JPETSANILTIK wani xkaʼatikyi tsʼakatal ja tuk yuja meran wa xcham skʼujole yuj keʼntik sok yuja mi xjelxiye jmoktik. Anto, ¿jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa oj jetik ja junxta modoʼal jaw soka tuk?

Ja Biblia wa xya makunuk ja yaljel lekil modoʼal bʼa wa staʼa tiʼal ja meran wa xcham jkʼujoltik ja tuki, bʼa jani wa xjexi soka yaljelik bʼa tsamal sok ja jastik wa xkʼulantik bʼa wa sjeʼa mi wala jelxitik soka tuki. Ja lekil modoʼal mini kechan wa stojolan jun tsamal modoʼal, wani xbʼobʼ jexuk bʼa tuktukil modo. Juni jasunuk jel chaʼanyabʼalil, pes yujni ja wa xnikji yuja yajalkʼujoli sok bʼa yabʼjel syajal ja tuki. Pe mi kechanuk, ja modoʼal it tini cha wa xtax ja bʼa satinel ja yip ja Dyosi, bʼa jani tʼilan oj katik kʼiʼuk ja yaʼtijumotiki (Gál. 5:22, 23). Ja yuj, la kiltik jastal ja Jyoba soka Jesús sjeʼuneje ja modoʼal it sok jastal oj bʼobʼ jnochtik.

Ja lekil modoʼal jani mero syakunej sbʼaj soka lekil kʼujolal. * Ja Jyoba wa sjeʼayi ja ixuk winik ja modoʼalik it, bʼa tini cha chʼikan «ja maʼ mi ni stzʼacatal huas scʼanahuei soc ja [matik maloʼe, TNM]» (Luc. 6:35). Jun sjejel, ja Jyoba «scʼulunej ja cʼacʼu ba oj quijlabuctic, sea lec ja jmodotiqui ma mi lecuc. Huax ya jacuc ja jai, sea ja maʼ mi tojuc, ma sea ja maʼ toj ayi» (Mat. 5:45). Jachuk ja matik mini snaʼawe ta yeʼn ja Jyoba ja maʼ kʼulajiyeyuji wani xcha yawe el slekilal spetsanil ja jasa yaʼunej ja bʼa sakʼanili, sok wani xcha ajyiye tʼun gusto ja yeʼnle.

La kiltik ja sjejel jel chaʼanyabʼalil bʼa Jyoba ja yajni sjeʼayi ja Adán soka Eva. Tʼusan tsaʼan ja yajni koʼye mulali, ja yeʼnle ‹stsʼisawe spowil higo› bʼa oj slap-e. Pe ja Dyosi wani snaʼa ojni makunuk yujile lekil kʼuʼal bʼa oj ajyuke sakʼan ja yajni elye ja bʼa Kʼachinubʼ bʼa Edén, pes ja luʼumi jomelxa sok bʼutʼelxa ni ‹kʼiʼixik sok kʼiʼix kʼulik›. Ja yuj yaʼani tʼabʼan skʼujol ja jas wa xmakuniyujile sok skʼulanyi ‹najtik skʼuʼe bʼa tsʼuʼum› (Gén. 3:7, 17, 18, 21).

Anima ja Jyoba wa sjeʼa lekil skʼujol «sea lec ja jmodotiqui ma mi lecuc», pe jani mas wa skʼana oj sjeyi ja yaʼtijumik bʼa toje. Jun sjejel, ja bʼa styempo ja aluman Zacarías, jun anjel jelni chamkʼujol ay yuja kʼotelni tekʼan ja stojbʼesjel ja templo bʼa Jerusalén. Ja Dyosi smaklay sok yala yabʼ ‹yaljelik bʼa lek, yaljelik bʼa wa xtulwani› (Zac. 1:12, 13). Jachni cha juntikxta skʼulan soka aluman Elías. Bʼa jun ekʼele, ja yeʼn jelni elel sgana bʼa skʼanayi ja Jyoba bʼa axa chamuk. Ja Dyos skisani ja jastal ay xyabʼi, sok ja yuj sjekayi jun anjel bʼa oj stsatsankʼujoluk. Chomajkil, yala yabʼ mini stuchʼiluk ay. Tsʼakatal soka yaljelik bʼa jel xtulwani soka koltajel ajiyi, ja Elías mini el sgana soka cholal yiʼoj (1 Rey. 19:1-18). ¿Pe machunkiluk waj ja bʼa bʼajtan siglo bʼa snocho lek ja lekil smodo ja Dyosi bʼa lekni yila ja tuki?

