1. ¿Jastal wa xchiktes ja yajalkʼujol kiʼoj jbʼajtik ja yaʼtijumik ja Dyosi?

JA YAʼTIJUMIK ja Dyos juni pamilya aytik bʼa chiktesnubʼal yuja yajalkʼujol (1 Juan 4:16, 21). Bʼa jujuntik ekʼele, wani xchʼaka sbʼaje ja jas wa skʼulane sbʼaja smoj-aljele, pe jitsan ekʼele wa sjeʼawe ja syajal skʼujole bʼa jastik chʼin wa skʼulane, jastal ja yaljelik bʼa kʼunxta soka tsamalxta wa sjeʼawe ja sniʼ sate. Yajni mi wala jelxitik sok tsamalxta wa xjeʼatikyile ja jmodotik, jani wa «[s]tzajlatic ja smodo» ja Dyosi jastal yuntikilotik bʼa wa syajtayotik (Efes. 5:1).

2. ¿Jastal snocho ja Jesús ja yajalkʼujol yiʼoj ja sTati?

² Ja Jesús snocho jastalni mero ja sTati. Tolabida lek yila ja ixuk winiki. Yala: «Ja huenlex ja matic [...] cuchan ni ahuujilex tola vida ja hua cargaexi, yajtiquex xta, laic xa jmoc. Oj ni ca jijlanica». Cha yala: «Ti oja huilex que jel mansoon soc jel ja jpasensia» (Mat. 11:28, 29). Yajni wa xnochotik sok wa ‹xjeʼatikyi lek ja jmodotik ja maʼ jel ajula sbʼaji›, ja jTatik tey bʼa satkʼinal lekni  wa xyilawotik sok gusto wala ajyitik (Sal. 41:1). La kiltik jastal mi oj jelxukotik ja bʼa pamilya, ja bʼa kongregasyon sok ja bʼa xcholjeli.

3. ¿Jastal oj yil ja tatamal ja xcheʼumi? (Kʼela ja potoʼik bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

³ Ja bʼa yojol ja pamilya, ja maʼ tʼilan bʼajtan oj sjeʼ mi xjelxiye jani ja tatamaliki (Efes. 5:25; 6:4). Jun sjejel, ja Biblia wa xyala tʼilani oj ajyuke soka xcheʼume bʼa ‹skʼulajel soka jastal ja snajel›. Ja yaljel it wani xbʼobʼ sutxuk jastal «sjejel mi xjelxiyesok» ma «yabʼjele stojol» (1 Ped. 3:7, TNM). Bʼa oj jetik mi la jelxitik sok june, tʼilani oj kabʼtik stojol. Ja tatamal bʼa wa xyabʼ stojol wa snaʼa ja xcheʼumi jani ja skoltuman sok xchawanile mini junukexta bʼa tuktukil jasunuk, pes wa snaʼa ja jaw mi wa stojolan mas jel skoʼelal ja xcheʼumi (Gén. 2:18). Ja yuj, ja yeʼn wani xyayi stʼilanil ja jastal ay xyabʼ sok chaʼanyabʼal wa xyila sok wa skisa. Jun jmoj-aljeltik ixuk bʼa Canadá yala: «Ja jtatami wa skisa ja jastal wa xkabʼ ayoni sok mi wa xyalakabʼ: ‹Jastal modo jach oj ajyan. Pe mi kechanuk, wa snaʼa jastal oj smaklayon. Yajni wa skoltayon bʼa oj tukbʼes jun jasunuk mi stojoluk, kʼunxta wa xyalakabʼ».

4. ¿Jastal oj sjeʼ ja tatamal mi wa xjelxi soka xcheʼume ja yajni teysok pilan ixuke?

⁴ Ja tatamal bʼa mi xjelxi wani xyaʼa tʼabʼan skʼujol ja jastal wa xyabʼ ja xcheʼumi ja yajni mini tʼun wa stsaka pilan ixuke ma wa sjeʼa jun modo mi stojoluk. Cha mini wa skʼulan bʼa sitioʼik bʼa Internet sok mini ja bʼa paginaʼik bʼa loʼilanel (Job 31:1). Toj wa x-ajyi soka xcheʼumi, mi jaʼukta yuja wa skʼana, jani yuja wa syajtay ja Dyos sok wa xyijnay ja bʼa mi lekuki (kʼuman ja Salmo 19:14; 97:10).

5. ¿Jastal oj bʼobʼ sjeʼ ja cheʼumal mi wa xjelxi soka statami?

