1. Jastalni wa xyala ja Mateo 11:28-30, ¿jasa kʼapjelal yaʼa ja Jesús?

JA Jesús skʼapayi jun tsamal jasunuk ja kristyano bʼa wan maklajelyuji. Yala: «Laʼik jmok [...] sok oj ka jijlanik» (kʼuman ja Mateo 11:28-30 *). Mini kechan jun lom kʼapjelal. La jpensaraʼuktik ja jastal skoltay jun ixuk bʼa jel maloʼay.

2. ¿Jastal skoltay jun ixuk maloʼay ja Jesús?

² Ja ixuki wa skʼana wego oj koltajuk. Ekʼta sok jitsan loktor, sok ayxa 12 jabʼil wan yijel wokol yuja xchameli sok mitoni xtojbʼi. Chomajkil, ja Leyi wa xyala kux ay (Lev. 15:25). Anto, ja ixuki yabʼ yabʼalil ja Jesús wa xya tojbʼuk ja matik maloʼayi, ja yuj waj sleʼ. Yajni staʼa, syamayi ja snich skʼuʼi sok wego tojbʼi. Pe ja Jesús mi kechan ya tojbʼuk, ya yabʼ ja ixuki wa xyajtaji sok wa xkisji. Tsamalxta waj staʼ sok skisa yaljel yabʼ «Hija». ¡Xlikikixta maʼ yabʼ waj ja sakʼanil ja ixuki! (Luc. 8:43-48).

3. ¿Jasa oj katikyi sjakʼjel ja bʼa artikulo it?

³ Jastalni kilatik, ja ixuki waj sleʼ ja Jesús. Jachni oj cha jkʼuluktik ja keʼntik. Tʼilani oj jkʼujoluktik bʼa mojxel soka Jesús. Ja bʼa jtyempotik, ja yeʼn mixa wa xya makunuk milagro bʼa yajel tojbʼuk ja maʼ wa xlejiyuji. Pe wantoni yajel ja  lokjelal it: «Laʼik jmok [...] sok oj ka jijlanik». Ja bʼa artikulo it, oj axukyi sjakʼjel bʼa joʼe sjobʼjel: ¿Jastal wala mojxitik soka Jesús? ¿Jasa kʼan yal ja Jesús ja yajni yala: «Ochanik bʼa yibʼel ja jyuko»? ¿Jasa wa xnebʼatik bʼa Jesús? ¿Jas yuj jel xlikiki skʼulajel ja aʼtel yaʼunejkitiki? Sok ¿jastal mi oj katikan yabʼjel xlikikixta ja syuko?

4, 5. ¿Jastal oj bʼobʼ mojxukotik soka Jesús?

⁴ Jun modo bʼa oj mojxukotik soka Jesús jani snebʼjel spetsanil ja janekʼ wa xbʼobʼkujtik ja bʼa jas yala sok skʼulan (Luc. 1:1-4). Tʼilan oj jpaklaytik sbʼaja sakʼanili. Mini maʼ pilan oj skʼuluk bʼa keʼntik. Cha wala mojxitik soka Jesús yajni wala ochtik snebʼuman sok wa xkiʼajtik jaʼ.

⁵ Pilan modo oj mojxukotik soka Jesús jani slejel ja ansyanoʼik ja yajni wa xkʼana jkoltajeltiki. Ja yeʼnle kʼotele majtanalik bʼa Jesús, bʼa wa xya makunuk bʼa stalnajel ja xchejiki (Juan 21:16; Efes. 4:7, 8, 11; 1 Ped. 5:1-3). Pe mini oj jmajlaytik ja ansyanoʼik oj snaʼe ja jas wa xpensaraʼantiki soka jas wa xmakunikujtiki, tʼilani oj jletike sok skʼanjel yile jkoltajeltik. La kiltik ja jas wa xyala jun jmoj-aljeltik sbʼiʼil Julian: «Kaʼakan ja Betel yuj chamel, sok jun kamigo yala kabʼ la jkʼan oj yulatayone ja ansyanoʼik. Ja sbʼajtanili, jpensaraʼan mi tʼilanuk. Pe man jkʼana, sok jani kʼot ja majtanal mas lek akʼubʼalki». Ja tojil ansyanoʼik, soka chawane waj yulataye ja Julian, wani xbʼobʼ skoltayotike snajel «ja spensar ja Kristo», wa xkʼan kaltik, yabʼjel stojol sok snochjel ja jastal wa spensaraʼani soka smodo (1 Cor. 2:16; 1 Ped. 2:21). Wani xkʼuʼantik lek, ja jaw jani ja majtanalik mas lek wa xbʼobʼ ajukitik.