Ja janekʼ tyempo albʼi ja yaʼtel ja Jesús ja bʼa Luʼumi, naji sbʼaj yuja mi xjelxi soka sjeʼayi lekil skʼujol ja tuki. Mini jel tsatsuk ja smodo sok mi yaʼa bʼa yibʼ skʼabʼ ja tuki. Yuja wa xyabʼ syajal ja tuki, ja yeʼn yala: «Ja huenlex ja matic cuchan ahuujilex jun montón ja mandar jumasa, cuchan ni ahuujilex tola vida ja hua cargaexi, yajtiquex xta, laic xa jmoc. Oj ni ca jijlanica» (Mat. 11:28, 29). Sok cha yala: «Mi aluk ja jyukoi jachʼni ja kijkatz mini aluka» (Mat. 11:30, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi [YD]). Yuja it, ja ixuk winik wa snochowe ekʼ chikan bʼa wa xwaji. Ja snajel yajulali nikji bʼa oj yayi swaʼele, yajel tojbʼuk ja matik maloʼayi sok oj «see yi jitzan cosa» sbʼaja sTati (Mar. 6:34; Mat. 14:14; 15:32-38).

Ja Jesús yabʼni stojol sok bibo ni waj ja jastal wa xyila ja tuki. Tolabida lek sjeʼa ja smodo soka matik wa xjak lejuk yuji, anima ay ekʼele mini jaʼuk ja sjutsʼinil mas lek bʼa yeʼn (Luc. 9:10, 11). Bʼa jun ekʼele, jun ixuk bʼa mi xkʼot tekʼan ja xchikʼel bʼa junukxa 12 jabʼil waj staʼ sok syamayi ja skʼuʼi bʼa wani smajlay oj tojbʼuk. Ja ixuki mini xbʼobʼ skʼuluk ja jawi, yujni mi sakuk ay jastalni wa xyala ja Leyi (Lev. 15:25-28). Pe ja Jesús mini yutaj. Jaʼukto maʼ, yajxta yala yabʼ ja ixuk xiwel ayi: «Hija, yuj ja hua cʼuani, tojbiya ta. Mix cham acʼujol. Cax xa. Mi xa ni oj cho coan soc ja chamel iti» (Mar. 5:25-34). ¡Jelni tsamal ja lekil modoʼal sjeʼayi!

Ja sjejelik chʼakta kiltiki wani sjeʼa jaman lek ja lekil modoʼali jani wa xjexi soka jas wa xkʼulantiki. Bʼa oj xchiktes jaman lek ja Jesús ja stʼilanil ja it, yala jun loʼil sbʼaj jun lekil samaritano. Anima ja samaritanoʼik soka judíoʼik mini lek xyila sbʼaje, ja samaritano ja bʼa loʼil jaw snaʼa syajulal ja judío ja maʼ japjiyi ja jastik sbʼaji, bʼa yajbʼesji sok tʼusan mi milji. Spensaraʼan oj yajnay ja syajbʼeli, sleʼayi bʼa oj kanuk sok stupjelyi ja swinkil naʼits bʼa oj stalnay. Cha skʼapa sbʼaj oj stup ja tuk gastoʼik bʼa oj makunuki (Luc. 10:29-37).

Meran, ja lekil modoʼali jani wa xjexi soka jas wa xkʼulaxi, pe wani xcha jexi soka yaljelik bʼa wa xtulwani sok bʼa wa stsatsankʼujolani. Anima ja «maʼ jel yatsʼan ja skʼujoli jelni chamkʼujol» ay, pe ja Biblia wa xyala ja «lekil kʼumal jelni xtulwaniʼa» (Prov. 12:25). Ja lekil modoʼal soka lekil kʼujoli ojni snikotik bʼa oj jtsatsankʼujoluktik ja tuk sok yaljelik mi jelxeluk bʼa oj ya gustoʼaxuke sok bʼa oj sjeʼ meran wa xcham jkʼujoltik bʼa yeʼnle. Ja it oj ajukyile yipe bʼa oj kuchyujile ja wokolik wa x-ekʼ ja bʼa sakʼanile (Prov. 16:24).

