1, 2. a) ¿Jasa ojtikxta yal-e ja chonabʼik? b) ¿Jas sjobʼjelik tʼilan oj katikyi sjakʼjel?

LA JPENSARAʼUKTIK ja chonabʼik yalaweta «mey abʼal kʼumal. chʼabʼan spetzanil». Bʼobʼta oj stoy sbʼaje mini bʼa ajyel lamanil ja bʼa luʼumkʼinal jastal ja wego. Sok oj ya jkʼuʼuktike mixani jas wa skʼulan palta. Pe ja smeranili mini jas oj bʼobʼ skʼuluke soka jas ojxta ekʼuk. ¿Jas yuj? Yujni ja Biblia wa xyala: «Jun‘ita chʼaykʼujol oj bʼojtuk ja sjomjeli [...] mi oj bʼobʼuk oj spak ajnel» (1 Tes. 5:3, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi, [YD]).

² Yuja bʼa jaw, ay jujuntik sjobʼjel tʼilan oj katikyi sjakʼjel: ¿Jas oj ekʼuk ja bʼa yoj «huocol [...] jel tzatz juntiro»? ¿Jasa wa skʼana oj jkʼuluktik ja Jyoba? Sok ¿jastal oj bʼobʼ jchap jbʼajtik ja wego bʼa toj oj ajyukotik soka Jyoba ja bʼa yoj tsatsal wokoli? (Mat. 24:21).

3. Jastalni wa xyala ja Apocalipsis 17:5, 15-18, ¿jastal oj xchʼaysnajel ja Dyos ja ‹Niwan Babilonia›?

³ (Kʼuman ja Apocalipsis 17:5, 15-18). Ja ‹Niwan Babilonia› oj chʼayjuk snajel. Jastalni kalatikta, mini jas oj bʼobʼ skʼuluke sbʼaja jas oj ekʼuk ja bʼa jutsʼin jaw. ¿Jas yuj? Yujni ja Dyos oj ya och yile «ja bʼa skʼujole skʼulajel ja  spensar ja yeʼn». ¿Jasunkiluka jaw? Xchʼayjel snajel spetsanil ja relijyon mi meranuk, cha tini chʼikan ja matik wa xyalawe snochumane Kristo. Ja Dyos oj ya ochuk ja pensar it ja bʼa skʼujol ja «tan chan chac ja yelahuili» bʼa «lajune scacho». Ja lajune skacho ja wa senyaʼan ja gobyernoʼik wa skoltaye ja «tan chan», ja it jaʼa Naciones Unidas (Apoc. 17:3, 11-13; 18:8). Yajni ja gobyernoʼik xkʼe yixtalaʼuke ja relijyon mi meranuk wa stojolan kʼeta ja tsatsal wokol. Ojni ekʼ bʼa yibʼanal ja luʼum bʼa junta chʼaykʼujol sok xiwela sbʼaj.

4. a) ¿Jasa rasonik oj staʼe ja chonabʼik bʼa xchʼayjel snajel ja relijyonik mi meranuk? b) ¿Jasa bʼobʼta oj skʼuluke ja matik ti ajyiye bʼa relijyoniki?

⁴ Mi xnaʼatik jas rasonik oj staʼe ja chonabʼik bʼa xchʼayjel snajel ja Niwan Babilonia. Bʼobʼta ja chonabʼik oj yal-e ja relijyoniki yeʼn wa xtimwaniye bʼa mi oj ajyuk lamanil sok tikʼanxta wa xchʼika sbʼaje bʼa politika. Ma bʼobʼta oj yal-e jelxa rikoʼe sok jelxa sjastik sbʼaje (Apoc. 18:3, 7). Pe lajansok sbʼejni spensarajel mini oj chʼak chʼayuk snajel ja matik teye ja bʼa relijyon ja yajni xkʼe ixtalajuke yuja chonabʼik. Lajansok ja chonabʼiki jani oj xchʼay-e snajel yibʼanal ja relijyoniki. Yajni chʼayta ja relijyonik, ja matik teye tiw ajyi oj kʼot snaʼe mi bʼobʼyujile ja jas skʼapawe ja matik wa xtojwaniye sok bʼobʼta oj yawekan ja srelijyone ja kristyano.

