1, 2. a) ¿Jasa wa skoltayotik bʼa oj kuchkujtik ja wokolik bʼa kada kʼakʼu? Cholo. b) ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

YAJNI wa x-ekʼ jbʼajtik jun preba, jitsan ja bʼa keʼntik jpensaraʼunejtik mi oj bʼobʼ kujtik ja jtuchʼiltiki. Bʼobʼta jach kalunejtik yajni jpensaraʼantik jastal bʼobʼ kuchkujtik jun chamel bʼa jel tsats ma ja yajni cham june ja bʼa jpamilyatik. Kabʼ kuchkujtik ja wokolik bʼa kada kʼakʼu stsʼakatal ja yip yaʼakitik ja Jyoba «ja ipal mas ekʼxeli» (2 Cor. 4:7-9, TNM).

² Chomajkil wani xkʼanatik ja skoltanel ja yip ja Dyos bʼa mini oj och jbʼajtik ja jas mi lekuk ja bʼa luʼumkʼinali (1 Juan 5:19). Chomajkil, tʼilan oj jkʼultik luchar sok ja ipal «icʼ ason aye» bʼa mi lekuke (Efes. 6:12). Snajel spetsanil ja tʼenjelik it wa xtʼaspuntik, oj kiltik bʼa chabʼ modo jastal wa skoltayotik ja yip ja Dyos. Tsaʼan, oj jpaklaytik ja jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa oj katik el slekilal tsʼikan lek.

3. ¿Jas modo ja yip ja Dyos wa skoltayotik bʼa oj kuchkujtik ja wokolik?

³ Ja yip ja Dyos wa skoltayotik bʼa yajel kiptik, bʼa oj lajxukujtik skʼulajel ja cholal tʼilan oj jkʼuluktik anima ay wokolik. Ja jekabʼanum Pablo wa spensaraʼan ojni bʼobʼ yuj snochjel yaʼteltajel ja Dyos anima yoj wokoluk stsʼakatal soka «yip ja Cristo» (2 Cor. 12:9). Snajtil ja bʼa xchabʼil sbʼejyel ja bʼa xcholjeli mini kechan jel skʼujolan ja bʼa xcholjeli, cha aʼtiji bʼa oj staʼ ja jas wa xmakuniyuji. Ja bʼa Corinto, ti jijli ja bʼa snaj ja Áquila soka Priscila, bʼa wa skʼulane karpaʼik. Yuja Pablo wani xcha snaʼa ja aʼtel jaw, aʼtiji soke lajan ja yeʼnle jitsan kʼakʼu ja bʼa semana (Hech. 18:1-4). Ja Pablo ajiyi ja yip ja Dyos bʼa oj skʼuluk ja aʼtel it cha jachuk bʼa oj skʼuluk ja yaʼtel bʼa xcholjeli.

4. Jastalni wa xyala ja 2 Corintios 12:7b-9, ¿jasa tiroʼani soka Pablo?

 ⁴ (Kʼuman ja 2 Corintios 12:7b-9). ¿Jasa kʼan yal ja Pablo ja yajni yala wan tiroʼanel sok «jun qʼuiix» ja bʼa sbʼakʼteli? Lek bʼi stsʼapjikitik jun kʼiʼix ja bʼa jkwerpotiki, jelni yaj oj kabʼtik. Ja yuj ja Pablo kʼan yal wan yijel wokol ja bʼa skwerpo, bʼa kechan yeʼn wa snaʼa jas yuj. Ya sbʼiʼiluk jun anjel bʼa ‹Satanás› bʼa wan makʼjelyuj. Bʼobʼta ja Satanás soka spukuji mini yeʼnuke ja maʼ stsʼapunejeyi ja kʼiʼix jaw, wa xkʼan kaltik, mini yeʼnuke ja wane yajelyi wokoli. Pe yajni ja pukujik jaw yilawe ja Pablo ayiʼoj ja «qʼuiix» jaw, bʼobʼta ja yuj sleʼawe modo bʼa oj stsʼap-eyi mas, wa xkʼan kaltik, yajel jitsanbʼuk ja swokoli. ¿Jasa skʼulan ja jekabʼanumi?