6. ¿Jasa kʼan yal ja Jesús ja yajni yala: «Ochanik bʼa yibʼel ja jyuko»?

⁶ Yajni ja Jesús wa slokowotik ajyel yibʼel ja bʼa syuko, bʼobʼta kʼan yal oj ajyukotik kʼuʼabʼal ja bʼa smandari. Cha bʼobʼ yal oj ajyukotik ja bʼa syuko lajan soka Jesús sok la aʼtijukotik lajan bʼa Jyoba. Chikan jastal, tʼilani la aʼtijukotik.

7. Jastalni wa xyala ja Mateo 28:18-20, ¿jas aʼtel akʼubʼalkitik, sok jasa wa xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek?

⁷ Wa xkiʼajtik ja lokjelal it yajni wa xkatikyi ja jsakʼaniltik ja Jyoba sok wa xkiʼajtik jaʼ. Ja Jesús wa xyayi ja lokjelal it spetsanil ja kristyano. Ja yeʼn mini oj yal miyuk ja maʼ wa skʼana oj yaʼteltay sok spetsanil skʼujol ja Dyos (Juan 6:37, 38). Ja snochumanik ja Kristo ayiʼoje ja chaʼan cholal bʼa koltanel ja bʼa aʼtel akʼubʼalyi ja Jesús yuja Jyoba. Wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik ja Jesús tolabida oj skoltayotik ja bʼa aʼtel it (kʼuman ja Mateo 28:18-20).

8, 9. a) ¿Jas yuj payjiye ja matik chʼin wa xyaʼa sbʼaj yuja smodo ja Jesús? b) ¿Jasa sjobʼjel oj kaʼ jbʼajtik?

⁸ Ja kristyano bʼa chʼin wa xyaʼa sbʼaji wa xpayjiye yuja smodo ja Jesús (Mat. 19:13, 14; Luc. 7:37, 38). ¿Jas yuj? Yujni tuk lek ja yeʼn yuja fariseoʼik. Ja yeʼnle mey yiʼoje yajtanel sok mi xkiswaniye (Mat. 12:9-14). Pe ja Jesús wa xyajtani sok chʼin wa xyaʼa sbʼaj. Ja fariseoʼik kechanta wa xwaj skʼujol bʼa yeʼnle sok jel stoyo sbʼaje yuja chaʼan xchol yiʼoje ja bʼa xchonabʼe, pe ja Jesús sjeʼayi ja snebʼumanik mok kechanta yeʼn awaj skʼujole, chʼin aya sbʼaje sok a-skoltaye ja tuk (Mat. 23:2, 6-11). Ja fariseoʼik wa xyawe xiwuk ja kristyano bʼa oj ajyuk bʼa yibʼ skʼabʼe  (Juan 9:13, 22). Pe ja Jesús ya likikuk ja skʼujole soka jas wa skʼulani sok tsamalxta wa xkʼumani.

⁹ ¿Jnebʼatik maʼ ja smodoʼik it bʼa Jesús? La jobʼ jbʼajtik: «¿Wan maʼ xnaji jbʼaj jun kristyano manso sok chʼin wa xkaʼa jbʼaj? ¿Pwesto maʼ ayon bʼa skʼulajel jastik bʼa mi chaʼanyabʼaluk bʼa skoltajel ja tuk? ¿Wan maʼ xyajtay ja kristyano?».

