1, 2. a) ¿Jas yuj juni lekil notisya sbʼaja kristyano ja Armagedón? b) ¿Jastik sjobʼjel oj jpaklaytik ja bʼa artikulo it?

JITSAN kristyano wa spensarane ja Armagedón jun guerra bʼa wa x-axi makunuk bombaʼik ma jun niwan desgrasya. Pe ja jas wa xyala ja Biblia sbʼaja Armagedón juni lekil notisya bʼa wa xya gustoʼaxukotik (Apoc. 1:3). Ja Armagedón mi oj xchʼak yibʼanal ja kristyano; oj skoltay. ¿Jastal oj skʼuluk?

² Ja Biblia wa sjeʼa ja Armagedón oj xchʼaysnajel ja gobyernoʼik bʼa luʼumi, sok oj xchʼaysnajel ja matik malo sok kechan oj yakan sakʼan ja matik toji sok mi oj yakan oj jomuk ja jluʼumtiki (Apoc. 11:18). Bʼa oj kabʼtik stojol ja jastik it, la jpaklaytik chane sjobʼjelik: ¿Jasunkiluk ja Armagedón? ¿Jastik oj ekʼuk tʼusan bʼajtan ja oj jakuki? ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik bʼa oj kankotik sakʼan? ¿Sok jastal oj bʼobʼ ajyukotik toj malan wan mojxeljan?

3. a) ¿Jas wa stojolan ja yaljel Armagedón? b) Soka jas wa xyala ja Apocalipsis 16:14, 16, ¿jas yuj wa xnaʼatik ja Armagedón mi jun meran lugaruk?

³ (Kʼuman Ja swayichi [Apocalipsis] 16:14, 16, YD). Ja yaljel Armagedón kechan wa xtax jun ekʼele ja bʼa Biblia sok ti eleljan bʼa kʼumal hebreo bʼa wa stojolan ‹Wits bʼa Meguidó› (Apoc. 16:16, YD). Ja Meguidó waj jun chonabʼ bʼa Israel ja bʼa najate (Jos. 17:11). Pe ja Armagedón mini jun meran lugaruk. Ja bʼa yaljel it, jani oj ijuke «ja yajwalil jumasa‘ [...] ja lu‘umkʼinali» oj jtsomjuke bʼa oj tiroʼanuke soka Jyoba (Apoc. 16:14, YD). Pe ja bʼa artikulo it, cha oj jtatik tiʼal ja Armagedón bʼa yaljel ja guerra oj kʼeʼuk tsaʼan yajni tsomjiyeta ja ajwalalik bʼa  Luʼumi. ¿Jas yuj wa xnaʼatik Armagedón jun ita senya? Bʼajtan, ja wits Meguidó mini ayuk. Xchabʼil, ja bʼa wa xtax ja chonabʼ Meguidó jel chʼin, ja yuj ja tiw mini oj ochuk yibʼanal «ja yajwalil jumasa‘ [...] ja lu‘umkʼinali», ja skʼakʼanumiki soka syamkʼabʼe bʼa guerraʼaneli. Yoxil, ja jastal oj kiltik ja bʼa artikulo it, ja guerra bʼa Armagedón oj kʼeʼuk ja yajni ja «yajwalil jumasa‘» ja Luʼumi oj yixtalaʼuk ja yaʼtijumik ja Dyos, bʼa wa xtaxye bʼa sutanal ja luʼumkʼinali.

4. ¿Jas yuj ja Jyoba ya slaj ja sniwan guerra soka Meguidó?

⁴ ¿Jas yuj ja Jyoba ya slaj ja sniwan guerra soka Meguidó? Yujni ja Meguidó sok ja bʼa mojan loman kʼinal bʼa Jezreel waj jun lugar bʼa jitsan guerraʼik. Ay ekʼeleʼik, ja Jyoba xchʼika sbʼaj ja bʼa guerra jaw. Jun sjejel, «mojan ja jaʼik bʼa Meguidó» skoltay ja jwes israʼelenyo Barac bʼa oj ya koʼ luʼum ja Sísara soka skʼakʼanum cananeoʼik. Ja Barac soka aluman Débora yaweyi tsʼakatal ja Jyoba yuja koltajiye skʼuljel ganari. Bʼa jun tsʼebʼoj, yalawe ‹man bʼa satkʼinal tiroʼaniye ja kʼanaliki, soka Sísara. Ja yok jaʼ bʼa Cisón yiʼajkoʼ ja kontraʼiki› (Juec. 5:19-21).

