Ja bʼa sjuʼunil Génesis bʼa wa xkʼe xchol jastal kʼe ajyuk ja jastik junuki, wa xtaʼatik ja Dyos yalayabʼ ja bʼajtan winik, ja Adán: «Bʼa spetsanil ja teʼ ay bʼa yojol ja kʼachinubʼi ojni bʼobʼa loʼ man la bʼutʼi. Pe ja teʼ wa senyaʼan bʼa stsajel ja bʼa leki soka bʼa mi lekuki mokni aloʼe, yujni ja kʼakʼu xa loʼo ojni chamana» (Génesis 2:16, 17). Ja mandar it ajiyileʼi wa sjeʼa lekukxta ja Adán kʼuʼabʼal ajyi soka Dyos, mini oj chamuk ajyi; ojni ajyuk sakʼan tolabida bʼa kʼachinubʼ bʼa Edén.

Pe ja smaloʼili mi ja stsaʼawe skʼuʼajel ja Dyos sok ajyel sakʼan bʼa tolabida, ja Adán jani stsaʼa skʼokjel ja yabʼal ja Dyos sok slojel ja sat teʼ alubʼal yabʼ mok sloʼeʼi yajni kʼapjiyi yuja xcheʼumi, ja Eva (Génesis 3:1-6). Man wego wa xkilatik ja swokolil yuja skʼokowe abʼali. Ja jekabʼanum Pablo xcholo: «Och ja mulal ja ba mundo. Smul ni jun huinic sbiil Adán, jaxa scastigo ja slea ja smuli, cham nia. Jayuj cajcajil huala chamtic porque mi ni maʼ mi huas slea ja smuli» (Romanos 5:12). Pe ¿jasa smul staʼa ja Adán, sok jas yuj kʼot chamuk?

Juni mulal ja jas skʼulan ja Adán: gana skʼoko ja sley ja Dyosi (1 Juan 3:4). Sok jastalni aljiyabʼ yuja Dyos, ja skastigo yuja sleʼa smuli jani chami. Lekukxta ajyi kʼuʼabʼal soka smandar ja Dyos, mini koʼeluk mulala sok mini oj chamuk ajyi. Sok junxta oj ekʼ sbʼaj ajyi ja yuntikili. Ja Dyosi mi skʼulan ja ixuk winik bʼa achamuke, skʼulan bʼa oj ajyuke sakʼan bʼa tolabida.

Wani ekʼel meran lek ja jas wa xyala Biblia: «Jayuj cajcajil huala chamtic porque mi ni maʼ mi huas slea ja smuli». Pe ¿ay maʼ jas wa xkan sakʼan  ja wala chamtiki? Bʼobʼta jitsan oj yal-e ayni jas wa xkan sakʼana. Lekbʼi meran ja it, anto ja jas aljiyabʼ ja Adán yuja Dyos mini meranuka, pes ta ay jas wa xkan sakʼan bʼa jun pilan lugar, anto ja yajni wala chamtiki mini jaʼuk ja jkastigotik yuja jmultiki. Ja Biblia wa xyala: «Ja [D]yosi mi oj bʼobʼ oj sle‘ abʼal» (Hebreos 6:18, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi). Yeʼnani ja Satanás ja maʼ sleʼa abʼal ja yajni yalayabʼ ja Eva: «Meran lek, mini oj chamanika» (Génesis 3:4).

Anto, ta mi meranuk ay jas wa xkan sakʼan, ¿jasa wa x-ekʼ ja wala chamtiki?

Ja bʼa sjuʼunil Génesis wa xyala: «Jaxa Jyoba skʼulan ja winiki soka stsʼubʼil ja luʼumi sok sjuʼu yi ja bʼa sniʼi ja yijkʼalil ja sakʼanili, sok jaxa winiki kʼot ajyuk sakʼanil» (Génesis 2:7). Ja yaljel néfesch, * bʼa kʼumal hebreo sutubʼal jastal «kʼot ajyuk sakʼanil», bʼa wa stojolan «june maʼ wa xyiʼaj ikʼ».

Ja Biblia jaman lek wa xyala ja Dyos yayi ja Adán ja «yijkʼalil ja sakʼanili» ma ja yipalil ja sakʼanili sok jachuk kʼot ajyuk sakʼanil. Ja Biblia mi xyala ja Dyos yayi ja Adán jun yaltsil bʼa mi xchami. Ta aleʼa ja bʼa Biblia mini oja taʼ ja sjejel bʼa ay jas wa xkan sakʼan ja wala chamtiki.

Anto, ta ja Biblia mi xyala ay jas kiʼojtik wa xkan sakʼan, ¿jas yuj ja relijyoniki wa sjeʼawe ayni jas wa xkan sakʼan? Bʼa stajel ja sjakʼjeli, jel tʼilan oj jnebʼtik jas ekʼ ja bʼa Egipto bʼa tyempo najate.

