1. ¿Jas yuj tʼilan oj kaʼ jbʼajtik soka Jyoba?

JEL tʼilan ibʼ kʼabʼal oj ajyukotik ma oj kaʼ jbʼajtik * soka Jyoba. Yeʼn ja jKʼulumantiki, yuja jaw yeʼnani ayiʼoj ja derecho bʼa oj yal ja jas oj skʼuluk ja skʼulbʼeniki (Apoc. 4:11). Pe ay pilan rason jel tʼilan yuja oj jkʼuʼuktikyi: ja smandari jani ja mas leki. Ja janekʼ tyempo ekʼeljani, jitsan winik ajyelyujile niwak xchole ma mandar ajyiyujile ja tuk. Pe ja Jyoba mini maʼ oj slaj, pes yeʼnani ja mandaranum mas jel bibo, bʼa jel xyajtani sok jel ja syajulal skʼujoli (Éx. 34:6; Rom. 16:27; 1 Juan 4:8).

2. ¿Jastik rason wa xyakitik ja Hebreos 12:9-11 bʼa yajel jbʼajtik soka Jyoba?

² Ja Jyoba wa skʼana oj jkʼuʼuktikyi, pe mi yuj wala xiwtikyuj, yuj wa xyajtaytik sok wa xkilatik jastal jTatik bʼa jel skʼanawotik. Ja bʼa karta stsʼijbʼanyi ja kʼuʼumanik hebreo, ja Pablo yala tʼilan pwesto oj ajyukotik bʼa yajel jbʼajtik soka kala Tatiki, yujni yeʼn wa sjeʼakitik «ba jlequiltiqui» (kʼuman ja Hebreos 12:9-11).

3. a) ¿Jastal wa xjeʼatik wa xkaʼa jbʼajtik soka Jyoba? b) ¿Jastik sjobʼjel oj katikyi sjakʼjel?

³ Wa xkaʼa jbʼajtik soka Jyoba yajni wa xkʼuʼantikyi ja bʼa janekʼ wa xbʼobʼkujtiki sok ja yajni mi xjipa jkʼujoltik sbʼaja jas wa xnaʼatik (Prov. 3:5). Ta wa xkʼot jnatik ja tsamalik  smodo ja Jyoba, mas mi wokoluk xkabʼtik yajel jbʼajtik soka yeʼn, pes ja tsamalik modoʼalik it jani wa xnikjiyuj bʼa oj skʼuluk ja jastik wa skʼana (Sal. 145:9). Yajni mas wa xnaʼatik bʼa Jyoba, mas wa xyajtaytik. Sok ta mas wa xyajtaytik, mini oj makunukujtik jun niwan chole lista bʼa oj yal ja jas tʼilan oj jkʼuluktik sok jas mok jkʼuluktiki. Wa xkʼujolantik bʼa spensarajel sok yabʼjel jastal yeʼn sbʼaja jas leki soka jas malo (Sal. 97:10). Pe ayni ekʼele wokol oj kabʼtik skʼuʼajel. ¿Jas yuj? Sok sbʼaja Nehemías, ja mandaranum David sok ja María, ¿jasa wa xbʼobʼ snebʼ-e ja ansyanoʼik, ja tatalik soka nanalik? Ja bʼa artikulo it oj jtatik ja sjakʼjeli.

4, 5. Jastalni wa xyala ja Romanos 7:21-23, ¿jas yuj ay ekʼele wokol xkabʼtik yajel jbʼajtik soka Jyoba?

⁴ Jun rason yuja ay ekʼele wokol xkabʼtik yajel jbʼajtik soka Jyoba, jani yuja mulanumotiki sok yuja jaw wokol xkabʼtik skʼulajel ja bʼa toji. Yajni ja Adán soka Eva skʼokowe ja Yabʼal ja Dyos sok sloʼowe ja sat teʼ bʼa alubʼal yabʼye mok sloʼe, yeʼn ya kujlajuke ja jas wa skʼanawe (Gén. 3:22). Jastal yeʼnle, tʼusan mi spetsanil ja kristyano bʼa jtyempotik masni lek xyabʼye ja mi skisawe ja Dyos ja bʼa sakʼanile sok stsajel yeʼnle ja jas lek soka mi lekuki.

