1. ¿Jasa wa xya jkʼuʼuktik tixa aytik ja bʼa «stza‘anil kʼakʼu jumasa‘»?

TA POJKITIK tsaʼan ja bʼa 1914, sakʼanotik ja bʼa «stza‘anil kʼakʼu jumasa‘» bʼa luʼumkʼinal it (2 Tim. 3:1, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi, [YD]). Jpetsaniltik kabʼunejtik ja jastik wan ekʼel ja jas yalakan oj ekʼuk ja Jesús ja bʼa jtyempotiki: guerraʼik, waʼinik, terremotoʼik, chamelik, ja wan ipaxel ja malo sok wa x-iji spatik ja yaʼtijumik Dyos, ma tuk (Mat. 24:3, 7-9, 12; Luc. 21:10-12). Cha kilunejtik jastal ja smodo ja kristyano bʼa jach yala oj ekʼuk ja jekabʼanum Pablo (kʼela ja rekwagro «Jastale ja kristyano ja bʼa jtyempotik»). Ja yaʼtijumik ja Jyoba jkʼuʼunejtik lek teytik sakʼan ja bʼa «xchʼakulabʼil ja kʼakʼu jumasaʼ» (Miq. 4:1).

2. ¿Jasa sjobʼjelik jel tʼilan oj katikyi sjakʼjel?

² Yuja ekʼta jitsan jabʼil man ja 1914, ja it jani ja xchʼakulabʼil ja «stza‘anil kʼakʼu jumasa‘». Ja xchʼakelal ja luʼumkʼinal it jelxa mojan, ja yuj oj katikyi sjakʼjel bʼa chabʼ sjobʼjel it jel tʼilani: ¿Jasa oj ekʼuk ja bʼa xchʼakulabʼil ja «stza‘anil kʼakʼu jumasa‘»? Sok ¿jasa wa smajlay ja Jyoba oj jkʼuluktik ja wego?

3. Jastalni alubʼalkan ja bʼa 1 Tesalonicenses 5:1-3, ¿jasa oj yal-e ja chonabʼik?

³ (Kʼuman ja 1 Tesalonicenses 5:1-3 *). Ja Pablo staʼa tiʼal ja «skʼakʼu‘il ja kajwaltiki» ja Jyoba. Ja bʼa yaljel jaw,  jani wan yaljel ja bʼa styempoʼil oj kʼe ixtalajuk ja «niwan babilonya», bʼa jani kʼotel spetsanil ja relijyon mi meranuk ja bʼa luʼumkʼinal sok oj chʼak bʼa Armagedón (Apoc. 16:14, 16; 17:5, YD). Tʼusan bʼajtan oj kʼeʼuk ja ‹kʼakʼu› jaw, ja chonabʼik oj yal-e bʼobʼtayujile ja «mey abʼal kʼumal. chʼabʼan spetzanil». Ja gobyernoʼik bʼa chonabʼik ayni ekʼele junxtatik wa xyalawe ja yajni wa staʼawe tiʼal sbʼaja jastal lek oj yil sbʼaje spetsanil ja chonabʼik. * Pe ja abiso wa staʼa tiʼal ja Biblia tuk lek. ¿Jas yuj? Yujni yajni ja gobyernoʼik bʼa yibʼanal ja luʼumkʼinali xyalawe bʼobʼtayujile bʼa masxa mi oj ajyuk xiwel, jitsan kristyano oj skʼuʼuke. Pe ja smeranil jani oj kʼeʼuk «ja huocol [...] jel tzatz juntiro» bʼa «jun‘ita chʼaykʼujol» oj chʼak spetsanil (Mat. 24:21).

4. a) ¿Jastik mi xnaʼatik sbʼaja yaljel «mey abʼal kʼumal. chʼabʼan spetzanil»? b) ¿Jasa wanxa xnaʼatik sbʼaja jaw?

⁴ Wani xnaʼatik jujuntik jasunuk sbʼaja yaljel «mey abʼal kʼumal. chʼabʼan spetzanil». Pe ayni tuk bʼa mi xnaʼatik. Mi xnaʼatik jasa oj ijuke ja chonabʼik bʼa oj yal-e ja jaw sok jastal oj skʼuluke. Cha mi xnaʼatik ta kechanta jun ekʼele oj yal-e ma tikʼanxta. Chikan jas x-ekʼi, mokni kaʼ jbʼajtik loʼlajel sok skʼuʼajel ja gobyernoʼik ja bʼa chonabʼik oj yiʼejan ja lamanil bʼa luʼumkʼinal. Jaʼukto maʼ, wantikni smajlajel oj alxuk ja yaljel it, bʼa wa xchiktes mojanxa «ja skʼakʼu‘il» ja Jyoba.

