1, 2. ¿Jasunkiluk ja mas ixtalanubʼal ja ixuk winiki, sok maʼ smul?

JA TELEPONO, ja bombiyo, ja karro sok ja refrigerador jani jujuntik ja jas yaʼuneje eluk bʼa mas pasil wa xyaʼa ja jsakʼaniltiki. Pe ay tuk jasunuk bʼa mas xiwela sbʼaj, jastal ja pólvora, ja minaʼik, ja mayiki soka bombaʼik, ja it jumasaʼ jatani bʼa jujuntik. Pe ja jas mas ixtalanubʼal ja ixuk winiki juni jasunuk ajyelxani bʼajtan man chʼak ajyuk ja jastik jaw. ¿Jasunkiluk? Jani ja abʼali, ja it jani ja jas wa xnaxi bʼa mi meranuk pe wa x-alxi bʼa loʼlanel. Ja maʼ bʼajtan sleʼa abʼali jani ja Dyablo, ja maʼ ya sbʼiʼiluk ja Jesukristo ja «statalil ja mentira» (kʼuman ja Juan 8:44). ¿Jas tyempo sleʼa ja bʼajtan abʼali?

² Ekʼelxani milik jabʼilik, ti bʼa kʼachinubʼ bʼa Edén. Ja Adán soka Eva yabʼyeni stsamalil ja sakʼanil ja bʼa kʼachinubʼ ajiyile yuja Dyosi. Pe akʼubʼal yile ja mandari mi oj sloʼe «ja teʼ wa senyaʼan bʼa stsajel ja bʼa leki soka bʼa mi lekuki». Ta skʼokowe, ojni chamuke. Anima ja Satanás wa snaʼa spetsanil ja it, ya makunuk jun bʼitsʼbʼichan bʼa oj yalyabʼ ja bʼajtan abʼal ja Eva: «Meran lek, mini oj chamanika». Sok yala: «Yujni ja Dyosi snaʼunej ja kʼakʼu xa loʼowex ja tekʼuli, oj jamxuk jawa satexi sok ojni kʼotanik jastal Dyos, snajel ja bʼa leki soka bʼa mi lekuki» (Gén. 2:15-17; 3:1-5).

3. ¿Jas yuj wa xkalatik ja abʼal sleʼa ja Satanás jelni malo juntiro sok jastik junuk yiʼajan?

³ Ja abʼal sleʼa ja Satanás jelni malo, pes ja yeʼn wani snaʼa lek  ojni chamuk ja Eva ta skʼuʼan sok sloʼo ja sat ja teʼ timubʼali. Ja yeʼn soka statami skʼokowe ja smandar ja Jyoba sok ekʼ ja tyempo chamye (Gén. 3:6; 5:5). Pe ja mas jel triste, «cajcajil huala chamtic» sok yuja mulali «cajcajil huane chamel ja cristiano desde slea ja smul ja Adani» (Rom. 5:12, 14). Ja ixuk winiki mini xbʼobʼ ajyuke sakʼan jach mey smule bʼa tolabida, jastalni skʼana ja Dyos ja yajni ya kujlajuki, kechantani wa xkʼotye 70 ma 80 jabʼil ta stsatsalto aye. Pe anima jachuk ja jsakʼaniltiki «bʼutʼel wokol sok chamkʼujolik» (Sal. 90:10). ¡Jelni triste yabʼjel! Sok jani swokolil yiʼajan ja abʼal sleʼa ja Dyablo.

4. a) ¿Jastik sjobʼjel jel tʼilan oj katikyi sjakʼjel? b) Jastalni wa xyala ja Salmo 15:1, 2, ¿matik junuk wa xbʼobʼ yamigoʼuk ja Jyoba?

⁴ Yajni ja Jesús xcholo jastal wa skʼulan ja Satanás, yala: «Mi ni nunca huax yala ja smeranili. Huax yala ja ba mi meranuqui, como mero ni mentirosoa». Sok jachni wan skʼulajel. Ja Dyablo wani sloʼlajel «spetzanil ja cristiano ja ba mundoi» soka abʼalik wa xya makunuki (Apoc. 12:9). Pe ja keʼntiki mini xkʼanatik oj kokotik bʼa skʼabʼ. Ja yuj, oj katikyi sjakʼjel oxe sjobʼjelik: ¿Jastal wa sloʼlay ja ixuk winik ja Satanás? ¿Jas yuj wa sleʼawe abʼal ja ixuk winik? Yuja mi xkʼanatik oj kʼotkotik jastal ja Adán soka Eva sok xchʼayjel ja jastal kamigotik ja Jyoba, ¿jastal wa xjeʼatik tolabida wa xkalatik ja smeranil? (Kʼuman ja Salmo 15:1, 2).

