1, 2. Yajni wala kʼitik soka snajel bʼa Dyosi, ¿jasa wa xnebʼatik skʼulajeli? Aʼa jun sjejel.

YAJNI jun yal kerem wa x-ajiyi jun majtanal, ja snantati wa xyalawe yabʼ: «¡Ayi tsʼakatal!», jaxa yal keremi wa xyala: «Tsʼakatal», anima mi ti wa x-el bʼa spensar ja jasa wa xyala. Yajni wa xkʼiʼi, wa xkʼot snaʼ jas yuj ja snantat tʼilan wa xyalawe yabʼ aya tsʼakatal. Mixato maʼ wa x-aljiyabʼ yuj oj yaʼ tsʼakatal, pes tixa wa x-el bʼa skʼujol. ¿Jas yujil? Pes yujni kʼota spensaraʼuk jastal ja snantati sok bʼa yajel tsʼakatal.

² Junxta jastal jaw, yajni wa xkʼot jnatik ja smeranil bʼa Biblia, wa xkʼot jnatik ja stʼilanil yiʼoj skʼuʼajel ja jastik mas tʼilanik wa skʼana ja Dyosi. Pe yajni wala kʼitik soka snajel bʼa Dyosi, wa xkʼot jnebʼtik mas sbʼaja jastal ja spensari: ja bʼa jasa wa skʼulan gusto soka bʼa miyuki, sok jastal wa xyila jujuntik jasunuk. Yajni wa xkʼot jpensaraʼuktik jastal ja Jyoba sok wa xkaʼatikan ja spensariki a-skoltayotik ja bʼa jasa wa xkʼulantiki soka bʼa jasa wa stsaʼatik skʼulajeli, wa xjeʼatik wan ajyelkujtik ja spensarik ja Jyoba.

3. ¿Jas yuj bʼobʼta wokolni oj ajyukujtik ja spensarik ja Jyoba?

³ Wani xkabʼtik stsamalil snebʼjel spensarajel jastal ja Jyoba, pe mi tolabida pasiluk yuja mulanumotiki. Jujuntik sjejel, wa  xnaʼatik jastal wa xyila ja Jyoba ja koʼel mulal sok ixuk winik, ja slejel jastik junuk, ja xcholjeli soka yajel makunuk bʼa mi stojoluk ja chikʼi sok tuk jastik junuk. Pe bʼobʼta mi xkabʼtik stojol jas yuj lek sok mi lek xyila ja jastik junuk jaw. Anto, ¿jasa oj skoltayotik bʼa spensarajel mas ja jastal wa spensaraʼan ja Jyoba? ¿Sok jastal wa skoltayotik ja it ja jas wa stsaʼatik skʼulajel ja wego soka bʼa tyempo jakumi?

4. ¿Jasa wa stojolan yajel ajkʼachbʼuk ja jpensartiki?

⁴ (Kʼuman ja Romanos 12:2 *). Ja jekabʼanum Pablo wa xcholo ja ili ja jasa tʼilan oj jkʼuluktik bʼa snebʼjel spensarajel jastal ja Jyoba. Ja bʼa artikulo ekʼtikta sjeʼakitik bʼa tʼilani mok jkistik ja pensarik soka modoʼik yiʼoj «ja ixuk winik ja bʼa lu‘umkʼinal iti», jachuk mi oj cha jkʼuluktik ja keʼntiki. Pe ja Pablo cha yala ja stʼilanil bʼa oj katik ajkʼachbʼuk ja jpensartik. Bʼa oj bʼobʼkujtik ja jaw, tʼilani oj jpaklaytik ja Biblia bʼa jachuk oj kabʼtik stojol ja spensarik ja Dyosi, spensarajel sbʼaja jaw sok yajel ochuk ja bʼa jpensartik ja spensarik ja yeʼn.

5. ¿Jasa stukil ja spaklajeli soka kechanta skʼumajel ajnel jomoli?