⁵ Yajni ja tatamal wa snocho ja sjejel ja maʼ olomal ayuji, ja Jesukristo, wa skoltay ja xcheʼumi bʼa oj ‹skis lek ja statami› (Efes. 5:22-25, 33, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi [YD]). Anto, ja yeʼn mi oj jelxuk soka statami, jun sjejel, ja yajni wa spila tyempo bʼa oj skʼuluk jujuntik cholalik bʼa kongregasyon ma yajni ayiʼoj wokolik bʼa wa x-aji cham skʼujol. Jun jmoj-aljeltik bʼa Gran Bretaña wa xyala: «Ayni ekʼele, ja jcheʼumi wa xyila bʼa keʼna jun jasunuk mi xya ajyukon laman pes wa xyila mini junukonxta. Anto, wa snocho ja rason wa xtax ja bʼa Proverbios 20:5, anima ja jaw wa stojolan smajlajel ja sjutsʼinil bʼa oj kaʼ ‹eluk› ma oj kalyabʼ ja jas ay bʼa jpensari, ta yujkʼa wa xbʼobʼ jchol yabʼi».

6. ¿Jastal wa xbʼobʼ jetikyi jpetsaniltik ja yal untik bʼa mi oj jelxuke soka tuki, sok jastal oj yawe el slekilal ja it?

⁶ Yajni ja nantatalik mi xjelxiye, juni lekil sjejel sbʼaja yuntikileʼi. Pe cha ayni yiʼoje ja cholal bʼa oj sjeʼeyi jastal mi oj jelxuke soka tuk. Jun sjejel, wani xbʼobʼ yal-e yabʼ mok ajnuke ja bʼa Naʼits bʼa Tsomjeli ma ja yajni wa xkatik ekʼ gusto jutsʼini ayawekan ja matik awelexa ayiʼe bʼajtan ja swaʼele. Jpetsaniltik ja bʼa kongregasyon wani xbʼobʼ jkoltaytik ja nantatalik. Jun sjejel, ta jun kʼa yal kerem ay jas skʼulankitik, jastal sjamjel ja pwerta, tʼilani la kaltikyabʼ jel lek ja jasa skʼulani. Ja jaw ojni koltajuk sok oj kan bʼa skʼujol «mas ni jel lec huax yila ja maʼ huax yaa que yuj ja maʼ huas scʼulan recibiri» (Hech. 20:35).

7. ¿Jastal sjeʼa ja Jesús mi jelxisok ja winik mi xyabʼ kʼinal, sok jasa wa xnebʼatik?

⁷ Bʼa jun ekʼele yajni ja Jesús ti ajyi bʼa slujmal ja Decápolis, «ti i‘ji jan yi‘ jun winik mi xyabʼ kʼinal mi xbʼobʼ kʼumanuk lek» (Mar. 7:31-35, YD). Ja yeʼn «ti spila sbʼaj sok ja winiki» sok stojbʼes. ¿Jas yuj mi skʼulan bʼa stiʼ sat ja tuki? Bʼobʼta yuj yila ja mi xyabʼ kʼinali wa xbʼobʼ kʼixwuk ja bʼa jitsan ixuk winiki. Meran, ja keʼntiki mi wa xbʼobʼ jkʼuluktik milagroʼik. Pe wani xbʼobʼkujtik sok  tʼilan pwesto oj ajyukotik sbʼaja jasa wa xmakuniyujile soka jastal wa xyabʼ aye ja jmoj-aljeltiki. Ja jekabʼanum Pablo stsʼijbʼan: «La jcʼultic pensar ja yaltzil ja otro jmojtiqui. [...] Sbej ni oj yajtatic ja jmojtica. La xa jleetic modo jastal oj colta jbajtic» (Heb. 10:24). ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik ja lekil sjejel yaʼakan ja Jesús yajni mi jelxi soka winik mi xyabʼkʼinali?

8, 9. ¿Jastal mi oj jelxukotik soka matik awelxa soka matik mi tsʼikanuk skwerpo? Aʼa sjejelik.