5. ¿Jasa skʼapunej ja Jyoba sbʼaja tsatsal wokol, sok jas yuj?

⁵ Ja Biblia mi xyala janekʼ tyempo oj albʼuk ja xchʼakelal ja Niwan Babilonia, pe ja jasa wa xnaʼatik mini oj albʼuk (Apoc. 18:10, 21). Ja Jyoba skʼapunej oj «scom» ja tsatsal wokol bʼa oj kanuke sakʼan «ja matic tzaubale» soka relijyon smeranili (Mar. 13:19, 20). Pe ¿jasa wa skʼana oj jkʼuluktik ja Jyoba ja yajni xkʼe ja tsatsal wokol soka guerra bʼa Armagedón?

6. ¿Jasa wa smajlay oj jkʼuluktik ja Jyoba?

⁶ Jastalni kilatik ja bʼa artikulo ekʼta,  ja Jyoba wa smajlay oj katikan juntiro ja jas ti chʼikan soka Niwan Babilonia. Pe aytoni jas mas oj jkʼuluktik. Tʼilani pwesto oj ajyukotik bʼa mi oj katikan yaʼteltajel ja Dyos. La kiltik chabʼ modo bʼa skʼulajel.

7. a) ¿Jastal wa xjeʼatik wa xkʼuʼantik tsʼikan lek ja jastik toj yaʼunejkan kulan ja Jyoba? b) Jastalni wa xyala ja Hebreos 10:24, 25, ¿jas yuj jel tʼilan mok katikan stsomjel jbʼajtik, pe masto ja wego?

⁷ Bʼajtan, tʼilani oj jkʼuʼuktik tsʼikan lek ja jastik toj yaʼunejkan kulan ja Dyos. Mokni jkʼuluktik ja jas wa skʼulan ja luʼumkʼinali. Jun sjejel, mini lek xkilatik chikan jas tikʼe wayel sok winik, bʼa tini chʼikan ja nupanel winik sok winik, ixuk sok ixuk sok tuk modoʼalik wa skʼulane (Mat. 19:4, 5; Rom. 1:26, 27). Xchabʼil, tʼilani oj jtoytik ja Dyos lajan soka jmoj-aljeltik. Wa xkʼulantik chikan bʼa wala taxtik, bʼa Naʼitsik bʼa Tsomjelal, ta ay stʼilanil, bʼa snaj jmoj-aljeltik ma nakʼan. Chikani jas x-ekʼi, mok katikan stsomjel jbʼajtik bʼa stoyjel ja Dyos. Tʼilan oj jkʼuluktik yuja «jel xa ni mojan ja cʼacʼu» (kʼuman ja Hebreos 10:24, 25).

8. ¿Jasa bʼobʼta oj tukbʼuk ja bʼa jas oj jcholtiki?

⁸ Ja bʼa yoj tsatsal wokoli bʼobʼta ojni tukbʼuk ja jas wa xcholotik. Ja wego wa xcholotik ja lekil notisya bʼa sGobyerno ja Dyos sok wa xleʼatik modo yajel och nebʼuman. Pe bʼobʼta jamanxa lek oj kaltik ja bʼa tyempo jaw, bʼa wa xya slaj sbʼaj ja Biblia niwak bʼat (Apoc. 16:21). Bʼobʼta oj kaltik ja xchʼakelal ja sluʼumkʼinal ja Satanás ojni ekʼuka. Soka tyempo, oj jnatik jasa mero oj jcholtiki sok jastal oj jkʼuluktik. ¿Jato maʼ oj katik makunuk ja yamkʼabʼalik wantik yajel makunuk bʼa ayxa mas ja 100 jabʼil, ma oj jtukbʼestik? Tʼilani oj jmajlaytik bʼa snajel. Chikani jastal, lajansok ojni ajukitik ja cholal bʼa xcholjel sok mini tʼun xiwel ja skastigo ja Jyoba (Ezeq. 2:3-5).

9. ¿Jasa bʼobʼta oj skʼuluke ja chonabʼik yajni xyabʼye ja jas oj jcholtiki, pe jasa wa xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek?