⁵ Ja spaklajeli mi kechanuk skʼumajel ajnel jomol sok sjisjel ja sjakʼjel ja bʼa sjobʼjeli. Yajni wa xkʼumantiki, wa xpaklaytik ja juʼun jaw jasa wa xyalakabʼtik sbʼaja Jyoba, ja jastal wa spensaraʼan soka jasa wa skʼulani. Wa xleʼatik modo yabʼjel stojol jas yuj wa xyalakabʼtik oj jkʼuluktik jujuntik jasunuk sok jaxa tuki mok jkʼuluktik. Chomajkil, wa xpensarantik ja jasa tʼilan oj jtukbʼestik ja bʼa jastal wa xpensarantiki soka bʼa tikʼe jsakʼaniltiki. Bʼobʼta mi tolabida oj jpensaraʼuktik spetsanil ja it ja ekʼeleʼik wa xpaklaytiki. Pe jelni lek oj jpiltik tyempo bʼa spensarajel ja jasa wa xkʼumantiki, bʼobʼta ja yajni snalanxa wajumotik skʼumajeli (Sal. 119:97; 1 Tim. 4:15).

6. ¿Jasa wa x-ekʼi yajni wa xpensarantik ja spensarik ja Jyoba?

⁶ Ta ay kiʼojtik ja kostumbre bʼa spensarajel ja Yabʼal ja Dyosi, wa x-ekʼ jun jasunuk bʼa chamyabʼjel. Wa xkʼot kiltik keʼntik ma wa xkʼuʼantik lek ja spensarik ja Jyoba naka toj lek. Wa xkʼe kabʼtik stojol jastal wa xyila ja jastik juniki sok jachxa wa xcha kʼot kiltik ja keʼntiki. Yajni wa xkatik ajkʼachbʼuk ja jpensartiki, ja jastal wa xpensaraʼantik sbʼaja jastik junuki wa x-ajkʼachbʼi. Takal takal, wa xkʼot ajyukujtik ja spensar ja Jyoba.

7, 8. a) ¿Jastal wa xyila ja Jyoba ja slejel jastik junuki? (Kʼela ja dibujoʼik bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo). b) Ta wa xpensarantik jastal ja yeʼn, ¿jasa tolabida oj katik bʼajtan bʼeji?

⁷ Ja jas wa xpensarantiki mi kechan wa syama ja jastal wa xkabʼ ayotiki, cha jachuk ja jasa wa xkʼulantiki (Mar. 7:21-23; Sant. 2:17). La kiltik jujuntik sjejel bʼa jachuk oj kabʼtik stojol. Sbʼajtanil, ja jastal wa xkilatik sbʼaja slejel jastik junuk. Ja Evangelioʼik wa xya chiknajuk jaman lek jastal wa xyila ja Jyoba sbʼaja jaw. Ja yeʼn stsaʼa lek ja nantatal maʼ oj ya kʼiʼuk ja Yunin ja bʼa Luʼumi, kʼotni jun nupanum bʼa mini ay lek jastik sbʼaje (Lev. 12:8; Luc. 2:24). Ja Biblia wa xyala yajni ja Jesús manxi, ja María ti yaʼa bʼaʼan bʼa «huax huaa ja chantei. Ti yaa ja tihui yuj ja mi xa ni staahue majan ja sijlubei» (Luc. 2:7). Lek skʼanukxta, ja Jyoba mini wokoluk oj yabʼ yajelyi jun lekil lugar bʼa oj manxuk ja Yunini. Pe ja jasa wa  skʼana jani akʼiʼuk bʼa jun pamilya bʼa jaʼ wa xyaʼa bʼajtan bʼej ja yaʼteltajel ja Yeʼn.

⁸ Spaklajel sbʼaja loʼil jaw, wa xkʼot jnatik jastal wa xyila ja Jyoba ja slejel jastik junuki. Jujuntik nantatal jelni wajel skʼujole bʼa yajelyi ja jastik mas lek ja yuntikile, anima xjomji ja yuntikile sbʼaja jastal wa xyila sbʼaje soka Jyoba. Pe wani xkilatik jaman lek ja Jyoba jani mas tʼilan wa xyila ja jastal wa xkila jbʼajtik soka yeʼn. ¿Wan maʼ xkʼot jpensaraʼuktik ja keʼntik jastal ja Jyoba? ¿Jasa wa sjeʼa ja jasa wa xkʼulantiki? (Kʼuman ja Hebreos 13:5).

9, 10. ¿Jastal wa xjeʼatik wa xpensarantik jastal ja Jyoba sbʼaja yajel slok yok ja tuki?