5. ¿Jastal wa skoltayotik ja 1 Tesalonicenses 5:4-6 bʼa chapan oj ajyukotik ja bʼa «ja skʼakʼu‘il» ja Jyoba?

⁵ (Kʼuman ja 1 Tesalonicenses 5:4-6 *). Ja Pablo wa xyalakabʼtik jasa oj jkʼuluktik bʼa chapan oj ajyukotik ja bʼa «ja skʼakʼu‘il» ja Jyoba. Mok «lawaytik ja‘ jastal ja tuki», la ajyukotik kʼelan jakan sok chapan. Jun sjejel, tʼilan kʼelan jakan la ajyukotik bʼa mok jchʼik jbʼajtik soka politika bʼa luʼumkʼinali sok jachuk mixa toj oj ajyukotik. Ta wa xkʼulantik, ojni jetik teytik bʼa sparte «ja mundo» (Juan 15:19). Wa xnaʼatik kechan ja sGobyerno ja Dyos oj yijan ja lamanil ja bʼa luʼumi.

6. ¿Jasa oj jkʼuluktik bʼa skoltajel ja tuk sok jas yuj?

⁶ Pe mi kechan kʼelan jakan oj ajyukotik ja keʼntiki, cha wa xkʼanatik kʼelan jakan aʼajyuke ja tuk, wa xkʼan kaltik, skoltajel bʼa oj snaʼe ja jas wa xyala ja Biblia sbʼaja jas oj ekʼ sbʼaj ja luʼumi. La juljkʼujoltik yajni  kʼeta ja niwan wokoli, mixa tyempoʼuk bʼa slejel ja Jyoba. Ja yuj, jel tʼilan ja xcholjeli. *

7. ¿Jasa wa smajlay ja Jyoba oj jkʼuluktik ja wego?

⁷ Ja bʼa tʼusanxta tyempo wa xkan oj jakuk «ja skʼakʼu‘il» ja Jyoba, ja yeʼn wa skʼana latsan aʼajyukotik ja bʼa xcholjeli. Jel tʼilan la kiltik ta meran latsan aytik «ja ba yatel ja Cajualtiqui» (1 Cor. 15:58). Yajni ja Jesús staʼa tiʼal ja jastik oj ekʼuk ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu, yala ja jas skʼuluk ja yaʼtijumik ja Dyos. Yala: «Jel ni tʼilan oj loiltaxuc ba spetzanil ja lugar jumasa ja abal it jel tzamali» (Mar. 13:4, 8, 10; Mat. 24:14). La jpensaraʼuktik ja it: kada ekʼele wala eltik xcholjel, wantik yajel kʼot smeranil ja jas alubʼalkan ja bʼa Biblia.

8. ¿Jastal wa xchiktes wan kʼiʼel ja xcholjel bʼa sGobyerno ja Dyosi?

⁸ Jabʼil jabʼil, mas kristyano wa smaklaye ja lekil notisya sbʼaja sGobyerno ja Dyos. La kiltik jastal jitsanbʼel bʼa yibʼanal ja luʼumi ja cholumanik bʼa Gobyerno it ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu. Ja bʼa 1914, kechanto ay 5,155 cholumanik bʼa 43 país. Jaxa bʼa jtyempotiki, ayotikxa junuk 8,500,000 cholumanik bʼa 240 país sok territorioʼik. Pe ja kaʼteltiki mito xchʼaki. Tʼilan mok katikan yaljel kechantani ja sGobyerno ja Dyos yeʼn oj stojbʼes ja swokol ja kristyano (Sal. 145:11-13).

9. ¿Jas yuj tʼilan mi oj katikan xcholjel ja sGobyerno ja Dyos?