⁵ Man keʼntik ama wanxa xnaʼatik sbʼaj sok wa xyajtaytik ja Jyoba bʼobʼta wokol xkabʼtik yajel jbʼajtik bʼa yibʼanal. Jaʼ jaw ja jas ekʼ sbʼaj ja jekabʼanum Pablo (kʼuman ja Romanos 7:21-23). Junxta jastal yeʼn, wani xkʼana oj jkʼuluktik ja jas lek xyila ja Dyos. Pe tʼilan oj katik pwersa bʼa mok jkʼuluktik ja malo.

6, 7. ¿Jas pilan rason yuja wokol xkabʼtik yajel jbʼajtik soka Jyoba? Aʼa jun sjejel.

⁶ Bʼobʼta cha wokol xkabʼtik yajel jbʼajtik soka Jyoba yuja pilan ja jkostumbretik. Jitsan ja bʼa jastal wa spensaraʼan ja kristyano mi slaja sbʼaj soka bʼa Dyosi, sok bʼobʼta wantik lucha bʼa yajelkan jujuntik pensarik sok modoʼalik jel skʼulane ja wego. La kiltik kechanta jun sjejel.

⁷ Bʼa jujuntik lugarik, jel kʼajyel wa xtʼenxi ja keremtik akʼixuk bʼa oj waj skʼujole stajel jitsan takʼin. Jani it ja jas ekʼ sbʼaj jun jmoj-aljeltik ixuk sbʼiʼil Mary. * Bʼajtanto yuj oj snaʼ sbʼaj ja Jyoba, waj bʼa jun universidad jel chapan ja bʼa spaisi. Ja spamilya tʼenjiyuj bʼa oj staʼ jun yaʼtel bʼa jel oj skʼul ganar takʼin sok bʼa awaj jun ixuk jel tʼilan. Sok jani jaw ja jas wa skʼana. Pe ja spensari tukbʼi yajni snaʼa sbʼaj ja Jyoba sok kʼot syajtay. Ama jachuk, wa xyala: «Ayni ekʼele wa xkʼapjiki aʼtelik bʼa niwak negosyo bʼa oj tupjukon jitsan, pe mixa jbʼobʼ kaʼteltay lek ja Jyoba. Yuja jastal kʼiʼeloni, wokolto xkabʼ yaljel miyuk. Wa xpatayi lek skʼujol ja Jyoba bʼa mok koʼkon ja bʼa trampa bʼa ochel aʼtel sok bʼa mixa oj ya kaʼteltay ja Jyoba» (Mat. 6:24).

8. ¿Jas oj jpaklaytik och ja wego?

⁸ Jastalni kilatikta, yajel jbʼajtik soka Jyoba wani skoltayotik. Pe ay jun rason mas bʼa oj skʼuʼukeyi ja Jyoba ja matik ayiʼoje jun cholal, jastal ansyanoʼik, tatalik sok nanalik: skoltajel ja tuk. Ja wego, oj kiltik jujuntik sjejelik bʼa Biblia bʼa oj snaʼe jastal oj tojwanuke ja jastalni lek xyila ja Jyoba.

9. ¿Jasa stʼaspun ja Nehemías?

⁹ Ja Jyoba ti yaʼunejkan bʼa skʼabʼ ja ansyanoʼik stalnajel ja yaʼtijumiki (1 Ped. 5:2). Ja ansyanoʼik jel wa xbʼobʼ snebʼ-e ja bʼa Nehemías sbʼaja jastal yayi mandar ja xchonabʼ ja Jyoba. Yuja yeʼn yamanyuj ja chonabʼ Judá, wa sjeʼa chaʼani lek ja xcholi (Neh. 1:11; 2:7, 8; 5:14). La kiltik jasa stʼaspuni. Yabʼ ja bʼi ja judíoʼik yaweta kuxbʼuk ja templo sok mixa wane yajelyi takʼin ja levitaʼik jastalni wa xyala ja Ley. Cha mini wane skisjel ja sábado sok jujuntik bʼa yeʼnle nupanele sok mi israʼelenyaʼuke. Ja yuj ja Nehemías tʼilani ay jas oj skʼuluk (Neh. 13:4-30).

10. ¿Jasa skʼulan ja Nehemías soka wokolik stʼaspuni?

