiljel ja jastik junuk ja jastal wa xyila ja Jyoba?

 ³ ¿Wan maʼ xpensaraʼantik ja keʼntik jastal ja Dyos ma jach jastal ja luʼumkʼinal it? Seguro jaxani kiʼojtik ja jsakʼaniltik jastalni wa skʼana ja jas yaʼunejkan kulan ja Jyoba. ¿Pe jaxa jastal wa xpensaraʼantiki? ¿Wan maʼ xleʼatik modo yiljel ja jastik junuk jastal wa xyila ja Dyosi? Bʼa stajel, jelni tʼilan oj jkʼujoluktik. Pe ja stukili, mini tʼilan oj jkʼujoluktik sbʼaja jastal wa spensaraʼan ja luʼumkʼinal, yujni ja yip yiʼoji chikanxtani bʼay ekʼa (Efes. 2:1, 2). Chomajkil, ja jastal wa spensaraʼan ja luʼumkʼinal it jelni xpaywani, pes wa sjutbʼinotik bʼa keʼnta oj waj jkʼujol jbʼajtik. Jelni wokol spensarajel jastal ja Jyoba, pe mini wokoluk yijel ja jastal wa spensaraʼan ja luʼumkʼinali.

4. a) ¿Jasa oj ekʼuk ta wa xkaʼatikan oj swotsʼ ja jpensartik ja luʼumkʼinali? b) ¿Jastal oj skoltayotik ja artikulo it?

⁴ Wankʼa xkatikan oj swotsʼ ja jpensartik ja luʼumkʼinali, jatani oj waj jkʼujoltik bʼa keʼntikta sok skʼanjel keʼn oj tsatik ja bʼa leki soka bʼa mi lekuki (Mar. 7:21, 22). Ja yuj, jelni tʼilan oj jnebʼtik spensarajel jastal ja Jyoba, sok mini jaʼuk jastal ja ixuk winik. Ja bʼa artikulo it oj skoltayotik jastal stajel. Oj jpaklaytik jas yuj wa xbʼobʼ ajyukotik seguro ja yiljel ja jastik junuk jastal wa xyila ja Dyosi mini jun timjeluk, pes juni slekilal. Cha ojni jtatik tiʼal sbʼaja jastal mi oj katikan oj swotsʼotik ja jastal wa spensaraʼan ja luʼumkʼinali. Ja bʼa pilan artikulo, oj kiltik jastal oj kʼot jtatik ja spensarik ja Dyos bʼa yajel makunuk bʼa tuktukil modo.

5. ¿Jas yuj mini skʼanawe jujuntik ixuk winik ja pilan maʼ oj swotsʼ ja jastal wa spensarane?

⁵ Jujuntik ixuk winik mini lek xyabʼye ja maʼ pilan oj swotsʼ ja jastal wa spensaraʼani ma oj aljukyabʼ ja jas oj skʼuluki. Wa xyalawe: «Mi xkʼana ay maʼ pilan oj spensaraʼuk bʼa keʼna». Bʼobʼta ja jas wa xkʼan yal-e yeʼnta wa stsaʼawe ja jas wa skʼulane, soka jaw mini ay smaloʼil. Mi skʼana ay maʼ oj aljuk yabʼye jas oj skʼuluke cha mini wa skʼana oj yabʼye lajansok mi xbʼobʼ skʼuluke ja yeʼnle ja jas wa skʼulane ja tuk ixuk winiki. *

6. a) ¿Jas tikʼe libreʼil wa xyakitik ja Jyoba? b) ¿Jun maʼ libreʼil bʼa mey stikʼanil?

⁶ Wani xbʼobʼ ajyukotik seguro ja snebʼjel ja jastal wa spensaraʼan ja Jyoba mini wa stojolan yajelkan ja jastal wa xpensaraʼantiki ma ja jastal kʼotelotiki. Jastalni wa xyala ja 2 Corintios 3:17 (TNM), «ja bʼay ja yip ja Jyoba ay libreʼil». Libreʼayotik bʼa yajel kujlajuk ja jmodotik sok bʼa yajel ajyuk ja jas wa xkʼanatik sok ja jas wa xkiʼajtik gusto. Jachni skʼulanotik ja Dyosi. Ja jas mi xbʼobʼ jkʼuluktiki jani mi oj jkʼuluktik bʼa lajansok mey stikʼanil ja jlibreʼiltik (kʼuman ja 1 Pedro 2:16). Yajni tʼilan oj tsatik jun jasunuk ta lek ma mi lekuk, ja Jyoba jani wa skʼana oj jnochtik ja tojelal wa xyaʼakitik ja bʼa Yabʼali. ¿Jelxa maʼ wa stimawotik ja jaw ma wa skoltayotik?