⁸ Mok jelxukotik soka matik awelexa soka maʼ mi tsʼikanuk skwerpo. Ja jasa mas tʼilan wa xchiktes ja kongregasyon jani ja yajalkʼujol sok mi jaʼuk ja jasa jel xbʼobʼ skʼulajel (Juan 13:34, 35). Ja yajalkʼujol it wa snikawotik bʼa oj jkʼuluktik ja janekʼ wa xbʼobʼkujtik bʼa skoltajel ja matik awelexa soka matik mi tsʼikanuk skwerpoʼe bʼa jachuk oj bʼobʼ wajuke ja bʼa tsomjelik sok ja bʼa xcholjeli. Sok jachni wa xkʼulantik anima ja yeʼnle mixa xbʼobʼyujile ja janekʼ wa skʼanawe (Mat. 13:23). Ja Michael, bʼa tey bʼa jun silla de rweda, wani xyayi tsʼakatal ja spamilya soka jmoj-aljeltik ja bʼa kʼole wa x-el xcholjeli. Wa xyala: «Tsʼakatal ja jasa wa skʼulane yuj keʼna, wani xbʼobʼ wajkon tʼusan mi spetsaniluk ja tsomjeliki sok elel xcholjel tikʼanxta. Ja jasa jel xkʼulan gusto jani ja xcholjel ja bʼa lugarik jel ja ixuk winiki».

⁹ Ja bʼa jitsan Naʼitsik Betel, ay jitsan jmoj-aljeltik bʼa awelexa sok bʼa ayxa yiʼoje jun chamel. ¿Jastal wa sjeʼawe ja olomalik yajxta wa x-ilwaniye sok mi xjelxiye? Jani skoltajele bʼa oj bʼobʼ xchol-e jach bʼa karta sok bʼa telepono. Jun jmoj-aljeltik sbʼiʼil Bill, bʼa ayiʼoj 86 jabʼil sok bʼa wa stsʼijbʼanyi kartaʼik ja ixuk winik aye bʼa najtik lugarik, wa xyala: «Wani xkaʼatikon tsʼakatal yuja cholal bʼa stsʼijbʼajel kartaʼik». Ja Nancy, bʼa ojxta staʼ ja 90 sjabʼili, wa xcholo: «Bʼa keʼna stsʼijbʼajel kartaʼik mini jun jasunuk bʼa kechan yajel ochuk juʼunik ja bʼa sobreʼik, pes xcholjelniʼa. Ja ixuk winik wani skʼanawe snajel ja smeranili». Ja Ethel, bʼa manxi ja bʼa 1921, wa xcholo: «Tolabida jel kiʼoj syajal ja bʼa jkwerpo. Ay kʼakʼuʼik jel wokol xkabʼi man ja slapjel ja jkʼuʼi». Pe anima jelni wa skʼulan gusto xcholjel jach bʼa telepono sok ayni yiʼoj jujuntik lekil rebisita. Sok ja Barbara, bʼa 85 sjabʼil, wa xyala: «Yuja mixa jel lek ayon, jelni wokol xkabʼ elel tikʼan ja bʼa xcholjeli. Pe ja bʼa telepono wani xbʼobʼ jkʼumuk tuktukil ixuk winike. ¡Tsʼakatal, Jyoba!». Tʼusan mi elkʼot ja jabʼili, jun kʼole bʼa jmoj-aljeltik bʼa awelexa skʼulane 1,228 oraʼik bʼa xcholjel, stsʼijbʼane 6,265 kartaʼik, yaʼawe mas ja 2,000 yamada bʼa telepono sok pukxi 6,315 juʼunik. ¡Jelni maʼ gusto ay ja Jyoba! (Prov. 27:11).

10. ¿Jas jun modo oj bʼobʼ jkoltaytik ja jmoj-aljeltiki bʼa oj yawe el jitsan slekilal ja tsomjeliki?

¹⁰ Mok jelxukotik ja bʼa tsomjeliki. Ta mi la jelxitik soka jmoj-aljeltiki, ojni jkoltayetik bʼa oj yawe el jitsan slekilal ja bʼa tsomjeliki. ¿Jastal? Jun modo jani kʼotel saj ja bʼa tsomjeliki bʼa mi oj jomtik yolome. Ayni ekʼele ay jas oj slats-otik sok oj stim-otik bʼa mi oj kʼotkotik saj. Pe ta kʼajyelotikxa ja mi la kʼotik saj, tʼilani oj jobʼ jbʼajtik jasa tʼilan oj jkʼuluktik bʼa sjejel wa xkisatik ja jmoj-aljeltiki. Chomajkil, la katik juljkʼujoltik ja matik slokunejotiki jani ja Jyoba soka Yunini (Mat. 18:20). Pes ja yeʼnle wani sbʼajine oj jkistike lek.

11. ¿Jas yuj tʼilani oj skʼuʼuke ja jmoj-aljeltik matik wa xyawe ekʼ sloʼile ja bʼa tsomjeli ja jasa wa xyala ja 1 Corintios 14:40?