¹⁰ Ja Nehemías mi jelxi soka smandar bʼa stʼenjel ja judíoʼik a-skʼuʼuke ja smandariki. Jaʼukto maʼ jaw, spatayi lek skʼujol ja Jyoba bʼa orasyon bʼa oj tojuk sok sjejelyi ja chonabʼ ja sLey ja Dyos (Neh. 1:4-10; 13:1-3). Cha chʼin yaʼa sbʼaj sok aʼtijisok lajan ja smoj-aljeliki bʼa yajel kʼeʼuk ja sbardaʼik ja Jerusalén (Neh. 4:15).

11. Jastalni wa xyala ja 1 Tesalonicenses 2:7, 8, ¿jastal oj stalnaye ja ansyanoʼik ja kongregasyon?

¹¹ Bʼobʼta ja ansyanoʼik mi oj stʼaspuke wokolik ja jastal ekʼ sbʼaj ja Nehemías. Pe wa xbʼobʼ jnochtik bʼa tuktukil modo. Jun sjejel, kongana wa x-aʼtijiye bʼa slekilal ja jmoj-aljeltiki. Sok mi xyaʼa sbʼaje mas niwan yuja tuk yuja xchol yiʼoje, yajxta wa xyilawe ja kongregasyon (kʼuman ja 1 Tesalonicenses 2:7, 8). Ja janekʼto wa xyajtaniye sok ja chʼin wa xyaʼa sbʼaje ti wa xchiknaji ja jastal wa skʼumane ja tuk. Ja Andrew, bʼa ayxa jujuntik jabʼil ochel ansyano, wa xyala: «Kilata ja jmoj-aljeltik mas lek wa xyabʼye yajni ja ansyanoʼik lek ja smodoʼe sok wa sjeʼawe meran wa xkiswaniye. Ja modoʼalik it wa xnikjiye bʼa oj skoltaye ja ansyanoʼik».  Sok ja Tony, bʼa cha ayxa yiʼoj jabʼilik ochel ansyano, wa xcholo: «Wa xleʼa modo oj jkʼuʼuk ja Filipenses 2:3 sok tolabida wa xkʼujolan bʼa yiljel mas tʼilane ja tuk yuja keʼn. Ja it wa skoltayon bʼa mok jeʼ jun jmodo jel kʼakʼ».

12. ¿Jas yuj jel tʼilan ja ansyanoʼik chʼin oj yaʼ sbʼaje?

¹² Ja ansyanoʼik tʼilan chʼin oj yaʼ sbʼaje, jastal ja Jyoba. Ama yeʼn ja yajwal ja sutsatkʼinali, wa xkoʼ tinan bʼa stuljel ‹ja maʼ ajula sbʼaj man stsʼubʼil luʼum› (Sal. 18:35; 113:6, 7). Pe ja Jyoba mini tʼun lek xyila ja matik jel niwan xyaʼa sbʼajeʼi (Prov. 16:5).

13. ¿Jas yuj ja ansyanoʼik tʼilan oj snaʼe jastal oj kʼumanuke?

¹³ Ja ansyanoʼik matik wa xyaʼa sbʼaje soka Jyoba tʼilan oj snaʼe jastal oj kʼumanuke. Ta mi jach skʼulane, juneta oj bʼobʼ yal-e yabʼ ja maʼ mi sjeʼa kiswanel (Sant. 1:26; Gál. 5:14, 15). Ja Andrew, maʼ jtaʼatikta tiʼali, wa xyala: «Ay ekʼele wa xkʼana oj jakʼyi jun jmoj-aljeltik bʼa kila lajansok mi skisawon. Pe spensarajel sbʼaja tojil winike bʼa Biblia wa skoltayon bʼa yiljel ja stʼilanil yajel jbʼaj chʼin sok laman». Ja ansyanoʼik wa sjeʼawe wa xyaʼa sbʼaje soka Jyoba yajni yajxta wa x-ilwaniye sok wa xyawe makunuk yaljelik bʼa wa xtulwani soka smoj-aljelik, sok ti chʼikane ja tuk smojik ansyano (Col. 4:6).

14. ¿Jasa cholal akʼubʼalyile ja tatalik yuja Jyoba, sok jasa wa smajlay ja yeʼn?

