JA MAʼ wa skʼela ja tyempo tikʼanxta wa skʼela ja jas wa sjeʼa ja aparato bʼa wa skʼela soki. Wa xyila ja jas wa sjeʼa ja aparato wanxta mojxeljan jun xiwela sbʼaj tsatsal ikʼ jaʼ ja bʼa lugar jel ja kristyano. Yuja wa xcham skʼujol ja kristyano, tikʼanxta wa xyaʼa abiso bʼajtanto oj eljul ja wokoli.

Bʼa juntikxta, ja Jyoba wanxta yajelyi abiso ja kristyano bʼa wan mojxeljan ja bʼa Luʼum jun ‹tsatsal ikʼ jaʼ› bʼa masto jel xiwela sbʼaj yuj chikan jas desgrasya bʼa yalunej oj ekʼuk ja maʼ wa skʼela ja tyempo. ¿Jastal wa skʼulan? ¿Jas yuj wa xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek wani yajelyi tyempo ja kristyano bʼa oj skis-e ja abisoʼi? Bʼa snajel ja sjakʼjeli, la jpaklaytik jujuntik abiso yaʼa ja Jyoba ja bʼa najate.

Ja bʼa najate, ja Jyoba yaʼa abiso bʼa jitsan ‹tsatsal ikʼ jaʼ›, ma ja kastigo oj yijan yile ja matik gana wa skʼokowe ja smandari (Prov. 10:25; Jer. 30:23). Bʼa spetsanil ekʼele, bʼajtanto lek yaʼa abiso ja jastal oj ixtalajuke ja kristyano sok yala yabʼ ja jasa tʼilan oj skʼuluke bʼa lek oj iljuke (2 Rey. 17:12-15; Neh. 9:29, 30). Bʼa snikjelyi skʼujole skʼulajel ja jastalni wa skʼana, tikʼanxta ya makunuk ja yaʼtijumik toj ja bʼa Luʼum bʼa yajel abiso ja skastigoʼik sok ayil-e stʼilanil skisjel (Amós 3:7).

June ja bʼa yaʼtijumik toj waji jaʼa Noé. Bʼa jitsan jabʼil, mini xiw yayi abiso ja kristyanoʼik jel kux ja sakʼanile sok wa spekʼawe chikʼ bʼa wanxta mojxeljan jun Niwan Bʼutʼ jaʼ bʼa sutanal ja luʼumi (Gén. 6:9-13, 17). Cha yala yabʼ ja jasa oj skʼuluke bʼa oj kanuke sakʼan. Jelni skʼujolan ja aʼtel jaw bʼa kʼot najuk sbʼaj jun winik bʼa «yala jastal ay ja sbej ja Diosi» (2 Ped. 2:5).

Anima kongana yaʼa abiso ja Noé, ja matik ajyi sakʼan ja bʼa styempo sjeʼawe mini tʼun ayiʼoje skʼuʼajel sok mi skisawe ja abiso bʼa Dyos. Ja jasa ijan yile, ja yajni «jac ja butjai, ti xa scʼuanea. Cuando huane xa huajel jai» sok chamye (Mat. 24:39; Heb. 11:7). Mini bʼobʼ yal-e mi ajiyile abiso yuja Dyos.

Bʼa tuk ekʼeleʼik, ja Jyoba yayi abiso ja kristyano bʼa tʼusanxta wa xkan oj jakuk ja ‹tsatsal ikʼ jaʼ› bʼa skastigo. Pe anima, yani yi tyempo ja kristyano bʼa oj skis-e. Jachni skʼulan ja bʼa lajune desgrasya bʼa Egipto. La kiltik jun sjejel, ja jas ekʼ ja bʼa sjukil desgrasya jak niwak bʼat. Ja Jyoba sjeka ja Moisés soka Aarón bʼa yajelyi abiso ja faraón soka yaʼtijumiki. Yuja bʼaj xa jechel oj jakuk ja bʼati, ¿ayto maʼ yiʼoje tyempo bʼa oj sleʼ skoltajele? Ja Biblia wa xyaʼa ja sjakʼjeli: «Spetsanil ja yaʼtijumik ja Faraón ja maʼ xiwyuj ja yabʼal ja Jyoba ja yaʼtijume soka xchanteʼe wego yiʼaje och bʼa snoljel. Pe ja matik mi skisawe ja yabʼal ja Jyoba ti yawekan ja yaʼtijumik soka xchanteʼe bʼa jobʼ» (Éx. 9:18-21). Tini wa xchiknaji, ja Dyos yaʼato tyempo. Stsʼakatal yuja yaʼa tyempo, ja matik wego skisawe mi yiʼaje wokol ja bʼa desgrasya it.