⁹ Xchabʼil sjejel, jani ja jastal wa xyila ja Dyos ja yajel slok yok ja tuk. Ja Jesús yala: «Ta ay kʼa ma wa xya‘a mokʼuk june ja yal untik iti wa skʼu‘anone‘ mas lek a‘a mochjuk ja bʼa snukʼ jun niwan kʼabʼ cha‘. ti oj jipjuk bʼa yoj niwan ja‘» (Mar. 9:42, YD). Ja it wa sjeʼa mini tʼun lekuk wa xyila ja Jesús. Yuja wa sjeʼa tsʼikan lek ja smodo ja sTati, wani xcha jkʼuʼantik ja Jyoba mini tʼun lek xyila oj katik slok yok jun nochuman bʼa Kristo yuja jastik mi lek wa xkʼulantiki (Juan 14:9).

¹⁰ ¿Wan maʼ xpensaraʼantik junxta jastal ja Jyoba soka Jesús? ¿Jasa wa sjeʼa ja jasa wa xkʼulantiki? La kaltik lek xkilatik ja jastal wa xkʼutes jbʼajtik ma wa xchapa jbʼajtik, pe kʼot kabʼtik jun jmoj-aljeltik mi lekuk xyila ma oj paywanuk bʼa spensarajel jastik kux. ¿Jasa oj jkʼuluktiki? ¿Oj maʼ snik-otik ja yajtanel kiʼojtik bʼa yeʼnle yajelkan jun lado ja jasa wa xkʼulantik gusto? (1 Tim. 2:9, 10).

11, 12. ¿Jastal oj skoltayotik ta wa xkilatik ja jastal wa xyila ja Jyoba ja bʼa malo sok wa xkomo jbʼajtik?

¹¹ La kiltik ja yoxil sjejel: ja Jyoba wa xyilkʼujolan ja jastik mi tojuki (Is. 61:8). Anima wa snaʼa wokol bʼa keʼntik skʼulajel ja bʼa toji yuja mulanumotiki, pe wa xyaʼakitik ja mandar bʼa oj kilkʼujoluktik ja bʼa jastik mi tojuki jastalni ja yeʼn (kʼuman ja Salmo 97:10). Spensarajel jas yuj wa xyijnay ja bʼa malo oj skoltayotik bʼa oj kiltik jastal ja yeʼn sok oj yaʼ ja kiptik bʼa mi oj jkʼuluktik.

¹² Spensarajel jastal Jyoba sbʼaja jastik mi tojuki oj cha skoltayotik bʼa tuk modo. Oj kʼot kabʼtik stojol jujuntik jasunuk mini lekuk anima mi xtax jaman lek ja bʼa Biblia. Jun sjejel, ja bʼa luʼumkʼinali wanxta pukxel skʼulajel jun tikʼe chanel bʼa mi lekuk bʼa wa xnaji sbʼaj jastal lap dance. Jujuntik wa xkʼot spensaraʼuke mi jachukuk jastal koʼel mulal sok ixuk winik sok ja yuj mi maloʼuk. * Pe ¿jach maʼ wa xyila ja Jyoba? La juljkʼujoltik ja yeʼn wa xyilkʼujolan tuktukil tikʼe bʼa mi lekuk. Ja yuj, la jkom jbʼajtik sok la jitskotik bʼa chikan jas tikʼe mulal sok la kilkʼujoluktik ja jastik wa xyilkʼujolan ja Jyoba (Rom. 12:9).

13. ¿Jas yuj tʼilan oj jpensaraʼuktik bʼajtanto jastal wa xyila ja Jyoba ja jastik junuki?

¹³ Yajni wantik spaklajel, jelni lek la jpensaraʼuktik jastal ja spensarik ja Jyoba wa syama ja jastik tʼilan oj jtsatik skʼulajel ja bʼa tyempo jakumto. Jachuk, yajni la taxtik bʼa jun ekʼele bʼa tʼilan wego oj tsatik ja jasa oj jkʼuluktiki, chapan oj ajyukotik sok oj jnatik jasa skʼulajel (Prov. 22:3). La kiltik jujuntik sjejel ja bʼa Biblia.

14. ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja jasa skʼulan ja José yajni leji oj monjuk yuja xcheʼum ja Potifar?

