Ja letra mas chʼin bʼa hebreo wa xya jkʼuʼuktik lek
¿Wan maʼ xkʼuʼantik bʼa ojni ya kʼotuk ja jastik skʼapunej ja Dyosi? Ja Jesús skʼuʼani lek, sok ja jastal sjeʼa yayi tsatsbʼuk ja skʼuʼajel ja matik maklajiyuji. La jpensaraʼuktik ja sjejel yaʼa ja bʼa sLoʼil bʼa Yaxkʼuli sok wa xtaʼatik bʼa Mateo 5:18: «Meran huax cala, mi lomuc, mi ni jun palabra oj chʼayuc ja smandar ja Diosi. Ja luumi soc ja satqʼuinali oj ni chʼacuca, pero ja jas huax yala ja Diosi, oj ni cʼot smeranil spetzanila».
Ja letra mas chʼin ja bʼa alpabeto hebreo jaʼa י (yod), ja bʼajtan letra bʼa Tetragrámaton, ja sakal sbʼiʼil ja Dyos, ja Jyoba. * Ja escribaʼik soka fariseoʼik mi kechan jel yaweyi stʼilanil ja yaljeliki soka letraʼik ja bʼa sLey ja Dyos, cha jelni yaweyi stʼilanil jujune «ja yal chʼinik letra».
Ja Jesús yala bʼobʼta ojni chʼakuk bʼajtan ja satkʼinal sok ja Luʼum yuja mi oj kʼot smeranil yibʼanal ja Leyi. Sok ja Biblia wa xyala ojni ajyuk bʼa tolabida ja Luʼum soka satkʼinali (Salmo 78:69). Ja yuj soka yaljelik it, ja Jesús ya chiknajuk bʼa ojni ekʼuk yibʼanal ja Leyi.
¿Wan maʼ xyila stʼilanil ja Jyoba ja jastik mi chaʼanyabʼaliluki? Wan. Pensaraʼan ja it: ja israʼelenyo aljiyabʼye bʼa mokni skʼok-e yi jun sbʼakel ja chej bʼa Pascua (Éxodo 12:46). Ja it lajansok mey stʼilanil. ¿Yabʼye maʼ stojolil yuja mok skʼok-e yi mini jun sbʼakeli? Bʼobʼta miyuk. Pe ja Jyoba wani snaʼa ay jun sbʼej ja bʼa tyempo jakumi: bʼa mini jun sbʼakel oj kʼokjukyi ja Mesías ja yajni lokan ekʼ ja bʼa teʼ bʼa yijel wokoli (Salmo 34:20; Juan 19:31-33, 36).
Ja jastik yala ja Jesús bʼa skʼuʼan lek wa xya jkʼuʼuktik lek bʼa ojni chʼak kʼot smeranil yibʼanal ja jastik skʼapunej ja Jyoba. ¡Jelni wa xya tsatsbʼuk ja jkʼuʼajeltik ja letra mas yal chʼin bʼa hebreo!
^ par. 3 Ja letra mas yal chʼin ja bʼa alpabeto griego jaʼa yaljel iota sok oj slaj ja yaljel yod bʼa hebreo. Yuja tsʼijbʼaxi sok aji ekʼuk bʼa hebreo ja Ley bʼa Moisés, bʼobʼta ja Jesús jani ya makunuk ja letra bʼa hebreo.