7, 8. ¿Jas yuj wa xkalatik spensarajel jastal Jyoba mini jel wa stimawotik? Aʼa jun sjejel.

⁷ La kiltik jun sjejel. Ja nantatalik wa sleʼawe modo sjejelyi ja yuntikile jastik bʼa lek bʼa jachuk mi oj och skʼabʼe, kʼotel lekil aʼtijumik sok bʼa mi oj jelxuke. ¿Jelxa maʼ wa xjelxiye? Miyuk. Jaʼukto maʼ, waneni stojel bʼa lek oj wajyujile ja bʼa sakʼanile. Yajni xkʼiye sok xyawekan ja snaje, ojni bʼobʼ stsaʼe ja jas oj skʼuluke ja bʼa sakʼanile. Ta wankʼa skʼana oj snoch-e ja jas jejiyile,  bʼobʼta masni mi oj snaʼe malaya ja jas oj stsaʼe skʼulajeli, soka slekilal, mini oj jak sbʼaje jitsan wokol sok chamkʼujolik.

⁸ Jastalni jun lekil tatal, ja Jyoba wa skʼana ja yuntikili awajyujile lek ja bʼa sakʼanile (Is. 48:17, 18). Ja yuj wa xyaʼakitik rasonik sbʼaja jastal oj jeʼ ja jmodotiki sok jastal oj kiltik ja tuki. Ja bʼa jastik it, wa slokowotik bʼa spensarajel jastal yeʼn sok yajel ajyuk ja junxta tojil modoʼal. ¿Wan maʼ skomo ja snajel kiʼojtik bʼa spensarajel keʼntikta? Miyuk, wani xya kʼiʼuk sok wa xchapa (Sal. 92:5; Prov. 2:1-5; Is. 55:9). Wa skoltayotik bʼa jastik stsajel bʼa wa xya ajyukotik gusto sok mini wa sjapakitik ja libreʼil bʼa skʼulajel ja jas wa xkʼanatik (Sal. 1:2, 3). Wani xkʼuʼantik lek, ja spensarajel jastal ja Jyoba wani xkatik el slekilal.

9, 10. ¿Jas yuj wa xkalatik masni chaʼan ja jastal wa spensaraʼan ja Dyos yuja luʼumkʼinali?

⁹ Pilan rason yuja wa xkʼanatik snebʼjel ja jastal wa spensaraʼan ja Jyoba yujni ja jastal wa xyila ja jastik junuk ja yeʼn masni chaʼan yuja jastal ja bʼa luʼumkʼinali. Wa xyakitik rason sbʼaja jsakʼaniltiki jastal ja bʼa jmodotik, ja jastal oj kil jbʼajtik soka jpamilyatiki sok jastal ajyel gusto soka kaʼteltiki. Sok jitsan ja bʼa jaw mini slaja sbʼaj soka jastal wa spensaraʼan ja Jyoba. Jun sjejel, ja luʼumkʼinali tikʼanxta wa spuku bʼa yeʼntani oj spensaraʼuk sbʼaje sok ja mini ay smaloʼil ja koʼel mulal sok ixuk winik. Ayni ekʼele, wa x-alji yabʼye ja nupanumiki ja spiljel sbʼaje ma skʼutsjel ja snupanele yuj wokolik bʼa mey stʼilanil jani mas lek bʼa gusto oj ajyuke. ¿Jani maʼ ja rasonik jaw ja mas lek ja bʼa jtyempotik yuja jas wa xyala ja Biblia?

