POJKIYON bʼa 1923 ja bʼa Hemsworth, jun chonabʼ bʼa Yorkshire (Inglaterra). Ja jnuʼ sbʼiʼilan Bob. Yajni ay kiʼoj bʼalune jabʼil, ja jtat staʼa jujuntik libro bʼa wa xcholo jastal mi stojoliluk wa sjeʼa ja relijyon mi meranuki, ja yeʼn yilkʼujolan ja jastal chabʼ sat aye ja olomalik bʼa relijyon. Jelni cham yila ja jas skʼumani. Jujuntik jabʼil tsaʼan, jun winik sbʼiʼil Bob Atkinson jak bʼa jnajtikon sok ya och jun sloʼil ja jmoj-aljeltik Rutherford bʼa jun gramófono. Kabʼtikon ja loʼil jaw tini jakel ja bʼa kʼole matik yawe eluk ja libroʼik jaw. Ja jnantati yalawe yabʼ ja Bob, ajak waʼuk jmoktikon spetsanil ja akwalik sok bʼa a-sjakʼ kitikon ja sjobʼjelik kiʼojtikon sbʼaja Biblia, yujni jel jitsan. Ja yeʼn slokowotikon ja bʼa tsomjeliki bʼa ti wa xkʼulaxi bʼa snaj jun jmoj-aljeltik bʼa najat lek wa xkani. Wego och wajkotikon, sok kʼe ajyuk jun yal kongregasyon ja bʼa Hemsworth. Tʼusan tsaʼan, kʼe katikon jijluk ja bʼa jnajtikon ja matik kʼotele siervos de zona (ja bʼa jtyempotik wa xnaxi sbʼaje jastal biajanteʼik) sok slokjele waʼel ja precursoriki. Ajyel soka yeʼnle jelni skoltayon.

Ja jpamilya yawe kʼeʼuk jun negosyo, pe ja jtati yalayabʼ ja jnuʼi: «Ta waxa kʼana oj ochan precursor, wa xchʼayatik ja negosyo». Anto ja Bob el ja bʼa jnajtikon yajni ayiʼoj 21 jabʼil bʼa oj och precursor. Chabʼ jabʼil tsaʼan, yajni ay kiʼoj 16 jabʼil, cha ochyon precursora. Jitsan ekʼele ja bʼa semana jtuchʼilta wala elyon xcholjel; wa xkiʼaj ja gramófono sok jun tarjeta bʼa xcholjel. Pe ja Jyoba ya koʼ jlekilal sok jun kestudio bʼa Biblia bʼa jel wego kʼi snebʼjel. Ekʼ ja tyempo, jitsan ja bʼa spamilya snebʼawe ja smeranili. Ja bʼa jabʼil snochoyi, yawe ochkon jastal precursora especial, sok jani jmoj waj ja Mary Henshall. Jekjitikon bʼa jun territorio bʼa mitoni wanuk skʼeljel jun kongregasyon bʼa jun lugar ja bʼa Cheshire.

Ja bʼa tyempo jaw, jani wan ekʼel ja xchabʼil niwan kʼakʼanel, sok ja ixukotikoni ajikitikon ja mandar bʼa oj jkoltaytikon ja soldadoʼiki. Wani xmajlatikon ajyi ja tribunal oj yawe elkotikon libre bʼa mi oj ochkotikon ja bʼa soldado yujni kʼotelotikon precursorik especial, pes ja matik ay bʼa tuk relijyon aji eluke libre. Pe mini aji elkotikon libre sok yawe ochkon preso 31 kʼakʼu. Jun jabʼil tsaʼan, yajni tsʼikwikuj ja 19 jabʼil,  wajyon bʼa chabʼ tribunal yujni ja jconciencia mi skʼana oj koltay ja guerra, ja sbʼajtanil soka bʼa xchabʼili kanyon libre. Soka jastik ekʼ jbʼaji kabʼ jastal ja Jyoba syamaki ja jkʼabʼi, skoltayon soka yipi sok bʼa yajelki kip (Is. 41:10, 13).

