Ja sGobyerno ja Dyosi, jani ja gobyerno jaw bʼa ayxa tyempo wantik smajlajel, ojni yakan bʼa oj ajyuk lamanil sok bʼa oj ajyukotik tsoman. Jastalni wa skʼapa ja Salmo 72:7, ja «slamanili oj pojxuk el» ja bʼa Luʼumi. Pe ¿jas ora oj kʼe ya mandar ja sGobyerno ja Dyosi? ¿Jastal oj skʼuluk? Sok ¿jastal oj wa el slekilal ja weʼn ja Gobyerno jaw?

Ja Biblia yalakan oj ekʼ jitsan jastik junuk bʼa jani oj senyaʼuk ke ja sGobyerno ja Dyos ojxta juluk. Ja senyaʼik jaw tini chʼikan guerraʼik bʼa sutanal ja luʼumi, waʼin, chamelik, jitsan terremotoʼik sok ja oj ipaxuk ja bʼa malo (Mateo 24:3, 7, 12; Lucas 21:11; Apocalipsis 6:2-8).

Pilan jas tsʼijbʼunubʼalkan wa xyala: «Ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu oj jak tyempoʼik jel wokol sok mi pasiluk oj kuchkujtik. Yujni ja kristyano kechanta yeʼn oj syajtay sbʼaje; ojni syajtaye ja takʼini [...], mi kʼuʼabʼal oj ajyuke soka snantateʼi, mi oj yaʼe tsʼakatal sok mi toj oj ajyuke, mi yaj oj ilwanuke, mi puesto oj ajyuke bʼa ochel akuerdo, oj abʼaltanuke, mi oj skom sbʼaje, jelni kʼakʼ oj ajyuke, mi oj syajtaye ja bʼa jas leki [...], jel niwan oj yaʼ sbʼaje juntiro, ja oj syajtaye ja jas wa xkʼankʼuniyujile sok mi jaʼuk ja Dyosi» (2 Timoteo 3:1-4). Ja smeranili tolabida ajyel kristyanoʼik jastal jaw, pe masni ipaxita ja wego.

Ja jastik tsʼijbʼunubʼalkani kʼe ekʼuk bʼa 1914. Chomajkil, jujuntik cholumanik ja bʼa jas ekʼeli, politikoʼik sok tsʼijbʼanumik akuerdoni aye ke ja luʼumkʼinali kʼe tukbʼuk bʼa jabʼil jaw. Jun sjejel, ja choluman bʼa jas ekʼel danés Peter Munch stsʼijbʼan: «Ja skululel ja guerra ja bʼa 1914 tini kʼe tukbʼukjan ja sakʼanile ja kristyanoʼiki, bʼa jun tyempo bʼa jel lek wajum ajyi, [...] kʼe ochkotik bʼa jun tyempo bʼa wokolik, xiwel sok ilkʼujol bʼa mini ayuk ja lekilal».

Pe cha ayni lekil rasonik. Yajni wa xchʼak jun tsatsal ikʼ cha wani xjak ja lamanili. Ja senyaʼik jtaʼunejtik tiʼali wani sjeʼa ke ja sGobyerno ja Dyos ojxta ya mandar bʼa yibʼanal ja Luʼumi. Ja Jesús xchʼika ja jasunuk it bʼa jel xtulwani bʼa kʼotelni parte ja bʼa senyaʼik: «Jaxa lekil rasonik sbʼaja sGobyerno ja Dyosi ojni cholxuk bʼa yibʼanal ja luʼumi bʼa jachuk oj snaʼe yibʼanal ja chonabʼiki, anto tixa oj jakuk ja chʼakelali» (Mateo 24:14).

Ja lekil rasonik it jani ja rason mas tʼilan wa xcholotikon ja testigoʼik bʼa Jyoba. Ja yuj, ja jrebistatikon mas naʼubʼal sbʼaji, wa sbʼiʼilan Ja Juʼun Cholumani. Wan yaljel sbʼaja sGobyerno ja Jyoba. Wa staʼa tiʼal yibʼanal ja jas oj skʼuluk ja Dyos sbʼaja Luʼumi sok sbʼaja kristyanoʼiki.