¹⁴ Ja Jyoba yaʼunejyi ja cholal ja tatalik bʼa yeʼn olomale ja bʼa spamilya sok wa smajlay a-stoj-e sok a-xchap-e ja yuntikile (1 Cor. 11:3; Efes. 6:4). Pe ja xchole ayta stikʼanil. Ojni yaweyi kwenta ja Jyoba, pes yeʼn ya kujlajuk ja pamilya (Efes. 3:14, 15). Ja tatalik wa sjeʼawe wa xyaʼa sbʼaje soka Jyoba ja yajni wa xyawe makunuk ja xchole jastalni lek xyila ja yeʼn. Wani xbʼobʼ snebʼ-e jitsan jasunuk spaklajel ja sakʼanil ja mandaranum David.

15. ¿Jas yuj ja mandaranum David waj jun lekil sjejel sbʼaja tatalik?

¹⁵ Ja Jyoba mi kechan yayi ja David ja cholal bʼa olomal ja bʼa spamilya, cha yayi bʼa yibʼanal ja Israel. Yuja yeʼn ja mandaranum, ayni jun chaʼan xchol. Pe bʼa jujuntik ekʼele mi lek ya makunuk ja xcholi sok skʼulan jastik malo (2 Sam. 11:14, 15). Ama jachuk, sjeʼa wa xyaʼa sbʼaj soka Jyoba skisjel ja tojelal ajiyi. Sjamayi ja skʼujol bʼa orasyon sok skʼujolan bʼa snochjel ja stojelal (Sal. 51:1-4). Chomajkil, chʼin yaʼa sbʼaj bʼa skisjel ja rasonik ajiyi yuja winike sok ixuke (1 Sam. 19: 11, 12; 25:32, 33). Snebʼa soka jastik mi lek skʼulani sok jaʼ waj skʼujol yaʼteltajel ja Jyoba.

16. ¿Jasa wa xbʼobʼ snebʼ ja tatalik sbʼaja David?

¹⁶ La kiltik jujuntik sjejel sbʼaja mandaranum David bʼa oja wawex el slekilal ja weʼnlex tatalik. Awik makunuk toj ja cholal yaʼunej awilex ja Jyoba. Naʼawik ja jas mi lek waxa kʼulanexi sok kisawik ja rasonik wa x-ajiwilex soka Biblia. Ta waxa kisawex, jawa cheʼumex soka wa wuntikilex oj skis-ex yuja chʼin waxa waʼabʼajexi. Soka yajni xa kʼulan orasyon soka yeʼnle, jamayi jawa kʼujol ja Jyoba. Jachuk, jawa pamilya oj yil ja janekʼto waxa jipa kʼujol bʼa yeʼn. Sok bʼa yibʼanal ja jastik junuki, jaʼ awajuk akʼujolex yaʼteltajel ja Dyos (Deut. 6:6-9). Ja lekil sjejel waxa waʼa, jani june ja bʼa majtanalik mas lek wa xbʼobʼa wayi jawa pamilya.

17. ¿Jasa cholal akʼubʼalyi ja nanalik?

¹⁷ Ja Jyoba yaʼunejyi jun cholal jel tʼilan ja nanalik ja bʼa yojol ja spamilya sok sbʼaja yuntikili (Prov. 6:20). Jachniʼa, ja jas wa skʼulan sok wa xyala yabʼ ja yuntikili jach wa xkʼiye och (Prov. 22:6). La kiltik jujuntik sjejelik bʼa María, ja snan ja Jesús, bʼa jel oj bʼobʼ yawe el slekilal ja nanalik.

18, 19. ¿Jasa wa xbʼobʼ snebʼ ja nanalik sbʼaja María?

¹⁸ Ja María wani snaʼa sbʼaj lek ja Yabʼal ja Dyos. Wani skisa lek ja Jyoba sok kʼubʼan lek wa xyila sbʼajsok. Pwesto ajyi bʼa yajel sbʼaj soka stojelali ama ja jaw stukbʼes yibʼanal ja sakʼanili (Luc. 1:35-38, 46-55).