Ja bʼa 1946, jnaʼa sbʼaj ja Arthur Matthews. Ja yeʼn ajkʼachto elel, pes lutji oxe ixaw yuja mi skʼana oj wajuk ja bʼa guerra sok jaʼ wajsok ja smoj-alijel Dennis, ja yeʼn precursor especial ajyi ja bʼa Hemsworth. Man xchʼinile, jejiyile yuja state ja smeranili sok yiʼaje jaʼ ja yajni wane solteroʼaxeli. Tʼusan tsaʼan yajni kʼot ja Arthur ja bʼa Hemsworth, ja smoj-alijel Dennis jekji man Irlanda. Ja jnantati spensarane oj slok-e ja Arthur ti oj ajyuk bʼa jnajtikon, yujni jun precursor jel x-aʼtiji sok jelni chamyilawe ja lekil smodo. Yajni wala wajyon ulatanel ajyi, ja keʼn soka Arthur keʼn wa xkʼapa jbʼajtikon bʼa sakʼjel ja plato. Mas tsaʼan kʼe jek jbʼajtikon karta. Anima ja bʼa 1948 ja Arthur cha lutji oxe ixaw, nupanitikon bʼa enero bʼa 1949. Ja jkʼel satikoni jani ajyel ja bʼa tyempo tsʼikan. Mini lom wa xchʼakatikon ja jtakʼintikoni, sok ja bʼa jbakasyontikoni katikon makunuk bʼa stuljel tekʼul bʼa stajel tʼun takʼin. Soka skoltanel ja Jyoba, mini kaʼatikonkan ja precursorili.

Yajni ekʼ jun jabʼil, lokjitikon bʼa Irlanda del Norte bʼa oj waj aʼtijukotikon. Bʼajtan wajtikon bʼa Armagh sok tsaʼan bʼa Newry, tʼusan mi yibʼanaluk ja ixuk winik katolikoʼe. Jel kontra wa xyila sbʼaje ja relijyonik ja bʼa lugar jaw, ja yuj tʼilani jleʼatikon lek modo ja bʼa xcholjeli. Ja tsomjeliki tini kʼulaxi bʼa snaj jun jmoj-aljeltik nupanum bʼa wa xkan 16 kilometro ja bʼa jnajtikoni. Wa xtsomo jbʼajtikon junuk waxake. Ta tixa kantikon tiwi, tini wala kantikon wayel bʼa luʼum, sok ja bʼa saʼan sakbʼeli jelni ja jwaʼeltikoni. Jelni wa xya gustoʼaxukon yuja wa xkabʼ ayxa jitsan jmoj-aljeltik ja bʼa lugar jaw.

Ja jnuʼ soka xcheʼum, Lottie, precursor especialxa aye ja bʼa Irlanda del Norte. Lajan wajtikon ja bʼa niwan tsomjelal bʼa oxe kʼakʼu ajyi ja bʼa Belfast ja bʼa 1952. Ja jmoj-aljeltik bʼa kantikoni cha tini wan jijlel ja Pryce Hughes, ja bʼa tyempo jaw yeʼnani ja olomal bʼa Betel ja bʼa Gran Bretaña. Bʼa jun akwal ja wantikon loʼil sbʼaja poyeto ajkʼachto eleli, El camino de Dios es el de amor, bʼa jani mero chapubʼal sbʼaja ixuk winik bʼa Irlanda. Ja jmoj-aljeltik Hughes yala mini pasiluk xcholjel yabʼye ja katoliko ja matik ti aye bʼa República bʼa Irlanda. Wane nutsjel ajyi ja jmoj-aljeltik ja bʼa wane jijleli sok jaxa sacerdoteʼiki yalawe yabʼ ja ixuk winiki a-skʼulukeyi jastik mi lekuk. Ja jmoj-aljeltik it cha yala: «Wa xkʼanatikon choluman bʼa ayiʼoje karro sok bʼa pwesto aye koltanel bʼa jun campaña bʼa spukjel ja poyeto bʼa yibʼanal ja país». * Soka jasa jakʼatikoni jani ja jasa kalata bʼajtani: «¡Oj bʼobʼ wajkotikon keʼntikon!».

Ja bʼa Dublín, ja precursoriki tolabida ti wa xkanye ja bʼa snaj ja «mamá» Rutland, jun jmoj-aljeltik  ixuk bʼa toj yaʼteltay ja Jyoba bʼa jitsan jabʼil. Jchanwaniltikon ajyitikon jun tyempo ja bʼa snaji sok jchonotikon jujuntik ja jastik jbʼajtikoni. Tsaʼan, jchanwaniltikon kʼetikon ja bʼa smoto ja Bob (jun moto bʼa ayiʼoj jun karreta ja bʼa stsʼeʼeli) sok waj mantikon jun karro. Jtaʼatikon june mixa yajkʼachiluk bʼa jeltoni lek sok kalatikon yabʼ ja maʼ xchonokitikoni oj jak yakan kitikon man bʼa jnajtikon yujni mi xnaʼatikon syamjel. Ja Arthur ti ajyi kulan bʼa xchʼat snajtil ja och kʼakʼu, bʼa och spensaraʼuk wan snikjel ja spalankaʼil ja karro. Yajni el ja kʼakʼu, ja Arthur sleʼa modo yajel eluk ja karro ja bʼa snoluneje, jul ja Mildred Willet (jun misionera bʼa mas tsaʼan jaʼ nupani soka John Barr). ¡Ja yeʼn wani snaʼa syamjel karro! Sjeʼakitikon tʼusan sok mi ekʼ tyempo xchapanxa ajyitikon bʼa oj wajkotikon.