Yuja kʼulubʼalotik ‹jastal ja splanta ja Dyos›, jpetsaniltik wa xbʼobʼ katik ajyuk ja modoʼal it (Gén. 1:27). La kiltik jujuntik sjejel ja bʼa Biblia. Ja jekabʼanum Pablo iji man Roma bʼa talnubʼal yuj jun olomal sbʼiʼil Julio. Ja olomal bʼa kʼakʼanum jaw lekni yila ja Pablo sok yaʼakan «ba oj scʼul bestar ja yamigo jumasa, jaxa yamigo jumasa jel ni huax cʼulaji yi pavora» ja bʼa chonabʼ bʼa Sidón (Hech. 27:3). Tyempo tsaʼan, ja swinkil ja isla bʼa Malta jelni snaʼawe syajulal ja Pablo soka tuk ixuk winik bʼa mukxi ja sbarkoʼe. Stsomowe kʼakʼ bʼa jachuk oj kʼatnuke sok skʼulane ja janekʼ oj bʼobʼyujile bʼa oj skoltaye (Hech. 28:1, 2). Jastalni wa x-ilxi ja modoʼal sjeʼawe jelni lek skʼulane. Pe ja sjejel lekil modoʼal mini kechan skʼulajel jastik bʼa lek bʼa jujuntik ekʼele.

Ta wa xkʼana oj katik gustoʼaxuk ja Jyoba, tʼilani oj katikan ja modoʼal it bʼa Dyos aʼajyuk tolabida ja bʼa jsakʼaniltiki soka bʼa jmodotiki. Ja yuj, ja Jyoba wa xyala kabʼtik la ‹jkʼutes jbʼajtik› ja bʼa lekil modoʼali (Col. 3:12, TNM). Meran, ayni jel wokol skʼulajelyi jastik bʼa lek ja tuki. ¿Jas yuj? Bʼobʼta ja yuja mini lek wa  xyilawe ja wa xcholotiki, ma yuja wala kʼixwitik sok wala xiwtik ma ja yuja wanotik lucha bʼa kechan keʼn oj waj jkʼujoltik. Pe wani xbʼobʼ jkʼuluktik ganar ja jastik jaw ta wa xleʼatik ja skoltanel ja yip ja Dyosi sok ta wa xnochotik ja lekil sjejel bʼa Jyoba (1 Cor. 2:12).

¿Jasa oj skoltayotik bʼa yiljel jasa oj jbʼobʼ tojbʼestik mas ja bʼa jastik lek wa xkʼulantikyile ja tuki? Jelni ayiʼoj stʼilanil oj jobʼ jbʼajtik: «¿Wa maʼ xmaklay ja tuk bʼa oj kabʼye stojol? ¿Kʼelan jakan maʼ ayon ja jasa wa xmakuniyujile? ¿Jas ora waj ja tsaʼanxta ekʼele jkʼulanyi jun jasunuk ja tuk bʼa mini jaʼuk ja jpamilya soka kamigoʼik?». Chomajkil, wani xbʼobʼ katik ajyuk jastal jkʼelsatik, jastal snajel sbʼaj mas lek ja tuki, soka mas tʼilani jani ja jmoj-aljeltik bʼa kongregasyon. Jachuk mas oj waj jkʼujoluktik sbʼaja jastal wa xtaxye ja jmoj-aljeltiki soka jasa wa xmakuniyujile. Tsaʼan la jkʼuluktik yile ja tuk ja jasa wa xkʼanatik a-skʼuluke bʼa keʼntik (Mat. 7:12). Cha la jkʼantikyi ja Jyoba a-skoltayotik, sok ja yeʼni oj ya koʼ jlekilaltik yuja wa xkʼujolantiki (Luc. 11:13).

