1. ¿Jas yuj jun chonabʼ jel gusto x-ajyi ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba? (Kʼela ja poto bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

WANI xkʼuʼantik lek, ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba juni chonabʼ bʼa gusto aye. Ja snililel ja stsenele soka sloʼile bʼa jel xtulwani jel tsamal wa xya ajyuk ja yajni wa stsomo sbʼaje bʼa stoyjel ja Dyos soka bʼa yajel ekʼ gusto jun rato. ¿Jas yuj jel gusto x-ajyiye? Ja rason jel tʼilani, yujni wa snaʼawe sbʼaj, wa xyaʼteltaye sok wa skʼujolane bʼa snochjel ja smodo ja Jyoba, ja ‹Dios jel gusto x-ajyi› (1 Tim. 1:11, TNM; Sal. 16:11). Yeʼnani mero ja yechalil ja bʼa gustoʼili, sok ja yuj wa skʼana gusto oj ajyukotik sok wa xyakitik jitsan rason bʼa ajyel gusto (Deut. 12:7; Ecl. 3:12, 13).

2, 3. a) ¿Jas wa stojolan ja ajyel gusto? b) ¿Jastik junuk oj bʼobʼ sjapkitik ja gustoʼili?

² ¿Jas wa xbʼobʼ kaltik bʼa jujune ja keʼntiki? ¿Gusto maʼ ayotik? ¿Jas oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa mas gusto oj ajyukotik? Ajyel gusto wa stojolan yabʼjel lek ayotik, ajyel gusto soka jas kiʼojtik ja bʼa jsakʼaniltiki ma kechantani jel gusto ayotik. Ja Biblia wa xyala jelni tʼilan oj kamigoʼuktik ja Jyoba bʼa meran gusto oj ajyukotik. Pe bʼa oj ajyukotik gusto ja bʼa luʼumkʼinal it bʼobʼta mini pasiluk. ¿Jas yuj?

 ³ Ay tuktukil jasunuk wa xbʼobʼ sjapkitik ja gustoʼili, jastal ja yajni wa xchʼay ja aʼteli, ja skʼutsjel ja nupaneli, ja yajni ay maʼ wa x-elkan Taʼumantiʼ ma ja yajni wa xcham june ja bʼa pamilya. Ja kʼumal wa x-ajyi ja bʼa pamilya, ja kʼenanel bʼa jmojtik aʼtel ma bʼa eskwela, ja wa x-ilji kontra ja jrelijyontik ma ja lutwanel preso wani xbʼobʼ sjom ja jastal gusto wala taxtiki. Sok junxtani wa xbʼobʼ ekʼuk ta wantikxa awelaxeli ma ta ay kiʼojtik jun chamel bʼa mixa ay yajnal ma ja jitsan chamkʼujol. Pe ja Jesukristo, ja maʼ ‹gusto x-ajyi sok ja maʼ jel ja yipi› ma ja mandaranumi, wa skʼana oj ya kulan skʼujol sok yajel gustoʼaxuk ja ixuk winiki (1 Tim. 6:15, TNM; Mat. 11:28-30). Ja bʼa sLoʼil bʼa Yaxkʼuli, staʼa tiʼal jitsan jastik bʼa oj bʼobʼ skoltayotik bʼa gusto oj ajyukotik ama x-ekʼ jbʼajtik jastik bʼa wa xyakitik wokol ja bʼa sluʼumkʼinal ja Satanás.

4, 5. ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik bʼa oj jtatik sok bʼa mi oj chʼaykujtik ja gustoʼili?