¹⁹ La kiltik jujuntik sjejel sbʼaja María bʼa oja wawex el slekilal ja weʼnlex nanalik. Bʼajtan, paklayik ja Biblia sok awikyi orasyon jach atuchʼilex bʼa kʼubʼan oj ajyanik soka Jyoba. Xchabʼil, pwesto la ajyiyex ja yajni ay stʼilanil stukbʼesel jawa sakʼanilex bʼa lek oj yil-ex ja Jyoba. Jun sjejel, bʼobʼta jawa nantatexi jel wego tajki amokex sok mi sleʼawe modo jastal oj yalawabʼ ja jasunuki. Ja yuj bʼobʼta ja weʼnlexi kʼiyexjan spensarajel jach wa xtojxi ja untiki. Sok ama yajni anebʼata jastal wa skʼana ja Jyoba oja tojex jawa wuntikilexi, bʼobʼta wokol xa wabʼ ajyel laman sok ajyelawuj pasensya, mas sbʼaja yajni yajtik aya sok ja yeʼnle mi skʼuʼane (Efes. 4:31). Ja bʼa ekʼeleʼik jaw jani mas wa xkʼanxi yajelyi orasyon ja Jyoba. Jun nanal sbʼiʼil Lydia wa xyala: «Ay ekʼele wa xkayi orasyon ja Jyoba sok spetsanil ja kip bʼa mi juneta oj kalyabʼ ja kuntikil ja yajni mi skʼuʼaneki. Ayni wala kʼotyon tekʼan jutsʼin sbʼaja jas wanon yaljeli sok skʼanjelyi ja Jyoba jach chʼabʼan  bʼa a-skoltayon. Stsʼakatal ja orasyon, laman wala ajyiyon» (Sal. 37:5).

20. ¿Jas wokol wa stʼaspune jujuntik nanal, sok jasa oj bʼobʼ skʼuluke?

²⁰ Jujuntik nanal wa stʼaspune pilan wokol. Bʼobʼta wokol xyabʼye sjejelyi ja yuntikil ja janekʼto wa skʼanawe (Tito 2:3, 4). Ja it jani yuja yajni yal chʼineto mi jejiyile wa xyajtajiye yuja snantateʼi. Pe ja nanalik mini jaʼuk oj snoch-e ja jaw. Ja nanalik wa xyaʼa sbʼaje soka Jyoba tʼilan oj snebʼ-e sjejelyi ja yuntikile janekʼto wa syajtaye. Bʼobʼta jelni oj yiʼe wokol bʼa stukbʼesel ja spensare, ja jastal wa xyabʼye sok ja smodoʼe, pe wani xbʼobʼi. Ja jaw masni gusto wa xya ajyuk ja yeʼn soka spamilya.

21, 22. Jastalni wa xyala ja Isaías 65:13, 14, ¿jastik slekilal wa xkatik eluk ta wa xkaʼa jbʼajtik soka Jyoba?

²¹ Ja mandaranum David wani snaʼa janekʼto slekilal wa xya eluk yajel sbʼaj soka Jyoba. Stsʼijbʼan: «Ja smandarik ja Jyoba jel tojik, wani xya gustoʼaxuk ja kʼujolali; ja mandar bʼa Jyoba jel sak, wani xya lijpuk ja satalik». Sok cha yala: «Jawa aʼtijumi akʼubʼal yi ja rasonik it; snoljelik jelni chaʼan slekilal» (Sal. 19:8, 11). Ja bʼa jtyempotik, wa xkilatik ja stukil sbʼaja matik wa xyaʼa sbʼaje soka Jyoba soka matik mi skʼanawe skʼuʼajel ja tsamalik stojelali. Ja matik wa xyaʼa sbʼaje soka Jyoba jelni gusto wa x-ajyiye «yuja lek wa xtax ja [skʼujole]» (kʼuman ja Isaías 65:13, 14).

²² Yajni ja ansyanoʼik, ja tatalik sok ja nanalik pwesto aye bʼa yajel sbʼaje soka Jyoba, wa xtojbʼi ja sakʼanile, mas gusto wa x-ajyi ja spamilya soka kongregasyon mas tsoman wa x-ajyi. Sok ja mas tʼilani, wa xyawe gustoʼaxuk ja Jyoba (Prov. 27:11). ¡Mini ay jun jasunuk mas tsamal yuja it!