Tsaʼan, jaxa slejel bʼa oj jijlukotikon. Alji kabʼtikon mini lekuk oj ayukotikon bʼa jun remolque, yujni ja matik mi lek wa x-ilwaniye oj bʼobʼ xchim-eyi skʼajkʼal. Jleʼatikon jun naʼits, pe mini jtaʼatikon. Ja yuj ti kan waykotikon bʼa karro. Ja bʼa pilanxa kʼakʼu kechan jtaʼatikon jun remolque bʼa ayiʼoj chabʼ yal chʼat. Jani kʼot jnajuktikon. Jujuntik kampesinoʼik bʼa jel lek skʼujole yalakabʼtikon oj jnoltikon ja remolque bʼa sluʼume, ja jaw jelni chamkabʼtikon. Ja bʼa katikonkan ja remolque ay maʼ yiʼoj junuk 20 kilometro ja bʼa jcholotikoni. Tsaʼan, cha kiʼajtikon bʼa pilan lugar sok cha jcholotikon ja bʼa lugar kaʼunejtikonkan chotan ajyi.

Mini jel wokoluk chʼak kulataytikon spetsanil ja lugarik ja bʼa sureste bʼa Irlanda. Jpilatikon mas ja 20,000 poyeto sok katikon ekʼ yile ja Betel bʼa Gran Bretaña ja sbʼiʼile ja matik wa skʼanawe snebʼjeli. Jelni wa xya gustoʼaxukon yuja ayxa jitsan Taʼumantiʼik ja bʼa lugar jaw.

Jujuntik jabʼil tsaʼan cha jekjitikon bʼa sur bʼa Londres. Sok semanaʼik tsaʼan, ja Arthur kʼumajiyuj ja Betel bʼa aljiyabʼ oj och aʼtijuk jastal biajante ja bʼa kʼakʼu tsaʼan. Bʼa jun semana bʼa chapjelal, tixa wajtikon man Escocia bʼa aʼtijitikon jastal biajante. Ja Arthur mi ajyiyuj tyempo bʼa xchapjel ja sloʼiliki, pe ja yeʼn pwestoni ajyi bʼa syamjel ja cholalik bʼa wokolik. ¡Janekʼto wa snikaki jkʼujol ja lekil sjejel bʼa yeʼn! Jel kabʼtikon stsamalil ja ajkʼach cholal it. Yuja jitsanxa tyempo wantikon xcholjel bʼa jun territorio bʼa mitoni wanuk skʼeljel jun kongregasyoni, ja ajyel sok jitsan jmoj-aljeltik jelni kilatikon slekilal.

Ja bʼa 1962, ja Arthur lokji wajel bʼa Escuela bʼa Galaad. Ja chapjelal jaw wa x-albʼi lajune ixaw jaxa keʼn mi lokjiyon. Mini pasiluk ja jaw, ja yuj jpensaraʼantikon jas oj jkʼuluktikon. Sok kʼot jpensaraʼuktikon masni lek awajuk ja bʼa lokjelal ajiyi, anima oj kankon jtuchʼil jun tyempo. Cha jekjiyon yajkʼachil ekʼele ja bʼa Hemsworth jastal precursora especial. Ekʼ jun jabʼil, anto tixa kumxi ja Arthur sok ajiyi ja cholal bʼa distrito. Ja territorio bʼa wajtikoni jaʼa Escocia, ja norte bʼa Inglaterra sok Irlanda del Norte.

Ja bʼa 1964, ja Arthur ajiyi jun yajkʼachil cholal. Bʼa yeʼnxa ajyi olomal ja bʼa Betel bʼa Irlanda. Jelni jkʼulantikon gusto ja aʼtel bʼa biajante sok bʼa distrito, ja yuj wanon xiwel tʼusan yuja pilan cholal jaw. Pe ja wego jelni xkaʼa tsʼakatal yuja cholal ajikitikon ja aʼtel bʼa Betel. Kilunejni ja yajni wa xkʼulantik ja cholal wa xyakitik ja Jyoba, anima mi jaʼuk ja bʼa jas mas wa xkʼulantik gusto, ja yeʼn tolabida wa xya koʼ jlekilaltik. Ja bʼa Betel aʼtijiyon bʼa opisinaʼik, slatsjel juʼunik bʼa kaja, skusjel sok bʼa xchapjel waʼelal. Cha ayni ekʼele wala wajtikon ulatanel jastal distrito sok jachuk jnaʼatikon sbʼaj jitsan jmoj-aljeltik bʼa yibʼanal ja país. Chomajkil, kilatikon ja jastal wego kʼe snebʼ-e ja matik katikonyi estudio bʼa Biblia. Spetsanil ja jaw jelni lek kʼe kil jbʼajtikon jastal jun meran pamilya soka jmoj-aljeltik bʼa Irlanda. ¡Juni tsamal slekilal!