5. ¿Jasa stukil ja Armagedón soka guerra ajyiyuj ja Barac?

⁵ Ja Barac soka Débora xchʼakawe ja stsʼebʼoje soka yaljel it: «Jach achʼay snajel spetsanil jawa kontraʼik, ah Jyoba, pe akan ja matik wa syajtaya jastal ja kʼaʼuj yajni wa xlijpijani» (Juec. 5:31). Ja bʼa Armagedón, ja Jyoba oj chʼaysnajel ja skontraʼik, pe ja matik wa xyajtajiyuj oj staʼ skoltajele. Pe ayni jun stukil ja Armagedón soka guerra ajyiyuj ja Barac. Ja bʼa Armagedón, ja yaʼtijumik ja Dyos mini oj tiroʼanuke. Jaʼukto maʼ jaw, mi oj yiʼe syamkʼabʼe bʼa tiroʼanel. Ja yipe jani ajyel laman sok sjipjel skʼujole bʼa Jyoba sok ja bʼa skʼakʼanumik bʼa satkʼinali (Is. 30:15; Apoc. 19:11-15).

6. ¿Jastik oj bʼobʼ ya makunuk ja Jyoba bʼa oj xchʼaysnajel ja skontraʼik ja bʼa Armagedón?

⁶ ¿Jastal oj xchʼaysnajel ja skontraʼik ja Jyoba ja bʼa Armagedón? Oj bʼobʼ skʼuluk bʼa tuktukil modo. Jun sjejel, bʼobʼta oj ya makunuk terremotoʼik, ma bʼat sok chawuk (Job 38:22, 23; Ezeq. 38:19-22). Chomajkil oj bʼobʼ skʼuluk ja skontraʼiki yeʼnta oj tiroʼanuke (2 Crón. 20:17, 22, 23). Sok bʼobʼta oj ya makunuk ja yanjelik bʼa smiljel ja matik malo (Is. 37:36). Chikan jas oj ya makunuk, yeʼnani oj skʼul ganar. Spetsanil ja skontraʼiki oj chʼaysnajele, pe ja matik toji oj staʼ skoltajele (Prov. 3:25, 26).

7, 8. a) Jastalni wa xyala ja 1 Tesalonicenses 5:1-6, ¿jas yaljelik mi abʼxeluk oj yal-e ja gobyernoʼik bʼa luʼumkʼinali? b) ¿Jas yuj jun abʼal jel xiwela sbʼaj?

⁷ Ja yaljel «mey abʼal kʼumal. chʼabʼan spetzanil» oj alxuk bʼajtanto yuja «skʼakʼu‘il ja kajwaltiki [Jyoba]» (kʼuman ja 1 Tesalonicenses 5:1-6 *). Ja bʼa 1 Tesalonicenses 5:2, «ja skʼakʼu‘il ja [Jyoba]» jaʼ wa xkʼan yal ja bʼa «yoj niwan wokol» (Apoc. 7:14, YD). ¿Jastal oj jnatik jas ora ojxta kʼeʼuk ja wokol jaw? Ja Biblia wa xyala oj alxuk jun jasunuk bʼa mini abʼxeluk bʼa jaʼ oj xchiktes.

⁸ Ja gobyernoʼik bʼa luʼumkʼinali oj yal-e «mey abʼal kʼumal. chʼabʼan spetzanil». ¿Jas yuj jach oj yal-e? ¿Oj maʼ xchʼik sbʼaje ja olomalik bʼa relijyonik? Bʼobʼta ojo, pe ja jastik it cha  juni abʼal bʼa pukujik. Ja abʼal it jelni xiwela sbʼaj, pes yujni oj ya skʼuʼuk ja kristyano mi jas oj ekʼ sbʼaje tʼusan bʼajtanto ja oj kʼe stul ja niwan wokol bʼa sakʼanil ja kristyano. Jachuk, «jun‘ita chʼaykʼujol oj bʼojtuk ja sjomjeli ja‘ jastal jun ixuk ojxa pojkuki ja yali». ¿Sok jasa oj ekʼ sbʼaj ja yaʼtijumik toj ja Dyos? Yuja mi snaʼawe jas ora oj kʼe stulyi ja niwan wokoli, bʼobʼta chamto oj yabʼye ja x-eljuli, pe chapan oj ajyuke.

