1, 2. a) ¿Jas lamanil wa xbʼobʼ ajyuk kujtik ja bʼa wego? b) ¿Jas yuj mini xbʼobʼ ajyukujtik ja lamanil bʼa tsʼikan lek ja bʼa jkʼakʼutiki? (Kʼela ja poto bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

JPETSANILTIK wa xkʼanatik ajyel sakʼan jach laman sok mini jun chamkʼujol. Jelni wa xkatikyi tsʼakatal ja Jyoba yuja wa xyakitik «ja lamanil bʼa Dyos». Ja it jun jasunuk tey bʼa kojoltik bʼa wa xbʼobʼ stalnayotik yuja pensarik bʼa chamkʼujolil soka bʼa jastal ayotik wa xkabʼtiki (Filip. 4:6, 7, TNM). Chomajkil, yuja kaʼunejtikyi ja jsakʼaniltik ja Jyoba, ja yuj wa xbʼobʼ kabʼtik ja stsamalil ja «lamanil» bʼa Dyos, wa xbʼobʼ kaltik, ja jastal lek wala taxtik soka yeʼn (Rom. 5:1).

² Ja Dyos mitoni xyiʼajan ja lamanil bʼa tsʼikan lek. Teyotik ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu, sok ja yuj jel ja wokoli sok ja ixuk winik jel xkʼeye tiro (2 Tim. 3:1-4). Chomajkil, ja yaʼtijumotik Dyos tʼilan la jkʼultik luchar soka Satanás soka sjejelik mi meranuk wa spuku ekʼi (2 Cor. 10:4, 5). Pe ja jas mas oj bʼobʼ sjapkitik ja lamanil jani ta ay jpamilyatik mi taʼumantiʼuke bʼa Jyoba. Bʼobʼta jujuntik oj skʼenay ja skʼuʼajel kiʼojtiki ma oj yal-e wantik spiljel ja pamilya. Bʼobʼta oj yal-e kabʼtik mixa oj yil-otik jastal spamilyaʼe. ¿Jastal oj  kiltik ja kontraʼal ja bʼa pamilya? ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik ta wan ekʼel jbʼajtik ja jaw?

3, 4. a) ¿Jasunuk wa xyiʼajan ja jastik sjeʼa ja Jesús? b) ¿Jas ekʼeleʼik jel wokol snochjel ja Jesús?

³ Ja Jesús snaʼani ja sjejelik yaʼa ojni spil ja ixuk winik sok ja snebʼumaniki tʼilan mok xiwuke yujni oj iljuke kontra. Ja it ojni sjom ja lamanil ay ja bʼa yojol ja pamilya. Ja Jesús yala: «Mi lom xa cʼulanex pensar ta jaquelon ba luum ba oj ca lamxuc ja cristiano. Mi jaquelucon ba oj ca lamxuc. Jaquelon ba oj ca qʼue pleito. Jun huinic oj yil condra ja stati, jaxa jun ixuc oj yil condra ja snani. Jun ixuc huax och alibajel, oj yil condra ja yalib ixuqui. Jun huinic, jaʼ ni ja scondra ja suinquil ja snaji» (Mat. 10:34-36).

⁴ ¿Jas yuj yala ja Jesús: «Mi lom xa cʼulanex pensar ta jaquelon ba luum ba oj ca lamxuc ja cristiano»? Yujni skʼana a-spensaraʼuke ja ixuk winik ja wokolik wa xyiʼajan snochjel ja yeʼn. Meran, ja jasa wa skʼana ja Jesús jani xcholjel «ja smeranili», mi jaʼuk bʼa spiljel ja ixuk winiki (Juan 18:37). Pe ja jaw ojni bʼobʼ ekʼuk. Ja yuj, ja Kristo skʼanani oj sjeʼ ayni ekʼele wokolni ochel snebʼumanil, mas ja yajni ja kamigotik ma ja jpamilyatik mi skʼanawe ja smeranili.

5. ¿Jasa kuchelyujile ja snochumanik ja Jesús?

⁵ Ja Jesús yala ja snebʼumaniki tʼilani pwesto aʼajyuke bʼa yijel wokol yuja kontraʼil bʼa pamilya sok bʼa tuk jasunuk (Mat. 10:38). Bʼa lek aʼiljuke yuja Kristo, ja snochumaniki kuchelyujile ja kʼenanel soka yuja mixa xkʼanjiye yuja spamilyaʼe. Pe masni skʼuluneje ganar yuja jas xchʼayuneje (kʼuman ja Marcos 10:29, 30).