¹¹ Jun modo bʼa sjejel mini la jelxitik ja bʼa kongregasyon jani skʼuʼajel ja mandar bʼa «spetsanil ja jastik junuki akʼulaxuk stojolil lek sok chapan» (1 Cor. 14:40, TNM). Jun sjejel, ja jmoj-aljeltik matik wa xyawe ekʼ loʼilik ja bʼa tsomjeliki tʼilani mi oj yawe ekʼuk ja styempoʼe. Jachuk wa sjeʼawe wani spensarane sbʼaja maʼ oj ya ekʼuk ja loʼil nochani sok spetsanil ja jmoj-aljeltiki. ¿Jas  yuj? Bʼobʼta ay jmoj-aljeltik jelni najat wa xkan yujile ja Naʼits bʼa Tsomjeli, ma tuk wa xyawe makunuk karroʼik bʼa pasajero sok ay jujuntik mi Taʼumantiʼuk ja snupe bʼa wanexta majlajel.

12. ¿Jas yuj ja ansyanoʼik wani sbʼajine ja oj axukyile «jelxelxa kiswanel sok yajalkʼujolal»? (Kʼela ja rekwagro « Mok jelxukotik soka matik wa stojo ja xchonabʼil ja Dyosi»).

¹² Ja matik wa stalnaye ja kongregasyon jelni tsats wa x-aʼtijiye sok wa xyaʼawe jun lekil sjejel bʼa kongana wa x-elye ja xcholjeli, ja yuj wani sbʼajine oj jkistike lek (kʼuman ja 1 Tesalonicenses 5:12, 13 *). Jelni maʼ wa xkaʼatik tsʼakatal spetsanil ja jasa wa skʼulane yuj keʼntik. Ja yuj la aʼtijukotikesok lajan sok la jkoltaytike. Pes «tola vida huane fuerza, pero jaʼ ni ja ba slequil ahualtzilex ja huenlexi. Huan ni snaahue que oj ni yae cuenta soc ja Diosi» (Heb. 13:7, 17).

13. ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja jastal yila ja Jesús ja ixuk winiki?

¹³ Ja aluman Isaías yalaxakan sbʼaja Jesús: «Mini jun kʼaʼem bʼa bʼuyubʼal oj skʼoke, sok mini jun snich kandil wan elel staʼabʼil oj stupe. Oj yijan ja stojolil toj lek» (Is. 42:3). Ja Jesús syajtay ja ixuk winik sok och bʼa slugare. Yabʼni stojol jastal wa xyabʼ ay ja matik oj slaj jastal jun kʼaʼem bʼa kʼokelxa ma jastal jun snich kandil bʼa aseyte bʼa ojxta tupuk. Ja yuj, mini jelxi, lek sjeʼa ja smodo sok jel spasensya. Jachuk ja yal untiki wani skʼanawe oj ajyukesok (Mar. 10:14). Ja keʼntiki mey kiʼojtik ja snajel jastal ja Jesús bʼa yabʼjel stojol sok bʼa sjejelyi ja ixuk winik. Pe wani xbʼobʼkujtik sok tʼilani mok jelxukotik soke ja matik wa xcholotik yabʼye. La kiltik jastal wa xkoltani ja it ja jastal wa xkʼumantike, ja jas ora wa xkʼulantik sok janekʼ tyempo.

14. ¿Jas yuj jelni tʼilan oj jtalnaytik ja jastal wala loʼilanitiksok ja ixuk winiki?

 ¹⁴ Ja jastal oj jkʼumuktik ja ixuk winiki. Ja bʼa jtyempotiki, jitsan ixuk winik wa xyabʼye jel ixtalanubʼale sok jipubʼalekan yuja olomalik bʼa negosyoʼik, bʼa politika sok bʼa relijyon, wa xchono sbʼaje sok bʼa jel maloʼe (Mat. 9:36). Jitsan mini wa sjipa skʼujole chikan machʼa sok mey yiʼoje smajlajel. Ja yuj jelni tʼilan ja yaljelik oj katik makunuki sok ja snujkʼalil a-sjeʼ tsamal ja jmodotik sok wa xnaʼatik syajulale. Bʼa jitsan ekʼele, ja ixuk winiki wa smaklaye ja lekil rason pe mi jaʼukta yuja ay kiʼojtik snajel bʼa Biblia ma wa xcholotik yabʼye jastik junuk ay stojol, jani yuja cha wa xkisawetik sok wa xcham jkʼujoltik meran.

15. ¿Jas modoʼik wa xbʼobʼ jetik mi wala jelxitiksok ja matik wa xcholotik yabʼyeʼi?