⁹ Mini oj katikan xcholjel manto xyala ja Jyoba ti wa xchʼaka. ¿Janekʼto tyempo wa xkanyuj ja kristyano bʼa snajel sbʼaj ja Jyoba soka Jesukristo? (Juan 17:3). Mi xnaʼatik. Ja jas wa xnaʼatik jani yuja mito kʼeʼeluk ja niwan wokoli, spetsanil ja kristyano «ja maʼ tʼujpinubal nii ba oj sbajuque ja sacʼanil jau mi ni nunca huax chʼaqui» ojni bʼobʼ smaklaye ja lekil notisya (Hech. 13:48). ¿Jastal oj jkoltaytik ja kristyanoʼik it ja bʼa tʼusanxta tyempo kaneli?

10. ¿Jas jkoltajeltik yaʼunejkitik ja Jyoba bʼa oj jetikyi ja smeranil ja kristyano?

¹⁰ Ja Jyoba wan yajel makunuk ja xchonabʼ bʼa yajelkitik ja jas wa xmakunikujtik  bʼa sjejelyi ja kristyano ja smeranil. Jun sjejel, yibʼanal ja semanaʼik wa xchapawotik soka tsomjelal bʼa yoj semana, bʼa wa xnebʼatik jasa oj kaltik ja bʼa bʼajtan ulatanel sok ja bʼa kumxel ulatanel, sok jastal skʼulajel jun estudio bʼa Biblia. Ja xchonabʼ ja Jyoba cha yaʼunejkitik ja jyamkʼabʼtik bʼa sjejeli. Ja it jumasaʼ wa xbʼobʼ skoltayotik ja bʼa modoʼik it:

• bʼa yajel kʼeʼuk loʼilik,

• bʼa snikjel ja skʼujol ja kristyano,

• bʼa snikjel skʼanjel snebʼjel mas ja kristyano,

• sjejel ja smeranil yajni wa xkʼulaxi ja estudio bʼa Biblia sok

• slokjel ja matik wane snebʼjeli bʼa ochel ja bʼa jsitiotik bʼa Internet sok ja bʼa Naʼits bʼa Tsomjelal.

Ama ay kiʼojtik ja yamkʼabʼalik it, tʼilan oj katik makunuk. * Jun sjejel, ta wantik loʼil sok june bʼa wa smaklay lek sok wa xkaʼatikan yi jun tratado ma rebista, ja yeʼn oj bʼobʼ skʼumuk bʼa oj snaʼ mas man la kumxitiksok. Jujune ja keʼntik kiʼojtik ja cholal bʼa xcholjel yibʼanal ja ixawik.

11. ¿Jas yuj chapubʼal bʼa Internet yajel estudio?

¹¹ La kiltik jas pilan modo ja Jyoba wan skoltajel ja kristyano bʼa snajel ja smeranili. Ja bʼa jw.org^®, wani x-axi estudio bʼa Biblia. * ¿Jas yuj chapubʼal? Yibʼanal ja ixawik, jitsan mil kristyano bʼa spetsanil ja luʼumi wa sleʼawe estudio jach bʼa Internet. Ja estudio bʼa Biblia wa skʼapa ja jsitiotiki, ja kristyano wani xbʼobʼ snebʼe ja smeranil ja bʼa Yabʼal ja Dyos. Jujuntik kristyano bʼa wa xtaʼatik loʼil bʼobʼta mi jel skʼanawe ja oj katikyi jun estudio bʼa Biblia. Ta jachuk, la jetikyi ja jsitiotik ma la jektikyi jun link ja bʼa skʼumali.

12. ¿Jasa wa xbʼobʼ nebʼxuk ja bʼa estudio bʼa Internet?

¹² Ja bʼa estudio it wa staʼa tiʼal loʼilik jastal bʼa Biblia soka yajwali, ja kristyanoʼik mas tʼilan wa staʼa tiʼal ja Biblia sok ja smajlajel wa xyaʼa. Spaklajel ja jastik it, ja kristyano oj snebʼ ja it:

• jastal wa skoltayotik ja Biblia,

• machunkiluk ja Jyoba, ja Jesús soka anjelik,

• jas yuj ja Dyos skʼulan ja kristyano sok

• jas yuj jel ja wokoli soka malo.

Ja bʼa estudio it cha wa xpaklaxi ja jastik it:

• jasa oj skʼuluk ja Jyoba bʼa oj xchʼaysnajel ja wokoli soka chamelali,

• jastal oj ya sakʼwuk ja chamwiniki sok

• jastal ja gobyernoʼik bʼa luʼumi ja oj slokʼoluk ja sGobyerno ja Dyos.

