1. ¿Jasa oj bʼobʼ skʼuluk ja Jyoba bʼa oj kʼulaxuk ja jas wa skʼana?

JA Jyoba oj bʼobʼ skʼuluk ja jas wa skʼana bʼa oj kʼotuk ja jas wa skʼana. Jujuntik cholal skʼulunej jani paxel jeʼuman, jun tatal bʼa wa xya laman jkʼujoltik sok choluman (Is. 48:17; 2 Cor. 7:6; Gal. 3:8). Ama jachuk, tikʼan wa xya makunuk ja kristyano bʼa oj kʼotuke ja jas wa skʼana ja yeʼn (Mat. 24:14; 28:19, 20; 2 Cor. 1:3, 4). Ja yeʼn oj bʼobʼ yakitik ja biboʼil sok ja ipal bʼa oj kʼotkotik ja jas ayto skʼana bʼa skʼulajel ja jas wa skʼana. Spetsanil ja it ti chʼikan soka jas wa stojolan ja sbʼiʼil ja Jyoba, jastalni wa xyalawe jujuntik bʼa jel chapane.

2. a) ¿Jas yuj bʼobʼta ayni ekʼele mi xkʼuʼantik lek ta wa xya makunukotik ja Jyoba? b) ¿Jasa oj jpaklaytik ja bʼa artikulo it?

² Jpetsaniltik wa xkʼanatik oj makunukotik yuja Jyoba, pe jujuntik mi wa skʼuʼane ta wane ajel makunuk yuja yeʼn. ¿Jas yuj? Yujni wa spensaraʼane mi oj bʼobʼyujile yuja sjabʼile, ja jastal wa xtaxye ma mi chapanuk wa xyabʼ aye. Jujuntik bʼobʼta gusto aye soka janekʼ wane skʼulajel sok mi xyilawe stʼilanil skʼulajel mas. Ja bʼa artikulo it, oj kiltik jastal ja Jyoba oj bʼobʼ xchap-otik bʼa skʼulajel ja jas wa skʼana. Cha oj kiltik sjejelik bʼa jujuntik winik sok ixuk bʼa najate bʼa ajiyile yuja Jyoba ja ipal sok ja skʼanjel skʼulajel ja jas wa skʼana. Ja bʼa tsaʼanxta, oj jpaklaytik jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa oj ya makunukotik ja Jyoba.

3. Jastalni wa skʼapa ja bʼa Filipenses 2:13, ¿jas oj bʼobʼ yakitik ja Jyoba?

³ (Kʼuman ja Filipenses 2:13 *). * Ja Jyoba oj bʼobʼ yakitik ja skʼanjel bʼa skʼulajel. ¿Jastal? Bʼobʼta oj kabʼtik ay jun nesesida ja bʼa jkongregasyontiki ma ja ansyanoʼik skʼumane jun karta jakel bʼa Betel bʼa jun nesesida bʼa pilan lugar. Bʼobʼta oj jobʼ jbʼajtik jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa koltanel. Ma kʼapjikitik jun cholal jel wokol sok wa xjobʼo jbʼajtik ta oj lajxukujtik skʼulajel. Cha bʼobʼta yajni jkʼumantikta xetʼan ja bʼa Biblia, oj jpensaraʼuktik jastal yajel makunuk bʼa skoltajel ja tuk. Ja Jyoba mi oj stʼen-otik skʼulajel jun jasunuk. Pe ta wa xyila pwesto aytik bʼa skʼulajel mas, oj yakitik ja skʼanjel bʼa skʼulajel.

4. ¿Jastal oj bʼobʼ yakitik ja Jyoba ja ipal bʼa skʼulajel?

⁴ Ja Jyoba cha wani xbʼobʼ yakitik ja ipal bʼa skʼulajel (Is. 40:29). Soka yipi wa skoltayotik bʼa oj jnebʼtik mas sbʼaja jas wanxa xnaʼatiki (Éx. 35:30-35). Chomajkil soka xchonabʼi oj bʼobʼ sjekitik jastal skʼulajel jujuntik aʼtel. Ta mi xnaʼatik jastal skʼulajel jun aʼtel, la jkʼantik koltanel. Chomajkil la mojxukotik soka jtatik jel jaman skʼujol tey bʼa satkʼinal sok la jkʼantikyi ja «ipal mas ekʼxeli» (2 Cor. 4:7, TNM; Luc. 11:13). Ja bʼa Biblia wa xkʼumantik tekstoʼik, bʼa jastal ja Jyoba xchapa jitsan winik sok ixuk bʼa yajelyi ja skʼanjel soka ipal bʼa skʼulajel. La jpaklaytik jujuntik sjejel sok la jpensaraʼuktik jastal oj bʼobʼ katik makunuk bʼa juntikxta.