Ja griego Heródoto, jun choluman sbʼaja jas ekʼtajani, bʼa ajyi sakʼan ayxa junuk 2,500 jabʼil bʼajtanto bʼa styempo Jesús, yala yeʼnle ja egipcioʼik «ja matik bʼajtan kʼe skʼuʼuke bʼa ayni jas wa  xkan sakʼanyujile ja winikeʼi». Ja babilonioʼiki yaʼa sbʼaje loʼlajel yuja skʼuʼajel bʼa ayni jas wa xkan sakʼan ja wala chamtiki. Yajni ja Alejandro Magno sbʼajinkan ja Oriente Medio (332 bʼ.t.J.), ja spensarik ja griegoʼik jelxa pukubʼal, sok bʼa tʼusan tyempo pukxi bʼa yibʼanal ja lugar yamanyuj ja smandaraneli.

Ja bʼa bʼajtan siglo, chabʼ kʼole relijyon judíoʼik bʼa jel tʼilan, ja esenioʼik sok ja fariseoʼik, sjeʼawe ja yajni wa xcham ja kwerpoʼali ay jas wa x-el bʼa mi xchami. Ja libro The Jewish Encyclopedia xcholo: «Ja judíoʼik kʼe skʼuʼuke bʼa ay jas wa xkan sakʼan ja wala chamtik yuja spensar ja griegoʼik soka Platón». Cha junxtani ja Josefo, jun choluman judío sbʼaja jas ekʼel ja bʼa bʼajtan siglo, mi yala ti elel bʼa Biblia ja sjejel it, jani ja «spensare ja griegoʼik», ja yeʼn yila jastal jun tsome kwentoʼik.

Malan wan pukxel ja skostumbre ja griegoʼiki, ja matik wa xyala snochumane Kristo cha wane snebʼjel skʼuʼajel ja sjejel it bʼa mi jach wa sjeʼa ja Biblia. Jastalni wa xyala ja Jona Lendering, jun choluman sbʼaja jas ekʼtajani, «ja spensar ja Platón sbʼaja ayxabʼi ajyel bʼa jun lugar mas lek ja kaltsiltiki sok ja wego tixabʼi ay bʼa jun lugar bʼa mixa jel lekuk xchapa ja skʼuʼajel it bʼa oj kʼe kʼuʼaxuk ja spensar ja Platón sok sokjel soka matik wa xyalawe snochumane Kristo». Jachuk la Iglesya bʼa «wa xyala snochuman Kristo» kʼe skʼuʼuk ja skʼuʼajel sbʼaja ay jas wa xkan sakʼan ja wala chamtiki, sok jani ja skʼuʼajel jel tʼilan yiʼojeʼi.

Ja bʼa bʼajtan siglo, ja jekabʼanum Pablo yaʼa ja rason it: «Ja Espí[r]itu Santo claro juntiro huax yala que cuando jel xa mojan ja tiempo, ay maʼ oj chʼay scʼujol ja jas huas scʼuanei. Oj lolajuque yuj ja tantic pucuj jumasa, jaʼ ni oj scʼuuque ja jas oj jeejuc yile, pero jaʼ ni sbaj ja pucuj jumasa» (1 Timoteo 4:1). ¡Merani lek ja yaljelik it! Ja skʼuʼajel ay jas wa xkʼan sakʼan ja wala chamtiki: juni skʼuʼajel bʼa pukujik. Mi ti eleluk bʼa Biblia, tini bʼa relijyonik sok bʼa spensar ixuk winik.

Pe wa xyaʼa kulan jkʼujoltik ja jas yala ja Jesús: «Oj ni anaex jasuncʼa mero smeranila porque ja smeranili, oj ya huajanic libre» (Juan 8:32). Snebʼjel ja smeranil bʼa Biblia wa xya elkotik libre ja bʼa sjejelik soka jastik wa skʼulan jitsan relijyonik bʼa wa syajbʼes ja Dyosi. Cha wa xya elkotik libre ja bʼa kostumbreʼik soka lom skʼuʼajelik sbʼaja wala chamtiki (kʼela ja rekwagro « ¿Bʼa wa xtaxye ja chamwiniki?»).

Ja jKʼulumantiki jel wa skʼanawotik. Ja yeʼn mi skʼana ajyi kechan 70 ma 80 jabʼil oj ajyukotik sakʼan ja bʼa Luʼumi sok tsaʼan tixa oj ajyukotik tolabida bʼa satkʼinal ma ja bʼa lugar wa xtaxye ja chamwiniki. Ja jas wa skʼana ajyi jani aʼajyuke sakʼan tolabida bʼa Luʼum ja ixuk winik kʼuʼabʼali, sok mini tukbʼeluk ja spensari; ojni kʼotuk smeranil (Malaquías 3:6). Ja mandaranum David stsʼijbʼan ja yaljelik it jakel bʼa Dyos bʼa jel xyaʼa kulan jkʼujoltik: «Ja matik toji oj sbʼajuke ja luʼumi, sok ti tiw oj ajyuke sakʼan bʼa tolabida» (Salmo 37:29).