13. Cholo ta ja estudio bʼa Internet wa slokʼolan ja wa xkʼulantik bʼa naʼits naʼits.

¹³ Ja yajel estudio bʼa Internet mini ja wa slokʼolan ja wa xkʼulantik bʼa naʼits naʼitsi. Ja Jesús yaʼunejkitik ja chaʼan cholal bʼa yajel och nebʼuman ja kristyano. Wa xkʼanatik ja kristyano wa x-ochye ja bʼa jsitiotik bʼa Internet a-skʼumuke ja temaʼik wa xtax ja bʼa estudio bʼa Internet, bʼa chaʼanyabʼalil ayil-e ja jas wa snebʼawe sok snajel mas. Ta jach ekʼi, bʼobʼta oj skʼan-e oj ajukyile yuj jun choluman jun estudio bʼa Biblia. Ja bʼa xchʼakulabʼil kada xetʼanik, wa xlokxi ja kʼumuman bʼa a-skʼan maʼ oj ulatajuk bʼa oj koltajuk snebʼjel mas. Spetsanil ja kʼakʼujik, bʼa yibʼanal ja luʼum wani skʼanawe ja bʼa jsitiotik bʼa Internet tʼusan mi junuk 230 solicitud bʼa estudio bʼa Biblia. Jelni tʼilan ja kristyano oj yiʼe jun estudio ja jastalni ja snesesidaʼe.

14. Jastalni yala ja Jesús ja bʼa Mateo 28:19, 20, ¿jasa wa xkʼujolantik skʼulajel, sok jas yuj?

¹⁴ (Kʼuman ja Mateo 28:19, 20). Yajni wa xkaʼatik ja estudio bʼa Biblia, tʼilan oj jkʼujoluktik bʼa yajel och nebʼuman sok sjejelyi bʼa skʼuʼajel spetsanil ja mandar yaʼa ja Jesús. Jel tʼilan oj koltaytike bʼa ayabʼye stojol ja stʼilanil bʼa ajyel bʼa sparte ja Jyoba soka sGobyerno. Ja it wa stojolan slejel modo snikjel ja skʼujole bʼa yajel makunuk ja jas wa snebʼawe, yajelyi ja sakʼanile ja Jyoba sok yijel jaʼ. Jachuk oj kanuke sakʼan ja bʼa skʼakʼujil ja Jyoba (1 Ped. 3:21).

15. ¿Bʼa jasa mixa ay kiʼojtik tyempo, sok jas yuj?

¹⁵ Jastalni kilatikta, jelxa mojan oj chʼakuk ja luʼumkʼinal it. Ja yuj, mixa ay mas tyempo bʼa yajelyi estudio ja matik mi skʼanawe oj ochuke snebʼuman ja Kristo (1 Cor. 9:26). Ja kaʼteltik jel tʼilan, pes jelto jitsan ja matik wa skʼanawe oj smaklaye ja lekil rason bʼa sGobyerno ja Dyos bʼajtanto oj jakuk ja chʼakelali.

16. Jastalni wa xyala ja Apocalipsis 18:2, 4, 5, 8, ¿jasa tʼilan oj jkʼuluktik jpetsaniltik? (Kʼela ja nota).

¹⁶ (Kʼuman ja Apocalipsis 18:2, 4, 5, 8). Ja bʼa bersikuloʼik it wa xyalakabʼtik jasa mas wa skʼanakitik ja Jyoba. Spetsanil ja yaʼtijum Dyos tʼilan la elkotik juntiro ja bʼa Niwan Babilonia. Bʼobʼta ja maʼ wan yijel jun estudio bʼa Biblia ti ajyi bʼa jun relijyon bʼajtanto oj snebʼ ja smeranili. Bʼobʼta wa xwajye ja bʼa jastik wa skʼulane ja relijyonik, wa skʼulane aʼtelik ma wa xyaʼawe takʼin. Bʼajtanto oj ajukyi ja sjobʼjelik bʼa oj ochuk choluman mito yiʼojuk jaʼ, tʼilan oj yakan spetsanil ja jastik ti chʼikan soka relijyon mi meranuki. Ojni skʼuluk jun karta bʼa mixa ti oj ajyuk ma slejel pilan modo bʼa oj elkan bʼa spetsanil ja jas wa skʼulan ajyi ja yiglesya ma chikan jas tsome bʼa tey bʼa sparte ja Niwan Babilonia. *

17. ¿Jas tikʼe aʼtel tʼilan mok jkʼuluktik ja yaʼtijumotik Dyos, sok jas yuj?