5. ¿Jas wa xnebʼatik ja bʼa tyempo sok ja modo aji makunuk ja Moisés yuja Jyoba bʼa yajel el libre ja xchonabʼ?

⁵ Ja Jyoba ya makunuk ja Moisés bʼa oj ya el libre ja chonabʼ Israel. Pe ¿jas tyempo ya makunuk ja Jyoba? ¿Ja maʼ yajni skʼuʼan chapanxa ay yuja snebʼunej «spetzanil ja jas huas snaahue ja suinquil ja Egipto»? (Hech. 7:22-25). Miyuk, ja Jyoba ya makunuk yajni sjeʼatayi jastal ajyel manso sok chʼin (Hech. 7:30, 34-36). Sok yayi ja ipal bʼa mok xiwuk yajni waj ja bʼa stiʼ sat ja mandaranum mas jel yip ja bʼa Egipto (Éx. 9:13-19). ¿Jasa wa xnebʼatik ja bʼa tyempo sok ja modo aji makunuk ja Moisés yuja Jyoba? Ja yeʼn wa xya makunuk ja matik wa sjeʼawe lekil modo sok wa sjipa skʼujole ja bʼa ipal wa xyaʼa ja yeʼn (Filip. 4:13).

6. ¿Jas wa xnebʼatik ja jastal aji makunuk ja Barzilái yuja Jyoba bʼa skoltajel ja David?

⁶ Sigloʼik tsaʼan, ja Jyoba ya makunuk ja Barzilái bʼa skoltajel ja mandaranum David. Yajni ja mandaranum sok ja swinike wane spakjel ajnel yuja Absalón, jun yunin ja David, chʼakelxa yipe, waʼin xyabʼye sok takin stiʼe. Ama ja Barzilái ayxa skʼujol, ja yeʼn soka tuk smoj koltaniye ama xiwela sbʼaj oj miljuke. Ja Barzilái mi spensaraʼan yuja ayxa skʼujoli mixa xmakuni yuja Jyoba. Jaʼukto maʼ jaw, ja yeʼn sjama ja skʼujoli sok ya makunuk ja jastik yiʼoji bʼa skoltajel ja yaʼtijumik Dyos bʼa ay snesesidaʼe (2 Sam. 17:27-29). ¿Jasa wa xnebʼatik? Chikan janekʼxa jabʼiltik, ja Jyoba oj bʼobʼ ya makunukotik bʼa skoltajel ja jmoj-aljeltik bʼa chikan jas parte ja bʼa luʼum soka snesesidaʼe bʼa mas tʼilan (Prov. 3:27, 28; 19:17). Ama mi xbʼobʼ wajkotik skoltajele, ojni bʼobʼ katik jun  donación sbʼaja kaʼteltik bʼa yibʼanal ja luʼumi bʼa oj axuk ja koltanel ja bʼa tyempo sok ja lugar wa xkʼanxi (2 Cor. 8:14, 15; 9:11).

7. a) ¿Jastal aji makunuk ja Simeón yuja Jyoba? b) ¿Jastal wa skoltayotik ja it?

⁷ Ja Jyoba yala yabʼ ja Simeón, jun winik bʼa ayxa skʼujol bʼa Jerusalén oj yil ja Mesiasi bʼajtanto yuja oj chamuki. Ja kʼapjelal it jelni maʼ aji tsatsankʼujolajuk, pes jitsanxani jabʼil wan smajlajel oj juluk. Ajiyi ja stsʼakol yuja skʼuʼajel sok yuja kuchyuji. Jun kʼakʼu, bʼa tojubʼal yuja yip ja Dyos, waj ja bʼa templo sok ti yila ja Jesús. Anto, ja Jyoba ya makunuk bʼa yaljel ja jas oj ekʼ sbʼaj ja yal keremi, bʼa yeʼnani oj kʼotuk ja Kristo (Luc. 2:25-35). Ama ja Simeón bʼobʼta mi ajyi sakʼan bʼa yiljel ja yaʼtel ja Jesús, yaʼani tsʼakatal yuja cholal ajiyi. Ja bʼa yajkʼachil luʼumi, yuja skʼuʼajel ajyiyuj ja winik it, oj yil jastal oj ajuk koʼ slekilal yibʼanal ja pamilyaʼik yuja sGobyerno ja Jesús (Gén. 22:18). Ja keʼntiki cha ojni bʼobʼ katikyi tsʼakatal ja Jyoba yuja jastik wa xyaʼakan oj jkʼuluktik bʼa yaʼteltajel.

