1. ¿Jasa wa xyaʼakan ja Jyoba keʼn oj jkʼuluktik?

JA Jyoba wa xyaʼakan keʼn oj jtsatik ja jas oj jkʼuluktik ja bʼa jsakʼaniltiki. Wa sjeʼakitik bʼa oj tsatik lek sok wa skoltayotik bʼa lek oj elkotikʼot ja jas jtsaʼunejtik skʼulajel bʼa lek xyila (Sal. 119:173). Yajel makunuk ja rasonik bʼa Yabʼal ja Dyos wa skoltayotik bʼa lek oj jtsatik ja jas oj jkʼuluktik (Heb. 5:14).

2. ¿Jasa bʼobʼta wokol xkabʼtik skʼulajel yajni jtsaʼatik ay jas oj jkʼuluktik?

² Pe ama lek jtsaʼunejtik ja jas oj jkʼuluktik, bʼobʼta tʼilani oj jkʼujoluktik xchʼakjel ja jas kʼeta jkʼuluktik. La kiltik jujuntik sjejel. Jun kerem wa skʼana oj chʼak skʼumuk spetsanil ja Biblia. Ekʼ jujuntik semana kʼe skʼumuk, pe anto cha yaʼakan skʼumajel. Jun kermanatik yala oj och precursora, pe yajni wa x-eljul ja yajtabʼil wa xyala mito oj ochuk. Jun tsome ansyanoʼik wa slajawe mas tikʼan oj yulataye ja kermanotik, pe ekʼ ja ixawik sok mitoni maʼ xyulataye. Ja it jumasaʼ tuktukilni, pe ja jas stsaʼawe mini tukuk: stsaʼawe ay jas oj skʼuluke, sok mini skʼulane. Jach juntikxta ekʼ sbʼaje ja bʼajtan nochumanik bʼa Kristo bʼa bʼajtan siglo. La kiltik ja jasa wa xbʼobʼ jnebʼtik.

3. ¿Jasa skʼanawe skʼulajel ja bʼa Corinto, pe jasa ekʼi?

³ Yajni wan ekʼel ja jabʼil 55, ja nochumanik bʼa Kristo bʼa Corinto stsaʼawe skʼulajel jun jasunuk jel tʼilan. Yabʼye yabʼalil ja kermanotik bʼa Jerusalén sok Judea wan ekʼel sbʼaje wokol yuja pobreʼil, sok ja tuk kongregasyonik xchapawe oj stsom-e jastik junuk bʼa oj koltanuke. Yuja nikjiye sjejel lekilkʼujolal sok jaman kʼujolal, xchapawe oj koltanuke sok sjobʼoweyi ja jekabʼanum Pablo jastal oj bʼobʼ skʼuluke. Ajiyile rasonik sok stsaʼa ja Tito bʼa oj koltajuke stsomjel ja jastik junuk (1 Cor. 16:1; 2 Cor. 8:6). Pe jujuntik  ixaw mas tsaʼan ja Pablo yabʼ mito jas stsomuneje. Ja yuj, bʼobʼta ja jastik junuki mito chapanuk bʼa oj yiʼ ja Pablo ja bʼa Jerusalén soka bʼa tuk kongregasyonik (2 Cor. 9:4, 5).

4. Jastalni wa xyala ja 2 Corintios 8:7, 10, 11, ¿jasa alji yabʼye ja nochumanik bʼa Kristo bʼa Corinto yuja Pablo?

⁴ Ja nochumanik bʼa Kristo bʼa Corinto lek stsaʼawe skʼulajel, ja yuja Pablo stoyoni yuja ayiʼoje jun tsatsal skʼuʼajel sok yuja wa skʼana oj koltanuke bʼa sjejel jaman kʼujolal. Pe cha tʼilani yala yabʼye a-skʼuluke ja jas yalawe oj skʼuluke (kʼuman ja 2 Corintios 8:7, 10, 11). Ja jas ekʼ sbʼaje wa sjeʼakitik ja tojil kʼuʼumanik cha tʼilani oj skʼujoluke bʼa oj yawe kʼot smeranil ja jas wa stsaʼawe skʼulajel.

5. ¿Jas sjobʼjelik oj katikyi sjakʼjel?

