Ja Naciones Unidas wani snikayi skʼujol ja kristyanoʼik bʼa oj skoltay sbʼaje «wani skʼana oj skoltay sbʼaje bʼa sutanal ja luʼumi». Bʼa oj skis-e ja sderechoʼik ja kristyano sok bʼa stalnajel ja luʼumi. ¿Jas yuj? Pes jastalni stsʼijbʼan ja Maher Nasser ja bʼa rebista Crónica ONU, «ja jelxa tukbʼel ja tyempo, ja matik wa xyixtalaʼan ja tuk, ja jelxa ipaxel ja jastal mi lek xyila sbʼajeʼi, ja tiroʼanelik bʼa mi xtojbʼi, ja jitsan kristyanoʼik wane sjipjelkan ja spaise, ja terrorismo bʼa sutanal ja luʼumi, ja chamelik wa spuku sbʼaj sok xiwtanelik jastal jaw bʼa mey stikʼanil».

Ayni tuk jelxa jelxele sok koltanele bʼa yajel kujlajuk jun gobyerno bʼa sutanal ja luʼumi. Jani jaw ja jasa ekʼ sbʼaja Dante politiko bʼa Italia, june maʼ jel snaʼa sok poeta (1265-1321) sok ja científico Albert Einstein (1879-1955). Ja Dante yala ke mini maʼ oj bʼobʼ ajyukyuj lamanil ja bʼa luʼumkʼinal bʼa ja pilubʼal yuja politika. Yaljel sbʼaja jas yala ja Jesús yala «chikan jas gobyerno ta wa xkʼe tiro ja swinkili sok wa spila sbʼaj, ojni koʼ luʼum» (Lucas 11:17).

Tʼusan tsaʼan ja bʼa chabʼ bomba atómica sjipawe ja bʼa Xchabʼil Guerra ekʼ bʼa Sutanal ja Luʼumi, ja Einstein stsʼijbʼanyi jun carta ja Asamblea General bʼa Naciones Unidas. Ja tiw yala: «Ja Naciones Unidas tʼilani ay jas oj skʼuluke wego, bʼa jachuk oj yawe ajyuk ja skujlayubʼil jun meran gobyerno chapan bʼa oj yaʼ ajyuk seguro bʼa yibʼanal ja luʼumi».

Pe ¿jasa wa xyaʼ jkʼuʼuktik lek ke ja politikoʼik ja bʼa gobyerno jaw jel yipi mi oj och skʼabʼe, mi oj skʼuluke bʼa jas mi stojoluk ma mi kechanuk oj yaʼe mandar? ¿Mi maʼ cha ojni kʼulajuke ganar, ja jastalni wa xkʼulajiye ganar ja tuk? Ja sjobʼjelik it, wa xya juljkʼujoltik ja jas yala ja maʼ wa xcholo ja jastik ekʼel ja bʼa gran británico, ja lord Acton bʼa yala: «Ja ipali wa xjomwani sok ajyel yibʼanal ja ipali wani xjomwani ele».

Pe bʼa yabʼjel stsamalil ja meran lamanil, ja kristyanoʼik tʼilani oj ajyuke tsoman pe ¿jastal oj bʼobʼuk? ¿Oj maʼ lajxuk skʼulajel? Ja Biblia wa xyala ojniʼa, ojni bʼobʼuk skʼulajel. ¿Jastal? Mini jaʼuk soka skoltanel ja gobyerno bʼa ti chʼikane ja politikoʼik mulanume, jani sok jun gobyerno bʼa skʼulunej ja Dyosi. Ja gobyerno jaw ojni xchiktes ke kechantani ja Dyos ja maʼ ayiʼoj ja derecho bʼa oj yaʼ mandar ja skʼulbʼeniki. Ja Biblia wa xya sbʼiʼiluk ja gobyerno jaw «ja sGobyerno ja Dyosi» (Lucas 4:43).

