Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

La jipjkʼujoltik ja Kolomtik, ja Jesukristo

La jipjkʼujoltik ja Kolomtik, ja Jesukristo

«Quechan june ja hua jepeexi, jaʼ ni ja Cristo» (MAT. 23:10).

TSʼEBʼOJ 16 SOK 14

1, 2. ¿Jas cholal jel chaʼanyabʼalil ajiyi ja Josué yajni cham ja Moisés?

JA YALJELIK bʼa Jyoba lajansok wantoni xyabʼ ja bʼa xchikinik ja Josué: «Ja kaʼtijum Moisés chamta. Ja wego kʼeʼan, kʼutsu ja yok jaʼ Jordán, ja weʼn sok spetsanil ja chonabʼ it, sok kaʼax ja bʼa luʼum bʼa keʼn wanon yajel yile» (Jos. 1:1, 2). ¡Juntani chʼaykʼujol tukbʼi! Ja Josué tʼusan mi kʼot ja 40 jabʼil bʼa skoltuman ja Moisés, pe ja wego yeʼnxani ja olomal bʼa Israel.

2 Yuja yeʼnani ajyi olomal jitsan tyempo ja Moisés sbʼaja chonabʼi, bʼobʼta ja Josué wani sjobʼo sbʼaj jastal oj iljuk yuja chonabʼ ja yeʼnxa oj stoji (Deut. 34:8, 10-12). Jun juʼun wa xcholo sbʼaja jas wa xyala ja Josué 1:1, 2: «Jastalni ja bʼa tyempo ekʼta soka bʼa jtyempotiki, ja yajni wa xtukbʼi jun mandaranum, jani mas wa xya wokolanuk jun chonabʼ».

3, 4. ¿Jastal wa xnaʼatik ja Josué jelni lek skʼulan yuja sjipa skʼujol bʼa Dyos, sok jas sjobʼjel oj bʼobʼ ka jbʼajtik?

3 Ja xiwel yiʼoj ja Josué ayni sbʼej, pe kechani ekʼ tʼusan kʼakʼu kʼe skʼuluk ja yaʼtel sok sjipani lek skʼujol bʼa Jyoba (Jos. 1:9-11). Sok jelni lek ja jach skʼulani. Jastalni wa xyala ja Biblia, ja Jyoba ya makunuk jun anjel bʼa stojel ja Josué sok ja Israel. Stojolni spensarajel ja anjel jawi jani waj «ja Yabʼal», ja bʼajtan Yunin ja Dyosi (Juan 1:1, TNM; Éx. 23:20-23).

4 Sok ja skoltanel ja Jyoba, ja Israel mini yiʼaj wokol bʼa snochjel ja tojwanel wa xyaʼa ja ajkʼach olomal Josué. Ja keʼntiki cha ayotik bʼa jun tyempo bʼa jel jas wan tukbʼel. Ja yuj, bʼobʼta oj jobʼ jbʼajtik: «Yuja wegoxtani wajum ja xchonabʼil ja Dyos, ¿ay maʼ kiʼojtik lekil rasonik bʼa sjipjel jkʼujoltik ja Olomal Jesús?» (kʼuman ja Mateo 23:10). Pes la kiltik jastal ja Jyoba stojo ja xchonabʼ ja bʼa najate ja yajni ay jas tukbʼi.

JA MAʼ YA OCHUK JA ISRAEL JA BʼA LUʼUM KʼAPUBʼALI

5. ¿Machun staʼa ja Josué mojan ja bʼa Jericó? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

5 Tʼusan tsaʼan yajni ja Israel skʼutsu ja yok jaʼ Jordán, ja Josué stʼaspun jun jasunuk mi wan smajlajel. Mojan ja bʼa chonabʼ Jericó, yila jun winik bʼa yamanyuj jun yespada. Yuja mini snaʼa machunkiluk, sjobʼoyi: «¿Ti maʼ aya bʼa jpartetikon, ma ti aya bʼa sparte ja jkontratikoni?». Pe chamto yabʼi yajni ja winiki yala machunkiluk. Jani ja «olomal bʼa kʼakʼanum bʼa Jyoba», ja maʼ chapanxa ay bʼa skoltajel ja xchonabʼ ja Dyosi (kʼuman ja Josué 5:13-15 sok ja nota). Ama ja bʼa pilan tekstoʼik wa xyala yeʼn ja Jyoba ja maʼ skʼuman ja Josué, wani xkʼuʼaxi ya makunuk jun anjel, jastalni skʼulan ja bʼa tuk ekʼele (Éx. 3:2-4; Jos. 4:1, 15; 5:2, 9; Hech. 7:38; Gál. 3:19).