⁴ Ja jasa bʼajtan waj skʼujol ja Jesús jelni ayiʼoj stʼilanil. Ja yeʼn yala: «Gusto wa x-ajyiye ja matik wa snaʼawe ay snesesidaʼe bʼa Dyos, yujni yeʼnxa sbʼaje ja Gobyerno bʼa satkʼinali» (Mat. 5:3, TNM). ¿Jastal wa xjeʼatik ay kiʼojtik nesesida bʼa snajel sbʼaj ja Dyos sok snochjel ja stojelali? Jani spaklajel ja Biblia, skʼuʼajel ja smandariki sok yajel bʼajtan bʼej bʼa yaʼteltajel ja yeʼn. Ta jkʼulantik, ojni ajyukotik mas gusto sok oj tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtik sbʼaja jastik junuk oj kʼot smeranil sbʼaja jastik kʼapubʼali. Chomajkil, ‹ja smajlajel jel xyaʼa gustoʼil› bʼa ti wa xtaʼatik ja bʼa Yabʼal ja Dyosi ojni yaʼ kiptik bʼa oj kuchkujtik ja wokoliki (Tito 2:13, TNM).

⁵ Jun jasunuk jel tʼilan bʼa stajel sok bʼa mi oj chʼaykujtik ja gustoʼili jani ajyel kʼubʼan lek soka Jyoba. Ja jekabʼanum Pablo stsʼijbʼan: «Gusto ajyanic tola vida ja ba sti sat ja Cajualtiqui [Jyoba]. Pero meran, oj cala huabyex otro vuelta, gusto ni la ajyiyexa» (Filip. 4:4). Bʼa oj kʼot kil jbʼajtik lek soka Jyoba, jelni tʼilan oj jletik ja biboʼil jakel bʼa yeʼna. Ja Yabʼal ja Dyos wa xyala: «Jelni gusto ay ja winik maʼ wa staʼa biboʼil, sok ja winik maʼ wa x-ajyiyuj snajel bʼa spensarajel lek». Cha wa xyala: «Juni teʼ bʼa sakʼanil sbʼaja matik wa syamawe, sok ja matik syamuneje lek ojni ajuk sbʼiʼiluke gustoʼil» (Prov. 3:13, 18).

6. ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik bʼa mi oj katikan ajyel gusto?

⁶ Pe bʼa mi oj katikan ajyel gusto, jelni tʼilan mok katikan skʼuʼajel ja jas wa xnebʼatik bʼa Biblia. Ja Jesús sjeʼa jelni tʼilan ja it yajni yala: «Ta huan cʼa xa huabyex [...], huan cʼa xa cʼulanex, jel ni gusto oj ajyanica» (Juan 13:17; kʼuman ja Santiago 1:25). Jani it ja jasa mero oj kʼulaxuk bʼa oj ajyukujtik ja jastik junuk bʼa Dyos sok bʼa ajyel gusto tolabida. Pe ¿jastal oj bʼobʼ ajyukotik gusto ta jel jitsan ja jasa wa stimawotiki? La jpaklaytik ja jasa yala ja Jesús ja bʼa sLoʼil bʼa Yaxkʼul.

7. ¿Jas yuj gusto wa x-ajyiye ja matik wa x-alaliye?

⁷ «Gusto wa x-ajyiye ja matik wa x-alaliye, pes ojni ajuk kulan skʼujole» (Mat. 5:4, TNM). Bʼobʼta jujuntik wa sjobʼo sbʼaje: «¿Jastal oj bʼobʼ ajyuke gusto ja matik wa x-alaliye?». Ja Jesús mini ja kʼan yale sbʼaja matik wa x-alaliye yuj chikan jasunuk. Cha jachuk ja ixuk winik bʼa maloʼe wani x-alaliye yuja wokolik wa x-ilxi ja bʼa «tyempoʼik jel wokol, bʼa mi oj naxuk jas oj kʼulaxuk» (2 Tim. 3:1, TNM). Pe ja wa x-alaliye bʼa yeʼnleʼita mini x-aji mojxuke soka Jyoba, ja yuj mini gusto ayuke. Ja  Jesús jani wan spensarajel ja matik wa snaʼawe ay snesesidaʼe bʼa Dyos sok ja yuj yaj wa xyabʼye yajni wa xyilawe ja luʼumkʼinali jelxa najat aye soka Dyosi. Wani xyilawe ja yeʼnle mulanume sok yuja smul ja mulali wa x-ekʼ sbʼaje jastik mi lekuk ja bʼa luʼumkʼinal iti. Ja Jyoba wani xyaʼa sat ja ixuk winik ma meran ay snesesidaʼe, wa xyayi kulan skʼujole soka Biblia, wa skoltay bʼa oj ajyuke gusto sok wa xyayile ja smajlajel bʼa oj ajyuke sakʼan bʼa tolabida (kʼuman ja Ezequiel 5:11; 9:4).

