¿Wan maʼ xa kʼuʼan ja weʼn oj eljul jun kʼakʼu, ja kristyano oj stojbʼes ja wokolik bʼa wa xyelkʼankitik ja ajyel laman sok xiwela sbʼaj wa xya ajyuk ja jas oj ekʼ jbʼajtiki? Bʼa oj koltanuk ja an wa x-ixi, tʼilani ja oj ajnaxuk ja man bʼa wa x-eljan ja wokoli, mini kechan yajel lamxuk.

La katik jun sjejel. Jun winik sbʼiʼil Tom, maloʼaxi sok mas tsaʼan chami. ¿Jas yuj chami? Ja loktor bʼa ospital bʼa och bʼajtanto oj chamuk, stsʼijbʼan, yajni kʼe maloʼaxuk mini maʼ skʼela jas chamel yiʼoj, lajansok ja loktorik bʼa ilji yuj bʼajtani kechani yaweyi an bʼa oj lamxuk ja syajal.

¿Jach maʼ wan kʼulaxel soka swokol ja kristyanoʼiki? Jun sjejel, bʼa skʼulajel luchar soka spekʼjel chikʼi ja gobyernoʼiki wa xyawe kujlajuk leyik, wa xyawe och kamaraʼik sok wa xyawe och mas policía. Ama ja jastik it wa xkoltani, pe mini jaʼuk mero wa xkʼot yayi ja bʼa wa x-eljan ja wokoliki: bʼa jani kʼotel ja kʼankʼunelik, ja modoʼalik, soka skʼuʼajel yiʼoj ja kristyanoʼik. Pes jani ja jastik it ja jas wa xnikjiyeyuj bʼa ay jas oj skʼuluke.

Ja Daniel, bʼa tey bʼa jun país bʼa Sudamérica bʼa mey lek ja takʼini wa xyala: «Ja ajyi jelni laman aytikon, mini la xiwtikon bʼa ay maʼ oj elkʼanuk, pe ja yan xiwelxta wala ajyi ekʼe. Ja swokolil meyuk ja takʼini xchiktusnej ja kristyano jelni x-okʼ skʼujole ja jastik yiʼoj ja tuk bʼa mixa skisawe ja sakʼanil ja kristyano soka jastik yiʼojeʼi».

Jun winik bʼa tʼilan spaka ajnel ja bʼa Guerra ajyi ja bʼa Oriente Medio sok mas tsaʼan kʼe spaklay ja Biblia wa xcholo: «Ja bʼa jchonabʼ, ja pamilyaʼik, ja politikoʼik soka relijyosoʼik wa stʼenawe ja keremtik bʼa awajuke ja bʼa guerra sok akʼotuke skoltanume ja kristyanoʼik. Jaxa kontraʼalik cha jachni wa skʼulane. Kʼot jnaʼ ke mini ay stojol sjipjel jkʼujoltik ja gobyernoʼik bʼa luʼumi».

Ila ja jas jel stojol wa xyala ja Biblia:

• «Yujni man skeremil spetsanil tyempo jani wajel skʼujole skʼulajel ja bʼa mi lekuki» (Génesis 8:21).

• «Ja kʼujolal jani ja jasunuk mas jel xchʼaykʼujolani yuj chikan jasa sok mi xmajlani. ¿Machʼa wa xbʼobʼ snaʼ sbʼaj?» (Jeremías 17:9).

• «Ja bʼa kʼujolali wa x-el pensarik bʼa mi lekuk: milwanel, koʼel mulalik sok ixuk winik, elkʼanel, slejelyi lom smul ja tuk sok kʼumanelik kistal» (Mateo 15:19).

