1. ¿Jasa jel tʼilan staʼa tiʼal ja Jesús ja bʼa tsaʼanxta akwal ajyi soka snebʼumaniki?

JA TSAʼANXTA akwal ajyi ja Jesús soka snebʼumani, tʼusan mi 30 ekʼele staʼa tiʼal ja yajtaneli. Yala yabʼye jaman lek tʼilani oj syajtay sbʼaje (Juan 15:12, 17). Ja yajtanel jaw jelni chaʼan yabʼjel oj kʼotuk bʼa oj chiktesjuke jastal meran snochumanik (Juan 13:34, 35). Ja yajtanel staʼa tiʼal ja Jesús mini kechanta bʼa yabʼjel, juni modoʼal bʼa jel ja yipi sok bʼa meran wa xjexi bʼa mi xmajlaytik ay jas oj ajukitik. Yala: «Ta ay cʼa maʼ huax yaa ja svida yuj ja yamigo, yuj ni jel yaj huax yaba. [...] Jayuj naahuic, camigoex nia ta huaxa cʼuanex ja jmandari» (Juan 15:13, 14).

2. a) ¿Jasa wa sjeʼa tuke ja yaʼtijumik Dyos ja bʼa jtyempotiki? b) ¿Jastik sjobʼjel oj katikyi sjakʼjel ja bʼa artikulo it?

² Ja yaʼtijumik Dyos ja bʼa jtyempotiki wa xnaji sbʼaje yuja meran wa syajtay sbʼaje, wa xchʼaka sbʼaje sok yuja mini xjom ja jastal tsoman aye (1 Juan 3:10, 11). Wani xkʼujolantik bʼa oj ajyukujtik ja tikʼe yajtanel jaw chikani jas jchonabʼiltik, bʼa kʼole jakelotik, ja jkʼumaltik ma ja bʼa jastal kʼiʼelotiki. Pe bʼobʼta ja keʼntik oj jobʼ jbʼajtik: «¿Jas yuj jel tʼilan ja bʼa jtyempotik ja yajtaneli? ¿Jastal wa stsatsankʼujolanotik ja Jyoba soka Jesús?  Sok ¿jastal oj bʼobʼ jnochtik ja sjejel bʼa Jesús sok jastal oj bʼobʼ jetik jun yajtanel bʼa wa xtulwani?» (1 Cor. 8:1).

3. ¿Jastal wa x-ekʼ sbʼaje ja ixuk winik yuja «tyempoʼik jel wokol»?

³ Yuja ayotik bʼa «tyempoʼik jel wokol» ja jsakʼaniltiki «bʼutʼel wokol sok chamkʼujolik», jitsan ixuk winik jel xyiʼaje wokol yuja chamkʼujol soka tristeʼil (2 Tim. 3:1-5, TNM; Sal. 90:10). Jitsan mixani skʼana oj ajyuke sakʼan. Wa x-ajtabʼaxi yibʼanal ja jabʼilik wa smila sbʼaje mas ja 800,000 ixuk winik, wa xkʼan kaltik, june kada 40 segundo. Tristeni yabʼjel, pe jujuntik jmoj-aljeltik jachni yabʼuneje sok smilunej sbʼaje.

4. ¿Matik junuk wa staʼa tiʼal ja Biblia bʼa yalawe wa skʼanawe oj chamuke?

⁴ Ja bʼa Biblia, wa staʼa tiʼal jujuntik yaʼtijum toj ja Dyos bʼa jelni chamkʼujol ajyiye bʼa skʼanawe mas lek oj chamuke. Jun sjejel, yuja mixa snaʼa jas oj skʼuluk ja Job yuja syajali, yala: «Wa xkilkʼujolan ja jsakʼanili; mixa xkʼana oj ajyukon sakʼan» (Job 7:16; 14:13). Yuja mi jach elkʼot ja jastal wa smajlay ja Jonás ja bʼa xchol ajiyi, jelni tristeʼaxi sok yala: «Ja wego, ah Jyoba, awa pabor aʼelki ja jsakʼanili, yujni mas lek bʼa keʼna ja oj chamkoni yuja oj ajyukon sakʼani» (Jon. 4:3). Sok bʼa jun ekʼele ja aluman Elías mixa snaʼa jas oj skʼuluk bʼa skʼanayi ja Dyos mas lek axa chamuk. Yala: «¡Malanxa! Ja yani, ah Jyoba, japaxa ja jsakʼanili, yujni mas mi jas kaʼtel ja keʼn yuja maʼ ekʼpaxtakuji» (1 Rey. 19:4). Pe ja Jyoba jelni chaʼanyabʼal yila ja yaʼtijumik it sok skʼanani aʼajyuke sakʼan. Mini skʼulan kastigar yuja jastal ay xyabʼye, yajxta yayi kulan skʼujole sok skoltay bʼa oj skʼan-e oj ajyuke sakʼan sok bʼa ayaʼteltaye toj lek.