6-8. a) ¿Jas yuj bʼobʼta oj abʼxuk mey stojolil jujuntik ja jas yala ja Jyoba? b) ¿Jas yuj chiknaji jelni bibo sok jel lek ja jas yala oj kʼulaxuk ja Jyoba? (Cha kʼela ja nota).

6 Ja Josué alubʼalxa yabʼ ja jas mero oj skʼuluk sbʼaja jastal oj chʼay snajel ja Jericó. Bʼobʼta ja jas alji yabʼ oj skʼuluki mini ay stojol. Jun sjejel, ja Dyos yaʼa ja mandar oj ajukyile senya ja bʼa swinkile ja winiki. Yuja jaw, ja kʼakʼanumik mini chapan oj ajyuke bʼa oj tiroʼanuke bʼa jitsan kʼakʼu. ¿Styempoʼil maʼ ja oj ajukyile senya? (Gén. 34:24, 25; Jos. 5:2, 8).

7 Bʼobʼta ja kʼakʼanumik jaw wa sjobʼo sbʼaje jastal oj skoltaye ja spamilyaʼe ta jak ixtalajuke yuja skontraʼe. Pe ja swinkil Jericó mini waj ixtalanuke, yuja xiweli skʼulane jun jasunuk bʼa mini wa xmajlaxi ajyi. Ja Biblia wa xyala: «Pe ja Jericó lutani ay lek yuja israʼelenyoʼik, mini maʼ wan elel sok mini maʼ wan ochel» (Jos. 6:1). Ja jasa skʼulane ja swinkil Jericó, jelni maʼ aji tsatsbʼuk israʼelenyoʼik sbʼaja sjipjel skʼujole yiʼoje ja bʼa stojelal ja Jyoba.

8 Chomajkil, ja Jyoba yala yabʼye mokni waj yixtalaʼuke ja Jericó. Ja jasa oj skʼuluke jani oj wajuke marchaʼanel ja bʼa sjoyanal ja chonabʼi jun ekʼele ja kʼakʼu bʼa wake kʼakʼu, jaxa bʼa sjukil kʼakʼu juke ekʼele. Bʼobʼta jujuntik kʼakʼanum wa spensarane lomni wane xchʼayjel tyempo sok ja yipeʼi. Pe ja Olomal bʼa Israel bʼa mi wa x-ilxi, ja Jyoba, wani snaʼa lek ja jasa wan skʼulajeli. Snochjel ja jasa yala oj jkʼulaxuki ajikan ja israʼelenyoʼik oj xchʼay-e snajel ja chonabʼi sok ya tsatsbʼuk ja skʼuʼajele. Chomajkil, skoltay sbʼaje bʼa mi tiroʼaniye soka kʼakʼanumik jel yipe ja bʼa Jericó (Jos. 6:2-5; Heb. 11:30). *

9. ¿Jas yuj tʼilan oj jnochtik ja jastik wa xyala oj jkʼuluktik ja xchonabʼil ja Dyosi? Aʼa jun sjejel.

9 ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja loʼil it? Bʼobʼta ayni ekʼele mi wa chʼak kabʼtik stojol jas yuj ja xchonabʼil ja Dyos wa skʼulan jujuntik jasunuk. Jun sjejel, ja bʼa tyempo najate bʼobʼta wa xjobʼo jbʼajtik jas yuj oj katik makunuk ja aparatoʼik bʼa skʼulajel estudiar, ja bʼa xcholjeli sok ja bʼa tsomjeliki. Pe bʼobʼta ja wego wanxani xkilatik ja slekilal yuja wa xkatik makunuk, jani ta wa xbʼobʼi. Ja yuj, anima ja bʼajtanto wa xkʼulantik dudar, tʼilani oj jnochtik ja jasa wa xyala oj jkʼuluktik ja xchonabʼil ja Dyosi. Yajni wa xkilatik ja slekilalik sbʼaja jasa wa xtukbʼi, ja skʼuʼajel kiʼojtik sok ja jastal tsoman aytiki wa stsatsbʼi mas.

JA JASTAL STOJO JA KRISTO JA BʼAJTAN NOCHUMANIKI

10. ¿Machun mero ti chʼikan ja bʼa tsomjelal jel tʼilan yaweyi ja tsome tojwanum bʼa Jerusalén?