9. ¿Oj maʼ xchʼaysnajel ja Jyoba bʼa junta ekʼele ja sluʼumkʼinal ja Satanás? Cholo.

⁹ Ja Jyoba mi oj xchʼak bʼa junta ekʼele ja sluʼumkʼinal ja Satanás, jastalni skʼulan ja bʼa skʼakʼuʼil ja Noé. Ja bʼa ekʼele it, oj skʼuluk bʼa chabʼ modo. Bʼajtan, oj xchʼaysnajel ja Niwan Babilonia, jani spetsanil ja relijyonik mi meranuk ja bʼa luʼumkʼinali. Tsaʼan, ja bʼa Armagedón, oj xchʼaysnajel ja jastik ojto kan ja bʼa sluʼumkʼinal ja Satanás, jastal ja politika, kʼakʼanumik sok ja niwan negosyoʼik. La jpaklaytik mas ja chabʼ jasunuk it jel tʼilani.

10. Jastalni wa xyala ja Apocalipsis 17:1, 6 sok 18:24, ¿jas yuj ja Jyoba oj xchʼaysnajel ja Niwan Babilonia?

¹⁰ «Oj yii castigo ja men ixuc [...] jel xa slea ta smul soc ja huiniquei» (kʼuman ja Apocalipsis 17:1, 6; 18:24). Ja Niwan Babilonia yaʼoj kuxbʼuk lek ja sbʼiʼil ja Dyos. Sjeʼunej jitsan abʼalik sbʼaja Dyos sok wa xchono sbʼaj soka winike bʼa luʼumi, pes yujni wa skoltay ja gobyernoʼik. Yaʼunej makunuk ja yip soka xcholi bʼa sloʼlajel ja smojiki. Sok spekʼunej jitsan xchikʼel kristyano, cha ti chʼikan jitsan yaʼtijumik Dyos (Apoc. 19:2). ¿Jastal oj xchʼaysnajel ja Jyoba ja Niwan Babilonia?

11. ¿Jasa ja «chan chac yelahuili», sok jastal oj ya makunuk ja Dyos bʼa oj xchʼaysnajel ja Niwan Babilonia?

¹¹ Ja Jyoba oj ya makunuk ja «lajune scacho» jun «chan chac ja yelahuili» bʼa oj xchʼaysnajel ja ixuk wa xchono sbʼaji. Ja chan it jani kʼotel ja Naciones Unidas, sok jaxa lajune skacho jaʼ kʼotel spetsanil ja gobyernoʼik wa skoltaye ja Naciones Unidas ja yan tyempo. Yajni ja Dyos xyala ja gobyernoʼik it oj yixtalaʼuk ja Niwan Babilonia, «oj sape yi spetzanil  ja jas yioji. Telan scʼab oj canuc ja men ixuki» (Apoc. 17:3, 16). Bʼa «jun ita cʼacʼu» sok junta chʼaykʼujol oj ajuk chʼayuk snajel. Ja jaw jel cham oj yil-e ja matik wa skoltayi, yujni ja yeʼn jel stoyo sbʼaj yaljel: «[Ixawalon] mi jipubʼalukon kani mi xna‘a sbʼaj ja chamkʼujoli» (Apoc. 18:7, 8, YD).

12. ¿Jasa mi oj yakan ja Jyoba oj skʼuluk ja chonabʼiki, sok jas yuj miyuki?

¹² Ja Dyos mini oj yakan ja chonabʼiki oj xchʼaysnajel ja yaʼtijumiki, yujni ja yeʼnle gusto lek yiʼoje ja sbʼiʼili sok skʼuʼuneje ja mandar bʼa oj eluke ja bʼa Niwan Babilonia (Hech. 15:16, 17; Apoc. 18:4). Chomajkil, skʼujolajuneje bʼa skoltajel ja tuk oj eluke ja tiw. Ja yuj, mini oj koʼ sbʼaje «ja castigoa». Anima jachuk, ojni ajuk och probar ja skʼuʼajel yiʼoje.

13. a) ¿Machunkiluk ja Gog? b) Jastalni wa xyala ja Ezequiel 38:2, 8, 9, ¿jasa oj ekʼuk yajni ja Gog xkʼe yixtalaʼuk ja xchonabʼ ja Dyos?