¹⁴ La jpensaraʼuktik ja jasa ekʼ sbʼaj ja José. Ja xcheʼum ja Potifar sleʼa modo bʼa  smonjel ja José, pe ja yeʼn wego yala miyuk. Jachuk sjeʼa spensaraʼunej jastal wa xyila ja Jyoba ja ajyel toj ja bʼa nupaneli (kʼuman ja Génesis 39:8, 9). Ja yeʼn yala yabʼ ja ixuki: «¿Jastal modo oj jkʼuluk ja chaʼan mulal it sok oj jleʼ jmul soka Dyosi?». Ja it wa sjeʼa kʼotel ajyukyuj ja spensarik ja Jyoba. Ja wego la jpensaraʼuktik ja bʼa keʼntiki. La kaltik lekbʼi jun jmojtik aʼtel x-och stsak-otik ma sjeka kitik jun mensaje ma poto bʼa wa staʼa tiʼal jaman lek koʼel mulal sok ixuk winik. * Masni pasil oj ajyukotik toj ta jpensaraʼunejtik bʼajtan jastal wa xyila ja Jyoba ja jastik junuk jaw, ajyelkujtik ja spensari sok ta jpensaraʼunejtik bʼajtanto jas oj jkʼuluktik.

15. Jastalni skʼulane ja oxwane hebreo, ¿jastal oj kuchkujtik ja keʼntik ja tʼenwanel bʼa yajelkan ajyel toj soka Jyoba?

¹⁵ Ja wego la jpaklaytik ja sjejel bʼa oxwane hebreo wa xnaji sbʼaje jastal Sadrac, Mesac sok Abednego. Ja mandaranum Nabucodonosor ya kʼeʼuk jun imagen bʼa oro sok yaʼa mandar aʼaxukyi stoyjel. Pe ja oxwane hebreo yalawe mini oj skʼuluke. Ja sjakʼjel yaweyi ja mandaranumi sjeʼa spensaraʼuneje bʼajtan jas wa stojolan ja ajyel toj soka Jyoba (Éx. 20:4, 5; Dan. 3:4-6, 12, 16-18). La jpensaraʼuktik lekbʼi ja kajwaltiki skʼanakitik takʼin bʼa oj kʼulaxuk jun kʼin sokan soka relijyon mi meranuki, ¿jasa oj jkʼuluktiki? Mok jmajlaytik ja styempoʼil oj ekʼ jbʼajtik ja jastal jaw, mas lek la jpensaraʼuktik man wego ja jasa wa spensaran ja Jyoba sbʼaja jaw. Jachuk, masni pasil oj jkʼuluktik sok yaljel ja bʼa stojolili, jastalni ekʼ sbʼaj ja oxwane hebreo.

16. Yabʼjel stojol ja jasa wa spensaran ja Jyoba, ¿jastal wa xchapawotik ta ay jas ekʼ jbʼajtik junta chʼaykʼujol bʼa tʼilan oj wajkotik bʼa loktor?

¹⁶ Spensarajel bʼajtanto ja stʼilanil ajyel toj soka Dyosi jelni oj makunuk ja yajni ay jas x-ekʼ jbʼajtik junta chʼaykʼujol bʼa tʼilan oj wajkotik bʼa loktor. Wani xnaʼatik mini oj kitik ja chikʼi ma june ja bʼa xchanil spilulabʼil mas tʼilaniki (Hech. 15:28, 29). Pe ay tuk jasunuk bʼa ti chʼikan soka chikʼi bʼa keʼn oj jpensaraʼuktik jas oj jkʼuluktik. Ja yuj tʼilani oj jpaklaytik ja rasonik bʼa Biblia bʼa wa sjeʼa ja jasa wa spensaran ja Jyoba. Ja jaw mi jaʼ oj jkʼuluktik ja yajni tixa ayotik ja bʼa  hospitali, bʼobʼta ja yajni wa xkabʼtik ja syajali ma ja yajni wala tʼenjitik bʼa stsajel ajnel jomol ja jasa oj jkʼuluktiki. Ja wego jani ja styempoʼil oj jpaklaytik sbʼaja jaw, yajel och juʼun ja jasa wa xkʼanatik ja bʼa juʼunik bʼa loktorik, jastal ja Declaración previa de voluntad para la atención médica sok stajel loʼil jawa loktori. *

17-19. ¿Jas yuj jel tʼilan snebʼjel ja wego ja spensarik ja Jyoba? Aʼa jun sjejel bʼa jun jasunuk tʼilan oj ajyukotik chapan.

¹⁷ Bʼa tsaʼanxta, la jpensaraʼuktik ja sjakʼjel wego yaʼa ja Jesús yajni ja Pedro yaʼa jun rason bʼa mi stojoliluk: «Cajual [...]. Mi oj bobuc ahuuj ja jachuqui». Ja Jesús jelni maʼ spensaraʼunej sbʼaja jasa wa skʼana ja Dyos oj skʼuluk ja yeʼn, ja jasa alubʼalkan ja bʼa sakʼanili soka xchamelal ja bʼa Luʼumi. Ja jaw aji tsatsbʼuk ja skʼanjel yiʼoj bʼa ajyel toji sok bʼa mi oj skʼul dudar yajel ja sakʼanil sbʼaja ixuk winiki (kʼuman ja Mateo 16:21-23).

