1, 2. a) ¿Jas aʼtel waj skʼujol ja Jesús ja bʼa sakʼanili, sok jas yuj? b) ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik bʼa oj kʼotkotik lekil ‹yaʼtijumotik ja Dyos›?

JA Jesukristo wajni jun karpintero sok juni choluman sbʼaja lekil rasoni (Mar. 6:3; Rom. 15:8). Ja aʼtelik jaw jelni lek skʼulan. Pe cha snebʼani lek syamjel ja yamkʼabʼalik bʼa jun karpintero bʼa skʼulajel sok teʼ jastik junuk wa xmakuni. Sok ya makunuk lek ja janekʼ snajel yiʼoj sbʼaja jas tsʼijbʼunubʼalkan bʼa skoltajel ja ixuk winik bʼa ayabʼye stojol ja smeranil ja bʼa Yabʼal ja Dyosi (Mat. 7:28; Luc. 24:32, 45). Yajni ayiʼoj 30 jabʼil, yaʼakan ja aʼtel bʼa karpintero bʼa jaxani oj waj skʼujol xcholjel sbʼaja sGobyerno ja Dyosi. Wani snaʼa ja yaʼtel jaw jani mas tʼilan, pes yala jani jekubʼalkon yuja Dyos ja bʼa Luʼum (Mat. 20:28; Luc. 3:23; 4:43). Ja xcholjeli jani ja jasa mas tʼilan waj ja bʼa sakʼanili sok skʼanani ja tuki a-skʼuluke junxta (Mat. 9:35-38).

² Mini jpetsaniltik karpinteroʼotik, pe kibʼanaltik aʼtijumotik ja bʼa xchojel. Ja aʼtel it jelni tʼilan bʼa wani cha skʼulajel ja Dyosi. Pes ja Biblia wa xyala jmojni jbʼajtik «ja ba yatel ja Diosi» (1 Cor. 3:9; 2 Cor. 6:4). Wani xnaʼatik ja smeranili jani ja ‹yechalil ja yabʼal› ja Jyoba (Sal. 119:159, 160). Ja yuj, wani xkʼujolantik bʼa yajel makunuk toj lek «ja yabal ja Dios» ja bʼa xcholjeli (kʼuman ja 2 Timoteo 2:15). Bʼa stajel, tʼilani oj jkʼujoluktik kʼakʼu kʼakʼu snebʼjel mas ja yajni wa xkatik makunuk ja Biblia, pes jani ja mero jyamkʼabʼtik bʼa sjejel ja smeranil bʼa Jyoba, ja Jesús sok ja sGobyerno. Bʼa oj skoltayotik bʼa lek oj wajkujtik, ja xchonabʼil ja Jyoba stsaʼunej tuk yamkʼabʼalik  bʼa tʼilan oj jnatik sbʼaj lek sok bʼa tini chʼikan ja wa xkatik sbʼiʼiluk yamkʼabʼalik bʼa sjejel.

3. a) ¿Jasa tʼilan oj waj jkʼujoltik ja bʼa tʼusan tyempo wa xkanyuj ja luʼumkʼinal it? b) Jastalni wa xyala ja Hechos 13:48, ¿matik tʼilan oj jletik?

³ Bʼobʼta wa xjobʼo jbʼajtik jas yuj wa sbʼiʼilan yamkʼabʼal bʼa sjejel sok mi yamkʼabʼal bʼa xcholjel. Ja stojolili, yajni wa xkalatik bʼa xcholjel, jani wa xkʼan kaltik bʼa yajel ekʼ rasonik. Pe yajni wa xkalatik bʼa sjejel, jani wa xkʼan kaltik xcholjel ja rasonik bʼa ayabʼye stojol ja ixuk winik sok bʼa anikjuke bʼa yajel makunuk ja jasa wa snebʼawe. Ja bʼa tʼusan tyempo wa xkanyuj ja luʼumkʼinal iti, tʼilani oj waj jkʼujoltik yajel kʼe estudioʼik sok bʼa sjejel ja smeranili. Ja it tini chʼikan slejel kongana lek ja matik wa skʼanawe oj sbʼajuke ja sakʼanil bʼa tolabida sok skoltajele bʼa akʼotuke yaʼtijumik ja Jyoba (kʼuman ja Hechos 13:44-48).