5. ¿Jastal wa sloʼlay ja Satanás ja ixuk winiki?

⁵ Ja jekabʼanum Pablo wani snaʼa ojni bʼobʼkujtik ja mi oj sloʼlayotik ja Dyablo yujni wa «¡[x]naatic ja smaña ja yeni!» (2 Cor. 2:11). Wa xnaʼatik ja Satanás yamanyuj spetsanil ja luʼumkʼinali, tini chʼikan ja relijyon mi meranuki, ja gobyernoʼik wa xchono sbʼaje soka negosyoʼanel ja bʼa luʼumkʼinali bʼa kechanta yeʼn wa xwaj skʼujole (1 Juan 5:19). Mini cham xkabʼtik, ja yeʼn soka spukujiki wa sjutbʼin ja matik chaʼan xchole bʼa oj yal-e abʼalik (1 Tim. 4:1, 2). Jun sjejel, jujuntik ixuk winik bʼa negosyoʼanel wa sleʼawe abʼal ja yajni wa spukuwe ja jastik wa xchonowe bʼa mi lekuk ma bʼa sloʼlajel ja ixuk winik bʼa oj yiʼekan ja stakʼine.

6, 7. a) ¿Jas yuj yeʼnani mero smule ja jeʼumanik bʼa relijyonik mi meranuki? b) ¿Jastik junuk mi meranuk awabʼunej wa xyala ja olomalik bʼa relijyonik?

⁶ Ja olomalik ja bʼa relijyonik mi meranuki yeʼnani mero smule. ¿Jas yuj? Yujni ja matik wa skʼuʼane ja abʼalik wa xyalawe sok wa skʼulane ja jas wa xyijnay ja Dyosi wani xbʼobʼ xchʼay-e ja ajyel sakʼan bʼa tolabida (Os. 4:9). Ja Jesús wani snaʼa ja olomalik bʼa relijyon ja bʼa styempo wani sloʼlaye ja ixuk winiki. Yala yabʼye bʼa sate: «Jel malo oj ekʼuk awujilex. ja we‘nlex je‘aju‘unex. ja we‘nlex pariseyo‘ex. chabʼ sat ayex. ja we‘nlexi wa lawajyex ja man bʼa schikin ja lu‘umkʼinali bʼa oj ata‘ex jun anochwanumex ja we‘nlexi. yajni jata‘awexta ja we‘nlexi wa xakʼulanexi ja winik jawi bʼa oj ajyuk yunin kʼakʼ chabʼ ekʼ ele‘ [ja chʼakelal bʼa tolabida] yuj ja we‘nlexi» (Mat. 23:15, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi [YD]). Ja Jesús yalani yabʼye mini lekuk ja jasa wa skʼulane sok stojolni lek ja jasa yala: «Ja huenlexi jaʼ ni atatex ja tan diablo», bʼa «mero ni milhuanuma» (Juan 8:44).

⁷ Pastorik, pagreʼik, olomalik bʼa judíoʼik, ma tuk sbʼiʼile jastal jaw, ja luʼumkʼinal ja bʼa jtyempotiki bʼutʼelni olomalik bʼa relijyon. Junxtani jastal ja olomalik bʼa styempo ja Jesús «mi scʼana[we] oj abxuc ja smeranili» ja bʼa Yabʼal ja Dyosi sok stukbʼesneje «ja smeranil ja sbaj Diosi. Jaʼ huajel scʼujole puro mentira» (Rom. 1:18, 25). Wa sjeʼawe jastik mi meranuk, jastal ja yaljel «ta ataʼata koltajel mixani oj chamana», ja ayni jas wa xkan sakʼan ja wala chamtiki, wa x-ajikitik  jun pilan jkwerpotik bʼa oj pojkukotik yajkʼachil ekʼele sok ja lek xyila ja Dyos ja tikʼe sakʼanil bʼa yijel gusto ja smoj winik ma ixuk ma nupanel soka smoj ixuk ma winik.

8. a) ¿Jas abʼal mojanxa oj yal-e ja olomalik bʼa politika? b) ¿Jastal oj kiltik ja keʼntik?