12-14. ¿Jas yuj xlikikixta wa xkabʼtik skʼulajel ja aʼtel yaʼunejkitik ja Jesús?

¹² ¿Jas yuj xlikikixta wa xkabʼtik skʼulajel ja aʼtel yaʼunejkitik ja Jesús? La kiltik jujuntik ja bʼa jaw.

¹³ Ay kiʼojtik lekil olomalik. Ama ja Jyoba yeʼn ja mero niwan olomali, wa xyaʼa tsʼakatal sok mi kalaxuk. Jel chaʼanyabʼal xyila ja aʼtel wa xkʼulantiki (Heb. 6:10). Sok wa xyaʼa kiptik bʼa skʼulajel ja aʼtel yaʼunejkitiki (2 Cor. 4:7; Gál. 6:5). Ja jMandaranumtiki, ja Jesukristo, yeʼnto bʼajtan wa sjeʼakitik jastal oj kiltik ja tuk (Juan 13:15). Sok ja ansyanoʼik bʼa wa stalnayotike wa sleʼawe modo snochjel ja Jesús, ja niwan «talnachej» (Heb. 13:20; 1 Ped. 5:2). Wa skʼujolane bʼa oj stsatsankʼujolanotike, oj sjeʼe lekil modoʼal sok mi xiwye ja wa sjeʼawekitik sok ja wa stalnayotike.

¹⁴ Ay kiʼojtik lekil kamigotik. Mini june ja bʼa luʼumkʼinal it wa xyabʼ stsamalil ja jastal wa xtaʼatik ja yaʼtijumotik Dyos sok bʼa meran wa xyajtay jbʼajtik soka kamigotik. La jpensaraʼuktik ja bʼa it: ay kiʼojtik ja tsamal cholal bʼa aʼtel lajan sok kristyano bʼa wa skʼuʼane ja jas yaʼunejkan kulan ja Dyos, pe mi spensarane yeʼn mas wa snaʼawe yuja tuk. Wa snaʼawe skʼulajel jastik junuk, pe chʼin wa xyaʼa sbʼaje sok mi wa spensaraʼane yeʼn mas tʼilane yuja tuk. Mini kechan wa xyilawotike jastal jmojtike, wa xyilawotike jastal kamigotike. Sok jel syajtayotike bʼa pwesto aye oj yaʼ ja sakʼanile yuj keʼntik.

15. ¿Jastal oj kabʼtik ja aʼtel wanotik skʼulajeli?

¹⁵ Wa xkʼulantik jun lekil aʼtel. Wa xjeʼatikyi ja kristyano ja smeranil sbʼaja Jyoba sok wa xkalatik jaman lek ja abʼalik wa sjeʼa ja Dyablo (Juan 8:44). Ja yeʼn wa stʼena ja kristyano sok jastik mi xkuchyujile. Jun sjejel, wa skʼana oj jkʼuʼuktik ja Jyoba mi xyaʼa perdon ja jmultiki sok mi xbʼajintik oj yajtajukotik. Ja it juni niwan abʼal sok wa xjomwani. Yajni wala mojxitik soka Kristo, wa xya ekʼuk ja jmultiki. Ja smeranili, ja Jyoba jel  syajtayotik (Rom. 8:32, 38, 39). ¡Janekʼto gusto wa xyakitik sjejelyi ja tuk bʼa oj sjip-e skʼujole bʼa Jyoba sok yiljel jastal wa xkoltajiye yuja smeranili!

16. ¿Jas yuj tuk lek ja ijkats wa slokowotik yijel ja Jesús yuja tuk bʼa tʼilan oj kuchkujtiki?