5. ¿Jastal sjakʼa ja Jyoba ja yorasyon ja Pablo?

⁵ Ja sbʼajtanili, ja Pablo wa skʼana oj ya eluk ja «qʼuiix». Yala: «Oxe vuelta ochyon parte soc ja Diosi [ja Jyoba]. Cal yabi que mix cʼana huax yixtalaanon ja tan Satanasi». Pe anima jel jitsan ekʼele skʼana, ja kʼiʼix bʼa sbʼakʼteli mini eli. ¿Wan maʼ stojolan ja it ja Jyoba mi sjakʼa ja yorasyoni? Miyuk. Ja yeʼni sjakʼani. Anima mi ya eluk ja swokoli, pe yayi yip bʼa oj kuchyuj. Sok yala yabʼ: «Como mi ni ayuc ja hua huipi, jayuj oj ni ahuil jastal oj bob jcoltaya ja queni» (2 Cor. 12:8, 9). Stsʼakatal ja skoltanel it ja Dyos, ja Pablo bʼobʼ ajyuk gusto sok laman (Filip. 4:4-7).

6. a) ¿Jastal oj bʼobʼ sjakʼ ja Jyoba ja korasyontiki? b) ¿Jasa kʼapjelalik wa stsatsankʼujolanotik ja teksto wa xtaʼatik ja bʼa parrapo?

⁶ ¿Ay maʼ bʼa jun ekʼele jkʼanunejtikyi pabor ja Jyoba oj ya elkotik libre bʼa jun wokol, jastalni skʼulan ja Pablo? Ta ja wokol mi xchʼayi ma lajansok wan ipaxel, bʼobʼta oj jpensaraʼuktik mixani lek wa xyilawotik ja Jyoba. Pe la ka juljkʼujoltik ja sjejel bʼa Pablo. Jastalni sjakʼa ja Jyoba ja yorasyoniki, jachni oj cha sjakʼ kitik ja keʼntiki. Anima mi xya eluk ja jwokoltiki, pe sok ja yipi oj skoltayotik bʼa oj ya kiptik bʼa oj kuchkujtik (Sal. 61:3, 4). Bʼobʼta ayni oj skʼulukotik ganar, pe ja Jyoba mini oj sjip-otikani (2 Cor. 4:8, 9; Filip. 4:13, YD).

7, 8. a) ¿Bʼa jas modo oj slaj ja ikʼ ja yip ja Dyos? b) ¿Jastal xcholo ja Pedro ja jastal modo wa x-aʼtiji ja yip ja Dyos?

⁷ ¿Jas pilan modo wa skoltayotik ja yip ja Dyos? Jastalni ja ikʼ bʼa wa stojo ja barko man stiʼ mar ja yajni tey bʼa jun tsatsal ikʼ jaʼ bʼa yoj mar, ja yip ja Dyos wa skoltayotik bʼa oj kuchkujtik ja tsatsal wokolik wa x-ekʼ ja bʼa jsakʼaniltik bʼa jachuk oj bʼobʼ kʼotkotik ja bʼa yajkʼachil luʼum skʼapunej ja Dyos.

⁸ Yuja jekabʼanum Pedro waj yama chay, wani snaʼa bʼejyel ja bʼa yoj mar. Bʼobʼta ja yuj ya makunuk ja yaljel jaw sbʼaja jastal bʼejyel soka barkoʼik bʼa oj xchol jastal wa x-aʼtiji ja yip ja Dyos. Stsʼijbʼan: «Porque mi ti el ja ba sʼolome ja jas yalahuei. Yena ni ja Espíritu Santo yiaj majan ja sti ja yenlei. Dios ni ja maʼ cʼumani, mi yenluque». Ja yaljel bʼa griego wa sutxi «yiaj majan ja sti» wa stojolan, «Dios ni ja maʼ cʼumani» (2 Ped. 1:21).

9. ¿Jasa wa xkʼan yal ja Pedro yajni ya makunuk ja yaljel «yiaj majan ja sti»?