6. ¿Jasa tʼilan oj ka juljkʼujoltik ta ja jpamilyatik wa xyilawotik kontra yuja wa xkaʼteltaytik ja Jyoba?

⁶ Ta ja jpamilyatik wa xyilawotik kontra yuja wa xkaʼteltaytik ja Jyoba, pe mini ti wa xkatikan syajtajele. Pe jel tʼilan oj ka juljkʼujoltik ja jasa mas tʼilan bʼa keʼntik jani ja yajtanel kiʼojtik bʼa Dyos soka bʼa Kristo (Mat. 10:37). Chomajkil, la ka juljkʼujoltik ja Satanás ojni ya makunuk ja yajtanel wa xkabʼtik sbʼaja jpamilyatik bʼa mi oj ajyukotik toj soka Jyoba. La kʼe jtatik tiʼal bʼa tuktukil modoʼik wa xbʼobʼ ekʼuk sok jas oj bʼobʼ jkʼuluktik.

7. ¿Jastal oj bʼobʼ yil-e ja jasa wan ekʼel sbʼaje ja matik ay snupe mi Taʼumantiʼuke?

⁷ Ja Biblia wa xyaʼa ja rason it sbʼaja matik wa xnupaniye «oj ni ajyuc jitzan suocolea» (1 Cor. 7:28). Ta ja jnuptiki mi taʼumantiʼuk bʼa Jyoba, bʼobʼta masni oj ajyuk wokol ja bʼa jnupaneltiki. Anima jachuk, jelni tʼilan la kiltik ja jasa wan ekʼel jbʼajtik jastalni wa xyila ja Dyosi. Ta ja jnuptiki mi skʼana oj yaʼteltay ja Jyoba, mini ay kiʼojtik rason bʼa skʼutsjel ja jnupaneltiki ma sjipjelkan ja jnuptiki (1 Cor. 7:12-16). Anima ja tatamal mi yeʼn bʼajtan bʼej ay ja bʼa yaʼteltajel ja Dyos ja bʼa spamilya, ja cheʼumal bʼa wa xyaʼteltay ja Jyoba tʼilani oj skis ja statam jastal olomal. Bʼa junxta modo, ja tatamal kʼuʼuman Dyosi jelni tʼilan oj syajtay sok a-stalnay tsamalxta ja xcheʼumi anima mi xyaʼteltay ja Jyoba (Efes. 5:22, 23, 28, 29).

8. ¿Jasa oj bʼobʼ jobʼ jbʼajtik ta ja jnuptik sleʼa modo bʼa stimjel ja jas wa xkʼulantik bʼa yaʼteltajel ja Jyoba?

⁸ ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik ta ja jnuptik sleʼa modo bʼa stimjel ja jas wa xkʼulantik bʼa yaʼteltajel ja Jyoba? Jun sjejel, ja statam jun taʼumantiʼ aljiyabʼ kechanta oj xchol bʼa jujuntik kʼakʼu ja bʼa semana. Ta ekʼ jbʼajtik jastal jaw, la jobʼ jbʼajtik: «¿Wan maʼ yaljel kabʼ ja jnupi bʼa oj kakan yaʼteltajel ja Jyoba? Ta mi kʼa jachukuk, ¿oj maʼ kʼokxukon sok oj kʼuluk ja jas wa xyalakabʼi?». Tʼilani mok jelxukotik  bʼa mi oj katik kʼe lom kʼumal (Filip. 4:5).

9. Jun yaʼtijum Dyos, ¿jastal oj sjeyi ja yuntikil bʼa a-skis-e ja stat ma ja snan mi kʼuʼumanuk Dyosi?

⁹ Ta ja jnuptik mi xyaʼteltay ja Jyoba, bʼobʼta jelni wokol stojel ja untiki. Jun sjejel, tʼilan sjejelyile ja untiki bʼa oj skʼuʼuke ja mandar bʼa Biblia: «Kisa ja wanan atati» (Efes. 6:1-3, Ja yajkʼachil sju‘unil ja Dyosi). ¿Jaxa ta ja jnuptik mi wa snocho ja jastik kanel kulan bʼa Biblia? La katik jun lekil sjejel bʼa skisjele. La jkʼeltikyi ja lekil smodoʼe sok la kaltikyabʼ ja bʼa jastik junuk lek wa skʼulane. Mok kaltik jas mi lekuk sbʼaja yeʼn bʼa stiʼ sat ja kuntikiltiki. Mas lek, la jcholtik yabʼ bʼa jujuneʼotik keʼn oj tsatik ta oj kaʼteltaytik ja Dyosi ma miyuk. Ja lekil smodo ja untiki oj bʼobʼ nikjuk ja tatal ma nanal mi kʼuʼumanuk Dyosi akʼot snebʼ-e ja smeranili.