8. ¿Bʼa jastik modo oj bʼobʼ ya makunukotik ja Jyoba?

⁸ Ja bʼa bʼajtan siglo, jun winik jel jaman skʼujol sbʼiʼil José pwesto ajyi bʼa oj ajuk makunuk yuja Jyoba (Hech. 4:36, 37). Ja snebʼumanik ja Kristo yawe sbʼiʼiluk Bernabé, bʼa wa stojolan «ja maʼ jel huax yaa nihuan cʼujoli», ja it ja maʼ yuja wa snaʼa yajel kʼulan kʼujolal. Jun sjejel, yajni ja Saulo pax snochuman Kristo, jitsan wa xiwye mojxelsok, yujni wa snaʼawe yiʼaj spatik ja kongregasyoniki. Pe ja Bernabé waj skoltay. ¡Jel maʼ yaʼa tsʼakatal ja Saulo yuja lekil skʼujol jejiyi! (Hech. 9:21, 26-28). Mas tsaʼan, ja ansyanoʼik bʼa Jerusalén yabʼye ja nochumanik bʼa Kristo bʼa Antioquía bʼa Siria wa skʼanawe atsatsankʼujolajuke. Sok ¿machʼa jekji? Jani ja Bernabé. Ja jaw jelni lek waji, yujni ja Biblia wa xyala ja Bernabé «chʼac yaa yi razón ja maʼ ajcʼach to huane scʼuajel ja Cajualtiqui» (Hech. 11:22-24). Ja bʼa jtyempotiki, ja Jyoba oj bʼobʼ ya makunukotik bʼa yajel kulan skʼujole ja jmoj-aljeltik. Jun sjejel, sbʼaja ay maʼ chamelyujile. Ma oj snikotik bʼa yulatajel ma skʼumajel june maʼ maloʼay, ma chamkʼujol ay sok yajel kulan skʼujol. ¿Pwesto maʼ aytik bʼa oj yaʼotik makunuk ja Jyoba jastal ja Bernabé? (1 Tes. 5:14).

9. ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja jastal koltaji ja Vasily yuja Jyoba?

⁹ Ja Jyoba skoltay jun jmoj-aljeltik sbʼiʼil Vasily bʼa oj kʼot jun lekil talnachej. Yajni aji och ansyano, ayiʼoj 26 jabʼil, wa xyabʼ mi chapanuk bʼa oj skoltay ja kongregasyon, pe mastoni soka jmoj-aljeltik bʼa ayiʼoje wokol. Pe ajiyi xchapjelal stsʼakatal yuja ansyanoʼik bʼa chapanexa leki soka Eskwela sbʼaja ansyanoʼik sok skoltuman ansyanoʼik. Skʼujolan bʼa oj snebʼ mas. Jun sjejel, skʼulan jun yal lista sbʼaja jas oj skʼuluki. Yajni bʼobʼta yuj skʼulajel jujuntik ja bʼa jaw, takal takal chʼay ja xiweli. Wa xyala: «Ja jas wa xya xiwkon ajyi ja wego jel xya gustoʼaxukon. Yajni ja Jyoba wa skoltayon stajel ja teksto bʼa yajel kulan skʼujol jun jmoj-aljeltik, jelni gusto wala kanyon». Jmoj-aljelik, ta waxa kʼulanex jastal ja Vasily sok pwesto ayex bʼa oj ya makunananik ja Jyoba, ojni xchap-ex bʼa oj ajyukawujilex mas cholalik ja bʼa kongregasyon.

10. ¿Jasa skʼulan ja Abigaíl, sok jasa wa xnebʼatik soka sjejeli?