⁹ ¿Jasa wa xkʼan yal ja Pedro yajni ya makunuk ja yaljel «yiaj majan ja sti»? Ja Lucas, ja tsʼijbʼanum ja bʼa sjuʼunil Hechos, cha juntikxta ya makunuk yaljel bʼa jun barko bʼa wa x-iji och yuja ikʼi (Hechos 27:15). Ja yuj, yajni ja Pedro yala ja  tsʼijbʼanumik bʼa Biblia iji «majan ja» stiʼe, ya makunuk jun «tsamal senya bʼa yoj mar», jastalni xcholo jun paklanum bʼa Biblia. Ja smeranili, ja jasa kʼan yal, jastalni ja ikʼ wa sjuʼu och ja barko ja man bʼa oj kʼotuk, ja yip ja Dyosi jach stojo ja alumanik soka tsʼijbʼanumik bʼa Biblia bʼa oj bʼobʼ skʼuluk ja yaʼtele. Ja paklanum bʼa Biblia jaw cha yala: «Lajansok ja alumanik slichʼawe ja skʼujtsil ja barkoʼi, jach wa xkʼan alxuk». Ja Jyoba koltani bʼa yajel yile ja «ja icʼ», wa xkʼan kaltik, ja yipi. Jaxa tsʼijbʼanumik bʼa Biblia yaʼawekan oj tojuke yuja yip ja Dyos.

10, 11. ¿Jas chabʼ jas junuk oj jkʼuluktik bʼa oj stojotik ja yip ja Dyos? Aʼa jun sjejel.

¹⁰ Meran, ja bʼa jtyempotiki ja Jyoba mixa xya makunuk ja yip bʼa oj tsʼijbʼaxuk libroʼik bʼa Biblia. Pe wani xya makunuk bʼa oj stoj ja yaʼtijumiki. Ja yuj ja Jyoba wani koltanel. Pe bʼa oj katik el slekilal ja tojelal wa xyaʼa ja yip ja Dyosi, tʼilan oj jkʼujoluktik skʼulajel ja jas tʼilan oj jkʼuluktik. ¿Jastal oj lajxukujtik?

¹¹ La jpensaraʼuktik ja bʼa sjejel it. Yujkʼa jun yama barko wa skʼana oj ya makunuk ja ikʼi, tʼilani oj skʼul chabʼ jasunuk. Bʼajtan, tʼilan oj yiʼoch ja barko masan ja bʼa sbʼej ja ikʼi, yujni mi oj nijkuk ja ta ti kan ja bʼa wa xjijli ja barkoʼik. Xchabʼil, tʼilani oj ya kʼeʼuk sok oj slichʼ ja skʼujtsil ja barko ja janekʼ oj bʼobʼyuji, pes kechantani oj nijkuk ja barko ta ja ikʼi stima lek ja skʼujtsili. Jach junxtatik, kechan oj bʼobʼ kaʼteltaytik ja Jyoba ta ay kiʼojtik ja skoltanel ja yipi. Bʼa oj bʼobʼuk ja jaw, tʼilani oj jkʼuluktik chabʼ jasunuk. Bʼajtan, tʼilan oj ajyukotik ja bʼa wa x-ekʼ ja ikʼi, wa xkʼan kaltik, oj jkʼuluktik aʼtelik bʼa oj bʼobʼ ajyukujtik ja yip ja Dyos. Xchabʼil, «slichʼjel ja skʼujtsil ja barko» skʼuljel ja janekʼ wa xbʼobʼ kujtik ja aʼtelik jaw (Sal. 119:32). Wankʼa xkʼulantik ja chabʼ jasunuk it, ja yip ja Dyos oj snik-otik yaʼteltajel toj lek  ja Jyoba ja bʼa tsatsal wokolik sok ama wala iljitik kontra, sok jachuk oj kʼotkotik ja bʼa yajkʼachil luʼumkʼinali.

12. ¿Jasa oj jpaklaytik ja wego?

¹² Masan wego, kilunejtik jas chabʼ modo wa skoltayotik ja yip ja Dyos. Wa xyaʼa ja kiptik sok wa skoltayotik bʼa oj ajyukotik toj yajni wa x-ekʼ jbʼajtik prebaʼik. Chomajkil wa snikawotik bʼa mi oj katikan yaʼteltajel ja Jyoba sok wa skoltayotik bʼa ja oj waj jkʼujoltik ja sakʼanil bʼa tolabida. Ja wego, oj jpaklaytik chane jasunuk tʼilan oj jkʼultik bʼa yajel el slekilal tsʼikan lek ja yip ja Dyos.