Ja Jesús staʼa tiʼal ja bʼa gobyerno it, yajni yala ja bʼa orasyon «Ajakuk jawa Gobyerno. Akʼulaxuk ja jas waxa kʼana ja bʼa luʼumi» (Mateo 6:9, 10). Jachukniʼa, ja sGobyerno ja Dyosi ojni yil ke ja bʼa Luʼumi akʼulaxuk ja jasa wa skʼana ja Dyosi mi jaʼuk ja jasa wa skʼana ja kristyanoʼik bʼa kechan yeʼn wa sleʼa slekilale sok wa skʼanawe ipal.

Ja sGobyerno ja Dyosi, cha wa x-aji sbʼiʼiluk «ja Gobyerno bʼa satkʼinali» (Mateo 5:3). ¿Jas yuj? Pes anima oj yaʼ mandar bʼa Luʼum mini ti oj skʼuluk bʼa Luʼum, tini masan bʼa satkʼinal. Pensaraʼan ja jas wa stojolan ja it. Ja gobyerno it bʼa sutanal ja luʼumi mini oj makunuk yuj koltanel sok takʼin. Jelni oj likikuk oj yabʼye yibʼanal ja kristyanoʼiki.

Jastalni wa xkʼan yal ja yaljel gobyerno, ja sGobyerno ja Dyos ayni jun srey, ja srey jaw jani ja Jesukristo. Ja Dyosi yaʼunejyi ja cholal bʼa oj ya mandar. Ja Biblia wa xyala sbʼaja ja Jesús:

• «Ja smandaraneli ti oj ajyuk kulan bʼa stejlubʼ, ja sniwanil ja xcholi soka slamanili mini oj chʼakuk» (Isaías 9:6, 7).

•   «Ajiyi mandar, toyjelal sok jun gobyerno, bʼa jachuk ja lugarik, ja chonabʼik sok kʼumalik spetsanil ja yeʼnleʼi oj yaʼteltaye» (Daniel 7:14).

• «Ja sgobyerno ja luʼumkʼinali yeʼnxani sbʼaj ja Kajwaltik sok ja Kristo, sok jaxa yeʼn oj ya mandar bʼa tolabida» (Apocalipsis 11:15).

Ja sGobyerno ja Dyos ojni yil ke akʼulaxuk ja jas wa skʼana ja Dyos ja bʼa Luʼumi sok jachuk oj kʼot smeranil ja jas wa x-alxi ja bʼa orasyon bʼa jtatikon teya bʼa satkʼinal. Sok chomajkil, ja bʼa Luʼumi ojni kʼijan tuktukil tikʼe jastik, yujni ja kristyanoʼiki ojni snebʼ-e stalnajel lek.

Sok ja mas tʼilani ja sGobyerno ja Dyos, oj xchap ja matik ti oj ajyuk bʼa yibʼ smandari. Spetsanile oj snebʼ skisjel ja jastik oj ya kujlajuki. Mixa oj ajyuk tiroʼanel sok mixani pilwanel. Ja Isaías 11:9 wa xyala: «Mixatoni maʼ oj yixtalaʼuk sok maʼ oj xchʼaysnajel [...], yujni ja luʼumi bʼutʼelni oj ajyuk soka snajel yiʼoj ja Jyoba jastalni ja jaʼiki sbʼutʼunej el ja mari».

Yibʼanal ja swinkil ja luʼumi tsomanxa oj ajyuke sok oj ajyuke laman, jun jasunuk bʼa mi lajxelukyuj ja Naciones Unidas. Ja Salmo 37:11 wa xyala: «Sok jel oj yabʼye stsamalil ajyel laman». Soka tyempo mixani oj katik makunuk yaljel jastal, ja yixtalajel ja tuk, ja contaminación, ja pobreʼil sok ja guerra. Pe ¿jas ora oj ekʼuk ja jaw? ¿Jas ora oj kʼe ya mandar ja bʼa Luʼum ja sGobyerno ja Dyosi? ¿Jastal oj skʼuluk? ¿Jastal oj bʼobʼ wa el slekilal ja weʼn ja Gobyerno jaw? La kiltik bʼa artikulo jakum.