Ja bʼa 1965, ja bʼa Irlanda ja bʼa chonabʼ bʼa Dublín kʼulaxi ja sbʼajtanil niwan tsomjelal wa xjakye bʼa tuktukil país. * Anima jel kontra ilwaniye ja tuki, pe jelni lek elkʼot ja niwan tsomjeli. Ajyiye 3,948 sok yiʼaje jaʼ 65. Ja 3,500 matik jakel bʼa tuktukil paisik tini jijliye mojanta ja bʼa Dublín. Ja matik yaʼawe majan ja snajeʼi ajiyile jun karta bʼa ajiyile tsʼakatal, sok jitsan staʼawe tiʼal yuja jel lek sjeʼawe ja smodoʼe ja jmoj-aljeltik. Ja niwan tsomjelal kʼulaxi ja bʼa Irlanda jelni ilxi slekilal.

Ja bʼa 1966, ja bʼa norte soka sur bʼa Irlanda yeʼnxani kan bʼa skʼabʼ skʼeljel ja Betel bʼa Dublín. Mini tʼun oj slaj ja jastal mi tsomanuk ja politika sok ja relijyonik ja bʼa isla jaw. Jelni xyaʼa gusto yiljel yuja jitsan katoliko skʼanawe snebʼjel ja smeranili sok aʼtel lajan soka jmoj-aljeltik bʼa kontra wa x-ilwaniye ajyi.

Ja bʼa 2011, tukbʼi ja jsakʼaniltikoni. Ja Betel bʼa Gran Bretaña soka bʼa Irlanda staʼa sbʼaj, sok aljikabʼtikon oj wajkotikon bʼa Betel bʼa Londres. Ja bʼa tyempo jaw jelni chamkʼujol ajyiyon yuja maloʼay ja jtatami. Ja loktoriki yalawe ayiʼoj jun chamel sbʼiʼil Parkinson. Ja bʼa 20 bʼa mayo bʼa 2015, yajni ayxa kiʼojtikon 66 jabʼil bʼa lajan wantikon aʼtel, cham ja kala Arthur.

Ja tsaʼanikxta jabʼil ekʼeljani jelni yaj xkabʼi sok tristeʼayon. Yujni ja Arthur tolabida ti ajyi jmok, sok jelni xnaʼa. Pe yajni wa x-ekʼ jbʼajtik wokolik bʼa tsats wa xya tsatsbʼuk ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Jyoba. Jelni stsatsankʼujolanon yiljel ja tuk jmoj-aljeltik ja janekʼto wa skʼanawe ja Arthur. Ja kamigotikon bʼa Irlanda, Gran Bretaña sok bʼa Estados Unidos, yaweki kartaʼik. Ja jaw jelni skoltunejon, jastalni ja stsatsankʼujolanel yaʼunejki ja Dennis (ja smoj-alijel ja Arthur), ja Mavis (xcheʼum ja Dennis), soka jsobrina Ruth soka Judy; mastoni jel skoltunejone yuja jastik oj bʼobʼ kali.

Jun teksto bʼa jel wa stsatsankʼujolanon, jani ja Isaías 30:18, bʼa wa xyala: «Ja Jyoba ayiʼoj spasensya smajlajel bʼa oj skoltaya, sok oj kʼeʼuk bʼa oj sjeʼawi yajulal kʼujol. Pes ja Jyoba jun Dyos bʼa tojelal. Jelni gustoʼaye bʼa spetsanil ja matik wane stekʼjel smajlajel ja yeʼn». Wani xyaʼa kulan jkʼujol snajel ja Jyoba ay spasensya bʼa wan smajlajel akʼot ja skʼakʼuʼil bʼa stojbʼesel ja jwokoltiki, sok bʼa yajelkitik aʼtelik ja bʼa yajkʼachil luʼumi bʼa jel oj ya gustoʼil.

Yajni wa xjuljkʼujol ja jsakʼanili, tini wa xkila jastal ja Jyoba stojunej sok yaʼunej koʼ slekilal ja aʼtel wan kʼulaxel ja bʼa Irlanda. Jelni gustoʼayon yuja bʼobʼel koltanukon ja bʼa aʼtel it. Wani xkʼuʼantik lek ja Jyoba wa xya koʼ jlekilaltik yajni wa xkʼulantik ja jasa wa skʼanakitiki.