13. a) Jastalni wa xyala ja 2 Timoteo 3:16, 17, ¿jasa oj bʼobʼ skʼuluk bʼa keʼntiki ja Yabʼal ja Dyos? b) ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik?

¹³ Bʼajtan, spaklajel ja Yabʼal ja Dyos (kʼuman ja 2 Timoteo 3:16, 17). Wani xnaʼatik ja Biblia tini jakel bʼa «Dios». Ja yuja ja Jyoba ya makunuk ja yip bʼa stojel ja tsʼijbʼumanik bʼa Biblia, ja yuj bʼobʼ yawe ekʼuk ja spensar ja Dyos. Yajni wa xkʼumantik ja Yabʼali sok wa xpensaraʼantik, ja jas wa sjeʼakitik wa x-och ja bʼa jpensartik sok bʼa jkʼujoltik. Ja pensarik jaw jakel bʼa Dyos wa snikawotik oj katik makunuk ja bʼa jsakʼaniltik jastalni wa skʼana ja yeʼn (Heb. 4:12). Pe bʼa oj katik el slekil tsʼikan lek ja yip ja Dyos, tʼilani oj jpiltik tyempo bʼa spaklajel ja Biblia sok spensarajel jaʼankʼujol lek ja jas wa xkʼumantiki. Kechan jachuk, ja Yabʼal ja Dyos jani oj snik-otik spetsanil ja jas wa xkalatik sok wa xkʼulantik.

14. a) ¿Jas yuj wa xkalatik ja bʼa jtsomjeltiki «wan jujel ikʼ»? b) ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼultik bʼa oj wajtik ja bʼa tsomjelik soka «kʼuʼuts bʼa barko lichʼan lek»?

¹⁴ Xchabʼil, yaʼteltajel ja Dyos lajan sok ja yaʼtijumik (Sal. 22:22). Wani xbʼobʼ kaltik, ja tsomjelik «wan sjujel ja ikʼi», yujni ja yip ja Jyoba ti wa x-ajyi (Apoc. 2:29). ¿Jas yuj wa xkalatik? Yujni, ja yajni wa stsomo jbʼajtik, wa xkʼanatik bʼa orasyon ja yip ja Dyos, wa stsʼebʼantaytik tsʼebʼojik ti elel bʼa Yabʼal Dyos sok wa xmaklaytik rasonik bʼa Biblia bʼa xchapunej ja kermanotik bʼa ja tʼojubʼale yuja yip ja Dyos. Ja ipal it bʼa Dyos wa skoltay ja kermanatike bʼa xchapjel sok yajel ekʼuk jun sjejel. Ja yuj, yujkʼa wa xkʼanatik oj katik el slekilal tsʼikan lek ja ipal it, tʼilani chapan oj wajkotik ja bʼa tsomjelik bʼa oj ka jkomentariotik. Jach jastal jaw, oj wajtik soka «kʼuʼuts bʼa barko lichʼan lek».

15. ¿Jasa wa xkʼulantik bʼa jachuk ja yip ja Dyos oj skoltayotik ja bʼa xcholjeli?

¹⁵ Yoxil, elel xcholjel. Yajni wa xkʼumantik ja Biblia ja bʼa xcholjel sok yajel estudio, wa xkaʼatikan ja yip ja Dyos a-skoltayotik ja bʼa kaʼteltik (Rom. 15:18, 19). Pe tʼilani oj elkotik tikʼan ja bʼa xcholjeli sok yajel makunuk ja Biblia tolabida ta wa xbʼobʼi bʼa jachuk oj katik el slekilal tsʼikan lek ja yip ja Dyos. Ja jas oj skoltayotik bʼa pasil oj loʼilanukotik soka kristyano jani yajel makunuk ja sjejelik jastal ochel loʼil wa xtax ja bʼa juʼuntik Ja Sakʼaniltik soka Kaʼteltik bʼa Dyos.

16. ¿Jas modo bʼa mas wego oj bʼobʼ jtatik ja yip ja Dyos?

