Ja bʼa tratado jaw cha yala oj kʼe ajyuk jun kʼole bʼa wa sbʼiʼilan Sociedad de Naciones. Ja jas wa skʼanawe skʼulajel ja «snikjel bʼa oj skoltay sbʼaje bʼa tuktukil país» sok «stajel lamanil sok bʼa mixa oj ajyuk wokol». Jitsan relijyonik bʼa wa xyalawe snochumane Kristo skoltaye. Ja Consejo Federal de las Iglesias de Cristo en América yalawe jani bʼi wan ‹yaljel ja sGobyerno ja Dyos ja bʼa luʼumi›. Ja rason jaw staʼa mas yip ja Sociedad de Naciones bʼa sjeka swinike ja bʼa Conferencia de la Paz de París. June ja maʼ ti ajyi ja bʼa tsomjelal jaw yala «jani senya bʼa skʼeʼulabʼil bʼa jun yajkʼachil sakʼanil ja bʼa luʼumkʼinal».

Ama jani skʼeʼulabʼil bʼa jun yajkʼachil jasunuk. Pe ja matik oj skʼuluke, mini jaʼuk ja matik ti ajyiye ja bʼa Conferencia de la Paz de París. Ja bʼa 1919, kʼe jun yajkʼachil aʼtel ja bʼa xcholjel yajni ja Jyoba yayi yip ja xchonabʼi bʼa mini kʼulaxel ajyi. Pe bʼajtan, ja jastal wa xtax ja Paklanumik bʼa Biblia tʼilan oj tukbʼuk bʼa jun modo jel chamyabʼjel.

Ja bʼa junta bʼa stsajel ja matik oj ajyuk olomal ja bʼa Sociedad Watch Tower Bible and Tract yalawe oj kʼulaxuk bʼa sábado 4 bʼa enero bʼa 1919. Ja bʼa tyempo jaw, ja Joseph Rutherford, ja maʼ wan stojel ja aʼtel ja bʼa yaʼtijumik ja Jyoba, mey smul lutubʼal preso ja bʼa Atlanta (Georgia, Estados Unidos) soka juke koltuman. Ja loʼil yiʼoje jani ta yeʼnto oj ochuke ja jmoj-aljeltik maʼ teye bʼa preso ma oj sleʼe pilan.

Ja jmoj-aljeltik Rutherford wa xcham skʼujol ja jas oj ekʼ sbʼaj ja Sociedad Watch Tower. Wani snaʼa jujuntik jmoj-aljeltik wa xyalawe mas lek oj stsaʼe pilan presidente. Ja yuj, tʼilan tsʼijbʼan jun karta bʼa sjekjelyi ja matik oj stsom sbʼaje bʼa yaljel a-stsaʼe ja Evander Coward. Bʼa yala jun bʼi winik jel «laman» sok «jel snaʼa jas oj skʼuluk», sok jani yaʼunejyi ja «sakʼanil ja Kajwaltiki». Pe jitsan jmoj-aljeltik yalawe oj majlaxuk wake ixaw bʼa oj stsaʼe maʼ oj ochuk ja presidente. Ja tsome abogadoʼik matik wane skoltajel ja jmoj-aljeltik teye bʼa preso jachni wa xcha spensarane. Takal takal kʼe mas ja kʼumali yajni wane xchapjel ja loʼil jaw.

 Pe ayni jas ekʼi bʼa lamxi ja kʼumali, jastalni yala mas tsaʼan ja jmoj-aljeltik Richard Barber. June ja maʼ ti ajyi kʼe yale: «Ja keʼn mi abogadoʼukon, pe wani xnaʼa bʼaya ja stojolil sbʼaja jas wan ekʼeli sok wa xnaʼa tʼusan sbʼaja ley sbʼaja matik toji. Ja jas wa skʼana ja Dyos jani toj oj ajyukotik. Bʼa oj jetik wa xjipa jkʼujoltik masni lek la jtsatik yajkʼachil ekʼele sok oj ochuk presidente ja jmoj-aljeltik Rutherford» (Sal. 18:25).