⁸ Ja politikoʼik jumasaʼ cha yaʼuneje makunuk ja abʼal bʼa sloʼlajel ja ixuk winiki. June ja bʼa niwan abʼalik ojxta yal-e jani «jel tzamal laman aye. Mi bi jas oj scʼuluque. Pero iday, jun ta repente oj qʼue tzatz lec ja suocolei» (1 Tes. 5:1, 3, 4). Mok katikan oj sloʼlayotik ja bʼa slejel modo snakʼjel ja jomel luʼumkʼinal iti. Ja keʼntiki wa xnaʼatik lek «ja skʼakʼu‘il ja kajwaltiki [Jyoba] oj jakuki lajan sok elkʼanum. wa xjaki ja bʼa a‘kwali» (1 Tes. 5:2, YD).

9, 10. a) ¿Jas yuj wa sleʼawe abʼal ja ixuk winiki sok jastik swokolil wa xyiʼajan? b) ¿Jasa tʼilan oj jul kʼujoltik bʼa Jyoba?

⁹ Ja luʼumkʼinal ja bʼa jtyempotiki, slejel abʼalik paxelxa jastal jun kostumbre. Sok mi kechanuk ja matik jel yipe. Bʼa jun artikulo bʼa yiʼajan ja yolomajel «Jas yuj wa xleʼatik abʼal», jun rebista jel naʼubʼal sbʼaj yala: «Ja slejel abʼal naʼubʼalxa sbʼaj jastal jun modoʼal sbʼaja ixuk winiki bʼa tsʼunanxa lek». Ja ixuk winiki kʼajyelxani wa sleʼawe abʼal, bʼobʼta bʼa oj skolta sbʼaje ma bʼa oj snakʼ-e ja smuleʼi ma ja jas mi lek skʼulane, ma bʼa oj staʼe mas lekil cholal ma stajel takʼin ma bʼa stajel jastik sbʼaje sok bʼa lek oj wajyujile. Ja artikulo yala ja ixuk winiki wa xyala abʼalik «bʼa mi wokoluk, abʼal bʼa niwak sok chʼinik, matik mi snaʼawe sbʼaj, smoj aʼtele, yamigoʼe sok spamilyaʼe».

¹⁰ ¿Jastik swokolil wa xyiʼajan yuja jel wa xlexi abʼali? Wani xchʼay ja sjipjel kʼujolal sok wa xchʼaya ja jastal wa xkila jbʼajtik soka tuki. Jun sjejel, la jpensaraʼuktik jastal wa xyabʼ jun winik yajni ja xcheʼumi wa xkoʼ sok mulal pilan sok wa sleʼa abʼal bʼa oj snakʼyi. Sok janekʼto wa xyajbʼesni yajni jun winik wa sjeʼa kʼotel jun lekil tatamal sok tatal, pe ja bʼa snaji wa xyixtalaʼan ja xcheʼumi sok ja yuntikili. Pe la juljkʼujoltik ja ixuk winike it mini jas wa xbʼobʼ snakʼ-eyi ja Jyoba, yujni «mi ni jas nacʼan ay ja ba sti sat ja Diosi. Yen huax yila spetzanil» (Heb. 4:13).

11. ¿Jasa wa sjeʼakitik ja sjejel mi lekuk bʼa Ananías soka Safira? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

¹¹ Ja bʼa Biblia, wa xtaʼatik ja sjejel bʼa jun nupanum bʼa jun kongregasyon ja bʼa bʼajtan siglo, ja Ananías soka Safira, bʼa nikji skʼujole yuja Satanás bʼa oj sleʼeyi abʼal ja Dyos. Xchonowe xen luʼum sok yalawe yabʼ ja jekabʼanumik tsʼikan wane yajel ja takʼin ja janekʼ tupjiyile, pe ja smeranili mini tsʼikanuk wane yajel. Wani skʼanawe oj kanuke lek ja bʼa stiʼ sat ja jmoj-aljeltiki sok oj yawe skʼuʼuk masni jaman skʼabʼe jastalni mero wa sjeʼawe. Pe ja Jyoba yila ja loʼlanel wane sok ajini stup-e (Hech. 5:1-10).

12. ¿Jas oj ekʼ sbʼaje ja matik gana wa sleʼawe abʼali bʼa mi sutxi skʼujole, sok jas yuj?