4. ¿Jastal oj bʼobʼ jtatik ja matik wa skʼanawe oj «sbajuque ja sacʼanil jau mi ni nunca huax chʼaqui»?

⁴ ¿Jastal oj bʼobʼ jtatik ja matik wa skʼanawe oj «sbajuque ja sacʼanil jau mi ni nunca huax chʼaqui»? Jastalni ja bʼa bʼajtan siglo, kechantani oj bʼobʼuk soka xcholjel. Ja yuj, tʼilani oj jnochtik ja jastik yala ja Jesús: «Chican jas chonabil ma chican jas yal haciendail ja ba huala cʼotyexi, jobohuic yabalil ja cristiano ja maʼ toj ni ayei. Ti la huajyex ba snaj ja yenlei» (Mat. 10:11). Wani xnaʼatik mini oj skise ja lekil rason bʼa Biblia ja matik mi meran wa skʼanawe, ja maʼ jel niwan xyaʼa sbʼaje ma ja matik mi xkʼanxi yujile sbʼaja Dyos. Wani xleʼatik ja matik meran wa skʼanawe, ja matik chʼin wa xyaʼa sbʼaje sok ja matik takin stiʼe ja bʼa smeranili. La katik jun sjejel. Yajni ja Jesús aʼtiji bʼa karpinteroʼil, bʼobʼta jani wa sleʼa ja teʼ bʼa lek wa xkan sbʼaj bʼa skʼulajel jastal muebleʼik, pwertaʼik sok yukoʼik. Yajni wa staʼa, wani xya makunuk lek ja syamkʼabʼik bʼa skʼulajel ja jastik it. Jastalni jaw, tʼilani oj jkʼuluktik junxta ja keʼntiki: bʼajtan tʼilani oj jletik ja ixuk winik bʼa lek ja skʼujole sok anto yajel makunuk lek ja yamkʼabʼalik bʼa yajel och nebʼumanil (Mat. 28:19, 20).

5. Cholo sok jun sjejel sbʼaja jasa tʼilan oj jnatik ja bʼa jujune ja bʼa yamkʼabʼal kiʼojtik ja bʼa yamkʼabʼal bʼa sjejel (kʼela ja potoʼik bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

⁵ Jujune ja bʼa yamkʼabʼal ayni jun xchol. Jun sjejel, la jpensaraʼuktik ja yamkʼabʼal bʼa karpintero ya makunuk ja Jesús. * Jujuntik makuni bʼa sbʼisjel ma bʼa sjisjel ja teʼi, tuk bʼa skʼutsjel, bʼa sjotjel ma bʼa tsamal oj kanuk sok tuk bʼa yiljel ta parejo ay, bʼa stojel ma bʼa yajel staʼ sbʼaj. Jastalni jaw, ja yamkʼabʼal kiʼojtik bʼa sjejel ayni jun xchol. Yuja spetsanil naka tʼilanik, la kiltik jastal oj bʼobʼ katik makunuk.

6, 7. a) ¿Jastal awaʼunej makunuk ja tarjetaʼik bʼa jw.org? b) ¿Jas chabʼ xchol wa xmakuni ja lokjelal bʼa wajel ja bʼa tsomjeliki?