¹⁰ Ja Jesús yala: «Ja biboʼili wa sjeʼa tojni lek yuja jastik wa skʼulani» (Mat. 11:19, TNM). Anima ja luʼumkʼinali jelxa yaʼunej eluk ajkʼach aparatoʼik, mini bʼobʼel stojbʼes ja niwan wokolik bʼa mi xya ajyukotik gusto, jastal ja guerra, ja mi lek xyila sbʼaje ja rasaʼik ma ja chaʼanik mulali. Chomajkil, mixani malo xyilawe ja koʼel mulal sok ixuk ma winik. ¿Koltanel maʼ ja it bʼa xchʼayjel snajel ja kʼeʼel kʼumal bʼa yojol ja pamilya, ja chamelik soka tuk wokolik? Jaʼukto maʼ, jastalni wa xyala jitsan ixuk winik, mastoni ipaxel. Pe ja yaʼtijumik ja Dyosi, bʼa wani spensarane jastal ja yeʼn gustoni aye soka spamilyaʼe, mini wa xyiʼaje wokol sbʼaja chamelik wa xyiʼajan ja koʼel mulal sok ixuk winik sok wa xyabʼye stsamalil ajyel laman soka smoj-aljele bʼa sutanal ja luʼumi (Is. 2:4; Hech. 10:34, 35; 1 Cor. 6:9-11). ¿Anke meran masni chaʼan ja jastal wa spensaraʼan ja Dyos yuja luʼumkʼinali?

11. ¿Jas tikʼe pensar yaʼakan atojuk yuj ja Moisés, sok jasa slekilal yila?

¹¹ Ja yaʼtijumik ja Jyoba ja bʼa tyempo najate snaʼawe masni jel chaʼan ja jastal wa spensaraʼan ja Dyosi yuja ixuk winiki. La kiltik ja jas ekʼ sbʼaj ja Moisés. Skʼanayi ja Dyos aʼajuk yi jun kʼujolal bʼa bibo anima chapubʼal bʼa «spetzanil ja jas huas snaahue ja suinquil ja Egipto» (Hech. 7:22; Sal. 90:12). Sok spatayi skʼujol ja Jyoba bʼa akoltajuk snajel ja sbʼejiki (Éx. 33:13). Stsʼakatal yuja yaʼakan oj tojuk yuj ja Jyoba, skʼulan jun aʼtel bʼa jel chaʼanyabʼalil bʼa yajel kʼotuk ja jas wa skʼana ja Dyosi. Chomajkil, ja bʼa Biblia wa stoyo jastal jun winik bʼa ajyiyuj jun niwan skʼuʼajel (Heb. 11:24-27).

12. Yajni wa stsaʼa ay jas oj skʼuluk ja jekabʼanum Pablo, ¿bʼa wa xya eluka?

¹² Ja jekabʼanum Pablo waj jun winik jel chapan sok jel bibo, bʼa kʼumani hebreo  sok griego (Hech. 5:34; 21:37, 39; 22:2, 3). Anima jachuk, ja yajni wa stsaʼa jas oj skʼuluki mini ja wa xyiʼaj ja sbiboʼil ja luʼumkʼinali, jani ja bʼa Yabʼal Ja Dyosi (kʼuman ja Hechos 17:2; 1 Corintios 2:6, 7, 13). Stsʼakatal yuja jaw, lekni wajyuj ja bʼa xcholjeli sok ajyiyuj ja smajlajel oj ajukyi ja sakʼanil bʼa tolabida (2 Tim. 4:8).

13. Bʼa yajel kʼajyuk ja jpensartik soka sbʼaja Dyos, ¿maʼ yiʼoj ja cholali?

¹³ Wani xkʼuʼantik lek masni jel chaʼan ja jastal wa spensaraʼan ja Dyos yuja luʼumkʼinali. Skʼulajel ja jas wa xyala wa xyiʼajotik bʼa oj ajyukotik gusto sok bʼa lek oj wajkujtik ja bʼa jsakʼaniltiki. Pe ja Jyoba mini wa snetʼawotik bʼa oj jpensaraʼuktik jastal yeʼna. Cha «mini ja moso mas jel toj ayi ja it ma‘ wa stalna sbʼaj leki» mini ja ansyanoʼik wa xyalawe ja jasa oj jpensaraʼuktik (Mat. 24:45, YD; 2 Cor. 1:24). Bʼa jujune ja keʼntik ay kiʼojtik ja cholal bʼa yajel kʼajyuk ja jpensartik soka sbʼaja Dyos. ¿Jastal wa xkʼulantik?

14, 15. a) Bʼa spensarajel jastal ja Jyoba, ¿jasa tʼilan oj waj jpensartik? b) Jastalni wa xyala ja Romanos 12:2, ¿jas yuj tʼilan skʼujolajel bʼa yajelkan ja jastal wa spensaraʼan ja luʼumkʼinali? Aʼa jun sjejel.