10 Junuk 13 jabʼil tsaʼan, yajni ja Cornelio ja maʼ mi judíoʼuk sok mi akʼubʼalukyi senya och nebʼuman bʼa Kristo, jujuntik judío snebʼuman bʼa Kristo jeltoni tʼilan xyilawe ja yajel sbʼaje senya (Hech. 15:1, 2). Yajni kʼeye kʼumal sbʼaja jaw ja bʼa Antioquía, skʼanaweyi ja Pablo awajuk man Jerusalén bʼa yaljel yabʼye ja tsome tojwanum. ¿Pe machun mero ti chʼikan ja bʼa spetsanil ja jaw? Ja Pablo yala ‹ajini jak skʼujol›. Wani xchiknaji lek yeʼnani ja Kristo ja maʼ stojo ja tsome tojwanum bʼa stojbʼesjel ja wokol wan ekʼel (Gál. 2:1-3).

Ja stojwanel ja Kristo chiknaji jaman lek ja bʼa bʼajtan siglo. (Kʼela ja parrapoʼik 10 sok 11).

11. a) ¿Jasa mi yaʼawekan spensarajel jitsan judíoʼik sbʼaja yajel sbʼaje senya? b) ¿Jastal och probar ja skoltanel ja Pablo sbʼaja ansyanoʼik bʼa Jerusalén? (Cha kʼela ja nota).

11 Soka stojwanel yaʼa ja Kristo, ja tsome tojwanum xchiktes jaman lek ja nebʼumanik bʼa Kristo bʼa mi judíoʼuke mixani tʼilanuk oj ya sbʼaje senya (Hech. 15:19, 20). Pe jabʼilik tsaʼan jitsan nebʼumanik bʼa Kristo bʼa judíoʼe wantoni xyaweyi senya ja yuntikile. Yajni ja ansyanoʼik bʼa Jerusalén yabʼye wa x-alji sbʼaja Pablo mi wa skʼuʼan ja Ley bʼa Moisés, aljiyabʼ oj skʼul jun jasunuk mi wa smajlay (Hech. 21:20-26). * Tʼilani oj yi chane winik bʼa templo bʼa oj ya sakbʼuk ja bʼa stiʼ sat ja Dyosi bʼa oj yil ja ixuk winik wantoni skisa ja «smandar ja Moisesi». Ja Pablo ojni bʼobʼ yal ajyi mini sbʼejuk sok ja wokol jawi yeʼnani sbʼaje ja judíoʼik, bʼa mini xyabʼye stojol ja yajel sbʼaje senya. Pe mini jas yala, ja jas skʼulani skolta ja jas wa skʼanawe ja ansyanoʼik bʼa yajel ajyuk tsoman ja nebʼumanik sok chʼin yaʼa sbʼaj bʼa skʼuʼajel. Pe bʼobʼta wa xjobʼo jbʼajtik: «Ta ja xchamelal ja Kristo yayi stikʼanil ja Leyi, ¿jas yuj yaʼakan oj ekʼ jitsan tyempo bʼa oj tojbʼuk ja wokol jaw?» (Col. 2:13, 14).

12. ¿Jas rason bʼobʼta yiʼoj ja Kristo yuja yaʼakan aʼekʼ tyempo bʼa stojbʼesjel ja loʼil sbʼaja yajel senya ja bʼa swinkil ja winikeʼi?

12 Jujuntik wa xyiʼaj yujile tyempo bʼa oj skʼuʼuke ja yajkʼachil xcholjel bʼa jun skʼuʼajel. Ja judíoʼik yiʼajyujile jitsan tyempo bʼa stukbʼesel ja jastal wa spensaraʼane sbʼaja yajel senya ja bʼa swinkile ja winiki (Juan 16:12). Bʼa jujuntik jelni wokol yabʼye stojol bʼa mixani tʼilanuk skʼulajel ja jaw bʼa lek oj ajyuke soka Dyos (Gén. 17:9-12). Tuk xiwye oj iljuke kontra ja bʼa slugare yuja mixa skʼulaneʼi (Gál. 6:12). Pe yajni ekʼ ja tyempo ja Kristo yaʼa mas tojelal yajel makunuk kartaʼik bʼa stsʼijbʼan ja Pablo (Rom. 2:28, 29; Gál. 3:23-25).

JA KRISTO WANTONI STOJEL JA SKONGREGASYONI

13. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa snochjel ja tojelal wa xyaʼa ja Kristo ja bʼa jtyempotiki?

13 Yajni mi wa xchʼak kabʼtik stojolil jas yuj ja xchonabʼil ja Dyos ay jas wa stukbʼes, jelni lek oj jpensaraʼuktik jastal stojo ja Kristo ja yaʼtijumik Dyos ja bʼa najate. Jastalni ja bʼa styempo ja Josué sok ja bʼa bʼajtan siglo, tolabida stojunej lek bʼa stalnajel, yajel tsatsbʼuk ja skʼuʼajele sok yajel ajyuke tsoman (Heb. 13:8).

