Ja rebista The Watch Tower ja 1 bʼa enero bʼa 1918 wa xkʼe soka sjobʼjel it: «¿Jasa wa xmajlaytik ja bʼa jabʼil 1918?». Ja niwan guerra wantoni yixtalajel ja Europa, pe jujuntik ja jas ekʼ ja bʼa skʼeʼulabʼil ja jabʼili wa sjeʼa lajansok waneni smajlajel tyempoʼik jel lek ja Paklanumik bʼa Biblia sok ja ixuk winiki.

Ja 8 bʼa enero bʼa 1918, ja Woodrow Wilson, presidente bʼa Estados Unidos ya ekʼ jun sloʼil ja bʼa tsomjelal skʼulane ja Olomalik bʼa politika ja bʼa spaisi sok yala 14 puntoʼik bʼa wa xyila stʼilanil skʼulajel bʼa stajel jun «lamanil toj sok bʼa mi oj chʼakuk». Ja bʼa puntoʼik jaw yala oj kʼulaxuk jun jasunuk bʼa mas lek oj yil sbʼaje ja paisiki, yajel tsʼujuk ja yamkʼabʼaliki sok «bʼa stsomjel sbʼaj ja paisiki» bʼa oj yawe el slekil «ja bʼa niwak estadoʼik soka bʼa chʼini». Ja bʼa 14 puntoʼik jani kʼot yechalil bʼa oj kujlajuk ja Sociedad de Naciones sok skʼulajel jun akwerdo soka Tratado de Versalles, bʼa ya kʼot tekʼan ja niwan guerra.

Sbʼaja Paklanumik bʼa Biblia, ja jabʼil bʼajtanto jelni yiʼaje wokol. * Pe ja jasa ekʼ ja bʼa tsomjelal wa skʼulane jabʼil jabʼil ja bʼa institusyon Watch Tower Bible and Tract Society lajansok wa sjeʼa ja yeʼnle cha waneni smajlajel jun tyempo bʼa lamanil.

Ja tsomjelal jaw kʼulaxi bʼa 5 bʼa enero bʼa 1918. Ja jas ekʼ ja bʼa tsomjeli jitsan winik bʼa jel naʼubʼal sbʼaje bʼa ajita eluke ja bʼa Betel sleʼawe modo yeʼn oj yaʼe mandar ja bʼa institusyon jaw. Jun biajante bʼa toj ay sbʼiʼil Richard Barber kʼe stulyi ja tsomjelali sok jun orasyon. Yala ja jastal waj ja aʼtel ja bʼa jabʼil ekʼi sok tsaʼan tixa stsaʼawe ja matik oj och olomalik bʼa jabʼil jabʼil. Ja jmoj-aljeltik Barber stsaʼa ja Joseph Rutherford sok wake pilan jmoj-aljeltik. Anto jun abogado bʼa ja wa skoltay ja kontraʼanumiki stsaʼa juke winik, bʼa tini aye ja matik ajita eluke ja bʼa Betel. Pe tixa kʼulajiye ganar ja yajni jel jitsan ja matik ayiʼoje jun empresa stsaʼawe ja jmoj-aljeltik Rutherford sok ja wake jmoj-aljeltik toj aye.

Jitsan jmoj-aljeltik bʼa ti ajyiye yalawe jani bʼi «ja tsomjelal mas jel tsamal ja bʼa wajele». Pe ja sgustoʼile mini albʼi.

Ja Paklanumik bʼa Biblia ayxani jitsan ixaw wane spiljel ja libro The Finished Mystery (El misterio terminado). Ja ixuk winik bʼa lek skʼujole jelni lek yilawe ja smeranil yiʼoj ja bʼa Biblia.

Jun biajante bʼa Canadá, sbʼiʼil Edward Crist xcholo bʼa jun nupanum skʼumane bʼi ja libro jaw sok kechan joʼe semana ekʼi skisawe ja smeranili. Yala: «Xchawanile yaʼunej sbʼaje tsʼikan lek sok jelni lek wane kʼiʼel».

Jun winik bʼa skʼuman ja libro wego xcholoyabʼ ja yamigoʼik ja jas snebʼa. Wani xbʼobʼ alxuk ja lekil yaljelik yiʼoj ja libro jelni «nikji» juntiro, pes wa xcholo: «Wajumon bʼejyel ja bʼa Tercera Avenida yajni junta chʼaykʼujol ay jas spoktsinki ja bʼa tejlubʼi bʼa xkala yuj jun ladrillo. ¡Pe miyuk! Jani ja libro El misterio terminado. Kiʼaj och bʼa jnaj sok chʼak jkʼumuk. [...] Tsaʼan kabʼ jun bʼi choluman ajyi [...] ja maʼ  sjipa el ja bʼa bentana yuja jel kʼe skoraja. [...] Jkʼuʼunej lek yuja sjipa el ja libro ja bʼa sbentana skoltay jitsan ixuk winik bʼa oj ajyukyuj jun smajlajel bʼa mini jas bʼobʼelyuj chikan jas skʼulunej ja bʼa sakʼanili. [...] Stsʼakatal yuja jel kʼe skoraja ja choluman jaw, ja wego wanxa xtoyotikon ja Dyos».