⁶ Tarjetaʼik bʼa jw.org. Ja yamkʼabʼalik it jel yal chʼin pe jel xmakuni bʼa yajel kʼe jloʼiltik sok ja ixuk winiki sok bʼa oj ochuke ja bʼa sitio bʼa Internet. Ja tiw, ojni staʼe mas jastik junuk sbʼaja keʼntik ma wani xbʼobʼ skʼane jun estudio bʼa Biblia. Man wego, mas ja 400 mil ixuk winik skʼanuneje ja bʼa sitio jw.org oj spaklaye ja Biblia. ¡Sok kʼakʼu kʼakʼu wani skʼanawe jitsan! ¿Jas yuj mi xkiʼajtik ekʼ tolabida ja tarjetaʼik? Jachuk wa xbʼobʼ katik makunuk chikan jas ekʼele bʼa xcholjel ja bʼa kaʼteltik wa xkʼulantik kʼakʼu kʼakʼu.

⁷ Lokjelalik. Ja lokjelal sbʼaja tsomjelik bʼa kongregasyon wa xmakuni bʼa chabʼ jasunuk. Wa xyala yabʼ ja ixuk winik: «Wa xlokowatikon bʼa oja paklay ja Biblia soka taʼumantiʼik bʼa Jyoba». Tsaʼan, wa xyala wa xbʼobʼ kʼulaxuk ja bʼa tsomjeliki ma bʼa jun estudio bʼa Biblia ja jastal wa skʼana. Ja yuj, ja yamkʼabʼal it mi kechan wa xmakuni bʼa oj najuk jbʼajtik, pes cha wani xmakuni bʼa slokjel ja ixuk winik ja  «matik wa snaʼawe ay snesesidaʼe bʼa Dyos» bʼa oj spaklaye jmoktik ja Biblia (Mat. 5:3, TNM). Spetsanil ja maʼ wa xkʼot ja bʼa jtsomjeltiki jelni lek wa xkilatik, anima mi wanuk yijel jun estudio bʼa Biblia. Ta waj kʼa, ojni yil-e janekʼto wa xbʼobʼ snebʼ sbʼaja Biblia.

8. ¿Jas yuj jel tʼilan ja ixuk winik awajuke ja bʼa tsomjeli ama jun ekʼeleʼuk? Aʼa jun sjejel.

⁸ Jelni ayiʼoj stʼilanil mi oj katikan slokjele ja ixuk winik bʼa oj wajuke ja bʼa tsomjeliki anima kechan jun ekʼele. ¿Jas yuj? Yujni jach oj yil-e tukotik ja taʼumantiʼotik bʼa Jyoba yuja relijyonik mi meranuki, pes ja wa xjeʼatik ja smeranil bʼa Biblia sok wa xkoltaytik ja ixuk winik bʼa a-snaʼe sbʼaj ja Dyosi (Is. 65:13). Jani jaw ja jasa ekʼ sbʼaj ayxa jujuntik jabʼil ja Ray sok ja Linda, jun nupanum bʼa Estados Unidos. Wani skʼuʼane bʼa Dyos sok yabʼyeni ja stʼilanil oj wajuke ja bʼa iglesya bʼa jachuk oj snaʼe sbʼaj mas. Ja yuj spensaraʼane oj yulataye spetsanil ja relijyonik ja bʼa xchonabʼe. Ayni jitsan iglesyaʼik sok jitsan relijyonik. Yajni kʼe wajuke, yalawe bʼa oj kanuke bʼa jun iglesya tʼilani oj skʼuluke chabʼ jasunuk. Bʼajtan, jani ay jas oj snebʼe ja yajni wa xwajye ja bʼa iglesya. Sok xchabʼil, ja matik wa xwajye ja bʼa iglesya wa xmajlaxi a-skʼutes sbʼaje jastal matik wa xyalawe wa xyaʼteltaye ja Dyos. Yajni ekʼ jitsan jabʼil, chʼaktani yulataye spetsanil ja iglesyaʼik ja bʼa chonabʼi sok elni sganaʼe yujni mi jas snebʼawe sok ja matik wa xwajye ja bʼa iglesya mini wa skʼutes sbʼaje jastalni mero sbʼej. Yajni elye ja bʼa tsaʼanxta iglesya ja bʼa lista skʼulane, ja Linda waj aʼtijuk jaxa ja Ray kumxi bʼa snaj. Yajni kumxumxa bʼa snaj ti ekʼ mojan bʼa jun Naʼits bʼa Tsomjelal sok spensaraʼan: «¿Jas yuj mi la ochyon sok oj kil ja jasa wa skʼulane?». Jastalni wa xmajlaxi jelni yiʼaj gusto. Spetsanil ja matik wa xwajye jelni lek ja smodoʼe sok jelni tsamal ja jastal wa skʼutes sbʼaje. Ja Ray tini kulani ja bʼa bʼajtan chole wa x-ajyi kulanel sok jelni ya el slekilal ja jasa snebʼa. Ojni slajtik ja jastal yala ja jekabʼanum Pablo sbʼaja ixuk winik wa xwaj bʼa sbʼajtanil ekʼele ja bʼa tsomjeli sok bʼa wa xyala: «Meran tey amoquex ja Dios ja huenlexi» (1 Cor. 14:23-25). Man bʼa ekʼele jaw, ja Ray och wajuk spetsanil ja domingoʼik sok mas tsaʼan ja bʼa tsomjelik wa x-ajyi bʼa yoj semana. Ja Linda kʼe smojtay. Sok yajni ayxa yiʼoje mas ja 70 jabʼili, xchawanile skʼanawe oj ajukyile jun estudio bʼa Biblia sok yiʼaje jaʼ.