10. Jun yaʼtijum Dyos, ¿jastal oj sjeyi ja yuntikil sbʼaja Jyoba ta ja snupi mi kʼuʼumanuk Dyos?

¹⁰ Bʼobʼta ayni ekʼele ja jnuptik mi Taʼumantiʼuki oj skʼan ja yuntikili awajuke bʼa jun kʼin mi lek xyila ja Dyosi ma snebʼjel skʼuʼajelik bʼa relijyon mi meranuk. Jujuntik winik bʼobʼta oj stim-e ja xcheʼume Taʼumantiʼ bʼa mok sjeyi ja yabʼal ja Dyos ja yuntikili. Pe man ja bʼa ekʼeleʼik it, ja cheʼumali wa skʼulan ja janekʼ wa xbʼobʼyuj bʼa sjejelyi ja yuntikil ja smeranil bʼa Biblia (Hech. 16:1; 2 Tim. 3:14, 15). Jun sjejel, bʼobʼta ja yeʼn mi skʼana ayayi jun estudio bʼa Biblia ja yuntikile bʼa chʼineto ma ayi och ja bʼa tsomjeliki. Anima ja cheʼumali skʼuʼan ja jaw, pe ja jasa oj bʼobʼ skʼuluki jani a-xchol yabʼye ja skʼuʼajel yiʼoj ja yajni wa xbʼobʼi. Jachuk oj sjeyi sbʼaja Jyoba soka jastik yaʼunejkan kulani (Hech. 4:19, 20). X-ekʼ ja tyempo, yeʼnani oj stsaʼe  ta oj yaʼteltaye ja Jyoba ma miyuk (Deut. 30:19, 20). *

11. ¿Jasunkiluk wa xbʼobʼ yijankitik wokol soka jpamilyatik mi Taʼumantiʼuki?

¹¹ Yajni wa xkʼe jpaklaytik ja Biblia soka taʼumantiʼik bʼa Jyoba, bʼobʼta mini kaltikyabʼ ja jpamilyatik. Pe yajni stsatsbʼi mas ja skʼuʼajel kiʼojtiki, kilatik tʼilan mok xiwkotik ajyi sok xcholjel yabʼye ja skʼuʼajel kiʼojtiki (Mar. 8:38). Ta ja ajyel toj soka Jyoba yiʼojan kitik wokol soka yeʼnle, ¿jasa wa xbʼobʼ jkʼuluktik bʼa ajyel kujtik ja lamanil sok ajyel toj? La kiltik jujuntik.

12. ¿Jas yuj oj bʼobʼ yil-otik kontra jujuntik jpamilyatik yuja Taʼumantiʼotiki, sok jasa oj bʼobʼ jkʼuluktiki?

¹² La kabʼtik stojol ja jasa wa spensarane ja jpamilyatik mi Taʼumantiʼuki. Jelni maʼ gusto ayotik yuja jnebʼatik ja smeranil bʼa Biblia. Pe jujuntik jpamilyatik bʼobʼta wa skʼuʼane loʼlajitik ma kʼotelotik jun secta. Bʼobʼta oj spensaraʼuke mixa xkʼanatike yuja mixa xkʼulantik jujuntik kʼin. Sok bʼobʼta wa xiwye oj yakitik kastigo ja Dyos ja yajni la chamtiki. Tʼilan la kabʼtik stojol ja jasa wa spensarane sok smaklajel lek bʼa snajel ja jasa wa xchamskʼujole (Prov. 20:5). Wani xbʼobʼ jnochtik ja sjejel sbʼaja jekabʼanum Pablo, bʼa yayi pwersa bʼa yabʼjel stojol bʼa «chican jas tiqʼueil ja cristiano» yujni ja it koltaji bʼa xcholjel yabʼye ja rason bʼa Dyos. Skʼulajel junxta ojni bʼobʼ skoltayotik bʼa yaljelyabʼ ja jpamilyatik ja jas wa xkʼuʼantiki (1 Cor. 9:19-23).

13. ¿Jastal oj bʼobʼ jkʼumuktik ja jpamilyatiki?