Mini kechanuk ja choluman jaw ja mi lek yila. Ja bʼa Canadá, ja matik ay xcholi stimawe ja libro ja 12 bʼa febrero bʼa 1918 yuja wa spensaraʼane ja jas yiʼoji mi skoltay ja guerra sok wa xnikwani ochel kontra soka gobyerno. Tʼusan tsaʼan, ja matik ay xchol ja bʼa Estados Unidos cha jach skʼulane. Jujuntik policía bʼa gobyerno och skʼel-e ja Naʼits Betel sok ja opisinaʼik bʼa Nueva York, ja Pensilvania sok ja California. Sleʼawe prebaʼik bʼa oj sleʼeyi smul ja jmoj-aljeltik ja matik wa stojowe ja aʼteli. Ja 14 bʼa marzo bʼa 1918, ja Departamento de Justicia de Estados Unidos stima ja libro. Wa xyalawe ja bʼi ja libro soka spiljeli wan bʼi skʼoko ja ley bʼa spaklajel nakʼul (ley de Espionaje) yujni bʼi mi xkoltani ja jas wane skʼulajel ja bʼa guerra.

Ja 7 bʼa mayo bʼa 1918, ja Departamento de Justicia ajiyile ja orden bʼa oj slut-e ja jmoj-aljeltik Giovanni DeCecca, ja George Fisher, ja Alexander Macmillan, ja Robert Martin, ja Frederick Robison, ja Joseph Rutherford, ja William van Amburgh sok ja Clayton Woodworth. Aji smuluke bʼa «snikjel ja tuk bʼa skʼulajel jastik mi lekuk, skʼulajel chaʼanik mulal, bʼa mi kʼuʼabʼal oj ajyuke, bʼa mi toj oj ajyuke sok bʼa mi oj ochuke soldadoʼil ja bʼa Estados Unidos». Kʼe iljuk jas oj kʼulajuk yile bʼa 3 bʼa junio bʼa 1918, sok chikani lek ojni oj ajukyile kastigo. ¿Jas yuj?

Ja olomal bʼa Departamento de Justicia ja bʼa Estados Unidos yala ja bʼi ja ley bʼa spaklajel nakʼul wajni «jun yamkʼabʼal jel xmakuni bʼa spukjel» bʼa yiljel kontra ja gobyerno. Ja 16 bʼa mayo bʼa 1918, ja tsomjel bʼa Olomalik bʼa politika mini skisa ja ley bʼa skoltajel ja matik wa xyalawe ja jastik bʼa «meran, bʼa wa skʼulane sok jun lekil skʼujole sok bʼa ay sbʼej». Ja bʼa kʼumal jaw tʼusan mi yibʼanaluk ja staʼawe tiʼal sbʼaj ja libro El misterio terminado. Ja jas kanel tsʼijbʼunubʼalkan ja bʼa juʼunik ja bʼa tsomjelal bʼa Olomalik bʼa politika bʼa Estados Unidos yalawe ja it: «June ja bʼa jas jel xiwela sbʼaji ja bʼa tikʼe spukjel it jaʼa ja libro wa sbʼiʼilan El misterio terminado». Cha yalawe: «Ja jas wa snika ja bʼa soldadoʼik jani yaljel mini lekuk ja jas wa xkʼanatiki sok bʼa mas lek mok [...] ochuke soldadoʼil».

Ja 20 bʼa junio bʼa 1918, ja jwesi yala ja waxake jmoj-aljeltiki smuleni ja jas wa x-alji yabʼye. Ja el ja kʼakʼu, ja jwesi yala ja skastigoʼe: «Ja jas wa spukuwe bʼa relijyon bʼa kongana wa skoltaye sok spukuneje ekʼ ja matik leʼubʼal smule [...] mastoni jel xiwela sbʼaj yuj spiljel sbʼaj jun nole soldado bʼa Alemania». Sok xchʼakakan yaljel: «Ja kastigo tsatsni oj axuka». Chabʼ semana tsaʼan, ja jmoj-aljeltiki aji ochuke lutan ja bʼa Penitenciaría Federal de Atlanta (Georgia) bʼa oj stup-e ja smule bʼa junuk 10 sok 20 jabʼil.

Sbʼaja Paklanumik bʼa Biblia wajni jun tyempo bʼa jel iji spatike. Ja FBI (Oficina Federal de Investigación) och spaklay lek ja yaʼtele wa skʼulane. Ja it snika bʼa oj kʼulaxuk jitsan mil juʼunik bʼa sjeʼa ja jmoj-aljeltiki pwestoni ajyiye bʼa mi oj yaʼekan xcholjel.

