1, 2. a) Ja matik jel ja yipeʼi, ¿jastal wa xyilawe ja ixuk winiki, sok jastal wa xyila ja Jyoba? b) ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

JITSAN ixuk winik bʼa jel ja yipe sok jel naʼubʼal sbʼaje ‹jel niwan xyaʼa sbʼaje› yuja tuk, ti wa xyawe ajyuk bʼa yibʼ skʼabʼe ma wa stʼenawe (Mat. 20:25; Ecl. 8:9). ¡Mini tʼun oj slaj ja Jyoba! Anima yeʼn ja Dyos jel juntiro ja yipi, pe mini xjelxi soka ixuk winik mulanumi. Yajxta wa xyilawotik, wa xcham skʼujol ja jastal wala taxtiki sok pwestoxta ay ja bʼa jas wa xmakunikujtiki. Cha mini wa skʼanakitik mas yuja janekʼ ita wa xbʼobʼ kujtiki, pes «wa snaʼa tsʼubʼil luʼumotik» (Sal. 103:13, 14).

² Ja bʼa Biblia, wa xcholo bʼa jitsan ekʼele mi jelxi ja Jyoba soka yaʼtijumiki. La kiltik bʼa oxe. Bʼajtan, ja yajni skoltay ja kerem Samuel bʼa yajel ekʼyi jun rason bʼa kastigo ja olomal sacerdote Elí. Xchabʼil, ja yajni sok pasensya sjakʼayi ja Moisés ja sleʼa modo mi oj och olomal ja bʼa Israel. Sok yoxil, ja yajni ya eluk libre ja israʼelenyoʼik ja bʼa Egipto. Yajni wanotik spaklajel sbʼaja sjejelik jaw, la jpensaraʼuktik ja jas wa sjeʼakitik sbʼaja Jyoba soka jastik wa xbʼobʼ jnebʼtiki.

3. a) Bʼa jun akwal, ¿jasa ekʼ sbʼaj ja Samuel? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo). b) ¿Jas sjobʼjel wa xbʼobʼ kaʼ jbʼajtik?

³ Ja Samuel kʼe yaʼteltay ja Jyoba ja bʼa tabernáculo yajni junto yal kerem (1 Sam. 3:1). Bʼa jun akwal, yajni wanxa wayel, ekʼ jun jasunuk jel chamyabʼjel (kʼuman ja 1 Samuel 3:2-10). * Yabʼ jun kʼumal wa xkʼumaji ja sbʼiʼili sok spensaraʼan ja awel olomal sacerdote Elí. Yuja jel kʼuʼabʼali, waj ajnel sok yala yabʼ: ‹It bʼayon, pes akʼumayon›. Ja Elí yala yabʼ mi yeʼnuk. Cha jachni ekʼ ja bʼa xchabʼil ekʼele. Yajni ja Samuel waj ja bʼa yoxil ekʼele, ja Elí snaʼa yeʼnani ja Dyos ja maʼ wa xkʼumajiyuj ja yal keremi. Ja yuj yala yabʼ jastal oj sjakʼe soka Samuel skʼuʼan. ¿Jas yuj ja Jyoba mini yala yabʼ ja Samuel yeʼnani ja maʼ wa xkʼumajiyuj ja bʼa sbʼajtanil ekʼele? Ja Biblia mini xyala. Pe ja jasa ekʼi wa xchiktes jani spensaraʼan sbʼaja Samuel. ¿Jas yuj jach wa xkalatik?

4, 5. a) ¿Jasa skʼulan ja Samuel yajni jekji yuja Jyoba oj ya ekʼyi jun rason ja Elí? b) ¿Jasa wa sjeʼakitik sbʼaja Jyoba ja loʼil it?

⁴ (Kʼuman ja 1 Samuel 3:11-18). Ja sLey ja Jyoba wa xyayi mandar ja yal untiki bʼa a-skis-e ja matik awelexa, pe mastoni ta ‹jun olomal› bʼa jun chonabʼ (Éx. 22:28; Lev. 19:32). Ja yuj, ¿pasil maʼ yabʼ ja Samuel ja oj waj yalyabʼ ja Elí ja bʼa saʼan sakbʼel sbʼaja kastigo oj yijan ja Dyos? Miniʼa. Ja loʼili wa xyala ‹wani xiw ja oj yalyabʼ ja Elí› ja nakʼ sat yila ja Samuel. Pe ja Dyos xchiktesyi jaman lek ja Elí yeʼnani ja maʼ wan skʼumajel ja Samuel. Ja yuj ja Elí yeʼnani sleʼa modo sok yala yabʼ ja Samuel mok jas snakʼyi. Ja Samuel skʼuʼan sok ‹yala yabʼ spetsanil ja jas aljiyabʼi›.