¹³ La kʼumanukotik kʼunxta. Ja Biblia wa xyala: «Sbej ni tzamal oj ajyuc ja jloiltica» (Col. 4:6). Wa xbʼobʼ jkʼantikyi ja Jyoba ayakitik ja yip bʼa oj kʼumanukotik soka jpamilyatik bʼa jun modo lek sok kʼunxta. Mokni jletik modo kʼeʼel kʼumal bʼa spetsanil soka skʼuʼajelik yiʼoje bʼa mi meranuki. Ta ay kʼa jas wa xyalawe kabʼtik ma syabʼesotik, oj bʼobʼ jnochtik ja jekabʼanumiki. Ja Pablo stsʼijbʼan: «Ja cristiano, jel malo huax yutajoticon. Jaxa quenticoni, huax leaticon modo jastal oj jacʼticon yile. Jel huax yixtalaanoticon pero huan nix cʼulanticon ahuantara. Jel piero juntiro huas staahuoticon tiʼ pero huax leaticon modo jastal oj lamxuque» (1 Cor. 4:12, 13).

14. ¿Jastal wa skoltayotik ja ajyel jun lekil jmodotik?

¹⁴ Aʼa ajyuk jun lekil jmodotik. Anima ja wala kʼumanitik tsamal ojni bʼobʼ skoltayotik bʼa ajyel laman soka jpamilyatik, pe ajyel jun lekil jmodotik masni oj bʼobʼ koltanuk (kʼuman ja 1 Pedro 3:1, 2, 16). Ta kaʼatik jun lekil sjejel, ojni bʼobʼ jetik ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba wa xyabʼye stsamalil gusto lek ja snupanel, wa stalnay ja yuntikile sok ayiʼoj jun sakʼanile bʼa sak sok bʼa gusto lek. Anima ja jpamilyatik mi x-ochye Taʼumantiʼik, wani xbʼobʼ kabʼtik ja gustoʼil snajel wantik yajel gustoʼaxuk ja Jyoba yuja toj ayotiki.

15. ¿Jas wa xbʼobʼ jkʼuluktik bʼa mok yiʼotik kʼeʼel kʼumal soka jpamilyatiki?

¹⁵ Xchapjel bʼajtan jasa skʼulajel. La jpensaraʼuktik ja bʼa jastik wa xbʼobʼ yiʼotik och bʼa kʼeʼel kʼumal soka jpamilyatik sok spensarajel jasa oj jkʼuluktik (Prov. 12:16, 23). Jun jmoj-aljeltik ixuk bʼa Australia xcholo: «Ja kalibʼi jelni yila kontra ja smeranili. Bʼajtanto oj waj kulataytikon bʼa yiljel jastal aye, ja keʼn soka jtatami wa xkʼanatikonyi ja Jyoba a-skoltayotikon bʼa mi tajkeluk oj jakʼtikonyile. Wa xchapatikon bʼajtan ja loʼilik oj kaltikon yabʼye bʼa jachuk tsamal ayi bʼej ja loʼili. Chomajkil, mi la albʼitikon ja yajni wa  xkʼumayetikon bʼa jachuk mi oj yiʼotikon bʼa loʼilik wa xya kʼe kʼumal sbʼaja relijyon».

16. ¿Jasa oj skoltayotik ta wa xkabʼtik keʼn jmultik yuja ajyel jun kʼumal sok jun jpamilyatik?

¹⁶ Ja smeranili, mini xbʼobʼ jkomtik spetsanil ja kʼumalik wa x-ajyikujtik soka jpamilyatik mi Taʼumantiʼuke. Bʼobʼta wa xkabʼtik keʼn jmultik, pes yujni jel xkʼanatike sok tolabida jleʼunejtik modo yajel gustoʼaxuke. Ta jachkʼa wa xkabʼ ayotik, la ka juljkʼujoltik ja ajyel toj soka Jyoba jani mas tʼilan yuja yajtanel kiʼojtikyi ja jpamilyatiki. Jachuk, bʼobʼta oj jkoltaytik ja jpamilyatik bʼa akʼot snaʼe, ta skʼulane ma miyuk ja jas wa xyala ja Biblia, ojni bʼobʼ yijan sakʼanil ma chamelchʼakel. Chikani jastal, pe la ka juljkʼujoltik mini maʼ oj bʼobʼ jtʼentik bʼa ayaʼteltay ja Jyoba. Ja jas oj bʼobʼ jkʼuluktiki jani sjejelyile jastal kaʼunejtik el slekilal yuja kʼuʼabʼal ayotik soka Jyoba. Yuja yajtanel yiʼoj ja Dyos wa xcha aji stsaʼe ja yeʼnle jastalni keʼntik: yaʼteltajel ja yeʼn ma miyuk (Is. 48:17, 18).