⁹ Bʼobʼta ja chonabʼik oj sleʼe modo oj yaʼotike chʼabʼan bʼa tolabida yuja jas oj jcholtiki. Jastalni wa xjipa jkʼujoltik bʼa Jyoba ja wego ja bʼa xcholjeli, cha tʼilani oj jkʼuluktik ja bʼa tyempo jaw. Wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek jDyostiki ojni yakitik ja kiptik bʼa skʼulajel ja jas wa skʼana (Miq. 3:8).

10. Jastalni wa xyala ja Lucas 21:25-28, ¿jasa oj skʼuluke jitsan kristyano yajni xyilawe ja jas oj ekʼuk ja bʼa tsatsal wokoli?

¹⁰ (Kʼuman ja Lucas 21:25-28). Ja bʼa tsatsal wokoli, ja kristyanoʼik jel oj xiwuke ja yajni xyilawe mixa xmakuni ja jas wa sjipawe skʼujoli. «Mi oj snaa jas oj scʼuluque ja cristiano» sok jelni oj xiwuke oj chamuke ja yajni xkʼe ja tyempo mas jel wokol bʼa mini ekʼeluk man kujlaji ja luʼumi (Sof. 1:14, 15). Anto, bʼobʼta masxani wokol ja sakʼanili, cha jachni ja yaʼtijumotik Dyos. Bʼobʼta ojni kitik wokol yuja mi sbʼajukotik ja luʼumkʼinali. Bʼobʼta mini oj jtatik jujuntik bʼa jel xmakunikujtik.

11. a) ¿Jas yuj kechanxta oj waj skʼujole jmoktik ja kristyano? b) ¿Jas yuj mi sbʼejuk oj xiwkotik ja bʼa tsatsal wokoli?

¹¹ Oj eljul ja tyempo, ja matik yilawe chʼak ja srelijyone jelni oj tajkuke ja yajni xyilawe ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba waneto skʼulajel ja yaʼtele. ¡Jelni maʼ oj ajyuk buya bʼa spetsanil ja lugar, cha jachni ja bʼa paginaʼik bʼa loʼilanel bʼa Internet! Ja chonabʼik soka smandaranum, ja Satanás,  jel oj yilkʼujolukotike yuja jaxtani ja jrelijyontik ja mito xchʼaki. Mitoni xbʼobʼyujile ja jas wa skʼanawe bʼa xchʼayjel snajel ja relijyonik. Ja yuj kechanxta oj waj skʼujole bʼa keʼntik. Ja bʼa jutsʼin jaw, ja chonabʼiki yeʼn oj kʼotuke ja Gog bʼa Magog. * Oj stsom sbʼaje bʼa jel tuk oj yixtalaʼuke ja xchonabʼil ja Jyoba sok bʼa oj xchʼay-e snajel (Ezeq. 38:2, 14-16). Yuja mi xnaʼatik jasa mero oj ekʼuki, bʼobʼta oj jchamjkʼujoltik spensarajel ja jas oj ekʼuki. Pe ay jun jasunuk wa xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek: mini sbʼejuk oj xiwkotik ja bʼa tsatsal wokoli, pes ja Jyoba oj yalkabʼtik ja jas oj jkʼuluktik bʼa oj kankotik sakʼan (Sal. 34:19). Oj kʼekotik tekʼan sok oj jach ja kolomtik yujni ‹jel xa mojan ja ora oj ajuk elkotik libre›. *

12. ¿Jastal wa xchapawotik «ja moso mas jel toj ayi ja it ma‘ wa stalna sbʼaj leki» ja bʼa tsatsal wokoli?

¹² «Ja moso mas jel toj ayi ja it ma‘ wa stalna sbʼaj leki» wani yajelkitik ja chapjelal bʼa toj oj ajyukotik soka Jyoba ja bʼa yoj tsatsal wokoli (Mat. 24:45, YD). Skʼulunej bʼa tuktukil modo, pe la jpensaraʼuktik june ja bʼa jawiki: ja niwan tsomjelalik bʼa oxe kʼakʼu ja bʼa 2016 man 2018. Ja it jumasaʼ skoltunejotik bʼa oj jetik mas ja modoʼalik oj makunukujtik malan wan mojxeljan ja skʼakʼuʼil ja Jyoba. La kaʼ juljkʼujoltik bʼa tʼusanta ja bʼa jaw.