5. ¿Jas yuj mastoni wa skʼanawe oj jyajtaytike ja jmoj-aljeltik ja bʼa jtyempotiki?

⁵ Anima tʼusan mi spetsaniluk ja jmoj-aljeltik mi x-el sganaʼe, pe jitsan wa stʼaspune jastik bʼa jel tsats sok bʼa wani skʼanawe oj katik kulan skʼujole sok syajtajele. Jujuntik wa x-iljiye kontra sok wa xkʼenajiye. Jaxa tuk tʼilani oj kuchyujile yuja smoje aʼtel wa xkʼumaniye mi lekuk bʼa yeʼnle. Ma jel kʼumbʼel aye yuja wa x-aʼtijiye mas ora ja bʼa yaʼtele ma yuja jel x-aji cham skʼujole yuja yaʼtele. Sok tuk ayni wa xyiʼaje tsatsal wokol ja bʼa spamilyaʼe, pes bʼobʼta nupanelesok june mi kʼuʼumanuk Dyos bʼa mi xyaʼakan kʼenanel. Ja jas wa xyiʼajan ja jastik jaw sok tuk tʼenwanel, jitsan kʼuʼuman Dyos wa xyabʼ jel kʼumbʼel ay ja bʼa sakʼanile sok ja jastal wa xyabʼ ayeʼi. ¿Machun oj bʼobʼ skoltay bʼa mi oj el sganaʼe?

6. ¿Jastal wa stsatsankʼujolan ja yaʼtijumik ja Dyos?

⁶ ¿Jastal wa stsatsankʼujolan ja yaʼtijumik ja Dyos? Jun modo wa skʼulan jani yajel snaʼ ja yaʼtijumi mini oj yakan syajtajele. Ja chonabʼ bʼa Israel jelni maʼ tsatsankʼujolaji ja yajni yabʼ ja yaljelik it bʼa Jyoba: «Jel tsamala ajyi ja bʼa jsati, ja weʼn kisubʼala sok ja keʼn jkʼanuneja». Cha yala yabʼ: «Mok xiwan, yujni teyona mok» (Is. 43:4, 5). Ja weʼn ojni bʼobʼa kʼuʼuk lek bʼa wani syajtaya ja Dyosi sok jelni chaʼanyabʼal xyilawa. * Ja Jyoba wa skʼapayi ja xchonabʼi: «Jastal June jel yip, oj koltanuk. Oj gustoʼaxuk bʼa weʼnlex sok jitsan gustoʼil» (Sof. 3:16, 17).

7. ¿Jastal wa slaja sbʼaj ja yajtanel yiʼoj ja Jyoba soka jastal wa xyabʼ jun nanal sbʼaja yalatsi? (Kʼela ja poto bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

⁷ Chikani jas prebaʼik stʼaspun ja yaʼtijumik  Dyosi, ja yeʼn wa skʼapa oj skoltay sok oj ya kulan skʼujole. Ja bʼa libro bʼa Isaías, yala: «Ja weʼn oj ajuk chunan, oj ajan bʼa nalanal sok oj ajuk chanan bʼa echmalal. Jastalni jun nanal wa xyaʼa kulan skʼujol ja yal skeremi, jachuk ja keʼn ojni ka kulan akʼujolex» (Is. 66:12, 13). Ja yaljelik jaw wa xyaʼ ekʼ bʼa kolomtik bʼa jun nanal bʼa yajxta wa x-ilwani: bʼa stelunej ja yal yalatsi ma wa xyiʼaj tajnel. Junxta jastal it, ja Jyoba wa xchiktes ja janekʼto wa syajtay ja yaʼtijumiki. Mokni jkʼultik dudar jelni chaʼanyabʼalotik ja bʼa stiʼ sati (Jer. 31:3).

8, 9. ¿Jastal wa xyaʼa kiptik ja syajtanel ja Jesús?