¹⁶ Ja ijkats wa slokowotik oj kitik ja Jesús tukni lek yuja tuk bʼa tʼilan oj kuchkujtiki. Jun sjejel, yajni chʼaktikta bʼa jun aʼtel, jitsan mi kechan wa xyajtikaxiye, cha mi gusto wa xkanye. Pe yaʼteltajel ja Jyoba sok ja Kristo jel xya likikuk ja jsakʼaniltiki. Bʼobʼta bʼa snajtil jun kʼakʼu jelxa yajtik wala kantik sok bʼobʼta tʼenubʼalxa wala wajtik ja bʼa tsomjeli. Pe yajni wala kumxitik ja bʼa jnajtiki jtuluta kiptik sok xlikikixta wala ajyitik. Junxta wa x-ekʼ ja yajni wa xkʼujolantik elel ja bʼa xcholjeli ma spaklajel ja Biblia jach jtuchʼiltik. ¡Ichilita wa xkan ja janekʼ jchʼaka jbʼajtik ja yajni wa xkilatik ja jitsan slekilali!

17. ¿Jasa tʼilan oj jnatik, sok jasa tʼilan oj jpensaraʼuktik lek?

¹⁷ Jel tʼilan oj jnatik wani xchʼak ja kiptiki. Ja yuj tʼilan oj jpensaraʼuktik bʼa wa xkatik makunuk. Jun sjejel, bʼobʼta oj jchʼaktik bʼa slejel jastik junuk. La kiltik ja jas alji yabʼ jun kerem riko yuja Jesús ja yajni jobʼjiyi jasa tʼilan oj skʼuluk bʼa stajel ja sakʼanil bʼa tolabida. Ja keremi wa skisa ja Ley, cha bʼobʼta jun lekil kristyano, yujni ja Evangelio bʼa Marcos wa xyala ja Jesús yabʼ syajal ja keremi. Ja yuj yayi ja lokjelal it: «Cax chono can spetzanil ja jastic ahuioji. [...] ti la jac jmoca». Ja kerem it mini pasiluk yabʼi, pe ti chiknaji mini jel skʼana oj snoch ja Jesús sok oj yakan «ja jastic sbaji» (Mar. 10:17-22). Ja yeʼn mi yiʼaj ja yuko sok jani ajyi moso «soc ja taqʼuini» (Mat. 6:24). ¿Jas maʼ oj jkʼuluktik lek keʼnuktikxta?

18. ¿Jasa tʼilan tikʼanxta oj jkʼuluktik, sok jas yuj?

¹⁸ Jel tʼilan tikʼan la jpensaraʼuktik bʼaya mas wa xkatikyi stʼilanil ja bʼa jsakʼaniltik. ¿Jas yuj? Yujni jachuk oj jnatik bʼa wantik xchʼakjel ja kiptik. La kiltik bʼa jun kerem sbʼiʼil Mark. Wa xyala: «Bʼa jitsan jabʼil, wa xkʼuʼan kiʼoj jun jsakʼanil bʼa chʼin. Pe anima precursor ayon, tolabida wanon spensarajel bʼa takʼin sok jastal oj kiʼ jun jsakʼanil mas lek. Wa xjobʼo jbʼaj jas yuj jom ja jsakʼanili. Anto, kʼot jnaʼ jani wanon yajel bʼajtan ja jas wa xkʼana sok tsaʼan ja Jyoba». Ja Mark stukbʼes ja spensari soka sakʼanil bʼa yajelyi mas ja Dyos. Wa xyala: «Ayni ekʼele, jel xyaki chamkʼujol. Pe stsʼakatal ja skoltanel ja Jyoba soka Jesús, jani wajel jkʼujol yaʼteltajel».

19. ¿Jas yuj jel tʼilan skʼulajel ja jastalni wa skʼana ja Jyoba?