¹³ Ja yixtalanel ja Gog (kʼuman ja Ezequiel 38:2, 8, 9). Yajni spetsanil ja relijyon mi meranuk chʼakta chʼaysnajel, ja xchonabʼ ja Jyoba yeʼnxta oj kanuk jastal wa xkan tekʼan jun teʼ yajni wa x-ekʼ jun tsatsal ikʼ jaʼ. Yuja jaw, ja Satanás jel oj tajkuk. Oj ya makunuk yaljelik bʼa pukuj bʼa jel «kistal [...] bʼa mi lekuki» bʼa jachuk jun tsome chonabʼik oj yixtalaʼuke ja yaʼtijumik ja Jyoba (Apoc. 16:13, 14, YD). Ja tsome chonabʼik it wa x-aji sbʼiʼiluk ‹Gog bʼa slujmalil Magog›. Yajni ja chonabʼik it xyixtalane ja xchonabʼ ja Dyos, oj kʼeʼuk ja guerra bʼa Armagedón (Apoc. 16:16).

14. ¿Jasa oj snaʼ ja Gog?

¹⁴ Ja Gog jel oj sjip skʼujol ja ‹bʼa yip ja skʼabʼi›, wa xkʼan kaltik, ja bʼa skʼakʼanumik (2 Crón. 32:8). Pe ja keʼntiki ja oj jipjkʼujoltik bʼa jDyostik Jyoba. Pe ja chonabʼiki oj spensaraʼuke jel ajula jbʼajtik, yujni ja Niwan Babilonia jel ja yip ajyi, pe mi koltaji yuja sdyosiki ja yajni tiroʼani soka «tan chan chac ja yelahuili» sok ja «lajune scacho» (Apoc. 17:16). Ja yuj ja Gog oj spensaraʼuk wegoxta oj xchʼaysnajel. Jastal ason wa smusu ja chonabʼi, jach oj yixtalaʼuk ja xchonabʼ ja Jyoba (Ezeq. 38:16).  Pe tixta oj snaʼ koʼel bʼa jun trampa. Jastalni ekʼ sbʼaj ja faraón ja bʼa mar Rojo, ti oj snaʼ kʼinal ja wan tiroʼanel soka Jyoba (Éx. 14:1-4; Ezeq. 38:3, 4, 18, 21-23).

15. ¿Jasa oj skʼuluk ja Jesús ja bʼa guerra bʼa Armagedón?

¹⁵ Ja Kristo soka skʼakʼanumik bʼa satkʼinali oj skoltaye ja yaʼtijumik ja Dyos sok oj xchʼay-e snajel ja kʼole skʼakʼanumik ja Gog (Apoc. 19:11, 14, 15). ¿Sok jas oj ekʼ sbʼaj ja mero skontra ja Jyoba, ja Satanás, soka abʼalik spukunej bʼa yiʼaj och ja chonabʼik man Armagedón? Ja Jesús oj sjip koʼ ja Satanás soka spukujik bʼa jun chaʼan kʼeʼen, bʼa ti oj ajyuke lutan mil jabʼil (Apoc. 20:1-3).

16. a) ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik bʼa oj jetik wa xnaʼatik sbʼaj ja Dyos? b) ¿Jasa oj ekʼ sbʼaje ja bʼa Armagedón ja matik wa snaʼawe sbʼaj ja Jyoba?

¹⁶ Ama tʼusan ma jitsanxa tyempo teytik ja bʼa xchonabʼ ja Jyoba, bʼa oj kankotik sakʼan ja bʼa Armagedón, jel tʼilan oj jetik wa xnaʼatik sbʼaj ja Dyos sok wa xkʼuʼantik «ja lekil rasonik sbʼaja Kajwaltik Jesusi» (2 Tes. 1:7-9, TNM). Wa xnaʼatik sbʼaj ja Dyos ja yajni wa xnaʼatik ja jas lek wa xyila soka miyuki, soka jastik yaʼunejkan kulani. Wa xjeʼatik wa xnaʼatik sbʼaj ja yajni wa xyajtaytik, wa xkʼuʼantikyi sok kechanta yeʼn wa xtoyotik (1 Juan 2:3-5; 5:3). Yajni june wa sjeʼa wa snaʼa sbʼaj ja Dyos, «na‘ubʼalni sbʼaja yuj ja [D]yosi» sok yuja jaw oj koltajuk ja bʼa Armagedón (1 Cor. 8:3, YD). ¿Jas yuj? Yujni ja «na‘ubʼalni sbʼaj», wa stojolan lek wa x-ilji yuja Jyoba.