⁵ Ja jasa yala ja Samuel mixani jel cham yabʼ ja Elí, pes ‹jun winik bʼa Dyos› alubʼalxa yabʼ jun rason juntikxta jastal ja jaw (1 Sam. 2:27-36). Ja loʼil it wa sjeʼakitik ja Jyoba jel bibo sok mi xjelxi.

6. ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja Dyos ja bʼa jastal skoltay ja Samuel?

⁶ Ja sjejel bʼa Samuel cha wa xnebʼatik ja Jyoba wani xyabʼ stojol ja wokol wa stʼaspune ja keremtik akʼixuk sok ja jastal wa xyabʼye. ¿Jun maʼ kerem akʼixa bʼa jel la kʼixwi sok jel wokol xa wabʼ xcholjel yabʼ ja matik awelexa ma ja tuk oja jeʼ jawa modo soka wa mojiki? Ajyan seguro ja Jyoba wani skʼana oj skoltaya, ja yuj jamayi jawa kʼujoli sok cholo yabʼ spetsanil ja jastal aya xa wabʼi (Sal. 62:8). Pensaraʼan sjejelik bʼa Biblia bʼa keremtik jastal ja Samuel sok loʼilanansok tuk jmoj-aljeltik, ja matik junxta jabʼil awiʼoj soki soka matik awelexa, bʼa kuchelyujile wokolik jastal wan ekʼel abʼaj. Bʼobʼta ja yeʼnle oj yalawabʼ bʼa ekʼeleʼik koltajiye yuja Jyoba, bʼa modoʼik mi wa smajlaye ajyi.

7, 8. ¿Jastal sjeʼa ja Jyoba jelni xcham skʼujol ja jastal ay xyabʼ ja Moisés?

⁷ Yajni ja Moisés ayiʼoj 80 jabʼil, ja Jyoba yayi jun cholal jel wokol: yajel el libre ja Israel ja bʼa mosoʼil bʼa Egipto (Éx. 3:10). Yuja Moisés wajni jun talna chej 40 jabʼil ja bʼa Madián, bʼobʼta chamtoni yabʼ ja cholal jaw. Ja yuj yala yabʼ ja Jyoba: «¿Machʼayon ja keʼn bʼa tʼilan oj wajkon ja bʼay ja Faraón sok bʼa yajel eluk ja israʼelenyoʼik ja bʼa Egipto?». Ja Dyosi yala yabʼ: «Ti oj ajyukona moka» (Éx. 3:11, 12). Chomajkil, skʼapayi ojni smaklaye ja ansyanoʼik ja jas oj yali. Anima spetsanil ja jas aljiyabʼi, ja Moisés yala: «Pe lekbʼi mi skʼuʼaneki sok mi smaklaye ja jas oj  kali» (Éx. 3:18; 4:1). Ja smeranili, ja Moisés mini wanuk sjipjel skʼujol bʼa Dyos. Pe ja Jyoba mini kechan ajyisok spasensya, cha yayi ja ipal bʼa oj skʼul milagroʼik. Ja Moisés yeʼnani ja bʼajtan winik wa xtax ja bʼa Biblia bʼa ajiyi ja ipal jaw (Éx. 4:2-9, 21).

⁸ Anima yuja jastik chʼak aljuk yabʼi, ja Moisés sleʼatoni modo bʼa mi oj wajuk sok yala mini snaʼa lek jastal ochel loʼil. Ja Jyoba sjakʼayi: «Ja keʼn ti oj ajyukon amok [...] ja yajni la kʼumani», sok oj jeʼawi ja jas oja kʼuluki. ¿Skʼuʼan xa maʼ ja Moisés? Lajansok miyuk, yujni spatayi skʼujol ja Dyos a-sjek pilan. Anto, ja Jyoba tajki, sok sbʼejxaniʼa. Pe ja yeʼn mini tsatsuk waji, sjeʼayi pilan ekʼele mini xjelxi yajni yala yabʼ yeʼn oj kʼumanuk bʼa sparte ja Aarón (Éx. 4:10-16).

9. ¿Jastal koltaji ja Moisés yuja sjeʼa spasensya ja Jyoba soka mi jelxi?

⁹ ¿Jasa wa sjeʼakitik bʼa Jyoba ja loʼil it? Yuja jelni juntiro ja yip ja Dyosi, ojni bʼobʼ ya makunuk ajyi ja yip bʼa oj ya xiwuk ja Moisés sok stʼenjel bʼa a-skʼuʼuk. Pe jaʼukto maʼ jaw, ajyi spasensya sok yajxta yila, sok skʼulan ja janekʼ bʼobʼ yuj bʼa oj ya kulan skʼujol ja yaʼtijum wa snaʼa stikʼanil sok chʼin wa xyaʼa sbʼaji. ¿Ajyi maʼ slekilal yuja jach yila? Ajyiniʼa, pes ja Moisés kʼotni jun lekil olomal bʼa skʼujolan bʼa oj ajyuk spasensya sok mi oj jelxuk jastalni kʼulajiyi ja yeʼn yuja Jyoba (Núm. 12:3).