¹⁰ Wani skʼana skoltajel ja David soka  swinike bʼa toj aye ja bʼa janekʼ tyempo iji spatike yuja Saúl. Bʼa jun ekʼele, ja swinik ja David waj skʼan-eyi tʼun waʼel jun riko winik israʼelenyo sbʼiʼil Nabal. Yabʼyeni ayiʼoje ja derecho yuja stalnaye ja xchejik bʼa takin kʼinali. Pe ja Nabal kechan wa spensaraʼan bʼa yeʼn sok mi jas yayile. Ja it jel aji tajkuk ja David, bʼa yala oj smil ja Nabal sok spetsanil ja winik tey bʼa snaji (1 Sam. 25:3-13, 22). Anto, ja tsamal xcheʼum ja Nabal, ja Abigaíl, xchʼika sbʼaj. Ja ixuk it jelni snaʼa jas oj skʼuluk, sjeʼa mi xiw sok waj staʼ ja David, koʼ tinan bʼa yok sok yala yabʼ mok ya stup sok mok sleʼ smul spekʼjel chikʼ. Tsamalxta yala yabʼ ayakan bʼa skʼabʼ ja Jyoba ja jas kʼulajiyi. Ja tsamal yaljelik soka jas skʼulani nikji skʼujol ja David sok snaʼa yeʼnani ja Jyoba ja maʼ sjeka (1 Sam. 25:23-28, 32-34). Ja Jyoba ya makunuk ja Abigaíl yuja tsamal smodoʼik ajyelyuji. Bʼa juntikxta, ja Jyoba oj bʼobʼ ya makunuk ja jmoj-aljeltik ixuk bʼa wa snaʼawe jastal kʼumanel sok yiljel ja bʼa lek sok mi lekuk bʼa stsatsankʼujolajel ja spamilya soka kongregasyon (Prov. 24:3; Tito 2:3-5).

11. ¿Jasa skʼulane ja yakʼixuk ja Salum, sok matik wa snochowe ja smodoʼe ja bʼa jtyempotik?

¹¹ Jitsan jabʼil tsaʼan, ja yakʼixuk ja Salum ti ajyiye ja bʼa matik ya makunuk ja Jyoba bʼa yajel kʼeʼuk yajkʼachil ekʼele ja barda bʼa Jerusalén (Neh. 2:20; 3:12). Ama ja Salum jun yunin mandaranum, ja yuntikil ixuk pwesto ajyiye bʼa skʼulajel ja tsatsal aʼtel jaw sok bʼa xiwela sbʼaj (Neh. 4:15-18). Ja smodo sjeʼawe tukni lek yuja winike tecoítaʼik jel chaʼanyabʼalile, bʼa «mini tʼun pwesto ajyiye bʼa oj aʼtijuke» (Neh. 3:5). La jpensaraʼuktik janekʼto gustoʼaxiye yajni chʼak ja aʼteli bʼa kechanta 52 kʼakʼu (Neh. 6:15). Ja bʼa jtyempotik, ay jmoj-aljeltik ixuk bʼa jelni sgustoʼe oj aʼtijuke ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba: bʼa yajel kʼe naʼitsik sok stalnajel naʼitsik bʼa yeʼn sbʼaj ja Jyoba. Ja jas wa snaʼawe skʼulajel, ja jel sganaʼe sok ja toj aye jelni xkoltani bʼa lek akʼulaxuk ja aʼtel it.

12. Ja jastal aji makunuk ja Tabita yuja Jyoba, ¿jastal oj bʼobʼ ya makunukotik ja Jyoba ja keʼntiki?

¹² Ja Jyoba snika skʼujol ja Tabita bʼa «jel lec ja scʼujoli» sok «huas scolta ja maʼ mi jas yioji», pe masto ja matik biguda (Hech. 9:36). Yuja jel jaman skʼabʼ sok jel lek skʼujol, jel jitsan ja maʼ okʼ ja yajni chami. Pe jelni gustoʼaxiye yajni ja jekabʼanum Pedro ya sakʼwuk (Hech. 9:39-41). ¿Jasa wa xnebʼatik ja bʼa Tabita? Ama kerem akʼixotik, winik ma ixuk, jpetsaniltik ojni bʼobʼ jkʼuluktik jastik bʼa skoltajel ja jmoj-aljeltik (Heb. 13:16).

13. ¿Jastal ya makunuk ja Jyoba jun jmoj-aljeltik jel xkʼixwi sbʼiʼil Ruth, sok jasa kʼot yal?