¹⁹ Xlikiki oj kabʼtik ajyel ja bʼa syuko ja Jesús ta jkʼulantik oxe jasunuk. Bʼajtan, skʼulajel ja jastalni wa skʼana. Wanotik skʼulajel ja aʼtel bʼa Jyoba, ja yuj tʼilan oj jkʼuluktik jastalni wa xyala ja yeʼn. Keʼnotik ja aʼtijumotik sok yeʼn ja Ajwalal (Luc. 17:10). Ta wa xkʼulantik ja yaʼtel ja jastal wa xkʼanatik keʼntani oj yajbʼes jbʼajtik soka yuko. Jastalni jun toro bʼa jel yip yeʼnta wa syajbʼes sbʼaj soka yuko sok wa xyajtikaxi ta kongana wa skʼana oj wajuk ja bʼa wa skʼana ja yeʼn sok mi jaʼuk ja bʼa wa skʼana ja yajwali. Pe ta ja kiʼajtik ja jas wa skʼana ja Jyoba ojni jkʼuluktik jastik chaʼanyabʼal sok mi jas oj stim-otik. La juljkʼujoltik mini maʼ oj bʼobʼ stim ja jas wa skʼana oj skʼuluk ja Jyoba (Rom. 8:31; 1 Juan 4:4).

20. ¿Jasa oj snikotik bʼa yijel ja syuko ja Jesús?

 ²⁰ Xchabʼil, aʼtel ja jastalni sbʼej. Ja jkʼelsatiki jani yajelyi stoyjel ja kala Tatik jel xyajtani, ja Jyoba. Ja bʼa bʼajtan siglo, ajyi kristyano bʼa jani nikjiye aʼtel bʼa slekilal yeʼnle. Ja jas ijijanyile, mini gusto ajyiye sok yawekan ja syuko ja Jesús (Juan 6:25-27, 51, 60, 66; Filip. 3:18, 19). Pe cha ajyini kristyano bʼa ja nikjiye yuja yajtanel yiʼoje bʼa Jyoba sok yuja tuk. Ja yeʼnle gusto ajyiye yijel ja yuko yajni tito aye bʼa Luʼum sok jaʼ smajlaye oj aʼtijuke lajan soka Kristo ja bʼa satkʼinal. Cha gustoni oj ajyukotik ja keʼntik ta wa xkiʼajtik ja syuko ja Jesús jastalni sbʼej.

21. Jastalni wa xyala ja Mateo 6:31-33, ¿jasa oj jmajlaytik oj skʼuluk ja Jyoba?

²¹ Yoxil, ajyelkujtik ja smajlajel jastalni sbʼej. Jtsaʼunejtik yijel jun jsakʼaniltik bʼa xchʼakjel jbʼajtik sok aʼtel tsats. Ja Jesús yala kabʼtik oj ijuk jpatiktik. Pe la jipjkʼujoltik ja Jyoba ojni ya kiptik bʼa oj kuchkujtik chikan jas wokol xtʼaspuntik. Yajni mas wa xkuchkujtik, mas tsats wala ajyitik (Sant. 1:2-4). Ojni bʼobʼ jmajlaytik ja Jyoba oj yakitik ja jas wa xmakunikujtik, jaxa Jesús oj stalnayotik sok oj stsatsankʼujolukotik ja jmoj-aljeltik (kʼuman ja Mateo 6:31-33; Juan 10:14; 1 Tes. 5:11). ¿Ayto maʼ jas mas wa xkʼanatik?

22. ¿Jas yuj wa xbʼobʼ ajyukotik gusto?

²² Xlikikixta yabʼ waj ja ixuk ja kʼakʼu aji tojbʼuk yuja Jesús. Pe kechantani oj likikuk ja sakʼanil bʼa tolabida ta mi yaʼakan snochjel ja Kristo. ¿Jas maʼ skʼulan? Ta tikʼa ajyi bʼa yibʼel ja bʼa syuko ja Jesús, ajyiyuj ja tsamal smajlajel: aʼtel lajan soka Jesús ja bʼa satkʼinal. Chikani jas wokol stʼaspun yuj yijel ja syuko ja Jesús ichilita wa xkan soka premio oj ajukyi. Chikani bʼa wanotik smajlajel ajyel sakʼan, ti bʼa satkʼinal ma bʼa Luʼum, wani xbʼobʼ ajyukotik gusto yuja kiʼajtik ja lokjel yaʼakitik ja Jesús: «Laʼik jmok».