Bʼa yajelyi sjakʼjel ja sjobʼjel it, la kiltik chane jasunuk ekʼel bʼa jel tʼilan:

1. Ja Gobyerno it mini oj yakan ke jun politiko oj xchʼik sbʼaj ja bʼa sGobyerno.

2. Ja olomalik bʼa politika bʼa sutanal ja Luʼumi oj sleʼe modo bʼa oj stalnaye ja ipal yiʼoje sok oj sleʼe modo bʼa oj tiroʼanuke soka sGobyerno ja Dyosi (Salmo 2:2-9).

3. Ja sGobyerno ja Dyosi tʼilani oj xchʼay-el snajel ja gobyernoʼiki, yujni mi skʼana oja yaʼekan yajel mandar (Daniel 2:44; Apocalipsis 19:17-21). Ja tsaʼanxta guerra it bʼa sutanal ja luʼumi, ja Biblia wa xya sbʼiʼiluk Armagedón (Apocalipsis 16:14, 16).

4.   Ja matik wa stsaʼawe ajyel bʼa sparte ja sGobyerno ja Dyos ojni kanuke sakʼan ja bʼa Armagedón sok oj ajyuke sakʼan bʼa jun yajkʼachil luʼum bʼa lamanxa. Ja Biblia wa xyala ke ojni kʼotuke «jun niwan nole kristyano» bʼa bʼobʼta ojni ajyuke jitsan miyon kristyanoʼik (Apocalipsis 7:9, 10, 13, 14).

June ja jas wa skʼana oj ajyukujtik bʼa oj ajyukotik ja bʼa yibʼ smandar ja sGobyerno ja Dyos, jani ja snajeli. Bʼa jun orasyon yayi ja Dyos ja Jesús, yala: «Ja it wa stojolan sakʼanil bʼa tolabida: akʼot snaʼe abʼaj ja weʼn, ja único Dyos smeranili, sok ja maʼ ajekaʼi, ja Jesukristo» (Juan 17:3).

Snajel sbʼaj ja Dyos wani xkatik el slekilal bʼa jitsan modoʼik. La kiltik kechan ita chabʼe. Bʼajtan, wani skoltayotik bʼa oj ajyukujtik jun tsatsal skʼuʼajel bʼa Dyos. Ja skʼuʼajel jaw bʼa ayni yiʼoj prebaʼik, wa xya jkʼuʼuktik lek ke ja sGobyerno ja Dyos merani lek sok bʼa ojxta jakuk (Hebreos 11:1). Bʼa xchabʼil, wani xyaʼakan bʼa oj jyajtaytik mas ja Dyos sok ja jmojtik. Ja syajal jkʼujoltik bʼa Dyos wa snikawotik bʼa oj jkʼuʼuktikyi sok spetsanil jkʼujoltik, sok ja syajtajel ja jmojtiki, wa snikawotik bʼa oj nochtik ja rason bʼa Jesús bʼa wa xnaji sbʼaj jastal ja Regla bʼa Oro: «Kʼulanikyi ja tuk ja jastal waxa kʼanawex oj skʼulukawilex ja weʼnlexi» (Lucas 6:31).

Jastalni jun lekil tatal, ja kala Kʼulumantiki wani skʼana ja jas lek bʼa keʼntiki. Wani skʼana oj kabʼtik stsamalil ja jas wa xya sbʼiʼiluk ja Biblia «ja sakʼanil bʼa kʼotelni mero sakʼanili» (1 Timoteo 6:19). Ja bʼa jtyempotik, ja sakʼanil mini jaʼuk kʼotel ja meran sakʼanili. Bʼa miyon kristyanoʼik, juni lucha bʼa kada kʼakʼu. ¿Jastal maʼ oj ajyuk ja meran sakʼanili? La kiltik jujuntik jastik junuk jel tsamal oj skʼuluk ja sGobyerno ja Dyos sbʼaja kristyanoʼiki.