¹⁸ Ja bʼa jtyempotiki, ja Jyoba wa skʼana oj kʼotkotik yamigo sok skʼulajel ja janekʼ wa xbʼobʼkujtik ja bʼa yaʼteltajeli (Mat. 6:33; 28:19, 20; Sant. 4:8). Pe bʼobʼta oj ekʼ jbʼajtik jastal ja Jesús, bʼa bʼobʼta ay maʼ oj yalkabʼtik sok slekil skʼujol bʼa mok jkʼuluktik. Jun sjejel, la jpensaraʼuktik ja kajwaltik xyaʼakitik jun cholal mas chaʼan sok oj stup-otik mas. Pe ja smaloʼili, ja yajkʼachil cholal jaw oj stim-otik ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba. Ta ja weʼn wanato eskwela, la kaltik xkʼapji awi oja wakan jawa naji bʼa wajel pilan lugar bʼa oj ajukawi mas chapjelal. ¿Jato maʼ styempoʼil oja kʼanyi stojelal ja Jyoba, spaklajel ja bʼa juʼuntiki sok stajel loʼil jawa pamilya soka ansyanoʼik bʼa oja naʼ jasa oja kʼuluki? ¿Mi maʼ mas lekuk spaklajel man wego ja jasa wa spensaraʼan ja Jyoba sok skʼujolajel bʼa ajyelkujtik ja spensariki? Jachuk, ta bʼa jun ekʼele xkʼapjikitik ja jastik junuk jaw, mini oj kiltik jastal jun preba. Jani oj kaʼ tʼabʼan jkʼujoltik ja jkʼelsatik bʼa yaʼteltajel ja Dyosi sok wajel jkʼujoltik bʼa snochjel. Jatani oj jkʼuluktik ja bʼa wa xnaʼatik stojolili.

¹⁹ Bʼobʼta wa xjak bʼa jpensartik tuk jasunuk bʼa oj ekʼ jbʼajtik junta chʼaykʼujol. Mini oj bʼobʼ jchap jbʼajtik spetsanil ja jastik wa xbʼobʼ ekʼ jbʼajtiki. Pe ta yajni wa xpaklaytiki wa xpensaraʼantik lek sbʼaja jastal wa spensaran ja Jyoba, masni mi oj chʼay jkʼujoltik ja jasa jpaklunejtiki sok oj katik makunuk bʼa chikan jas x-ekʼ jbʼajtik. Ja yuj, la jkʼujoluktik bʼa snajel ja spensarik ja Jyoba, la katik ajyuk ja spensariki sok la jpensaraʼuktik jastal wa syama ja bʼa jasa wa stsaʼatik skʼulajel ja wego soka bʼa tyempo jakumi.

20, 21. a) ¿Jas yuj aytani stikʼanil ja libreʼil oj ajyukujtik ja bʼa yajkʼachil luʼumkʼinali? b) ¿Jastal wa xbʼobʼ ajyukotik gusto ja wego?

²⁰ Jelni xkʼanatik axa jakuk ja yajkʼachil luʼumkʼinali. Jitsan ja bʼa keʼntiki ti wa xmajlaytik oj ajyukotik sakʼan tolabida bʼa Luʼum. Ja sGobyerno ja Dyosi oj ya elkotik libre ja bʼa syajal soka bʼa wokolik wan ekʼel sbʼaj ja luʼumkʼinal it. Man ja bʼa yajkʼachil luʼumi, ojtoni ajyukotik libre bʼa stsajel ja jasa wa xkʼulantik gusto sok wa xkʼanatik skʼulajeli.

²¹ Pe ja libreʼil jaw aytani stikʼanil. Yajni ja matik manso tʼilan oj stsaʼe ja bʼa leki soka bʼa mi lekuki, jani oj tojuke yuja sleyik soka spensarik ja Jyoba. Ja it ojni yijan jitsan gustoʼil sok lamanil (Sal. 37:11). Pe man wego ojni cha bʼobʼ ajyukotik gusto ta wa x-ajyikujtik ja spensarik ja Jyoba.