Ja Dyos cha yayi abiso ja faraón soka yaʼtijumiki bʼajtanto oj jakuk ja slajunil desgrasya. Pe ja yeʼnle mi skisawe sok mini jas skʼulane (Éx. 4:22, 23). Ja yujil, yilawe jastal cham ja bʼajtan yuntikile. ¡Jelni triste waji! (Éx. 11:4-10; 12:29). ¿Ay maʼ yiʼoje tyempo bʼa oj skis-e? Ayniʼa. ¿Jas yuj jach wa xkalatik? Ja Moisés yayi abiso ja israʼelenyoʼik ja bʼa desgrasya it sok aljiyabʼye ja jas oj skʼuluke bʼa oj skoltaye ja spamilyaʼe (Éx. 12:21-28). ¿Sok janekʼ jaʼ maʼ skisa? Jastalni naʼubʼal, elye oxe miyon israʼelenyo ja bʼa Egipto  ja bʼa kastigo bʼa Dyos. Ja bʼa kʼole jaw cha ajyi ‹jitsan tuktukil kristyano› bʼa mi israʼelenyoʼuke, cha ayni egipcioʼik (Éx. 12:38; nota).

Jastalni wa xchiktes ja sjejelik it, ja Jyoba tolabida yayi tyempo ja kristyano bʼa oj skis-e ja abiso yaʼa (Deut. 32:4). ¿Jas yuj? Ja jekabʼanum Pedro yala ja bʼi ja Jyoba «mi huas scʼana ay maʼ oj chʼayuc ja yaltzili. Ja sgusto ja Cajualtiqui, que spetzanil ja cristiano oj suchuc ja scʼujolei» (2 Ped. 3:9). Tini wa xchiknaji ja Dyos wani xchamskʼujol ja kristyano. Wa skʼana oj snaʼe malaya ja kristyano sok oj skis-e ja srasoni bʼajtanto oj jakuk ja kastigo (Is. 48:17, 18; Rom. 2:4).

Ja bʼa jtyempotiki, spetsanil ja kristyano oj skis-e jun abiso jel tʼilan wan axel bʼa sutanal ja luʼumi. Yajni ja Jesús ti ajyi bʼa Luʼum, yala oj chʼaysnajel ja luʼumkʼinal bʼa jun «huocol [...] jel tzatz juntiro» (Mat. 24:21). Yala bʼa jun jasunuk oj yil-e ja snebʼumanik sok oj ekʼ sbʼaje ja yajni wanxta mojxeljan ja jaw. Staʼa tiʼal ja bʼa jas oj ekʼuk ja bʼa luʼumkʼinali bʼa wantik yiljel ja wego (Mat. 24:3-12; Luc. 21:10-13).

Ja bʼa jas yalakan oj ekʼuki, ja Jyoba wa xyala yabʼ ja kristyano ayaʼteltaye sok a-skʼuʼuke ja smandari. Wa skʼana ja matik kʼuʼabʼale oj ajyuk jun sakʼanile mas lek sok oj ajuk koʼ jitsan slekilale ja bʼa yajkʼachil luʼumi (2 Ped. 3:13). Bʼa oj ajyuk yujile skʼuʼajel ja kristyano ja bʼa jastik skʼapuneji, ja Jyoba yaʼunej ja «yajcʼachil loil» sbʼaja sGobyerno ja Dyos, bʼa jun lekil loʼil bʼa ojni ata akoltajel. Ja Jesús yalaxakan ja jas oj ekʼuki: «Ja loil iti oj chʼac pucxuc ja ba spetzanil ja lugari» (Mat. 24:14). Ja Dyos xchapunej ja yaʼtijumik bʼa oj xchol-e ja lekil loʼil it bʼa junuk 240 país sok territorio. Wa skʼana a-smaklaye jitsan kristyano ja abiso wan yajeli sok oj eluke libre ja bʼa ‹tsatsal ikʼ jaʼ› bʼa kastigo (Sof. 1:14, 15; 2:2, 3).

Ja yuj, ja mero sjobʼjeli mi jaʼuk ta ja Jyoba wa xyayi tyempo ja kristyano bʼa oj skis-e ja abiso. Ja prebaʼiki wa xchiktes tolabida wa xyaʼa. Ja mero sjobʼjeli, ¿oj maʼ skis-e ja yajni ayto tyempo? Pes ja yuj ja keʼntik, ja akʼa ekʼ rason bʼa Dyos, mokni katikan skoltajel ja kristyano bʼa oj kanuke sakʼan ja bʼa xchʼakelal ja luʼumkʼinali.