14-16. Ja tojwanel wa xyaʼa ja Kristo bʼa jaʼ wa xya ekitik ja ‹moso mas jel toj ayi›, ¿jastal wa sjeʼa soka jaw meran wa xcham skʼujol ja jastal wala taxtik soka Dyos?

14 «Ja moso mas jel toj ayi ja it ma‘ wa stalna sbʼaj leki» wa xyakitik ja tojelal ja bʼa mero styempoʼili (Mat. 24:45, Ja yajkʼachil sju‘unil ja Dyosi [YD]). Ja it wa sjeʼa ja syajtanel ja Jesús soka meran wa xcham skʼujol bʼa lek oj ajyukotik soka Dyosi. Ja Marc, bʼa ayiʼoj chane yuntikil, wa xyala: «Bʼa sjomjel ja jastal tsamal tsoman ja kongregasyoniki, ja Satanás ja wa xyixtalaʼan ja pamilyaʼik. Tikʼanxta wa x-aji jul jkʼujoltik oj jkʼuluktik ja tsomjelal bʼa pamilya spetsanil ja semanaʼik. Chikani lek ja rason sbʼaja olomalik bʼa jpamilya: talnayik jawa pamilyaʼex».

15 Yajni wa xkilatik ja tojelal wa xyaʼa ja Kristo, wani xkilatik wani skʼana oj skoltayotik bʼa yajel ajyuk jun tsatsal skʼuʼajel. Jun ansyano sbʼiʼil Patrick xcholo: «Ja kʼe kʼulaxuki, jujuntik mini skʼanawe lek ja stsomjel sbʼaje bʼa yal chʼin kʼole ja xcholjel ja bʼa ja xchʼakulabʼil ja semana. Pe ja jas kʼulaxi wani xchiktes june ja bʼa smodo jel tʼilan yiʼoj ja Jesús: ja wa xcham skʼujol ja matik chʼin wa xyaʼa sbʼaj. Ja jmoj-aljeltik bʼa jel xkʼixwiye ma ja matik mi x-elye lek xcholjel ja wego masxani wa xyabʼye wa xkisjiye sok wa xmakuniye. Ja slekilal, masxani kongana wane yaʼteltajel ja Jyoba».

16 Ja Kristo mini kechan wa xyakitik ja jas wa xmakunikujtik ja bʼa yaʼteltajel ja Dyosi. Cha wani skoltayotik bʼa jaʼ oj waj kʼujoltik ja bʼa aʼtel mas tʼilan ja bʼa jtyempotiki (kʼuman ja Marcos 13:10). Ja André, bʼa ajkʼachto ochel ansyano bʼa tolabida kʼelan jakanxta ay soka jastik ajkʼach wa xyala ja xchonabʼil ja Dyos oj kʼulaxuk, wa xyala: «Ja yajni wa xjekjiye koltanel bʼa pilan lugar ja matik teye bʼa Betel wa xya juljkʼujoltik ayotik xa ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu sok tʼilani ja oj waj kʼujoltik ja xcholjeli».

LA JKOLTAYTIK TOJ LEK JA TOJWANEL WA XYAʼA JA KRISTO

17, 18. ¿Jas yuj lekni oj jpensaraʼuktik ja slekilalik ja oj kʼajyukotik ja jastik ajkʼachto tukbʼel?

17 Ja tojwanel wa xyaʼa ja Kristo, ja jMandaranumtik, wa skoltayotik ja wego soka bʼa jtyempo jakumi. Ja yuj, jelni oj yakitik gusto spensarajel ja slekilalik wa xyiʼajan ja oj kʼajyukotik ja bʼa jastik wan tukbʼeli. ¿Jas yuj mi xpaklaytik ja bʼa tsomjelal bʼa pamilya ja jastik tukbʼel ja bʼa tsomjeliki, ja bʼa xcholjel sok jastal skoltunejotik? Jelni oj stsatsankʼujolukotik.

¿Wanotik maʼ skoltajel ja jpamilyatik sok tuk jmoj-aljeltik bʼa mi oj kanuke tsaʼan ja jastal wajum ja xchonabʼil ja Jyoba? (Kʼela ja parrapoʼik 17 sok 18).