⁸ Ja meran yaʼtijum Dyos ay kiʼojtik tuk rasonik bʼa oj jkʼuʼuktik lek wa syajtayotik ja Jyoba. Ja Juan 3:16 wa xyala: «Como ja Diosi, jel yaj huax yab juntiro spetzanil ja cristiano, jayuj seca con ja único yunini. Jaxa spetzanil ja maʼ huas scʼuan ja yeni, mi ni oj chʼayuquea. Oj ni stae ja svida jau ba mi ni nunca huax chʼaqui». Sok janekʼto sjeʼa wa syajtayotik ja Jesús ja yajni yaʼa ja sakʼanil yuj keʼntik. Ja Yabʼal ja Dyos wa skʼapakitik mini ja wokolik ma ja chamkʼujoliki oj bʼobʼ spil-otik ja bʼa «jastal huas syajtayotic ja Cristo» (Rom. 8:35, 38, 39). ¿Anke ja yajtanel it wani snikawotik bʼa mi oj el jganatik?

⁹ Yajni wa x-ekʼ jbʼajtik prebaʼik bʼa wa xchʼaka ja kiptiki, ja jastal wala taxtiki soka jastal ayotik soka Dyosi, yajel juljkʼujoltik ja yajtanel yiʼoj jmoktik ja Kristo ojni ya kiptik bʼa oj kuchkujtik (kʼuman ja 2 Corintios 5:14, 15). Ja yajtanel it wa snikawotik bʼa ajyel sakʼan sok yaʼteltajel ja Jyoba. Ojni skoltayotik bʼa mi oj el jganatik anima ja x-ekʼ desgrasyaʼik, wala iljitik kontra, ja jastik mi xmajlaytik jach oj elkʼot ma ja jitsan chamkʼujolil.

10, 11. ¿Machtik yiʼoje ja cholal bʼa yajel kulan skʼujole ja matik elel sganaʼe? Cholo.

¹⁰ Pilan modo wa xya makunuk ja Jyoba bʼa wa stsatsankʼujolanotik sok yajalkʼujol jani ja kongregasyoni. Yajni wa xyajtaytik ja jmoj-aljeltiki, wa xjeʼatik wa xyajtaytik ja Dyos. Wa xkʼujolantik ja janekʼ wa xbʼobʼ kujtik bʼa oj snaʼe jelni chaʼanyabʼalil wa x-iljiye yuja Jyoba sok wa xyajtajiye (1 Juan 4:19-21). Ja jekabʼanum Pablo yalayabʼ ja nochumanik bʼa Kristo: «Sbej ni ja  jastal huan xa xa huaa bajex nihuancʼujol. Cʼulan seguir abajex ja jastal huan xa ni xa colta bajexi ba oj aajuc mas yip ja hua hualtzilexi» (1 Tes. 5:11). Jpetsaniltik, mi jaʼukta ja ansyanoʼiki, wani xbʼobʼ katik kulan skʼujole sok stsatsankʼujolajel ja jmoj-aljeltik jastalni wa skʼulan ja Jyoba sok ja Jesús (kʼuman ja Romanos 15:1, 2).

¹¹ Jujuntik ja jmoj-aljeltik bʼa jelxelxa ja chamkʼujol yiʼoji ma jel triste aye bʼobʼta wa skʼana oj koltajukeyuj jun loktor bʼa chapan lek sok aʼanik (Luc. 5:31). Jastalni ja ansyanoʼik soka tuk jmoj-aljeltik wani snaʼawe mi chapanuke lek bʼa wa spaklaye ja jastal wa xtax ja jpensartiki. Pe wani snaʼawe jel tʼilan skʼuʼajel ja mandar it: «Jaxa maʼ mi tzatzuc ayuque [wa xkʼan kaltik, ja maʼ jel triste aye] [...] aahuic yi yip ja yaltzilei. Jach ni ja maʼ jel to yaau ay ja yaltzilei, aa hua pasensiaex soc spetzanile» (1 Tes. 5:14). Jelni tʼilan jpetsaniltik oj jetik yajtanel, yabʼjele stojol ja tuk, ajyel jpasensyatik soka matik elel sganaʼe sok yajxta la jkʼumuktike bʼa yajel kulan skʼujole. La jobʼ jbʼajtik: «¿Wan maʼ la tsatsankʼujolaniyon sok wa xkaʼa kulan skʼujole? ¿Jasa oj skoltayon bʼa oj jkoltay mas ja jmoj-aljeliki?».