10. ¿Jasa slekilal wa xkilatik ja snochjel ja Jyoba soka mila jelxitiki?

¹⁰ Ja loʼil it cha wa sjeʼakitik jujuntik jasunuk. Ta tatamalotik, tatalotik, nanalotik ma ansyanoʼotik bʼa kongregasyon, ayni kiʼojtik jun cholal. Ja bʼa jastik jaw jelni tʼilan mok jelxukotik soka tuk, yajxta la kiltike sok la jetik yile pasensya jastal wa sjeʼa ja Jyoba (Col. 3:19-21; 1 Ped. 5:1-3). Ta wa xkʼujolantik oj kʼotkotik jastal ja Jyoba soka Bʼankilal Moisés, ja Jesukristo, ojni koltanukotik bʼa masni pasil oj loʼilanuk jmoktik ja tuk  sok ojni jtsatsankʼujoluktike (Mat. 11:28, 29). Chomajkil, ojni kʼotkotik jun lekil sjejel bʼa oj snoch-e ja tuk (Heb. 13:7).

11, 12. Yajni ja Jyoba ya eluk ja israʼelenyoʼik ja bʼa Egipto, ¿jasa skʼulan bʼa oj ajyuke seguro?

¹¹ Yajni ja israʼelenyoʼik elye ja bʼa Egipto, ja bʼa jabʼil 1513 bʼajtanto ja bʼa jtyempotiki, ajyiyeni mas ja oxe miyon. Aye ixuk winik bʼa tuktukil sjabʼile, yal untik man tataweloʼik, sen cha ajyi maʼ maloʼay sok matik mi tsʼikanuk ja skwerpoʼe. Bʼa stojel jitsan ixuk winik, tʼilani mi jelxel sok yabʼjele stojol. Sok jachni sjeʼa ja smodo ja Jyoba bʼa ya chiknajuk ja Moisés. Stsʼakatal ja jaw, ja israʼelenyoʼiki yabʼye talnubʼale ja yajni elye ja bʼa lugar ajyiye snaʼuneje sbʼaji (Sal. 78:52, 53).

¹² ¿Jasa skʼulan ja Jyoba bʼa oj ajyuke seguro? Bʼa jun modo, ya eluk ja bʼa Egipto ‹jach tsomane bʼa kʼakʼanel› (Éx. 13:18). Ja jastal tsoman lek elye ajini kulan skʼujole bʼa wani snaʼa ja Dyos jastal oj koltajuke. Bʼa pilan modo, ja Jyoba sjeʼani tey soke bʼa ‹jun ason› ja bʼa kʼakʼu sok ja bʼa akwali jun ‹ijlabʼ bʼa kʼakʼ› (Sal. 78:14). Lajansok jach wan aljel yabʼye: «Mok xiwanik. It bʼayon bʼa oj toj-ex sok oj talnayex». Xmojojixta ja tʼilani oj skʼuʼuke lek sbʼaja jaw.

13, 14. a) ¿Jasa skʼulan ja Jyoba sbʼaja israʼelenyoʼik ja bʼa mar Rojo? b) ¿Jastal sjeʼa ja yip ja Jyoba soka egipcioʼiki?

¹³ (Kʼuman ja Éxodo 14:19-22). La jpensaraʼuktik teyotik tiw, joybʼanubʼalotik yuja skʼakʼanum ja faraón sok ja mar Rojo. Junta chʼay kʼujol, ja Dyosi ay jas skʼulan. Ja tsome asoni ti waj bʼa jpatiktik sok stimayi ja sbʼej ja egipcioʼiki. Ja yeʼnle kanye kʼikʼinal, jaxa bʼayotik ja keʼntiki tey jmoktik ja yijlabʼ ja Dyosi. Anto, kilatik sjacha ja skʼabʼ ja Moisés sbʼaja mari, sok jun tsatsal ikʼ ja bʼa sladoʼil wa x-elkʼen ja Kʼaʼuji sjama jun niwan bʼej man ja bʼa pilan skʼaxil ja mari. Jach tsoman lek, ja keʼntiki, ja jpamilyatiki soka jchantetiki och bʼejyukotik ja bʼa yojol ja bʼej bʼa mari soka tuk jmojtiki. Wegoxta kilatik jun jasunuk mi wa xmajlaytik: ja bʼa luʼumi mey lokok sok mi bʼilitsʼuk, takin ay sok tsats ay, ja yuj mini wokoluk wa xbʼobʼ bʼejyukotik. Jachuk ja matik jel takal xbʼejyi wani xbʼobʼ kʼotuke ja bʼa pilan skʼaxili.