¹⁶ Xchanil, yajelyi orasyon ja Jyoba (Mat. 7:7-11; Luc. 11:13). Ja modo bʼa mas wego stajel ja yip ja Dyos jani skʼanjelyi bʼa orasyon. Mini ja smakbʼal ja preso sok mini ja Satanás oj bʼobʼ stim ja korasyontik bʼa mi oj kʼot sbʼa ja Jyoba ma mi oj jul jbʼajtik ja lekil majtanal, ja yip ja Dyos (Sant. 1:17). ¿Jastal oj jkʼuluktik ja korasyontik bʼa oj katik el slekilal tsʼikan lek  ja yip ja Dyos? Bʼa oj katikyi sjakʼjel ja sjobʼjel it, oj jpaklaytik mas sbʼaja orasyon sok jun sjejel kechanta wa xtax ja Evangelio bʼa Lucas. *

17. ¿Jas wa sjeʼakitik sbʼaja orasyon ja bʼa sloʼil ja Jesús wa xtax ja bʼa Lucas 11:5-9, 13?

¹⁷ (Kʼuman ja Lucas 11:5-9, 13). Ja loʼil it bʼa Jesús wa sjeʼa jastal oj kʼantik ja yip ja Dyos. Ja bʼa tiw, ja winik jaw ajiyi ja jas wa skʼana ‹yajni ilji mi xwaji›. Mini xiw skʼanjelyi skoltanel ja yamigo, ama nalan akwalxa (kʼela ja nota bʼa spaklajel «yajni huax yila mi ni la huaji», ja bʼa Ja Sakʼaniltik soka Kaʼteltik bʼa Dyos bʼa julio bʼa 2018. ¿Jastal ya slaj sbʼaj ja Jesús ja sjejel it soka orasyoni? Yala: «Cʼanahuic yi ja jas huaxa cʼanahuexi. Ja yeni oj ni yaa huilexa. Mi lom xa huaahuex can ja scʼanjel yii». Ja jas wa xnebʼatik ja bʼa it, bʼa oj ajukitik ja yip ja Dyos, tʼilan mok axwukotik skʼanjel bʼa orasyon.

18. ¿Jas yuj wa xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ojni yakitik ja yip ja Jyoba?

¹⁸ Ja sjejel it chomajkil wa skoltayotik yabʼjel stojol jas yuj ja Jyoba oj yakitik ja yipi. Ja winik staʼa tiʼal ja Jesús wani skʼana lek oj yil ja yula bʼa jelxa akwal juli. Wa snaʼa tʼilani oj yayi tʼun jas oj yabʼ, pe mi jas yiʼoj. Ja Jesús yala ja sbesino yayi pan yuja mini axwi skʼanjeli sok mi xkʼixwi. ¿Jasa kʼan sjekitik? Ta jun kristyano mulanum pwesto ay bʼa oj skoltay ja sbesino bʼa mi x-axwi skʼanjel, jaʼukto maʼ ja jTatik jel syajal skʼujol bʼa satkʼinal ojni yaʼ ja yip sbʼaja matik mi x-axwi skʼanjeli. Ja yuj, ojni bʼobʼ jkʼantikyi ja yip ja Jyoba sok wa xkʼuʼantik lek ojni sjakʼ kitik (Sal. 10:17; 66:19).

19. ¿Jas yuj wa xkʼuʼantik lek ojni jkʼultik ganar?

¹⁹ Anima ja Satanás mi xkʼot tekʼan bʼa oj ya kokotik luʼum, wa xkʼuʼantik lek ojni jkʼuluktik ganar. ¿Jas yuj? Yujni ja yip ja Dyos wa skoltayotik bʼa chabʼ modo. Bʼajtan, wa xyaʼa ja kiptik bʼa oj kuchkujtik ja prebaʼiki. Sok, xchabʼil, ja ikʼ bʼa «timan lek oj ajyuk ja skujtsil ja jbarkotik» sok wa snikawotik bʼa oj jnochtik yaʼteltajel ja Jyoba man oj elkotikʼot ja bʼa yajkʼachil luʼumi. Ja yuj, la jkʼujoluktik yajel el slekilal tsʼikan lek ja skoltanel ja yip ja Dyos.