9, 10. a) ¿Jas yuj mini wokoluk yajel makunuk ja tratadoʼik? b) Cholo jastal wa xbʼobʼ katik makunuk ja tratado ¿Jasunkiluk ja Gobyerno bʼa Dyosi?

⁹ Tratadoʼik. Ay kiʼojtik waxake tratadoʼik, bʼa jelni pasil yajel makunuk sok yajel kʼeʼuk loʼilik. Man kʼe pukxuk ja bʼa 2013, akʼubʼal eluk junuk joʼe mil miyonik. Ja slekil yiʼoji, yajni wa xnebʼatik jastal yajel makunuk june, wanxani xnaʼatik yajel makunuk ja tuki, pes junxtani yabʼalil yibʼanal. ¿Jastal oj bʼobʼ katik makunuk lek bʼa yajel kʼeʼuk loʼilik?

¹⁰ Lekbʼi xkatik makunuk ja tratado ¿Jasunkiluk ja Gobyerno bʼa Dyosi? Wani xbʼobʼ jetik yile ja ixuk winik ja bʼa spatiki sok yaljel yabʼye: «¿Ay maʼ bʼa ajobʼunej abʼaj jasunkiluk ja sGobyerno ja Dyosi? ¿Bʼay oja wal ja bʼa yoxil sjobʼjel it jaʼa sjakʼjeli?». Mini oj kaltikyabʼ ta lek ma miyuk ja jasa sjakʼa, la ekotik ja bʼa pilan slami, la jetikyi ja xetʼan «Ja jas wa xyala ja Biblia» sok la jkʼumuktikyi ja Daniel 2:44 sok Apocalipsis 11:15, bʼa tixa jakel. Ta wa xbʼobʼi, la jnochtik soka jloʼiltik. Bʼa xchʼakulabʼil, la jetik ja sjobʼjel wa xtax ja bʼa spatik ja tratado, ja bʼa yolomajel «Jobʼo abʼaj»: «¿Jastal oj ajyuk ja jsakʼaniltik ja yajni xyaʼawotik mandar ja sGobyerno ja Dyosi?». Jachuk wantik yajel kulan ja jloʼiltik bʼa pilan ekʼele. Yajni la kumxitik bʼa loʼilanel soka ixuk winiki, oj bʼobʼ katik makunuk ja bʼa xetʼan 7 ja bʼa poyeto Lekil yaljelik jakel bʼa Dyos, bʼa jani june ja bʼa jyamkʼabʼtik bʼa yajel kʼeʼuk estudioʼik bʼa Biblia.

11. ¿Jas xchol tojbʼesnubʼal ja jrebistatiki, sok jasa jel tʼilan oj jnatik sbʼaja rebistaʼiki?