¹⁷ Ja meran yaʼtijumik Dyos tʼilan oj snaʼe ta mi ti chʼikanuk ja Niwan Babilonia ja bʼa yaʼtele (2 Cor. 6:14-17). Jun sjejel, mi oj aʼtijukotik bʼa jun iglesya. Chomajkil, ta wantik aʼtel bʼa jun empresa, mini oj cha jkʼuluktik aʼtelik bʼa ja wa xyawe makunuk bʼa stoyjel ja relijyon mi meranuk. Sok ta keʼn jbʼajtik jun negosyo, mini oj jkʼaptik cha mi oj jkʼuluktik aʼtelik bʼa ti chʼikan  soka Niwan Babilonia. ¿Jas yuj mi xkʼulantik? Yujni mi xkʼana oj chʼik jbʼajtik ja bʼa jas wa skʼulane soka smule ja tsomeʼik ti chʼikan ja relijyonik bʼa kuxni ay ja bʼa stiʼ sat ja Dyos (Is. 52:11). *

18. ¿Jasa skʼulan jun jmoj-aljeltik yajni aljiyabʼ oj aʼtijuk bʼa jun iglesya?

¹⁸ Jitsanxa jabʼil, june maʼ wa stupu aʼtijumik skʼanayi jun ansyano bʼa ayiʼoj jun negosyo bʼa aljiyabʼ oj skʼuluk jun aʼtel bʼa kalpintero bʼa jun iglesya ja bʼa chonabʼ bʼa kulani. Ja maʼ wa stupu aʼtijumi wani snaʼa ja jmoj-aljeltik yalunej mini oj aʼtijuk bʼa jun iglesya. Pe ja bʼa ekʼele it tʼilan wa skʼana june maʼ oj aʼtijuk. Ama jachuk, ja jmoj-aljeltik jani skʼuʼan ja rasonik bʼa Biblia sok mi skʼulan ja aʼteli. Ja bʼa pilan semana, ja peryodiko ja bʼa lugari ya kʼe jun poto bʼa pilan kalpintero wan yajel ochuk jun krus ja bʼa iglesya jaw. Lekukxta ja jmoj-aljeltik skʼulan, bʼobʼta yeʼn oj eluk ja bʼa peryodiko. La jpensaraʼuktik janekʼto oj staʼ tiʼal malo ja kongregasyon sok jastal maʼ oj yabʼ ja Jyoba.

19, 20. a) ¿Jasa jnebʼatikta? b) ¿Jasa mas oj jnebʼtik?

¹⁹ Jastalni alubʼal oj ekʼuk, ja jas jel chamyabʼjel ojxta ekʼuk ja bʼa luʼumkʼinali jani ja yaljel «mey abʼal kʼumal. chʼabʼan spetzanil». Pe ja Jyoba sjeʼunejkitik ja chonabʼik mini oj lajxukyujile ja meran lamanil bʼa tolabida. ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik bʼajtanto oj ekʼuk sok oj jakuk ja chʼakelal junta chʼay kʼujoli? Ja Dyosi wa smajlay latsan oj ajyukotik bʼa xcholjel ja sGobyerno sok slejel modo bʼa yajel och nebʼuman ja kristyano. Pe cha tʼilan mi oj jchʼik jbʼajtik ja bʼa relijyon mi meranuk. Ja it tini chʼikan yajelkan juntiro ja tsomeʼik ti chʼikan soka relijyonik mi meranuk sok yiljel ja kaʼteltik wa xkʼulantik ta mi ti chʼikanuk soka Niwan Babilonia.

²⁰ Ayto mas ja jas oj ekʼuk ja bʼa xchʼakulabʼil «ja kʼakʼu jumasaʼ» sok ayto mas jastik wa skʼana oj jkʼuluktik ja Jyoba. ¿Jastik junuk? Sok ¿jastal oj xchap jbʼajtik soka jastik jakumi? Oj jpaklaytik bʼa artikulo jakum.