Ja Alexander Macmillan bʼa cha presoni ay, ja yeʼn julskʼujol ja jas ekʼ ja bʼa pilan kʼakʼu yajni ja jmoj-aljeltik stsaʼawe ja olomalik. Ja jmoj-aljeltik Rutherford skʼojtsin ja bʼa sat naʼits bʼa preso sok yayi jun karta ja Macmillan bʼa jekulbʼalyi ja jmoj-aljeltik Rutherford sbʼaja matik stsaʼawe. Ja Macmillan wego snaʼa jas wa stojolan. Ja jas wa stojolan ja jas tsʼijbʼubʼal sjeʼani yeʼnle stsajiye bʼa oj ochuke olomalik ja Joseph Rutherford sok ja Van Amburgh. Ja yuj ja jmoj-aljeltik Rutherford yeʼntoni oj ajyuk presidente.

Yajni ja waxake jmoj-aljeltik tito aye bʼa preso, ja tojik Paklanumik bʼa Biblia kʼe skʼan-eyi ja kristyano aya-e ja spirma-e bʼa oj sjek eyi ja gobyerno bʼa oj ajuk eluk ja matik teye bʼa preso. Ja jmoj-aljeltik winik sok ixuk bʼa mini xiwye stsomowe mas ja 700,000 pirmaʼik. Ja bʼa miércoles 26 bʼa marzo bʼa 1919, bʼajtanto oj skʼel-e ja pirmaʼik, aji eluk ja Rutherford soka juke jmoj-aljeltik.

Ja jmoj-aljeltik Rutherford yalyabʼ jujuntik yaljelik ja matik wan majlajelyuj, yala: «Wani xkʼuʼan ja jas ekʼel jbʼajtik kechantani wa xchapawotik bʼa oj kuchkujtik ja bʼa tyempo mas wokolik. [...] Ja jas wa skʼanawe ja jmoj-aljeltik mini jaʼuk oj yawe eluk ja matik teye ja bʼa preso. Ja it mini jaʼuk ja mas tʼilani. [...] Ja weʼnlexi jani tiroʼaniyex bʼa oj cholxuk ja smeranil, sok ja matik skʼulane ja bʼa it jelni ilxi slekilal».

Ja jastal yiʼaj sbʼej ja jas ekʼ sbʼaje ja jmoj-aljeltik xchiktes yeʼnani ja Jyoba wan stojel ja jastik junuki. Ja bʼa 14 bʼa mayo bʼa 1919, ja tribunal bʼa skʼeljel ta smule maʼ miyuk yala: «Ja matik leʼubʼal smule mini kʼulajiyile [...] ja jastal sbʼej oj kʼulajukyile, ja yuj kusji ja smule». Ja jmoj-aljeltik jelni leʼubʼalyile chaʼan smule, sok ojxanikan ajyi ay smule ja bʼa archibo lek kechanta ajiye perdon ma aji kombʼuk ja tyempo oj ajyuke preso. Chomajkil, mixani leji mas smule. Ja yuj, ja jwes Rutherford ya makunuk ja sjuʼun bʼa oj skoltay ja xchonabʼ ja Jyoba ja bʼa stiʼ sat ja Tribunal Supremo bʼa Estados Unidos, sok jach skʼulan bʼa jitsan ekʼeleʼik tsaʼan yajni el ja bʼa preso.

Ja jmoj-aljeltik Macmillan wa xjul skʼujol: «Mini kechan oj kan telan jkʼabʼtikon bʼa smajlajel ja Kajwaltik oj yiʼotikon bʼa satkʼinal. Jnaʼatikon tʼilan ay jas oj jkʼuluktikon bʼa snajel ja jasa mero wa skʼana oj skʼuluk ja Kajwaltiki».

 Ja jmoj-aljeltik matik teye ja bʼa yechalil wa xkʼelxi ja kaʼteltik mi kechan oj kʼe stul-e ja aʼtel skʼuluneje ja bʼa jitsan jabʼilik. ¿Jas yuj? Yujni ja janekʼ tyempo ajyiye preso chʼak chʼayjuk snajel ja jastik wa xyawe makunuk bʼa skʼuljel imprimir ja juʼunik. Ja it jelni triste yabʼjel, sok jujuntik jmoj-aljeltik wa sjobʼo sbʼaje ta tixa chʼakta ja xcholjeli.

¿Wanto maʼ xkan kristyano bʼa wa skʼana oj smaklaye ja sGobyerno ja Dyos wa xcholowe ja Paklanumik bʼa Biblia? Bʼa yajelyi sjakʼjel ja sjobʼjel it, ja jmoj-aljeltik Rutherford yala oj ya ekʼuk jun loʼil bʼa slokjel spetsanil ja kristyano. Ja Macmillan yala: «Ta mi maʼ waji, tixani chʼaka».