¹¹ Rebistaʼik. Ja Juʼun Cholumani soka ¡Despertad! jani ja rebistaʼik mas jel sutubʼal bʼa tuktukil kʼumal sok bʼa mas pukxel bʼa yibʼanal ja luʼumi. Yuja wani xkʼumaxi bʼa jitsan paisik, ja yolomajel ja bʼa spatiki wa xtsaxi bʼa oj payjuke ja ixuk winik bʼa spetsanil ja luʼumi. Tʼilani oj katik makunuk bʼa oj payjuke ja ixuk winik ja bʼa jas meran jel tʼilan ja bʼa jtyempotiki. Ja yuj, bʼa mi chikanxta maʼ oj katikan yile, tʼilani oj jnatik jas tikʼe ixuk winik wa xkʼot sbʼaj ja rebista.

12. a) ¿Matik sbʼaj tojbʼesnubʼal ja rebista ¡Despertad!, sok jas xchol? b) ¿Jastik experiencia ataʼunej ja weʼn soka yamkʼabʼal it?

¹² Ja rebista ¡Despertad! kʼulubʼal bʼa ixuk winik bʼa jel tʼusan wa snaʼawe ma mini ja bʼa Biblia. Bʼobʼta mini wa snaʼawe ja sjejelik yiʼoj ja relijyoni, mi sjipa lek skʼujole ja bʼa relijyon ma mi wa snaʼawe ta ja Biblia ayiʼoj rasonik bʼa jel xmakuni ja bʼa sakʼanile. June ja bʼa xchol mas jel tʼilan ja bʼa rebista it jani oj ya kʼokxuk ja maʼ wa skʼumani bʼa sakʼani ja Dyos (Rom. 1:20; Heb. 11:6). Chomajkil, wa skoltay bʼa oj ya ajyukyuj skʼuʼajel ja Biblia jani ja Yabʼal ja Dyosi (1 Tes. 2:13). Ja oxe yolomajel ja bʼa spatik ja bʼa jabʼil 2018 jani ja «El camino de la felicidad», «12 claves para una familia feliz» sok «Ayuda para quienes están de duelo».

13. a) ¿Matik sbʼaj tojbʼesnubʼal Ja Juʼun Cholumani bʼa xcholjeli? b) ¿Jastik experiencia ataʼunej soka yamkʼabʼal it?

¹³ Ja rebista Ja Juʼun Cholumani (bʼa xcholjeli) wa xcholo ja smeranil bʼa Biblia ja matik wa skisawe ja Dyosi sok ja Yabʼali. Bʼobʼta ayxani yiʼoje tʼun snajel ja bʼa Biblia, pe mi xyabʼye lek stojol ja jasa wa sjeʼa (Rom. 10:2; 1 Tim. 2:3, 4). Ja oxe yolomajel ja bʼa spatiki ja bʼa jabʼil 2018, wa sjakʼa ja sjobʼjelik it: «¿Wanto maʼ xmakuni ja Biblia?», «¿Jas oj ekʼ ja bʼa tyempo jakumi?» sok «¿Wan maʼ xyilawa ja Dyosi?».

14. a) ¿Jastik xchol ja chane bideoʼik wa xtax ja bʼa yamkʼabʼal bʼa sjejel? b) ¿Jastik experiencia ataʼunej ja yajni waxa wa makunuk ja bideoʼiki?