¹⁴ Ja bʼa Romanos 12:2 (YD), wa xyaʼakitik ja mandar it: «Mok anoch‘ex ja smodo ja [...] lu‘umkʼinal iti. tukbʼes abʼajex bʼa oj ajyuk yajkʼachil ja wapensarex bʼa oj ana‘ex sbʼaj ja jas wa skʼana ja dyosi. cha jachʼni oj ana‘ex sbʼaj ja jas leki ja jas tzamali ja jas tzʼikani». Ja iti wa stojolan ojni bʼobʼuk bʼa oj kʼot jpensaraʼuktik jastal ja Jyoba anima chikan jasa swotsʼo ja jpensartik bʼajtanto oj jnatik ja smeranili. Ja jas akʼubʼal ekankitiki ma ja jastik ekʼel ja bʼa jsakʼaniltiki tini chʼikan tʼusan ja bʼa jas wa xpensaraʼantiki, pe ja jpensartiki wa xbʼobʼ tukbʼuk. Ja jasa oj katikan oj ochuk sok oj ajyuk ja tiw jani oj stukbʼes. Ta jakʼa wa xwaj jkʼujoltik ja bʼa jas wa skʼana ja Dyosi, ojni kiltik ja jastal wa xyila ja jastik junuki jani ja bʼa stojolili. Ja jasa oj yijan kitik jani oj kabʼtik ja kʼankʼunel bʼa spensarajel jastal ja yeʼn.

¹⁵ Jastalni wa xkilatik, bʼa yajel tukbʼuk ja jpensartiki tʼilani oj katikan mi oj swotsʼotik ja luʼumkʼinali. Bʼa tuk yaljel, tʼilani yajelkan ja pensarik bʼa mini tʼun oj slaj soka sbʼa Dyosi. Ja bʼa bʼajtan it jelni tʼilan skʼulajel. Bʼa yabʼjel stojol jas yuj, la katik jun sjejel. Lekbʼi jun ixuk winik wa skʼana mi jel oj koʼ chamel anto wa xkʼe yabʼ waʼelalik bʼa oj koltajukyuj. ¿Pe oj maʼ koltajuk ta mi xyaʼakan yabʼjel jastik mi lekuk? Bʼa junxtani, sbʼutʼjel ja jpensartiki soka sbʼa Dyos mini jel oj skoltayotik ta wa xkatik kuxbʼuk soka pensarik ja bʼa luʼumkʼinali.

16. ¿Jasa tʼilan oj talnay jbʼajtik?

¹⁶ Mini xbʼobʼ katikan spetsanil ja jastal wa spensaraʼan ja luʼumkʼinali yujni ti aytik bʼa yojol (1 Cor. 5:9, 10). Jaʼita ja bʼa xcholjeli wa xbʼobʼ kabʼtik skʼuʼajelik bʼa mi meranuk. Pe yajni mi jas xbʼobʼ jkʼuluktik bʼa mi oj kabʼtik ja jastal wa spensaraʼan ja luʼumkʼinali, ja jas wa xbʼobʼ jkʼuluktiki jani mi oj katikan aʼekʼ bʼa jpensartik sok wego yajel eluk. Jastalni Jesús, tʼilani wego oj katik elkan ja pensarik wa skʼana oj katik ajyuk ja Satanás. Cha ojni bʼobʼ jtalnay jbʼajtik bʼa mini tʼilanuk oj kitik ja jastal wa spensaraʼan ja luʼumkʼinali. La kiltik jastal (kʼuman ja Proverbios 4:23).

17. ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa mini jel oj katikan oj kabʼtik ja jastal wa spensaraʼan ja luʼumkʼinali?

¹⁷ Jun sjejel, tʼilani oj talnay jbʼajtik ja yajni wa stsaʼatik kamigotik. Ja Biblia wa xyaʼakitik ja rason, ta wa xmojtaytik ja matik mi xyaʼteltaye ja Jyoba, jachni oj kʼot jpensaraʼuktik jastal yeʼnle (Prov. 13:20; 1 Cor. 15:12, 32, 33). Chomajkil, tʼilani  oj tsatik lek ja jasa wa xkatik ekʼ gusto jutsʼin. Ja yajni mi xkisatik ja matik wa spukuwe ja evolución, ja spekʼjel chikʼi, ja koʼel mulal sok ixuk winik, jachuk mini wa xkatik kuxbʼuk ja jpensartiki soka jastik kontra ay sbʼaj ja ‹snajel yiʼoj bʼa Dyos› (2 Cor. 10:5).