8. Cholo jas yuj ja ajyel mansoʼili wa xkoltani bʼa ajyel gusto.

⁸ «Gusto wa x-ajyiye ja matik manso ja smodoʼe, pes ojni sbʼajuke ja luʼumi» (Mat. 5:5, TNM). ¿Jas yuj ja modoʼal bʼa manso wa xkoltani bʼa ajyel gusto? Jujuntik ixuk winik jelni chʼuʼuye ajyi, jel sleʼawe kʼumal sok jel kʼakʼe. Pe kʼot ajyuk yujile ja meran snajel bʼa Biblia, stukbʼes sbʼaje sok skʼutes sbʼaje ja bʼa ‹yajkʼachil modoʼali›. Ja wego masxa wa xyajtaniye, wa snaʼawe yajulal, lek ja smodoʼe, chʼin wa xyaʼa sbʼaje, mansoʼe sok ayxa spasensyaʼe (Col. 3:9-12). Ja slekilali, lekni wa xyila sbʼaje soka tuki sok gustoʼaye. Pe mi kechanuk, ja Yabʼal ja Dyosi wa skʼapayi ja ixuk winike it ojni «sbʼajuke ja luʼumi» (Sal. 37:8-10, 29).

9. a) ¿Jastal modo oj sbʼajuke ja Luʼum ja «matik manso ja smodoʼe»? b) ¿Jas yuj wa xbʼobʼ ajyuke gusto ja matik «ayiʼoje waʼin sok takin stiʼe sbʼaja stojolili»?

⁹ ¿Jastal modo oj «sbʼajuke ja luʼumi» ja matik manso ja smodoʼe? Ja snebʼumanik ja Jesús tsaʼubʼale oj wajuke bʼa satkʼinali, ojni sbʼajuke ja yajni x-ochye sacerdote sok oj yaʼe mandar jastal mandaranumik (Apoc. 20:6). Sok ja miyonik ixuk winik mi oj wajuke bʼa satkʼinali oj sbʼajuke ja Luʼum ja yajni x-ajyiye sakʼan tolabida ja bʼa tiw jach mixa oj ajyuk mulal, laman oj ajyuke sok gusto. Ja bʼa chabʼ kʼole it, ja Jesús cha yala: «Gusto wa x-ajyiye ja matik ayiʼoje waʼin sok takin stiʼe sbʼaja stojolili» (Mat. 5:6, TNM). Ja jastik wa skʼanawe ojni chʼak ajukyile ja bʼa ajkʼach luʼumi (2 Ped. 3:13). Yajni ja Dyos xchʼayata snajel ja jastik mi lekuki, ja matik toji ojni ajyuke meran gusto lek sok mixani oj alaluke yuja jastik mi lekuki soka bʼa mi tojuki (Sal. 37:17).

10. ¿Jasa wa stojolan snajel yajulal?

¹⁰ «Gusto wa x-ajyiye ja matik wa snaʼawe yajulal, pes ja yeʼnle ojni najuk syajulale» (Mat. 5:7, TNM). Snajel yajulal wa stojolan yajxta ilwanel, lekil modo sok snajel syajulal ja matik wane yijel wokoli. Pe ja snajel yajulal mini kechan jun jasunuk wa xkabʼtik. Ja Biblia wa sjeʼa ja snajel yajulali tini chʼikan skʼulajel jun jasunuk bʼa skoltajel ja tuki.

11. ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja loʼil bʼa lekil samaritano?

¹¹ (Kʼuman ja Lucas 10:30-37). Ja loʼil yala ja Jesús sbʼaja lekil samaritano wani sjeʼa jaman lek ja jasa wa stojolan snajel yajulal. Yajni ja samaritano yila jun winik jel yajbʼesnubʼalkan, nikji skʼujol sok skoltay. Tsaʼan yajni chʼak xchol ja loʼili, ja Jesús yala tʼilani oj wajtik sok skʼulajel junxta. Ja yuj la jobʼ jbʼajtik: «¿Wan maʼ xkʼulan junxta jastal ja samaritano? ¿Wan maʼ xnaʼa yajulal? Yajni wa xkila ja tuk wane yijel wokol, ¿wan maʼ xjeʼa wa xnaʼa syajulale? ¿Ayto maʼ jas mas oj bʼobʼ jkʼuluk bʼa oj koltaye? Jun sjejel, ¿wan maʼ xkʼapa jbʼaj bʼa oj koltaye ja jmoj-aljeltik bʼa ayxa skʼujole, ja bigudaʼik soka keremtik akʼixuk mi teyuke bʼa smeranil ja snantateʼi? ¿Wan maʼ xleʼa modo keʼn oj kaʼ kulan skʼujole ja matik triste ayeʼi?» (1 Tes. 5:14; Sant. 1:27).

12. ¿Jas yuj wa xya gustoʼaxukotik ja snajel yajulali?

¹² ¿Jas yuj wa xya gustoʼaxukotik ja snajel yajulali? Yajni wa xkʼulantikyi jastik lek ja tuk, wa xkilatik «mas ni jel lec huax  yila [ma gusto] ja maʼ huax yaa que yuj ja maʼ huas scʼulan recibiri». Pe mi kechanuk, wani xnaʼatik jachuk wantik yajel gustoʼaxuk ja Jyoba (Hech. 20:35; kʼuman ja Hebreos 13:16). Ja mandaranum David yala sbʼaja maʼ wa snaʼa yajulal: «Ja Jyoba ojni stalnay sok oj yakan sakʼan. Ja bʼa luʼumi ojni aljuk gustoʼay» (Sal. 41:1, 2). Ta wa xnaʼatik syajulal ja tuk, ja Jyoba ojni snaʼ jyajulaltik sok ojni ya ajyukotik gusto bʼa tolabida (Sant. 2:13).

13, 14. ¿Jas yuj gusto wa x-ajyiye ja matik sak ja skʼujole?

¹³ Ja Jesús yala: «Gusto wa x-ajyiye ja matik sak ja skʼujole, pes ja yeʼnle ojni yil-e ja Dyosi» (Mat. 5:8, TNM). Bʼa sak oj ajyuk ja jkʼujoltik, jelni tʼilan ja jpensartik sok ja kʼankʼunel kiʼojtik jach oj cha ajyuk. Ja it jelni tʼilan bʼa jachuk ja Jyoba lek oj yil ja toyjelal wa xkaʼatikyiʼi (kʼuman ja 2 Corintios 4:2; 1 Tim. 1:5).

¹⁴ Ja ixuk winik matik sak ja skʼujole gustoni wa x-ajyiye yujni lek wa x-iljiye yuja Jyoba, bʼa yala: «Lekxta yujile‘ [ma gusto wa x-ajyiye] ja ma‘tik wa schuk‘u ja sk‘u‘e‘i» (Apoc. 22:14, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi [YD]). ¿Jasa wa stojolan ja wa xchukʼuwe ja skʼuʼe? Sbʼaja matik tsaʼubʼal oj wajuke bʼa satkʼinal wa stojolan wa x-iljiye ixuk winike sak yuja Jyoba, sok oj ajuk sakʼanile bʼa mixato tʼun oj chamuke sok gustoʼil bʼa tolabida ja bʼa satkʼinali. Jaxa ja pilan kʼole, ja matik oj kanuke ja bʼa Luʼumi, wa stojolan ja Dyos lek wa xyila bʼa oj yamigoʼuk yujni wa xyila toje. Ja Biblia wa xyala «schukʼuwe‘ sakʼawe‘ sok ja schikʼel ja yal cheji ja skʼu‘e‘i» (Apoc. 7:9, 13, 14, YD).