Ama ja jmoj-aljeltik Rutherford jel maloʼay, yani ekʼuk ja bʼa domingo 4 bʼa mayo bʼa 1919 ja loʼil it wa sbʼiʼilan, «La esperanza para la humanidad angustiada» bʼa Los Ángeles (California). Bʼa staʼa sbʼaje 3,500 kristyano sok jitsan mixa bʼobʼ ochuke. Ja bʼa pilan kʼakʼu, cha staʼa sbʼaj junuk 1,500 kristyano. Ja jmoj-aljeltik ajiyile ja sjakʼjel wane slejeli: ja kristyano wani skʼanawe oj snaʼe bʼa Dyos.

Ja jas skʼulane ja jmoj-aljeltik jaxani kan kulan ja jastal wa xcholowe ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba man jtyempotik.

Ja número 1 bʼa agosto bʼa 1919 ja bʼa rebista it bʼa inglés yala ja bʼa skʼeʼulabʼil bʼa septiembre oj ajyuk jun niwan tsomjelal ja bʼa Cedar Point (Ohio). Jun kerem Pakluman bʼa Biblia ti sbʼaj bʼa Misuri wa sbʼiʼilan Clarence Beaty wa xjul skʼujol: «Jpetsaniltikon jpensaraʼantikon tini oj ajyukotikon tiw». Jtaʼa jbʼajtikon mas ja 6,000 jmoj-aljeltik, bʼa mastoni ekʼ ja jastal wa xpensaraʼantikoni. Ja mas jel chamyabʼjel ja bʼa ekʼele jaw jani yuja yiʼaje jaʼ mas ja 200 kristyano ja bʼa mojan ja pampa jaʼ Erie.

 Ja bʼa 5 bʼa septiembre bʼa 1919, ja bʼa sjoʼil kʼakʼu ja bʼa tsomjelal, ja jmoj-aljeltik Rutherford ya ekʼuk ja loʼil it «Discurso a los colaboradores». Ja bʼa jaw, skʼulan anunsyar jun yajkʼachil rebista wa sbʼiʼilan The Golden Age. * Ja bʼa rebista it ayni yiʼoj «notisyaʼik jel tʼilan ja bʼa jtyempotik» sok jani wa xyaʼakan ja Biblia a-xchol jas yuj wa x-ekʼ ja jastik jel chamyabʼjel.

Nikji skʼujole ja Paklanumik bʼa Biblia mok xiwuke sok yajel makunuk ja yajkʼachil rebista ja bʼa xcholjel. Jun karta bʼa wa xcholo jastal oj kʼulaxuk ja aʼtel it: «Spetsanil ja matik yiʼoj jaʼ ajuluka kʼujolex jun niwan cholal skʼulajel ja aʼtel it sok kʼujolanik ja janekʼ oj bʼobʼuk bʼa xcholjel bʼa spetsanil ja luʼumkʼinali». Ja sjakʼjel jelni chamyabʼjel. Ja ixaw bʼa diciembre, ja cholumanik sbʼaja sGobyerno ja Dyos yaʼawe och juʼun mas ja 50,000 ja matik wa skʼanawe ja yajkʼachil rebista.

Bʼa xchʼakulabʼil ja 1919, ja xchonabʼil ja Jyoba cha tsoman xa aye sok yajkʼachil ekʼele staʼa yipe. Cha jitsani kʼotelxa smeranil ja jas alubʼalkan oj ekʼuk ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu. Ja bʼa Malaquías 3:1-4 wa xyala jastal oj ajuk och probar sok jastal oj sakbʼuk mas ja xchonabʼ ja Dyos. Pe ja bʼa tyempo jaw chʼaktani. Chomajkil, ja yaʼtijumik ja Jyoba elyeta ja bʼa «niwan babilonya» sok ja Jesús stʼojunej «ja moso mas jel toj ayi ja it ma‘ wa stalna sbʼaj leki» * (Apoc. 18:2, 4; Mat. 24:45, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi). Ja Paklanumik bʼa Biblia chapanxa aye bʼa oj skʼuluke ja aʼtel yalunej ja Jyoba.