18, 19. a) ¿Jas yuj jel tʼilan oj jtalnay jbʼajtik sok jujuntik ja jastal wa spensaraʼan ja luʼumkʼinali? b) ¿Jasa tʼilan oj jobʼ jbʼajtiki sok jas yuj?

¹⁸ Chomajkil tʼilani oj jnatik sok yajelkan ja pensarik ja bʼa luʼumkʼinali ja yajni mi jel chikanuki. Jun sjejel, jun notisya bʼobʼta akʼubʼal eluk bʼa jun modo bʼa ja wan skoltajel jun kʼole bʼa politika. Jun notisya bʼa ja yiʼoj ja jas xwaj skʼujol ja ixuk winik bʼa wan xcholjel ja sakʼanil june bʼa bʼobʼta jawa spuku ja pensarik bʼa luʼumkʼinal sbʼaja kʼelsatik soka jas wa staʼa june. Bʼa jujuntik pelikula sok libroʼik, wa sjeʼa mini ay smaloʼil sok bʼa jun modo jel xpaywani ja pensar bʼa masni tʼilan ja yeʼn ma ja spamilya. Pe ja tikʼe pensar jaw mini jach wa xyala ja Biblia bʼa wa sjeʼa gusto oj ajyuk june soka pamilya jani ta wa xyajtaytik ja Jyoba yuj chikan jasunuk (Mat. 22:36-39). Jujuntik loʼilik sbʼaja yal untik, anima ja wa xkʼetʼan jani mey yiʼoj jas mi lekuk, bʼobʼta takal takal oj ya ochyi ja bʼa spensar ja yal untiki ja inat bʼa ojni skʼane ja modoʼalik bʼa jel kux.

¹⁹ Ja it mi wa stojolan mini lekuk ja yabʼjel stsamalil ja bʼa jastik yajel ekʼ gusto jutsʼin ja bʼa leki. Pe jelni tʼilan oj jobʼ jbʼajtik: «¿Wan maʼ xbʼobʼ jnaʼ stsajel ja pensarik bʼa luʼumkʼinal ama mi jel chikanuk? ¿Wan maʼ xkayile stikʼanil ja jastik wa skʼelawe sok ja jas wa skʼumane ja kuntikili? ¿Wan maʼ xcha kayi stikʼanil ja keʼn? ¿Wan maʼ xjeʼayile ja kuntikil ja jasa wa spensaraʼan ja Jyoba bʼa jachuk mi oj yiʼe ja pensarik bʼa luʼumkʼinali?». Ta wa xnaʼatik ja stukil yiʼoj ja spensar ja Jyoba soka bʼa luʼumkʼinali, mini oj katikan oj swotsʼotik ja «mundo iti».

20. ¿Jasa oj xchiktes ta ja kiʼojtik ja spensar ja Dyos ja bʼa luʼumkʼinali?

²⁰ La ka juljkʼujoltik ay chabʼe ja bʼa wa xjak ja pensariki: ja Jyoba soka sluʼumkʼinal ja Satanás. Ja bʼa wa stsaʼatik skisjeli jani oj swotsʼ ja jpensartiki. Ta wa xbʼutʼutik ja jpensartik ja jastal wa spensaraʼan ja luʼumkʼinali, jani oj swotsʼotik sok oj jpensaraʼuktik ma oj jkʼuluktik ja jas wa skʼulan ja ixuk winiki. Ja yuj, jelni tʼilan oj jtalnay jbʼajtik soka jas wa xkilatik, ja jas wa xkʼumantik, ja jas wa xmaklaytik soka jas wa xpensaraʼantik.

21. ¿Jasa jel tʼilan oj jpaklaytik ja bʼa artikulo jakumi?

²¹ Jastalni kalatikta, bʼa spensarajel jastal ja Jyoba mini malanukta yajelkan ja jas wa sjomo ja pensariki. Jelni tʼilan sbʼutʼjel ja jpensartik soka jastal ja bʼa Dyos bʼa jachuk jani oj ajyukujtik ja spensarik ja yeʼn. Ja bʼa artikulo jakumi oj jpaklaytik jastal oj lajxukujtik.