⁵ Jastalni ekʼ sbʼaje ja nochumanik it, bʼobʼta ja keʼntiki cha wokolni xkabʼtik skʼulajel ja jas jtsaʼatikta skʼulajel yuja mulanumotik sok wa xkatikan tsaʼan. Ja jas mi xmajlaxi oj ekʼuki bʼobʼta ojni stim bʼa mi oj jkʼuluktik ja jas jchapunejtiki (Ecl. 9:11; Rom. 7:18). Ja bʼa artikulo it, oj katikyi sjakʼjel ja sjobʼjelik it: ¿jastal oj bʼobʼ jtsatik lek ja jas oj jkʼuluktik?, ¿jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa spaklajel ja jas jtsaʼatik skʼulajel ja bʼa tyempo ekʼta, yajni ay stʼilanil? Sok ¿jasa oj skoltayotik xchʼakjel ja jas jtsaʼatik skʼulajel?

6. ¿Jas tyempo bʼobʼta oj jtukbʼestik ja jas jtsaʼatik skʼulajeli?

⁶ Ayni jastik jel tʼilan oj jtsatik skʼulajel bʼa mini tʼun oj jtukbʼestik. Jun sjejel, mi xkʼanatik yajelkan yaʼteltajel ja Jyoba sok pwesto ayotik bʼa toj oj ajyukotik soka jnuptiki (Mat. 16:24; 19:6). Pe tuk jastik bʼobʼta oj jtukbʼestik, pes yujni ja jastal wala taxtiki wa xtukbʼi. ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa oj jtsatik lek ja jas oj jkʼuluktiki?

7. ¿Jasa tʼilan oj jkʼantikyi ja Dyos, sok jas yuj?

⁷ Skʼanjelyi biboʼil ja Dyos. Ja Jyoba ya ekʼyi ja Santiago bʼa oj jtsʼijbʼuk: «Ta june bʼa weʼnlex wanto skʼana wujilex biboʼil, mok yakan skʼanjelyi ja Dyos, yujni ja yeʼn wa xyaʼa jaman lek skʼujol bʼa jpetsaniltik» (Sant. 1:5, TNM). Jpetsaniltik wa skʼulan kujtik palta «biboʼil» bʼa jujuntik jasunuk ja bʼa jsakʼaniltik, la jipjkʼujoltik bʼa Jyoba yajni ay jas oj jtsatik skʼulajel sok jachuk ja yajni oj jpaklaytik. Anto, ja Jyoba oj skoltayotik bʼa oj jtsatik lek.

8. ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik bʼajtanto ay jas oj jtsatik skʼulajel?

⁸ Spaklajel lek. La jpaklaytik ja Yabʼal ja Dyos, la jkʼumuktik ja juʼunik wa xya eluk ja xchonabʼ ja Jyoba sok la jtatik loʼil june bʼa wa xjipa jkʼujoltik (Prov. 20:18). Jelni tʼilan skʼulajel ja jaw ja yajni wanotik spensarajel oj jtukbʼestik kaʼteltik, oj wajkotik kulan bʼa pilan lugar ma ja jas oj jkʼuluktik estudiar bʼa oj jtatik ja jas mas tʼilan wa xmakunikujtiki sok bʼa mi oj katikan yaʼteltajel ja Dyos.

9. ¿Jasa slekilal oj katik eluk ta mi x-och jkʼabʼtik bʼa keʼntik?

⁹ Spaklajel jas yuj wa xkʼanatik skʼulajel. Ja Jyoba jelni tʼilan xyila jas yuj wa xkʼulantik ja jastik junuki (Prov. 16:2). Ja yeʼn wa smajlay mi oj och jkʼabʼtik bʼa chikan jasunuk. Ja yuj, tʼilani mi oj och jkʼabʼtik bʼa keʼntikta soka tuki ja yajni wa stsaʼatik skʼulajel jun jasunuk. Ta mi kʼa tsʼikan wa xkʼulantik, bʼobʼta wokol oj kabʼtik xchʼakjel ja jas kʼeta jkʼuluktik. Lekbʼi jun kerem yala oj och precursor, pe ekʼ tʼusan tyempo mi tsʼikwi yuj ja yora sok mi gusto x-ajyi ja bʼa xcholjeli. Bʼobʼta spensaraʼan ja jas mero wa skʼana jani  yajel gustoʼaxuk ja Jyoba. Pe ja smeranili, ¿kechanta maʼ ochel precursor bʼa oj ya gustoʼaxuk ja snantati ma bʼa june jel chaʼanyabʼal xyila?

10. ¿Jasa oj makunukujtik bʼa stukbʼesel ja jsakʼaniltiki?