13. ¿Jastal oj bʼobʼ jetik mas toj ayotik soka Jyoba, sok jas yuj tʼilan oj jkʼuluktik man wego?

¹³ Ja ajyel toj. Ja niwan tsomjelal bʼa oxe kʼakʼu bʼa 2016 sbʼiʼilan «La ajyukotik toj soka Jyoba». Sjeʼakitik tojni oj ajyukotik ta kʼubʼan ayotik soka Jyoba. Ya juljkʼujoltik wala mojxitik soka Dyos ja bʼa orasyon soka mi xkaʼatikan spaklajel ja Yabʼali. Ja it ojni ya ja kiptik bʼa oj kuchkujtik ja bʼa wokolik jel tsatsi. Yajni wan mojxeljan ja xchʼakelal ja sluʼumkʼinal ja Satanás, ojni och probar ja jastal toj ayotik soka Dyos sok ja sGobyerno. Bʼobʼta mini oj ajukotikan tselajel (2 Ped. 3:3, 4). Pe jani yuja mi xchʼika jbʼajtik. Tʼilani oj jetik mas ja modoʼal it bʼa toj oj ajyukotik soka Jyoba ja bʼa tsatsal wokoli.

14. a) ¿Jasa oj tukbʼuk ja maʼ wa stojowe ja aʼtel? b) ¿Jas yuj tʼilan oj ajyukotik toj?

¹⁴ Ja jmoj-aljeltik maʼ wa stojowe ja aʼtel ja wego mixani yeʼn oj stoj-e ja bʼa yoj tsatsal wokoli. Bʼa jun jutsʼin mi xnaʼatik, ja matik tsaʼubʼale bʼa tito aye bʼa luʼum oj ijuke bʼa satkʼinal bʼa tiroʼanel ja bʼa guerra bʼa Armagedón (Mat. 24:31; Apoc. 2:26, 27). Ja it wa stojolan mixa ti oj ajyuke jmoktik ja Tsome Tojwanumi. Pe anima, chapani oj ajyuk ja xchonabʼ ja Dyos, yujni oj ajyuk jmoj-aljeltik bʼa chapane ja bʼa pilan chejik. Tʼilan oj jetik toj ayotik skoltajel ja jmoj-aljeltik it sok skʼuʼajel ja jas oj yal-e yujni ti jakel bʼa Dyos. Kechantani jachuk oj kankotik sakʼan.

15. ¿Jastal oj kuchkujtik mas, sok jas yuj jel tʼilan skʼulajel ja wego?

¹⁵ Ja mi x-el jganatik. Ja yolomajel ja niwan tsomjelal bʼa oxe kʼakʼu bʼa 2017 sbʼiʼilan «¡Mok eluka gana!». Skoltayotik  bʼa mok eluk jganatik ja yoj wokolik. Jnebʼatik ja modoʼal it mini kechan wa xjeʼatik ja yajni mey wokol sok wani xbʼobʼ jetik mas ta wa xjipa jkʼujoltik bʼa Jyoba (Rom. 12:12). Mok chʼay jkʼujoltik ja kʼapjelal it bʼa Jesús: «Ja matic oj cuch yujil ja huocoli hasta man xcʼot ticʼan ja tiempo jahui, yenle ni ja maʼ oj cʼulajuque librari» (Mat. 24:13). Ja kʼapjelal it wa stojolan tʼilan toj oj ajyukotik ama chikan jas wokol wan ekʼel jbʼajtik. Ja mi x-el jganatik ja wego masni tsats oj ajyukotik ja yajni x-eljul ja tsatsal wokoli.

16. ¿Jasa wa skoltayotik bʼa mok xiwkotik, sok jastal oj bʼobʼ jetik mas ja wego?