12. Aʼa jun sjejel jastal yuja yajtanel yiʼoj ja kongregasyoni bʼobʼ skoltay jun jmoj-aljeltik ixuk.

¹² ¿Jastal oj bʼobʼ koltajuke ja yajtanel wa xjeʼatikyile ja maʼ wan yijel wokol ja jastal ay xyabʼi? Jun jmoj-aljeltik ixuk bʼa Europa, wa xyala: «Ayni ekʼele, ay kiʼoj pensarik bʼa oj jmil jbʼaj. Pe jelni ja maʼ wa skoltayoni. Ja jkongregasyoni skoltunejon bʼa mi oj jmil jbʼaj. Ja jmoj-aljeltiki tolabida wa xyawe kulan jkʼujol sok yajxta wa xyilawone. Mi jel aʼayuk jawa snaʼawe ay kiʼoj ja chamel bʼa jitsan chamkʼujolil, pe spetsanile tolabida pwesto aye bʼa oj skoltayone. Ay jun nupanum wa stalnayon bʼa lajansok yeʼnle ja jnantati. Pwestoni aye bʼa oj skoltayone chikan jas ora ja bʼa kʼakʼu ma ja bʼa akwali». Meran, mini spetsanile junukxta wa xbʼobʼ koltanuke. Pe ja jastik wa sjeʼa bʼa meran wa xkʼanatik oj jkoltanukotiki jelni oj koltajuk ja matik jelxelxa ja chamkʼujol yiʼoji. *

13. ¿Jasa jel tʼilan oj makunukujtik bʼa oj jtsatsankʼujoluktik ja jmoj-aljeltiki?

¹³ La jnatik smaklajel (Sant. 1:19). Smaklajel sok yabʼjele stojol juni sjejel bʼa yajalkʼujol. ¿Jastal wa stsatsankʼujolantik ja maʼ elel sgana? La jpensaraʼuktik jastal oj kabʼtik lek keʼn wanuk ekʼel jbʼajtik ja jastal ayi sok tsamalxta la katikyi sjobʼjel bʼa jachuk oj kabʼtik stojol ja jastal ay xyabʼi. Ja sniʼ jsatiki tʼilani oj chiknajuk meran wa xcham jkʼujoltik sok wa xyajtaytik. Ta ja jmoj-aljeltik wa skʼana oj xchol kabʼtik ja jasa mero wan ekʼel sbʼaji, aʼajyuk jpasensyatik sok mok jkʼutstik ja sloʼili. Bʼobʼta masni oj kabʼtik stojol ja jastal ay xyabʼi ta ajyi jpasensyatik bʼa smaklajel. Masni oj cha sjip skʼujol bʼa keʼntik sok pwesto oj ajyuk bʼa oj smaklay ja jas oj kaltik yabʼi. Yajni wa xjeʼatik meran wa xcham jkʼujoltik, wani xkaʼatik kulan skʼujole.

14. ¿Jas yuj jel tʼilan mok kʼenanukotik?

¹⁴ Mok kʼenanukotik. Ta ja maʼ jel tristeʼayi wa xyabʼ lajansok wa xkʼenaytik, mastoni oj yabʼ syajal. Anima meran wa xcham jkʼujoltik, masni wokol oj bʼobʼ katik kulan skʼujol. Ja Biblia wa xyala: «Ja yajni mi xpensaraʼaxi ja jas wa x-alxi jach jastal ja  syajbʼesnel jun espada, pe ja yakʼ ja matik bibo wa x-ajnani» (Prov. 12:18). Mini wa xkʼanatik maʼ oj jyajbʼestik soka jas wa xkalatiki, pe ojni yajbʼesnukotik ta mi jpensaraʼantik ja jas oj kaltiki. Bʼa oj jtsatsankʼujoluktik ja tuk sok yajalkʼujol, la jkʼuluktik ja janekʼ wa xbʼobʼ kujtik bʼa ochel bʼa slugare (Mat. 7:12).

15. ¿Jas yamkʼabʼal jel chaʼanyabʼalil kiʼojtik bʼa yajel kulan skʼujol ja jmoj-aljeltiki sok yajal jkʼujol?

¹⁵ La katik makunuk ja Yabʼal ja Dyos (kʼuman ja Romanos 15:4, 5). Ja Biblia jani yechalil jel chaʼanyabʼalil bʼa wa xyaʼa kulan jkʼujoltik, pes tini jakel ja bʼa «Dios huas scoltayotic ba oj bob cuch cujtic ja huocoli. Huax yaa snihuanil jcʼujoltic». Bʼa yajel makunuk lek ja yamkʼabʼal it cha tey kiʼojtik ja Índice de las publicaciones Watch Tower sok ja Juʼun bʼa koltanel spaklajel, bʼa wa xbʼobʼ skoltayotik stajel tekstoʼik sok tuk juʼunik bʼa oj katik kulan skʼujol ja jmoj-aljeltiki.