¹⁴ Bideoʼik. Ja bʼa styempo ja Jesús, ja karpinteroʼik kechani ayiʼoje yamkʼabʼalik bʼa kechani wa syamawe sok skʼabʼe, pe ja bʼa jtyempotiki ayni yamkʼabʼalik bʼa wa x-aʼtiji sok luz, jastal ja sierra mecánica, ja taladro, ja lijadora sok ja clavadora. Jastalni jaw, mi kechanuk kiʼojtik ja juʼunik bʼa elel, cha ayxani kiʼojtik bideoʼik bʼa jel xmakuni. Chane ja bʼa jaw tini wa xtax ja bʼa yamkʼabʼal bʼa sjejel: ¿Jas yuj tʼilan spaklajel ja Biblia?, ¿Jastal wa xkaʼatikon ja sjejelik bʼa Biblia?, ¿Jastal wa xkʼulaxi ja jtsomjeltikoni? sok ¿Machunkiluk ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba? Ja bʼa mi tsʼikanuk yiʼoj ja chabʼ minuto wani xbʼobʼ makunuk ja bʼa sbʼajtanil ulatanel. Jaxa bʼa wa x-albʼi mas wa xbʼobʼ axuk makunuk ja yajni wala kumxitik yulatajel sok sbʼaja matik ay mas styempoʼe. Ja yamkʼabʼalik it jel chaʼanyabʼalili wa xbʼobʼ snik ja ixuk winik bʼa yijel jun estudio bʼa Biblia sok wajel ja bʼa tsomjeliki.

15. Ala jun sjejel jastal wa xbʼobʼ koltajuk jun ixuk winik ja bideoʼik ja bʼa skʼumale.

¹⁵ La kiltik jastal wa skoltay ja bideoʼik ja ixuk winiki. Jun jmoj-aljeltik ixuk staʼa jun ixuk bʼa ti waj kulan man bʼa Micronesia sok sjeʼayi ja bideo ¿Jas yuj tʼilan spaklajel ja Biblia? ja bʼa bʼajtan skʼumal, ja yapés. Yajni kʼe sjeyi ja bideo, ja ixuki yala: «¡Mini xbʼobʼ jkʼuʼuk, pe tey bʼa jkʼumal! Ja winik wa xkʼumani ja bʼa bideo jachni ja jastal wa xkʼumaniye ja bʼa isla kulanoni. ¡Jani wa xkʼumani ja jkʼumali!». Tsaʼan, yala oj chʼak skʼumuk sok oj yil spetsanil ja jasa wa xtax ja bʼa jw.org bʼa kʼumal yapés (kʼela ja Hechos 2:8, 11). Cha jachni ekʼ sbʼaj jun jmoj-aljeltik ixuk bʼa Estados  Unidos bʼa sjekayi ja sobrino, bʼa tini kulan bʼa pilan país, sjekayi ja link bʼa oj yil ja bideo ja bʼa skʼumali. Tsaʼan yajni chʼak yil ja bideo, ja yeʼn sjekayi jun correo bʼa yala: «Ja jasa mas jel spayawoni jani ja xetʼan wa xcholo ja maʼ yamanyuj ja luʼumkʼinali juni maʼ jel ja yipi sok bʼa jel malo. Jkʼanata jun estudio bʼa Biblia». Tini kulan ay bʼa jun país timubʼal ja kaʼteltiki.

16. Cholo jastik xchol jujune ja bʼa poyetoʼik: a) Kʼuʼan ja Dyosi sok oj ajyan sakʼan bʼa tolabida. b) Lekil yaljelik jakel bʼa Dyos. c) ¿Matik wa skʼulane ja jas wa skʼana ja Jyoba ja bʼa jtyempotiki?

¹⁶ Poyetoʼik. Ta jun ixuk winik mi snaʼa lek skʼumajel juʼun ma ta meyuk juʼunik elel bʼa Biblia ja bʼa skʼumale, ¿jastal oj bʼobʼ jetik yile ja smeranili? Ayni kiʼojtik jun yamkʼabʼal bʼa jelni lek: ja poyeto Kʼuʼan ja Dyosi sok oj ajyan sakʼan bʼa tolabida. * Pilan yamkʼabʼal bʼa yajel kʼeʼuk estudioʼik bʼa Biblia jani ja poyeto Lekil yaljelik jakel bʼa Dyos. Wa xbʼobʼ jetik yile ja ixuk winik ja 14 yolomajel wa xtax ja bʼa spatik ja poyeto, sjobʼjel yile ja jasa mas wa xpayjiye yuj sok kʼeʼel spaklajel ja xetʼan jaw. ¿Ayxa maʼ bʼa jkʼulunejtik ja it ja yajni wala kumxitike yulatajeli? Ja yoxil poyeto wa xtax ja bʼa yamkʼabʼal bʼa sjejel jani ja ¿Matik wa skʼulane ja jas wa skʼana ja Jyoba ja bʼa jtyempotiki? Chapubʼal bʼa stojel ja estudioʼik ja bʼa xchonabʼil ja Dyosi. Bʼa snajel jastal yajel makunuk, wa xbʼobʼ jkʼeltik Ja Sakʼaniltik soka Kaʼteltik bʼa Dyos: Juʼun bʼa spaklajel bʼa marzo bʼa 2017.