15, 16. ¿Jastal wa yilawe ja Dyos ja matik sak ja skʼujole?

¹⁵ Ja Biblia wa xyala mini jun ixuk winik wa xbʼobʼ yil ja Dyos sok oj ajyuk sakʼan (Éx. 33:20). Anto, ¿jas yuj ja Jesús yala ja matik sak ja skʼujole «ojni yil-e ja Dyosi»?. Ja yaljel bʼa griego wa sutxi «yiljel» wa xbʼobʼ stojoluk «yajel ekʼ bʼa jpensartik, yabʼjel sok snajel». Ja matik wa xyilawe ja Dyosi soka ‹sate ja bʼa skʼujole› yeʼnleni kʼotele ja maʼ wa snaʼawe sbʼaj lek sok chaʼanyabʼal wa xyilawe ja smodoʼiki (Efes. 1:18). Ja Jesús snocho lek ja smodo ja Dyosi. Ja yuj yala: «Porque ja maʼ huax yilahuon ja quen, huan nix yila ja Tatala» (Juan 14:7-9).

¹⁶ ¿Jas pilan modo wa xbʼobʼ kiltik ja Dyosi bʼa mi kechanuk snajel ja smodoʼiki? Jani skʼeljel ja jasa wa skʼulan bʼa oj skoltayotik (Job 42:5). Cha wa xbʼobʼ kiltik yajni wa xwaj jkʼujoltik sbʼaja tsamalik lekilal chapan yuj sbʼaja matik wa skʼujolane bʼa oj ajyuke sak sok toj. Ja matik tsaʼubʼaleʼi wani xyilawe ja Jyoba bʼa stiʼ sate yajni wa sakʼwiye ja bʼa satkʼinali (1 Juan 3:2).

17. ¿Jas yuj gusto wa x-ajyiye ja matik wa xyawe ajyuk ja lamanili?

¹⁷ Ja Jesús cha yala: «Gusto wa x-ajyiye ja matik wa xyawe ajyuk ja lamanil» (Mat. 5:9, TNM). Ja matik wa xyawe ajyuk ja lamanili ayni yiʼoje rasonik bʼa oj ajyuke gusto, pes ja nebʼuman Santiago stsʼijbʼan: «Ja maʼ laman ayi soc huas slea modo jastal oj yaa laman ja smoji, yuj ni toj ni ay ja yena» (Sant. 3:18). Ta ay kiʼojtik jun wokol sok jun jmoj-aljeltik bʼa kongregasyon ma soka jpamilyatik, ojni bʼobʼ jkʼantikyi ja Jyoba a-skoltayotik bʼa oj tojbʼestik ja wokoli. Ja yeʼn oj ya kitik ja yipi sok oj skoltayotik bʼa sjejel modoʼalik bʼa jun nochuman Kristo sok ajyel mas gusto. Ja Jesús xchiktes ja stʼilanil bʼa keʼnto bʼajtan oj jletik ja lamanil yajni yala: «Ja hueni, ta huan cʼax huaj ahuaa yi ja smajtan ja Diosi, yutzil xa oja huaa yi cuando huax jac acʼujol que ja hua huermano, ay scoraja amoc, Aa tʼan cani. Cax tojbes abajex bajtan soc ja huermano, entonces ti la jaca. Tix jac ahuaa yi ja smajtan ja Diosi» (Mat. 5:23, 24).

18, 19. ¿Jas yuj gusto wa x-ajyiye ja nochumanik anima wa x-iji spatike?