18 Ta wankʼa xkabʼtik stojol ja ipal wa stojo ja bʼa jastik wa xyala oj jkʼuluktik ja xchonabʼil ja Dyos soka slekilaliki, gustoni oj jkʼuʼuktik. Jelni maʼ wa xyakitik gusto yiljel ja janekʼto mi jel xchʼakxi ja takʼin bʼa yajel eluk tʼusan juʼunik. Sok stsʼakatal ja ajkʼach aparatoʼik, ja xchonabʼil ja Dyos wa xyiʼaj och ja lekil rason bʼa jitsan ixuk winik. Yajel tʼabʼan kʼujoltik ja it, ¿jas yuj mi xkatik makunuk mas ja juʼunik ja bʼa aparato kiʼojtik sok ja bideoʼik ta wa xbʼobʼkujtik? Ta wa xkʼulantik, ojni jetik ja junxta chamkʼujol sjeʼa ja Jesús bʼa yajel makunuk stojolil lek ja jastik sbʼaj ja xchonabʼil ja Dyosi.

19. ¿Jas yuj tʼilan oj jnochtik ja stojwanel ja Kristo?

19 Snochjel sok spetsanil jkʼujoltik ja stojwanel ja Kristo wa xkoltani bʼa yajel tsatsbʼuk ja skʼuʼajel soka yajel ajyuk tsoman ja jmoj-aljeltik. Ja André, ja it jtaʼatikta tiʼali, yala sbʼaja matik ti ajyiye bʼa Betel bʼa jekjiye koltanel bʼa tuk lugarik: «Yiljel ja pwesto aye bʼa oj wajuke koltanel bʼa tuk lugar ja matik ti ajyiye bʼa Betel wa skoltayon bʼa oj jip jkʼujol sok bʼa oj kiswanukon. Gusto aye bʼa chikan jas cholal sok jachuk mi xkanye tsaʼan soka skarro ja Jyoba».

LA KATIK AJYUK SKʼUʼAJEL SOK LA JIP JKʼUJOLTIK JA KRISTO

20, 21. a) ¿Jas yuj wa xbʼobʼ jipjkʼujoltik ja Kristo, ja Olomali? b) ¿Jasa oj jpaklaytik ja bʼa artikulo jakumi?

20 Jelxani mojan, ja Jesukristo, ja ma Olomal kujtiki, oj ‹stsʼiktes ja skʼakʼaneli› sok oj skʼuluk jastik junuk bʼa jel chaʼanyabʼalil (Rev. 6:2, TNM; Sal. 45:4). Malan xkʼot ja tyempo jaw, wan xchapjel ja yaʼtijumik ja Dyosi bʼa oj ajyuke sakʼan ja bʼa yajkʼachil luʼumi sok sbʼaja aʼtel oj kʼulaxuk ja tiwi, yajni jujune ja bʼa keʼntiki oj jetik yile ja matik oj sakʼwukejani sok koltanel bʼa yajel paxuk ja Luʼum jun kʼachinubʼ.

21 Bʼa skʼabʼ ja jMandaranumtiki oj ochkotik ja bʼa yajkʼachil luʼumkʼinali, pe jani sjipjel jkʼujoltik tolabida bʼa yeʼn ama chikan jas x-ekʼi (kʼuman ja Salmo 46:1-3). Meran, bʼobʼta ayni ekʼele wokol xkabʼtik kʼajyel soka jastik wa xtukbʼi, mastoni yajni ja jsakʼaniltik junta chʼaykʼujol wa xtukbʼi. ¿Jastal oj bʼobʼ katik ajyuk lamanil ja bʼa kojoltik sok sjipjel lek kʼujoltik bʼa Jyoba? Ja oj jpaklaytik ja bʼa artikulo jakumi.

^ par. 8 Ja bʼa jemel naʼitsaltik bʼa Jericó, ja paklanumik staʼawe jitsan cereal bʼa nolan ay bʼa mitoni yamubʼaluk. Ja it wani sjeʼa ja chonabʼi mini albʼi joybʼaji sok ja swinkili mini xchʼakawe ja waʼelalik bʼa nolan yujile. Ja israʼelenyoʼik mini ajiyekan ayiʼe ja jastik sbʼaje ja bʼa Jericó. Pe yuja jani ja tyempo wa stsomowe ja sbʼaʼal ja yalaje sok jel ja waʼelaliki, wajni jun tyempo bʼa lek oj yiʼekan ja israʼelenyoʼik ja luʼumi (Jos. 5:10-12).

^ par. 11 Kʼela ja rekwagro «Pablo afronta con humildad una prueba», ja La Atalaya bʼa 15 bʼa marzo bʼa 2003, slam 24.