¹⁵ Ayni jitsan modoʼik bʼa sjejel mi wala jelxitiksok ja ixuk winik wa xcholotik yabʼi. Jun sjejel, meran ja yajel sjobʼjeliki juni lekil yamkʼabʼal bʼa sjejel, pe jelni tʼilan oj katik jach jun modo wala kiswanitik sok bʼa tsamal. Jun precursor ti koltani bʼa jun lugar bʼa jelni jitsan ja ixuk winik bʼa jel xkʼixwiye. Ja yuj yila mini stojoluk oj yamakunuk sjobʼjelik bʼa oj bʼobʼ ya kʼixwuk ta mi snaʼawe ja sjakʼjeli. Mini wa sjobʼoyi ta wa snaʼawe ja sbʼiʼil ja Dyosi ma jasunkiluk ja Gobyerno bʼa Dyos. Ja jasa wa skʼulani jani wa xyala yabʼye jastal ja it: «Ja Biblia sjeʼunejki ja Dyos ay jun sbʼiʼil. ¿Oj maʼ bʼobʼ jeʼawi?». Jastalni wa xnaʼatik, tuktukil ja kostumbreʼiki sok ja ixuk winiki, ja yuj mini sbʼejuk oj jkʼuluktik ja jasa wa xkʼanatiki. Pe tolabida tʼilani mi oj jelxukotiksoke sok oj jkistike, bʼa oj bʼobʼuk ja jaw tʼilani oj jnatik lek jastale ja ixuk winik ja bʼa jlugartiki.

16, 17. a) Ta wa xkʼanatik mi oj jelxukotik soka ixuk winiki, ¿jastik ora oj kulataytik ja bʼa snajeʼi? b) ¿Janekʼ tyempo oj loʼilanukotik soke?

¹⁶ Ja jas ora lek oj bʼobʼ loʼilanukotik soka ixuk winiki. Yajni wa xcholotik bʼa naʼits naʼits, ja ixuk winik mi wa smajlayotike yujni mi lokubʼalotik. Ja yuj tʼilani oj wajkotik bʼa oraʼik bʼa pwesto oj ajyuke bʼa oj kʼumanuke (Mat. 7:12). Jun sjejel, ¿masxa maʼ kʼeta kʼakʼu wa xkʼeye ja ixuk winik ja bʼa xchʼakulabʼil ja semana ja bʼa lugarik wa xcholotik? Ta jachkʼa, oj bʼobʼ kʼe jcholtik ja bʼa bʼejik ma soka yal karritoʼik, ma yulatajel ja maʼ wa xnaʼatik kʼeyeta.

¹⁷ Ja janekʼ tyempo tʼilan oj loʼilanukotik soka ixuk winiki. Ja ixuk winiki jelni latsan wa x-ajyi, ja yuj ja jasa mas leki jani mi oj albʼukotik ja yajni wa xwaj jcholtiki, mastoni ja bʼa sbʼajtanil ekʼele. Ja yuj masni lek ja oj jchʼaktik wego ja jloʼiltik yuja jel oj albʼukotiki (1 Cor. 9:20-23). Yajni ja ixuk winik wa xyila wa xkisatik ja jastal wa xtaxye ma soka styempoʼe, masni oj cha smaklayotik bʼa yajkʼachil ekʼele. Ta ay kiʼojtik ja modoʼalik wa xjak ja bʼa yip ja Dyos, ojni kʼotkotik meran ‹yaʼtijumotik ja Dyos›. Bʼobʼta ja Jyoba ojni ya makunukotik bʼa yijeljan june ja bʼa smeranili (1 Cor. 3:6, 7, 9, YD).

 18. ¿Jastik slekilal wa xmajlaytik oj kiltik ta mi la jelxitik sok ja tuki?

¹⁸ Bʼa xchʼakulabʼil, la jkʼujoluktik bʼa mi oj jelxukotik ja bʼa pamilya, ja bʼa kongregasyon sok ja bʼa xcholjeli. Ta jkʼulantik, ojni kiltik jitsan slekilal ja wego sok ja bʼa tyempo jakumi. Ja Salmo 41:1, 2 wa xyala: «Jelni gusto sbʼaja maʼ wa sjeʼayi lekil smodo ja maʼ jel ajula sbʼaji; ja Jyoba yeʼnani oj skoltay ja bʼa skʼakʼuʼil ja wokoli». Chomajkil, ja bʼa luʼumi ‹ojni aljuk jel gustoʼay›.