¹⁶ Mok xiwkotik. Ja bʼa 2018, ja yolomajel ja niwan tsomjelal bʼa oxe kʼakʼu sbʼiʼilan «¡Mok xiwan!». La ka juljkʼujoltik ja mila xiwtiki mi jaʼuk yuja jas wa xnaʼatik skʼulajeli, jani sjipjel jkʼujoltik bʼa Jyoba, jastalni ja mi x-el jganatik. ¿Jas oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa sjipjel jkʼujoltik mas bʼa yeʼna? Skʼumajel ja Biblia kada kʼakʼu sok spensarajel jastal ja Dyos skoltay ja yaʼtijum ja bʼa najate (Sal. 68:20; 2 Ped. 2:9). Yajni ja chonabʼik xyixtalanotik ja bʼa tsatsal wokoli, tʼilani mi oj xiwkotik sok mastoni oj jipjkʼujoltik bʼa Jyoba (Sal. 112:7, 8; Heb. 13:6). Ta wa xjipa jkʼujoltik bʼa yeʼna ja wego, mini oj xiwkotik ja yajni xkʼe yixtalaʼukotik ja Gog. *

17. ¿Jas yuj mi oj xiwkotik ja bʼa Armagedón? (Kʼela ja dibujo ja bʼa skʼeʼulabʼil bʼa spatiki).

¹⁷ Jastalni yala ja bʼa artikulo ekʼta, jitsan bʼa keʼntik tini ajyelotik sakʼan ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu. Pe wani xcha jmajlaytik oj kankotik sakʼan ja bʼa tsatsal wokoli. Ja guerra bʼa Armagedón jani oj xchʼaysnajel ja luʼumkʼinal it. Pe mokni xiwkotik yujni jaʼ sguerra ja Dyos (Prov. 1:33; Ezeq. 38:18-20; Zac. 14:3). Yajni ja Jyoba xyaʼa ja mandari, ja Jesukristo yeʼnani oj stoj ja guerra. Cha ojni koltanuk ja matik tsaʼubʼale tixa aye bʼa satkʼinali sok jitsan anjel. Jani skontraʼe ja Satanás, ja pukujik soka kristyanoʼik bʼa luʼumi (Dan. 12:1; Apoc. 6:2; 17:14).

18. a) ¿Jasa kʼapjelal yaʼunejkitik ja Jyoba? b) ¿Jastal wa skoltayotik ja Apocalipsis 7:9, 13-17 bʼa mi oj xiwkotik ja bʼa tyempo jakumi?

 ¹⁸ Ja Jyoba yaʼunejkitik ja kʼapjelal it: «Chikan jas arma kʼulubʼal bʼa wa skontraʼana mini oj bʼobʼyuja» (Is. 54:17). «Jitzan lec ja cristiano» bʼa yaʼtijumik toj ja Jyoba oj ekʼuke ja bʼa «huocol [...] jel tzatz juntiro» sok mini oj yawekan stoyjel ja Dyos (kʼuman ja Apocalipsis 7:9, 13-17). ¿Anke ja Biblia wa xyaʼakitik jitsan rason bʼa mi oj xiwkotik ja bʼa tyempo jakumi? Wani xnaʼatik ja ‹Jyoba ojni skoltay ja maʼ toji› (Sal. 31:23). Jpetsaniltik ja matik wa xyajtaytik sok wa xkatikyi stoyjel ja Jyoba jelni gusto oj ajyukotik ja yajni xya sakbʼuk ja sbʼiʼili (Ezeq. 38:23).

19. Ja bʼa tʼusanxta tyempo, ¿jas tsamal smajlajel oj kʼot smeranil?

¹⁹ La jpensaraʼuktik jastal oj xchol ja 2 Timoteo 3:2-5 sbʼaja matik oj ajyuke sakʼan ja bʼa yajkʼachil luʼum, bʼa mixa ti oj ajyuk ja yip ja Satanás (kʼela ja rekwagro «Jastal oj sjeʼa ja smodoʼe ja kristyano ja bʼa tyempo jakumi»). Ja jmoj-aljeltik George Gangas, * bʼa kʼot june ja bʼa Tsome Tojwanumi, yala jastal it: «¡Jelni tsamal juntiro yajni naka kermanoxa jbʼajtiki!» Bʼa tʼusanxta tyempo, oj ajyuke sakʼan ja bʼa yajkʼachil luʼumi. Oj ajyuke sakʼan jitsan tyempo jastal ja Jyoba. Oj ajyukotik sakʼan bʼa tolabida». ¿Anke juni tsamal smajlajel ja it?