¹² ¿Jastal wa xyila ja Jyoba ja abʼali? Ja Satanás sok spetsanil ja matik gana wa sleʼawe abʼali bʼa mi sutxi skʼujole oj chʼakuke ja bʼa «cʼacʼ ja ba huan ajlel». Bʼa tuk yaljel, oj chʼayjuk snajele bʼa tolabida (Apoc. 20:10; 21:8; Sal. 5:6). ¿Jas yuj? Yujni ja Jyoba wa xyila ja leʼa abʼaliki jastal ja matik wa sjeʼawe ja smodoʼe jastal «ja tzʼi‘ jumasa‘», wa xkʼan kaltik, ja matik kʼajyel wa skʼulan jastik jel kistal wa xyila ja Dyos (Ja swayichi [Apocalipsis] 22:15, YD).

13. ¿Jasa wa xnaʼatik sbʼaja Jyoba, sok jasa wa snikawotik bʼa skʼulajel ja jaw?

¹³ Wa xnaʼatik ja Jyoba «mi jun winikuk bʼa wa sleʼa abʼal». Ja yeʼn, «ja Diosi mix bob slee mentira» (Núm. 23:19; Heb. 6:18). Ja bʼa Biblia wa xyala wa xyijnay «jun akʼal wa sleʼa abʼal» (Prov. 6:16, 17). Bʼa lek oj yil-otik,  tʼilan oj jnochtik ja jastik yaʼunejkan kulani sok yaljel tolabida ja smeranili. Tʼilan oj jkʼuʼuktik ja mandar it: «Mi xa sbejuc huax leatic yi mentira ja jmojtiqui» (Col. 3:9).

14. a) ¿Jasa tukotik ja keʼntiki yuja matik teye ja bʼa relijyonik mi meranuki? b) Cholo ja rason wa xtax ja bʼa Lucas 6:45.

¹⁴ ¿Jasa jun stukil sbʼaja meran yaʼtijumik ja Dyosi sok ja matik teye bʼa relijyonik mi meranuk? Ja yaʼtijumotik ja Dyos wa xkalatik ja smeranili (kʼuman ja Zacarías 8:16, 17). Ja Pablo xcholo, ta jach wa xkʼulantik wa xjeʼatik ‹yaʼtijumotik Dyos› (2 Cor. 6:4, 7). Ja Jesús yala ja jas bʼutʼel ja bʼa jkʼujoltik ja wa x-el ja bʼa jtiʼtik (Luc. 6:45). Ja yujil, yajni tey bʼa jkʼujoltik ja smeranili, ja bʼa jtiʼtiki wa xkalatik ja smeranili. Mi wa xleʼatik abʼalik bʼa niwak sok bʼa chʼinik, tolabida wa xkalatik yabʼ ja smeranili ja matik mi xnaʼatik sbʼaji, ja jmojtik aʼteli, ja kamigotik soka jpamilyatik. La kiltik jujuntik ekʼele bʼa tʼilani oj kaltik ja smeranil.

15. a) ¿Jas yuj mi lekuk ja oja wiʼ chabʼ tikʼe asakʼanil? b) ¿Jasa oj skoltaya bʼa oj kuchukawuj ja stʼenwanel ja tuk? (Kʼela ja nota).

¹⁵ Ta jun kerem ma akʼixa, wani xa kʼana oj skis-a jawa mojiki, pe mokni awi chabʼ tikʼe asakʼanil, jastal wa skʼulan jujuntik. Bʼa yojol ja spamilyaʼe ma ja bʼa kongregasyon, wa sjeʼawe juni lekil yaʼtijume Dyos, pe tukni lek wa sjeʼawe ja smodoʼe ja yajni teye sok ja keremtik akʼixuk mi xyaʼteltaye ja Dyosi ma ja yajni wa xyawe makunuk ja Internet bʼa wa xbʼobʼ loʼilanuke. Wa xyalawe mal kʼumal, wa slapawe kʼuʼal bʼa mi sbʼejuk, wa smaklaye kʼinik bʼa kux, wa xjelxiye yujel trago, wa xyabʼye droga, ma ay smakbʼene jach nakʼul ma wa skʼulane jastik bʼa jelxelxa. Yeʼntani wa sloʼlay sbʼaje: wa sleʼaweyi abʼal ja snantate, ja jmoj-aljeltiki sok ja Dyosi (Sal. 26:4, 5). Ja Jyoba wani snaʼa ta kechan wa xtoyotik soka jtiʼtiki, pe ja jkʼujoltiki jelni najat ay soka yeʼn (Mar. 7:6). Masni lek ja oja kʼuluk ja jas wa xyala ja proverbio it: «Moka wakan jawa kʼujoli oj yilkʼujoluk ja mulanumiki, pe aʼajyuk awuj ja xiwel bʼa Jyoba snajtil ja kʼakʼu» (Prov. 23:17). *

16. ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik ja yajni oj bʼutik jun solicitud bʼa aʼtel bʼa tyempo tsʼikan?