¹⁴ (Kʼuman ja Éxodo 14:23, 26-30). Pe jaxa ja faraón ja maʼ jel niwan xyaʼa sbʼaj sok ja mi xkʼokxi och ja bʼa yojol ja mari bʼa oj yiʼ jpatiktik. Anto, ja Moisés cha sjacha ja skʼabʼ sbʼaja mari. Ja bardaʼik bʼa jaʼi och jemuk, bʼa skʼulan sbʼaj chabʼ spuktsʼinel bʼa wegoxta och staʼ sbʼaj soka juni. Ja faraón soka skʼakʼanumiki mini ay modo jastal oj kanuke sakʼan (Éx. 15:8-10).

15. ¿Jasa waxa nebʼa ja weʼn sbʼaja Jyoba spensarajel ja loʼil it?

¹⁵ Ja bʼa loʼil it wa sjeʼakitik ja Jyoba jun Dyos bʼa cholan lek wa skʼulan ja jastik junuki, pes wa skoltayotik bʼa seguro oj ajyukotik (1 Cor. 14:33, TNM). Cha wa sjeʼakitik ja yeʼn jun talnanum bʼa yajxta wa stalnayotik bʼa tuktukil modo. Ja Jyoba wani stalnayotik sok wa skoltayotik sbʼaja jkontratiki. Snajel ja jastik junuk it jel wa xyaʼa kulan jkʼujoltik mas yuja jelxa mojan ja xchʼakelal ja luʼumkʼinal it (Prov. 1:33).

16. ¿Jastal oj bʼobʼ katik el slekil spaklajel ja jastal skoltay ja israʼelenyoʼik ja Jyoba?

¹⁶ Ja bʼa jtyempotiki, ja Jyoba cha wa stalnay ja xchonabʼi jach tsoman, cha wa xyayi ja jasa xmakuniyujile sok ja jastal  wa xyila sbʼaje soka yeʼn. Cha jachni oj stalnay ja bʼa niwan wokol jelxa mojani (Apoc. 7:9, 10). Ja yuj, ama kerem akʼixotik ma awelotikxa, lek ayotik ma wantik yijel wokol sok jun chamel ma mi tsʼikanuk ja jkwerpotiki, mini oj xiwkotik ja yajni xjak ja niwan wokoli. * Jaʼukto maʼ, ojni juljkʼujoltik ja yaljelik it bʼa Jesukristo: «Tzatz lec la ajiyex. A jachan ja hua pisʼolomexi porque jel xa mojan ja ora oj cʼulajananic librari» (Luc. 21:28). Mini oj chʼaykujtik ja sjipjel jkʼujoltik bʼa Jyoba, jaʼukto maʼ ja yajni xkʼe ixtalanuk ja Gog, jun tsome chonabʼik bʼa masto jel ja yip yuja faraón (Ezeq. 38:2, 14-16). ¿Jas yuj ja laman oj ajyukotiki? Yujni wa xnaʼatik ja Jyoba mi xtukbʼi. Ja yeʼn ojni cha kʼot jun koltanum jel xyajtani sok mi xjelxi (Is. 26:3, 20).

17. a) ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik bʼa oj katik el slekilal ja loʼilik bʼa Biblia sbʼaja jastal wa stalnay ja xchonabʼ ja Jyoba, sok jastik junuk ja slekilalik jaw? b) ¿Jasa oj paklaxuk ja bʼa artikulo jakumi?

¹⁷ Ja bʼa artikulo it, kechanta kilatik oxe ja bʼa jitsan sjejelik wa sjeʼa jastal mi xjelxi sok yajxta wa stalnay, wa stojo sok wa skoltay ja xchonabʼ ja Jyoba. La jpensaraʼuktik sbʼaja jaw. Yajni wa xkʼulantik, la kiltik ja bʼa jastik jel chaʼanyabʼal wa sjeʼakitik ja bʼa smodoʼik ja Jyoba. Ja it ojni kan bʼa kolomtik sok bʼa jkʼujoltik ja stsamal smodoʼik yiʼoji sok oj ya tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtik soka yajtanel kiʼojtik bʼa yeʼni. Ja bʼa artikulo jakumi oj paklaxuk jastal oj bʼobʼ jnochtik ja Dyos sok jastal mi oj jelxukotik bʼa oxe modoʼik: ja bʼa pamilya, ja bʼa kongregasyon sok ja bʼa xcholjeli.