17, 18. ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik ta june ja bʼa jpamilyatik xyaʼakan ja Jyoba?

¹⁷ Ta jun jpamilyatik elkan ja bʼa xchonabʼ ja Jyoba ma yaʼakan yaʼteltajel, jelni yaj wa xkabʼtik, bʼa lajansok jun kuchiyo wa skʼutsu ja jkʼujoltiki. ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik ja bʼa ekʼele jaw?

¹⁸ La katik ajyuk ja lekil kostumbreʼik sbʼaja jastal wa xkaʼteltaytik ja Dyos. Bʼa ajyel kujtik jun skʼuʼajel bʼa tsats lek, tʼilan la jkʼumuktik tikʼan ja Biblia, xchapjel jbʼajtik ja bʼa tsomjelal sok wajel, elel ja bʼa xcholjel sok skʼanjelyi ja Dyos ayakitik ja yip bʼa oj kuchkujtik (Jud. 20, 21). ¿Pe jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik ta mi spetsanil jkʼujoltik wantik yaʼteltajel ja Dyosi? Mok eluk jganatik. Jani la waj jkʼujoltik bʼa yaʼteltajel ja Jyoba, pes ja jaw oj skoltayotik bʼa oj ya lamxuk ja jpensartik soka jastal wa xkabʼ ayotiki. La kiltik ja jasa ekʼ sbʼaj ja tsʼijbʼuman bʼa Salmo 73. Kʼe yil ja jastik junuk bʼa jun modo mi stojoliluk, sok ja jaw ijijanyi jitsan chamkʼujol. Pe wajel skʼujol yaʼteltajel toj lek ja Jyoba koltaji bʼa stojel ja spensari (Sal. 73:16, 17). Skʼulajel ja it ojni skoltayotik ja keʼntiki.

19. ¿Jastal wa xjeʼatik wa xkisatik ja tojelal wa xyaʼa ja Jyoba?

¹⁹ La jkistik ja kastigo ma tojelal wa xyaʼa ja Jyoba. Anima ja bʼajtani, ja tojelal wa xyaʼa ja Jyoba jelni yaj oj kabʼtik, pe ja jaw ojni yijan slekilal bʼa jpetsaniltik, chomajkil ja maʼ sleʼa smuli (kʼuman ja Hebreos 12:11). Jun sjejel, ja Jyoba wa xyaʼa mandar bʼa mok jmojtaytik ja matik wa staʼa smul sok mi sutxi skʼujole (1 Cor. 5:11-13). Anima jel yaj xkabʼtik, mokni jkʼumuktik ja jpamilyatik maʼ elelkan ja bʼa xchonabʼil ja Dyos yajni mey stʼilanil, jastal bʼa telepono, mensajeʼik, kartaʼik, korreoʼik ma bʼa tuk paginaʼik bʼa Internet.

20. ¿Jasa smajlajel mok chʼaykujtiki?

²⁰ Mok chʼaykujtik ja smajlajeli. Ja yajtaneli wa smajlay spetsanil ja jastik junuki, sok ja yuj mi xchʼay kujtik ja smajlajeli bʼa oj cha kumxuke ja matik yaʼunejekan ja Jyoba (1 Cor. 13:7). Ta kilatik jun jpamilyatik wan stukbʼesel ja smodo, oj bʼobʼ jkʼantikyi ja Jyoba bʼa aʼajukyi yip yuja Biblia bʼa a-skis ja lokjelal it: «Kumxan jmok» (Is. 44:22).

21. ¿Jasa oj jkʼuluktik ta ja bʼa jpamilyatik ajyel jun «pleito» yuja wa xnochotik ja Jesús?

²¹ Ja Jesús yala jel tʼilan mas oj yajtaytik ja yeʼn yuj pilan ixuk winik. Pe sjipa skʼujol ja bʼa snebʼumanik bʼa mi oj xiwuke bʼa ajyel toj anima x-iljiye kontra yuja spamilyaʼe. Ta ja bʼa jpamilyatik ajyel jun «pleito» yuja wa xnochotik ja Jesús, la jletik ja skoltanel ja Jyoba bʼa oj kuchkujtik ja wokoliki (Is. 41:10, 13). La jpensaraʼuktik ja Jyoba soka Jesús gustoʼay jmoktik sok oj ya koʼ jlekilaltik yuja toj ayotiki. ¿Anke wani xya gustoʼaxukotik?