¹⁶ Bʼobʼta waxa kʼana oj ochan precursor regular ma oja tulyi jun tikʼe aʼtel bʼa tyempo  tsʼikan, jastal bʼa Betel. Yajni xa bʼutʼu jun solicitud, jel tʼilan oja wal jaman lek spetsanil ja sjobʼjelik jastal bʼa wa sakʼanil, ja yajel ekʼ gusto jun rato soka tojil modo (Heb. 13:18). ¿Jaxa ta ay jas akʼulunej bʼa kux ma bʼa mi lekuk sok mexa walyabʼ ja ansyanoʼik? Ta jach akʼulunej, kʼana yile akoltajel bʼa oj bʼobʼa waʼteltay ja Jyoba sok juna conciencia bʼa laman (Rom. 9:1; Gál. 6:1).

17. ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik ta ay jas wa xjobʼjikitik sbʼaja jmoj-aljeltiki?

¹⁷ Pe la jpensaraʼuktik lek bʼi ja gobyerno ay jas stima ja bʼa aʼtel wa xkʼulantik sbʼaja sGobyerno ja Dyosi sok wa sjobʼowe kitik sbʼaja jmoj-aljeltiki. ¿Tʼilan maʼ oj chʼak kaltik spetsanil ja jasa wa xnaʼatiki? La jpensaraʼuktik ja jas skʼulan ja Jesús yajni ajiyi sjobʼjelik yuja mandaranum bʼa Roma. Jani snocho ja rason ay «tyempo bʼa ajyel chʼabʼan sok tyempo bʼa kʼumanel» sok ayni ekʼele mini jas yala (Ecl. 3:1, 7; Mat. 27:11-14). Ja bʼa ekʼeleʼik jaw, wani skʼana bibo oj ajyukotik bʼa mi oj jchʼiktik wokol ja jmoj-aljeltiki (Prov. 10:19; 11:12).

18. ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik yajni ja ansyanoʼik wa sjobʼowekitik sbʼaj jun jmoj-aljeltik?

¹⁸ La jpensaraʼuktik bʼa pilan. La kaltik ay maʼ koʼel bʼa jun chaʼan mulal sok kabʼunejtik ja jas ekʼeli. Ja ansyanoʼiki ayni yiʼoje ja cholal bʼa yajel ajyuk sak ja kongregasyoni, ja yuj bʼobʼta ojni sjobʼekitik ja jasa kabʼunejtiki. ¿Jasa sjakʼjel oj katik yile mastoni ta jun kamigotik ja maʼ koʼel mulal ma june ja bʼa jpamilyatik? Ja Biblia wa xyala jun ixuk ma jun winik bʼa toj ay ‹wa xyala ja bʼa toji› wa xkʼan kaltik, wa xcholo ja smeranil (Prov. 12:17; 21:28). Ja yuj, ayni kiʼojtik ja cholal bʼa xcholjel yabʼye ja ansyanoʼik spetsanil ja jas ekʼeli, yaljel stojolil lek sok mi jas oj jnakʼtik. Ja yeʼnle ayiʼoje ja derecho bʼa snajel ja smeranili bʼa stsajel ja modoʼal mas lek bʼa skoltajel ja mulanum bʼa oj cha tojbʼuk ja jastal wa xyila sbʼaj soka Jyoba (Sant. 5:14, 15).

19. ¿Jasa oj xcholkabʼtik ja bʼa artikulo jakumi?

¹⁹ Ja David yala yabʼ bʼa orasyon ja Jyoba: «Ja weʼn wala gustoʼaxi ja waxa taʼayi smeranil ja bʼa yojol ja ixuk winiki» (Sal. 51:6). Ja yeʼn wani snaʼa ja jasa tʼilani jani ti oj ajyuk bʼa jkʼujoltik ja smeranil. Bʼa tuktukil modo ja bʼa jsakʼaniltiki, ja meran yaʼtijumotik ja Dyosi mini xleʼa jbʼajtik abʼal, jastalni wa xyala ja teksto ja bʼa yolomajel ja artikulo it. Pilan modo bʼa oj jetik tukotik ja yaʼtijumotik ja Dyosi jani sjejelyi ja smeranil ja ixuk winiki. Ja bʼa artikulo jakumi oj xcholkabʼtik jastal oj jkʼuluktik.