¹⁰ La kiltik bʼa pilan jasunuk. Jun estudiante bʼa Biblia yala mixa oj yabʼ may. Ja sbʼajtanil ekʼele, jel skʼujolan sok mini yabʼ june ma chabʼ semana, pe cha kʼulaji ganar cha kʼe yabʼ yajkʼachil ekʼele. Pe mas tsaʼan, yaʼakan yabʼjel. Ja yajtanel yiʼoj bʼa Jyoba sok ja kʼankʼunel bʼa lek oj iljukyuji koltaji bʼa oj yakan ja jaw (Col. 1:10; 3:23).

11. ¿Jas yuj ja ita oj waj jkʼujoltik ja jas jtsaʼunejtik skʼulajeli?

¹¹ Jata awaj jkʼujoltik. Ja it ojni skoltayotik bʼa xchʼakjel ja jas kʼeta jkʼuluktik. Jun sjejel, ta kalatikta oj jkʼumuktik tolabida ja Biblia pe ta mey kiʼojtik jun programa, bʼobʼta mini oj jkʼuluktik. * Bʼa pilan jasunuk: ja ansyanoʼik bʼa jun kongregasyon xchapawe oj yulataye mas tikʼan ja kermanotik, pe ekʼ ja tyempo sok mitoni skʼulane. Jun jasunuk oj koltajuke jani tʼilan aya sbʼaje sjobʼjelik jastal it: «¿Jpensaraʼunejtikon maʼ kermanotik wa skʼanawe oj kulataytikone? ¿Jchapunejtikon maʼ jun tyempo bʼa yulatajele?».

12. ¿Jasa bʼobʼta tʼilan oj jkʼuluktik, sok jas yuj?

¹² Snajel mi oj chʼak bʼobʼkujtik. Mini maʼ ayiʼoj ja tyempo, ja jastik wa xmakunikujtik sok ja kiptik bʼa skʼulajel spetsanil ja jas wa xkʼanatik. Ja yuj tʼilani oj jnatik mi oj chʼak bʼobʼ kujtik sok yabʼjel stojol. Bʼobʼta ayni ekʼele tʼilan oj jtukbʼestik jun jasunuk jtsaʼatikta skʼulajel bʼa mi oj bʼobʼ kujtik skʼulajel (Ecl. 3:6). Pe ta jpaklaytik bʼa jun jasunuk jtsaʼatikta skʼulajel, jtukbʼestik ja jas tʼilani sok jpensaraʼantik ojni bʼobʼ kujtik skʼulajel, ¿jasa oj skoltayotik xchʼakjel ja jas kʼeta jkʼuluktik? La kiltik joʼe modo.

13. ¿Jastal oj bʼobʼ ajyukujtik ja ipal wa xmakunikujtiki?

¹³ Skʼanjelyi ipal ja Dyos bʼa skʼulajel. Ja Jyoba ojni bʼobʼ ‹yakitik ja ipal› bʼa skʼanjel sok skʼulajel ja jas jtsaʼatikta skʼulajeli (Filip. 2:13, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi). Ja yuj la jkʼantikyi ja yipi bʼa oj ajyukujtik ja ipal wa xmakunikujtik. Mok katikan yajelyi orasyon ama lajansok jel x-albʼi wa sjakʼakitik. Ja Jesús yala: «Cʼanahuic yi ja jas huaxa cʼanahuexi. Ja yeni oj ni yaa huilexa [ja yip ja Dyosi]» (Luc. 11:9, 13).

14. ¿Jastal wa skoltayotik ja rason wa xtax ja bʼa Proverbios 21:5 bʼa skʼulajel ja jas jtsaʼatikta skʼulajeli?

¹⁴ Chapa jas oja kʼuluk (kʼuman ja Proverbios 21:5). Bʼa skʼulajel chikan jasunuk, tʼilani oj jchaptik jas oj jkʼuluktik sok skʼulajel ja jastalni jchapunejtik. Bʼa juntikxta, yajni stsaʼatik jun jasunuk oj jkʼuluktik, la jkʼuluktik jun lista ja jastal mero oj jkʼuluktik. Ta jpilatik ja tarega bʼa mas wokoli, masni wego oj kiltik ja jas wan bʼobʼel kujtik skʼulajel. Ja Pablo yala yabʼ ja swinkil Corinto ja bʼa «cada sbajtanil cʼacʼu ja semana» a-spil-e tʼun takʼin, jachuk mixani jato oj smajlaye sok stsomjel ja yajni xkʼot ja Pablo (1 Cor. 16:1, 2). Pilan slekilal ja spiljel ja taregaʼik mas wokoli mini oj chamjkʼujoltik.