¹³ Jun jmoj-aljeltik jel xkʼixwi sbʼiʼil Ruth wa skʼana oj och misionera. Yajni junto akʼix, lijeroxta wa x-ekʼ yakan ja tratadoʼik ja bʼa naʼitsiki. Yala: «Jelni xkʼulan gusto ja aʼtel jaw». Pe jelni wokol xyabʼ xcholjel yabʼ ja kristyano ja bʼa snaje sbʼaja sGobyerno ja Dyos. Ama jel xkʼixwi, ja Ruth och precursora regular ja yajni ayiʼoj 18 jabʼil. Ja bʼa 1946, lokji ja bʼa Eskwela bʼa Galaad bʼa la Watchtower sok koltani bʼa Hawái sok Japón. Ja Ruth aji makunuk yuja Jyoba bʼa yijel ochyi ja jitsan kristyano ja lekil notisya ja bʼa lugarik jaw. Yajni tʼusan mi ayxa yiʼoj 82 jabʼil ja bʼa xcholjeli, ja Ruth kʼot snaʼ ja it: «Ja Jyoba yeʼnani kʼotel ja maʼ stsatsankʼujolanon. Skoltunejon bʼa mixa jel oj kʼixwukon. Wa xkʼuʼan lek ja Jyoba ojni ya makunuk chikan maʼ yaʼtijum bʼa wa sjipa skʼujol bʼa yeʼn».

14. Jastalni wa xyala ja Colosenses 1:29, ¿jasa tʼilan oj jkʼuluktik ta wa xkʼana oj ya makunukotik ja Jyoba?

¹⁴ Ja bʼa janekʼxa tyempo ekʼeli, ja Jyoba yaʼunej makunuk ja yaʼtijum bʼa tuktukil modo. Jaxa keʼntiki, ¿jasa oj skʼuluk bʼa oj kʼotkotik ja jas wa skʼana? Tini chʼikan ja janekʼ wa xkʼanatik skʼulajeli (kʼuman ja Colosenses 1:29). Ta wa xjeʼa jun jmodotik bʼa pwesto aytik, ja Jyoba ojni bʼobʼ skʼuluk bʼa kongana oj jcholtik, bʼa oj kʼotkotik lekil jeʼumanik, snajel jastal yajel kulan skʼujol ja tuk, aʼtijumik bʼa jel xnaʼatik jas skʼulajel, amigoʼik bʼa wa xyabʼ stojol ja tuk ma chikan jas wa xkʼanxi bʼa oj kʼulaxuk ja jas wa skʼana.

15. Jastalni wa xyala ja 1 Timoteo 4:12, 15, ¿jasa tʼilan oj skʼan-eyi ja Jyoba ja keremtik?

¹⁵ ¿Jun maʼ kerem akʼixa bʼa wanaxa yijbʼel? Wani xkʼanxi ja skoltanel winike bʼa yije bʼa wa skʼanawe oj koltanuke sok oj ochuke skoltuman ansyanoʼik. Bʼa jitsan kongregasyon, ay mas ansyanoʼik yuj skoltuman ansyanoʼik. ¿Jas yuj mi xwa kʼiʼuk ja kʼankʼunel bʼa koltanel mas ja bʼa kongregasyon? Ayni ekʼele, jujuntik jmoj-aljeltik wa xyalawe: «Malanta xkabʼ ja cholumanoni». Ta jach waxa wabʼ, kʼanayi ja Jyoba a-skoltaya bʼa oja wa kʼiʼuk ja kʼankʼunel bʼa oj ochan skoltuman ansyanoʼik sok ayawi ja ipal bʼa skʼulajel ja janekʼ oj bʼobʼawuj ja bʼa yaʼteli (Ecl. 12:1). ¡Wa xkʼanatikon ja wa koltaneli! (kʼuman ja 1 Timoteo 4:12, 15).

16. ¿Jasa tʼilan oj jkʼantikyi ja Jyoba, sok jas yuj?

¹⁶ Ja Jyoba oj bʼobʼ skʼuluk bʼa oj kʼotuk ja jas ayto skʼana bʼa skʼulajel ja jas wa skʼana. Ja yuj, la jkʼantikyi ja kʼankʼunel bʼa oj aʼtijukotik ja bʼa yaʼteli sok la jkʼantikyi ja ipal bʼa skʼulajel. Ta kerem akʼixotik ma ayxa jkʼujoltik, la katik makunuk ja jtyempotik, ja kiptik, ja jas wa xnaʼatik skʼulajel soka jastik jbʼajtik bʼa yajelyi stoyjel ja Jyoba (Ecl. 9:10). Mok katikan a-stim-otik ja xiweli ma ja wa xkabʼtik mi chapanukotik bʼa skʼulajel ja janekʼ wa xbʼobʼkujtik ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba. Tʼusan ma jitsan ja janekʼ wa xbʼobʼ jkʼuluktiki, jpetsaniltik wa xbʼobʼ katikyi stoyjel bʼa yeʼnani wa sbʼajin ja kala Tatik jel syajtayotiki.