16. ¿Jastik modoʼalik oj makunukujtik yajni wa stsatsankʼujolantik june maʼ tristeʼay?

¹⁶ La jetik lekil kʼujol sok yajtanel. Ja Jyoba yeʼn ja «Dios Tatali, jel ni huas stalna jyaujulaltica. Tola vida huax yaa ja snihuanil ja jcʼujoltiqui», sok ‹jel juntiro wa snaʼa syajulal› ja matik wa aʼteltajiyuji (kʼuman ja 2 Corintios 1:3-6; Luc. 1:78; Rom. 15:13). Ja Pablo yaʼakitik jun lekil sjejel ja yajni sjeʼa ja modoʼalik it yujni snocho ja sjejel bʼa Jyoba. Stsʼijbʼan: «Jel yaj [...] [kabʼyextikon]. Huax quilahuaticon jastal jun cuntiquilticon. Lajan soc nanal tataloticon. Jel juntiro ja jgustoticon huax calaticon ahuabyex ja yabal ja Diosi. Y mi quechanuca. Puesto ayticon oj caa ja jvidaticoni» (1 Tes. 2:7, 8). Ta wa xjeʼatik wala yajtanitik jastal ja Dyos, wani xbʼobʼ kʼotkotik ja bʼa sjakʼjel ja yorasyon bʼa june maʼ chamkʼujol ay.

17. ¿Jastal oj kiltik ja jmoj-aljeltiki bʼa oj bʼobʼ jtsatsankʼujoluktike sok yajalkʼujol?

¹⁷ Mok jmajlaytik mi oj skʼojchuk yok ja jmoj-aljeltiki. Tʼilani mi oj jelxukotik ja jastal wa xkilatik ja tuk. Smajlajel mi oj skʼojchuk yoke mini stojoluk sok ojni ya el jganatik (Ecl. 7:21, 22). La katik jul jkʼujoltik ja Jyoba mini xjelxi jmoktik. Ta jnochotik ja sjejel bʼa yeʼn, chapani oj ajyukotik bʼa oj kuchkujtik ja jas mi lek wa skʼulan ja tuk (Efes. 4:2, 32). Mok katik xchikinuke mini tʼun wa skʼujolane cha mokni katik slaj ja jas wa skʼulan ja tuk, pes ojni tristeʼaxuke. Jaʼukto maʼ jaw, la kʼajyukotik yaljel yabʼye jel lek ja jas wa skʼulane. Ja jaw ojni tsatsankʼujolajuke sok oj koltajuke bʼa gusto lek oj yaʼteltaye ja Jyoba (Gál. 6:4).

18. ¿Jas yuj wa xkʼanatik oj jtultik sok yajulalkʼujol ja jmoj-aljeltiki?

¹⁸ Bʼa Jyoba, jelni chaʼanyabʼalil xyila spetsanil ja yal xchejiki. Cha jachukni ja Jesús, bʼa yaʼa ja sakʼanil (Gál. 2:20). Wa xyajtaytik sok spetsanil jkʼujoltik ja jmoj-aljeltik sok wa xkʼanatik oj jtalnaytik sok yajalkʼujol. Bʼa oj katik kulan skʼujole, «la xa jleetic modo jastal laman oj ajyucotic, jastal oj bob jcolta jbajtic ba oj bob jcʼuuctic mas ja Diosi» (Rom. 14:19). Jelxani xkʼanatik oj jakuk ja Kʼachinubʼi, bʼa mixani jas oj ya el jganatik. Ja chameliki, ja guerraʼiki, ja chamel chʼakel yuja mulali, ja wala iljitik kontra, ja wokolik bʼa pamilyaʼiki soka jastik mi jach wa xmajlaytik oj ekʼuki mixani oj ajyuk. Yajni xchʼak ja mil jabʼil, ja ixuk winiki mixani oj ajyuk smule. Ja Jyoba oj yil jastal yuntikil oj ajyuke bʼa luʼum ja matik oj ekʼuk ja bʼa tsaʼanxta preba, bʼa oj «huaj libre spetzanil ja yuntiquil ja Diosi» (Rom. 8:21). Mok katikan sjejel jun yajtanel bʼa wa xtulwani sok la jkoltay jbʼajtik bʼa oj ochkotik ja bʼa tsamal yajkʼachil luʼum skʼapunej ja Dyos.