15. Yajni jkʼulantikta jun lista ja jas oj jkʼuluktiki, ¿jas mas oj bʼobʼ jkʼuluktik?

¹⁵ Skʼulajel jun lista ja jas wa xkʼanatik oj jkʼuluktik ojni skoltayotik bʼa skʼulajel  (1 Cor. 14:40). Jun sjejel, ja bʼa tsome ansyanoʼik wa x-alji yabʼye a-stsaʼe jun ansyano bʼa oj yaʼ och juʼun ja jas wa xchapawe skʼulajeli, cha jachuk ja maʼ oj skʼuluk sok jas tyempo oj chʼak skʼuluk. Ja ansyanoʼik wa snochowe ja jas wa x-alji yabʼye masni lek wa x-elkʼot ja jas wa xchapawe (1 Cor. 9:26). Ja keʼntiki wani xbʼobʼ jkʼuluktik juntikxta. Jun sjejel, ojni bʼobʼ jkʼuluktik jun lista bʼa kada kʼakʼu ja bʼa taregaʼik bʼa mito xchʼak jkʼuluktiki sok la katik och ja bʼa lista ja jas bʼajtan wa xpensaraʼantik skʼulajel. Ja jaw mini kechanta oj skoltayotik xchʼakjel ja jas kʼeta jkʼuluktiki, cha masni oj jkʼuluktik jitsan jastik junuk bʼa mas mi oj yi tyempo.

16. Jastalni wa xyala ja Romanos 12:11, ¿jasa jel tʼilan oj jkʼuluktik yajni wa stsaʼatik ay jas oj jkʼuluktik?

¹⁶ Skʼujolajel. Skʼulajel ja jastal mero jchapunejtiki sok xchʼakjel ja jas jtsaʼatikta skʼulajeli wani skʼana skʼujolajel (kʼuman ja Romanos 12:11). Ja Pablo yala yabʼ ja Timoteo a-skʼujoluk bʼa oj kʼot jun lekil maestro sok mok yakan skʼulajel. Ja rason jaw wani xmakuni bʼa chikan jas jkʼelsatik wa xkʼanatik ja bʼa yaʼteltajel ja Dyos (1 Tim. 4:13, 16).

17. ¿Jastal wa skoltayotik ja Efesios 5:15, 16 bʼa skʼulajel ja jas jtsaʼatik skʼulajel?

¹⁷ Yajel makunuk lek ja tyempo (kʼuman ja Efesios 5:15, 16). La kiltik jas tyempo oj jkʼuluktik jun jasunuk sok mok jtukbʼestik. Mok jmajlaytik ja tyempo mas lek xkilatik, pes bʼobʼta mini oj eljul ja tyempo jaw (Ecl. 11:4). Mok katikan ja jas mas mi tʼilanuk oj sjapkitik ja jtyempotik sok ja kiptik wa xmakunikujtik bʼa skʼulajel ja jas mas tʼilani (Filip. 1:10, TNM). Ta wa xbʼobʼi, la jpiltik jutsʼin bʼa mi jas oj sjom kolomtik. La kaltikyabʼ ja tuk wa xkʼanatik mas tyempo bʼa mi jas oj sjom kolomtik. Sok la jtuptik ja jteleponotik sok yiljel mas tsaʼan ja korreoʼik ma ja paginaʼik bʼa Internet bʼa ochel loʼil. *

18, 19. Yajni jtsaʼatik skʼulajel jun jasunuk bʼa lek, ¿jasa oj skoltayotik bʼa mi oj el jganatik ja bʼa wokolik?

¹⁸ Awaj jkʼujoltik ja bʼa slekilal. Ja jas wa xyiʼajan kitik ja jas wa stsaʼatik skʼulajeli oj bʼobʼ slaj jastal jun biaje. Ta wa xkʼana oj kʼotkotik ja bʼa wajumotiki, tʼilani mi oj kʼotkotik tekʼan anima xtaʼatik makan jun karretera sok tʼilan oj jletik pilan bʼa oj ekotik. Bʼa juntikxta, ta wa xwaj jkʼujoltik ja jas wa xyiʼajan kitik ja jas wa stsaʼatik skʼulajeli, mi wego oj el jganatik ama xtʼaspuntik wokol (Gál. 6:9).

¹⁹ Mi pasiluk stsajel jastik bʼa lek sok skʼulajel. Pe soka skoltanel ja Jyoba ojni bʼobʼ ajyukujtik ja biboʼil soka ipal wa xmakunikujtik bʼa xchʼakjel ja jas kʼeta jkʼuluktik.