17. a) ¿Jas xchol bʼa jujune ja libroʼik bʼa spaklajel? b) ¿Jas tʼilan oj skʼuluke spetsanil ja matik wa xyiʼaje jaʼ, sok jas yuj?

¹⁷ Libroʼik. Ta kʼetik sok jun estudio soj jun poyeto, wani xbʼobʼ jeltestik chikan jas ora soka libro ¿Jasa wa sjeʼa meran lek ja Biblia? Stsʼakatal ja yamkʼabʼal it, ja maʼ wa xkatikyi estudio ojni snebʼ mas sbʼaja jas wa sjeʼa ja Biblia bʼa mas tʼilaniki. Ta ja maʼ wa xkatikyi estudio wa xchʼak sok ja libro sok wani kʼiʼel ja jastal wa xtax soka Dyosi, oj ekotik sok ja libro La ajyukotik ja bʼa syajal skʼujol ja Dyosi. Ja it ojni sjeyi yajel makunuk ja rasonik bʼa Biblia ja bʼa sakʼanil kʼakʼu kʼakʼu. * La katik jul jkʼujoltik ja maʼ wa xkatikyi estudio tʼilan oj xchʼak ja chabʼ libro anima wa xyiʼaj jaʼ bʼajtanto yuj oj chʼakuk. Jastalni it, ojni ajyukyuj jun skujlayubʼil ja bʼa smeranili (kʼuman ja Colosenses 2:6, 7 *).

18. a) Jastalni wa xyala ja 1 Timoteo 4:16, ¿jasa tʼilan oj jkʼuluktik, sok jasa ja slekilal oj ilxuki? b) ¿Jasa wa xkʼanatik stajel ja wa xkatik makunuk ja yamkʼabʼal bʼa sjejel?

¹⁸ Ja taʼumantiʼotik bʼa Jyoba tʼilani oj jcholtik ja rason bʼa smeranili bʼa wa xbʼobʼ ijuk ja ixuk winik bʼa stajel ja sakʼanil bʼa tolabida (Col. 1:5; kʼuman ja 1 Timoteo 4:16). Bʼa oj skoltayotik skʼulajel, akʼubʼalkitik ja yamkʼabʼal bʼa sjejel bʼa ayiʼoj spetsanil ja jasa wa xmakunikujtiki (kʼela ja rekwagro « Ja yamkʼabʼal bʼa sjejel»). La katik makunuk ja janekʼ wa xbʼobʼi. Jujune ja bʼa cholumaniki ojni spensaraʼuke jas yamkʼabʼal oj yawe makunuk sok jas ora oj skʼuluke. Pe la jul jkʼujoltik ja jas wa xkʼanatiki mini kechanuk skʼepjel juʼunik. Cha mini oj katikyi ja matik mi meran wa skʼanawe snebʼjel bʼa Dyos. Ja jasa wa xkʼanatiki jani akʼotuke nebʼumanik bʼa Kristo ja matik pwesto aye bʼa «oj sbajuque ja sacʼanil jau mi ni nunca huax chʼaqui», ja matik meran wa skʼanawe, ja matik chʼin wa xyaʼa sbʼaje sok ja matik takin stiʼe ja bʼa smeranili (Hech. 13:48; Mat. 28:19, 20).