Yajni ja jekabʼanum Pablo yala ja bʼa jasa wa xchiktes ja yeʼn kʼotel jun yaʼtijum Dyos, staʼa tiʼal ‹ja bʼa lekil modoʼali› (2 Cor. 6:3-6, TNM) Chamni skʼujol meran ja tuki sok sjeʼani soka jastik skʼulani soka yaljeliki. Ja yuj wani xmojxiye soka Pablo. (Hech. 28:30, 31). Jastalni jaw, ja jmodotiki wani xbʼobʼ spay ja tuk ja bʼa smeranili. Ta lek wa xchʼak kiltik ja ixuk winiki, cha jachni ja matik kontra aye soka jas wa xkʼuʼantiki, wani xbʼobʼ katik kʼumbʼuk ja skʼujole sok stukbʼesel ja smodoʼe (Rom. 12:20). Yajni x-ekʼ ja tyempo, bʼobʼta ja ixuk winike it oj payjuke smaklajel ja rason bʼa Biblia.

Ja bʼa Kʼachinubʼ ti jakumi, jitsan ixuk winik oj sakʼwukejan sok jelni oj yabʼye stsamalil bʼa bʼobʼta jatoni sbʼajtanil ekʼele oj yabʼye wa xkisjiye. Bʼa oj sjeʼe wa xyaʼawe tsʼakatal, jachni oj cha sjeʼeyi ja smodoʼe ja tuki. Ja matik wa xyajtaniye sok mi xjelxiye, ojni ajukyile sakʼanil bʼa tolabida yuja Jyoba. Pe mini oj ajukyile ja maʼ mi skʼana oj skʼuluki (Sal. 37:9-11). Ja luʼumkʼinali ojni pax jun lugar bʼa mixa oj ajyuk xiwel sok bʼa oj ajyuk lamanil ja bʼa smandaranel ja sGobyerno ja Dyosi. Pe bʼajtanto oj kʼotuk ja tyempo jaw, ¿jastal wa xkatik el slekilal ja bʼa jtyempotik ja sjejel lek ja jmodotiki?

Ja Biblia wa xyala ja matik mi wa xjelxiye sok bʼa lek ja smodoʼe wani xyawe el slekilal (Prov. 11:17). Wani xmojxiye sok ja ixuk winiki sok wa xnochji ja smodoʼe. Ja Jesús yala: «Ja jastal huaxa huaa yi ja hua mojexi, jach ni oj cho ya cumxuc ahuilexa» (Luc. 6:38). Sok jitsan ja bʼa tikʼe ixuk winik jaw jelni pasil staʼa yamigoʼe.

Ja jekabʼanum Pablo yayi ja rason it ja nochumanik bʼa Kristo bʼa Éfeso: «Sbej que yaj oj cab jbajtic. La jtalna jyaujulal jbajtic. La jcʼul jbajtic perdonar» (Efes. 4:32). Ja kongregasyonik jelni wa xyawe el slekilal yajni wa xyabʼ syajal ja smoje sok wa skʼujolane bʼa oj skoltay sbʼaje. Ja yeʼnle mini wa xyalawe tajnel loʼilik bʼa yaj yabʼjel, mini yaljelik bʼa wa xyajbʼesni ma kʼenanel bʼa jelxelxa. Jaʼukto maʼ oj sloʼiltaye ekʼ ja tuki, wa skʼujolane bʼa yaljel jastik junuk wa xtulwani (Prov. 12:18). Ja jasa wa x-ijijanyi ja kongregasyonik masni wa xkʼiye ja jastal wa xtaxye soka Dyosi.

Ja yuj, ja lekil modoʼali jani wa xjexi soka yaljelik soka jas wa xkʼulaxi. Yajni wa xkʼulantikyi jastik bʼa lek ja tuk, wani xjeʼatik ja syajtanel soka jastal jel jaman skʼujol ja Jyoba (Efes. 5:1). Wani xkatik tsatsbʼuk ja kongregasyonik sok wa xmojxiye ja tuk ja bʼa smeranili. Ja yuj, la jkʼujoluktik bʼa oj katik jun lekil sjejel ja bʼa tsamal modoʼal it.