Ja olomal ja bʼa opisina bʼa correoʼik bʼa Orlando (Florida) stsʼijbʼanyi ja FBI sbʼaja Paklanumik bʼa Biblia: «Waneni bʼejyel ja bʼa yoj chonabʼ bʼa naʼits naʼits, mastoni ja bʼa akwali. [...] Ja jas wa x-ilxi, jani wa skʼanawe snikjel bʼa mi oj ajyuke laman ja ixuk winik».

Jun coronel ja bʼa Departamento de Guerra stsʼijbʼanyi ja FBI bʼa oj xchol ja yaʼtel wa skʼulan ja Frederick Franz, bʼa mas tsaʼan kʼot june ja bʼa Tsome Tojwanumi. Ja coronel yala ja bʼi ja jmoj-aljeltik Franz jelni «chʼikan ajyi ja bʼa xchonjel jitsan mil ja libro El misterio terminado».

Ja Charles Fekel, bʼa cha kʼot june ja bʼa Tsome Tojwanumi, jelni iji spatik. Ja matik ay xchol syamawe yuja spila ja libro El misterio terminado sok spaklayeyi ja jastik wa xjul sbʼaj bʼa yeʼn ita. Lutji jun ixaw bʼa Baltimore (Maryland), sok aji sbʼiʼiluk «ja kontraʼanum austríaco». Yajni mi xiw ja jas xcholo yabʼ ja matik ajiyi sjobʼjeli, julskʼujol ja yaljelik bʼa 1 Corintios 9:16, bʼa yala ja jekabʼanum Pablo: «Jel tʼilan huax cab oj cal ja yabal ja Diosi y ¡jel ajul ja jbaj ta mi cʼa huax cala!». *

Ja Paklanumik bʼa Biblia mini kechan kongana xcholowe, cha skʼulane jun jasunuk bʼa skʼanjel oj ajuk eluke libre ja jmoj-aljeltik lutane bʼa Atlanta. Ja jmoj-aljeltik Anna Gardner julskʼujol ja it: «Tolabida ayni jas wantikon skʼulajela. Yajni lutjiye ja jmoj-aljeltiki, ja jasa jkʼulantikoni jani wajel bʼa naʼits naʼits bʼa skʼanjel pirmaʼik. Ajikiton jitsan lek pirmaʼik. Wa xkalatikon yabʼ ja ixuk winiki meran kʼuʼumane Dyos ja winike it sok mini sbʼejuk ja lutjiye».

Ja bʼa tyempoʼik jaw jel wokoli, kʼulaxi jitsan niwan tsomjelalik bʼa yajel tsatsbʼuk ja skʼuʼajel yiʼoje ja jmoj-aljeltik. Jastalni wa xyala ja rebista bʼa inglés, ja bʼa jabʼil jaw kʼulaxi mas ja 40 tsomjelalik. Xcholo: «Jelni lek ja imporme abʼxel ja bʼa jaw. Ja ajyi, wa xkʼulaxi bʼa xchʼakulabʼil verano ma bʼa skʼeʼulabʼil bʼa otoño, pe ja wego ajyel niwan tsomjelalik bʼa spetsanil ja ixawiki».

Ja ixuk winik bʼa lek skʼujole mini yaʼawekan smaklajel ja lekil rasoni. Ja bʼa Cleveland (Ohio) kʼulaxi jun niwan tsomjelal bʼa ajyiye junuk 1,200 sok yiʼaje jaʼ 42. Jun kerem bʼa ajkʼachto yiʼoj jaʼ yala jelbʼi «xyaʼa tsʼakatal yuja snaʼa sbʼaj ja Dyos sok yuja yayi ja sakʼanili bʼa oj sjeyi ja kʼuʼumanik Dyos bʼa ayxa skʼujole».

Xmojoji ja ojxta chʼakuk ja jabʼil 1918, ja Paklanumik bʼa Biblia mini snaʼawe ja jasa oj ekʼuki. Xchonowe jujuntik ja jastik sbʼaje ja bʼa Brooklyn sok ti yawe kʼeʼuk ja yopisinaʼe bʼa Pittsburgh (Pensilvania). Yajni tito lutane ja jmoj-aljeltik matik wa stojowe ja aʼteli, xchapawe oj skʼuluke ja tsomjelal wa xkʼulaxi bʼa jabʼil jabʼil bʼa 4 bʼa enero bʼa 1919. ¿Jasa oj ekʼuki?

Ja jmoj-aljeltiki mini yaʼawekan ja xcholjeli. Wani sjipa lek skʼujole jelni lek oj elkʼot ja jas xchapawe skʼulajeli bʼa jani stsaʼawe ja teksto bʼa jabʼil 1919 ja Isaías 54:17: «Chikan jas arma kʼulubʼal bʼa wa skontraʼana mini oj bʼobʼyuja». Wani mojxel jun jasunuk bʼa mini jawa smajlaye bʼa oj ajuk tsatsbʼuk ja skʼuʼajel yiʼoje sok oj ajuk yipe spetsanil ja bʼa aʼtel wane smajlajel.