17. ¿Jasa ti chʼikan skʼuʼajel «ja lekil rasonik sbʼaja Kajwaltik Jesusi»?

¹⁷ «Ja lekil rasonik sbʼaja Kajwaltik Jesusi» ti chʼikan spetsanil ja smeranil sjeʼakan wa xtaʼatik bʼa Biblia. Wa xkʼuʼantik ja yajni wa xkatik makunuk ja bʼa jsakʼaniltiki. Ja it wa stojolan oj katik bʼajtan ja yaʼteltajel ja Jyoba, skisjel ja jastik yaʼunejkan kulani sok xcholjel sbʼaja sGobyerno (Mat. 6:33; 24:14). Chomajkil wa stojolan skoltajel ja smoj-aljelik ja Kristo tsaʼubʼale malan wane skʼujolajel ja tuktukil cholal yiʼoje (Mat. 25:31-40).

18. ¿Jastal oj ajuk koʼ yile slekilal ja «pilan chej» yuja ja lekil smodo sjeʼaweyi ja smoj-aljelik ja Kristo bʼa tsaʼubʼale?

 ¹⁸ Bʼa tʼusan, ja yaʼtijumik Dyos oj wajuke bʼa satkʼinali oj yawe koʼ slekilal ja «pilan chej» yuja lekil modo sjeʼawe (Juan 10:16, YD). ¿Jastal oj skʼuluke? Bʼajtanto oj kʼeʼuk ja Armagedón, spetsanil ja 144,000, chʼakta ajukyile ja sakʼanile mi xchʼak ja bʼa satkʼinal. Oj kʼot ajyuke ja bʼa skʼakʼanumik ja Dyos bʼa oj xchʼake el ja Gog sok oj stalnaye ja «jitsan tsome yaʼtijum Dyos» bʼa jel mansoʼe jastal chejik (Apoc. 2:26, 27; 7:9, 10). Juni chaʼan cholal bʼa keʼntik ja jkoltaytik ja yaʼtijumik ja Jyoba tsaʼubʼale oj wajuke bʼa satkʼinal ja yajni tito aye bʼa Luʼumi.

19, 20. Ama ay wokolik, ¿jasa oj skoltayotik oj ajyukotik toj malan wan mojxeljan ja Armagedón?

¹⁹ Ja bʼa tsaʼanixta kʼakʼu jelxa wokoli, jitsan yaʼtijumik ja Jyoba wa xtʼaspuntik jitsan wokolik. Pe wa xbʼobʼ kuchkujtik sok wa xbʼobʼ ajyukotik gusto (Sant. 1:2-4). Jun jasunuk jel oj skoltayotik jani yajel tikʼan ja korasyontik man jkʼujoltik (Luc. 21:36). Cha tʼilan oj jpaklaytik ja Biblia kʼakʼu kʼakʼu sok spensarajel ja jas wa xyala kabʼtik, jastal ja tsamalik jastik yalawekan ja alumanik bʼa oj ekʼuk ja bʼa jtyempotik (Sal. 77:12). Wankʼa xkʼulantik yibʼanal ja it sok wala eltik ja bʼa xcholjel ja janekʼ wa xbʼobʼi, ja skʼuʼajel kiʼojtiki oj tsatsbʼuk lek sok tʼabʼan jkʼujoltik oj ajyuk ja smajlajel kiʼojtiki.

²⁰ La jpensaraʼuktik janekʼto gusto oj ajyukotik yajni ja Niwan Babilonia chʼayta snajel sok yajni ekʼta ja Armagedón. Pe ja mas tʼilani, jaʼ spensarajel janekʼto gustoʼil oj yakitik yiljel kechanta ja Dyos yeʼn yiʼoj ja derecho bʼa yajel mandar sok oj sakbʼuk ja sbʼiʼili (Ezeq. 38:23). Chikani lek, ja Armagedón juni lekil notisya sbʼaja matik wa snaʼawe sbʼaj ja Dyos, wa skʼuʼane ja Yunini sok wa xkuchyujile man xjak ja chʼakelali (Mat. 24:13).