¹⁸ «[Gusto] huax ecʼ ahuujilex cuando jel malo huala utjiyex yuj ja jbiili. Soc ta huax aaji ahuilex huocol, ma lom ni mi alben ja jas huax alji abajexi». ¿Jas yuj yala ja it ja Jesús? Ja yeʼn cha yala: «Ajyanic gusto porque jel tzamal ja hua majtanex tey ba satqʼuinali. Jach ni yiaje huocol ja aluman-Dios ja najatei» (Mat. 5:11, 12). Yajni makʼjiye ja jekabʼanumik sok ajiyile mandar bʼa oj yaʼekan xcholjel, ja yeʼnle «ti elye ba scʼab ja maʼ ay yateli, pero gusto xta aye». Meran, ja yeʼnle mini lek yabʼye ja makʼjiye, pe gustoʼaxiye yuja «stzʼacatal bi ja Diosi, huane bi yiijel huocol yuj ja sbiil ja Jesusi» (Hech. 5:41).

¹⁹ Ja bʼa jtyempotik, ja yaʼtijumik ja Jyoba cha wani xkuchkujtik gusto lek yajni wa xkiʼajtik wokol yuja sbʼiʼil ja Jesús ma yajni wa xtʼaspuntik tsatsal wokolik (kʼuman ja Santiago 1:2-4). Ja keʼntik mini xkʼulantik gusto ja wa xkiʼajtik wokoli. Pe ta toj wala ajyitik ja yajni wa xtʼaspuntik wokolik, ja Jyoba ojni skoltayotik bʼa oj kuchkujtik sok mini tʼun xiwel. La kiltik jun sjejel. Ja bʼa agosto bʼa 1944, ja matik chaʼan xchole sjekawe ja Henryk Dornik soka smoj-alijel bʼa jun lugar yiʼoje ja nazi bʼa ajyiyujile presoʼanumik. Ja kontraʼiki yalawe: «Jelni wokol yajele kʼokxuke. Lajansok wa xyabʼye stsamalil ja wa xyiʼaje wokoli». Pe ja jmoj-aljeltik Dornik xcholo: «Ja keʼn mi wa xkabʼ stsamal ja wokoliki; pe wani xya gustoʼaxukon snajel ja wokol wanon yijeli wani kuchelkuj toj lek pe jani yuja wa xkʼana oj ajyukon toj soka Jyoba». Cha yala: «Yajel jitsan orasyon jani jaw ja jasa skoltayoni, pes ya kabʼ masni mojan ayon soka Jyoba. ¡Yeʼnani waj ja koltanum bʼa jel wa xmakunikuj!».

20. ¿Jas yuj wa xya gustoʼaxukotik yaʼteltajel ja ‹Dyos jel gusto x-ajyi›?

²⁰ Yajni lek wa xyilawotik ja ‹Dyos jel gusto x-ajyi›, gustoni wala ajyitik, anima wala iljitik kontra yuja wa xkaʼteltaytik ja Dyosi, ja wa xyilawotik kontra ja jpamilyatiki, ta maloʼaytik ma ayxa jkʼujoltik (1 Tim. 1:11). Cha gustoni wala ajyitik yujni wa xjipa jkʼujoltik ja Dyosi ‹mini oj slekitik abʼal›, bʼa ojni ya kʼotuk ja jasa skʼapuneji (Tito 1:2, TNM). Yajni skʼulan, ja lekilaliki jelni cham yabʼjel oj ajyuk bʼa jachuk ja wokolik ja wego mixa oj ilxuk stʼilanil. Mini wa x-ekʼ bʼa kolomtik ja jasa oj yakitik ja Jyoba ja bʼa Kʼachinubʼi. Wani xkʼuʼantik lek, ojni kabʼtik stsamalil bʼa jitsan lamanil sok oj ajyukotik gusto bʼa mini bʼa ajyelotik (Sal. 37:11).