Ja kristyanoʼiki mini bʼobʼel jchʼaytik snajel ja jastik mi lek wa xkʼulantiki. Ja smeranili lajansok ja jastik mi lekuk jaw wanxtani ipaxel jastalni ja wokolik wa xkilatik ja it jtaʼatik tiʼal ja bʼa bʼajtan artikulo (2 Timoteo 3:1-5). Ama soka jitsan juʼunik bʼa wa xyaʼa rasonik ayxa kiʼojtiki soka jastal ayxa jitsan modoʼik bʼa oj bʼobʼ jkʼumuk jbʼajtik. Anto, ¿jas yuj ja mi xlajxikujtik ke ja luʼumkʼinal it laman aʼajyuk sok mi jas oj xiwkotik yuj? ¿Wantik maʼ skʼanjel mas ja bʼa janekʼ wa xlajxikujtiki? ¿Wantik maʼ slejel modo skʼulajel jun jasunuk bʼa mi oj bʼobʼ kujtik?

Anima x-ajyi jun milagro sok xchʼayjel spetsanil ja modoʼalik mi lekuk yiʼoj ja kristyanoʼik, ja luʼumkʼinali  mini oj ajyuk laman. ¿Jas yuj? Yujni ja kristyanoʼik, ay itani yiʼoje stikʼanil.

Ja smeranili ja iti: «Mini ja winik wan bʼejyeli wa sbʼajin oj stoj ja sbʼeji» (Jeremías 10:23). Ja yujil, jastalni mi kʼulubʼalukotik bʼa oj ajyitik sakʼan bʼa yoj jaʼ ma bʼa satkʼinal, cha mini kʼulubʼalukotik bʼa keʼnta oj kaʼ jbʼajtik mandar.

Pensaraʼan jutsʼin. ¿Wan maʼ xa kʼuʼan ta ja kristyanoʼik lek wa xyabʼye bʼa oj aljuk yabʼye yuja tuk jastal oj yiʼ ja sakʼanile ma jas rasonik oj snoch-e? ¿Ma jastal oj yil-e ja smiljel jun alats bʼa mito pojkeluk, ja oj miljuke yuj koʼele jun mulal, ma ja xchapjel ja yuntikile? Ja it kechantani jujuntik jasunuk bʼa wa spila ja kristyanoʼiki. Ama wokolni skʼuʼajel ja jas wa xyala ja Biblia ayni yiʼoj rason. Pes yujni mi xbʼobʼ kujtik sok mini ay kiʼojtik ja derecho bʼa keʼnta oj ka jbʼajtik mandar. Anto, ¿machun oj bʼobʼ skoltayotik?

Ja sjakʼjeli jaʼa Dyosi. Yujni yeʼn ja jkʼulumantiki. Ama jitsan wa spensarane ke chʼayta skʼujol bʼa keʼntik, pe miniʼa. Ja lekil rasonik wa xtaʼatik ja bʼa Biblia wa sjeʼakitik jelni xcham skʼujol bʼa keʼntik. Yabʼjel stojol ja tsamal libro it, wa skoltayotik bʼa oj kabʼtik lek stojol ja janekʼ wa xlajxikujtik sok snajel jas yuj ja bʼa sakʼanil ja kristyanoʼik jel ajyel wokol. Jastalni yala jun alemán bʼa maʼ jel chapan: «Ja chonabʼik soka gobyernoʼik mini jas snebʼuneje ja bʼa jastik ekʼel sbʼajeʼi sok mini jas skʼuluneje yuja jas ekʼel sbʼajeʼi».

Ja Jesús, ja yunin ja Dyos, yala bʼa jun ekʼele ke «ja biboʼili wa x-ilxi yuj yibʼanal ja jastal wa x-elkʼoti» (Lucas 7:35). La kiltik jun sjejel. Ja bʼa Isaías 2:22 wa xyala: «Bʼa wa lekilalex aʼawikan sjipjel akʼujolex ja bʼa winiki». Ja lekil rason it, wani skoltayotik bʼa mi oj ajyukujtik smajlajel ma jastik bʼa mi oj kʼot smeranil. Ja Kenneth, bʼa ti sbʼa bʼa jun chonabʼ bʼa Norteamérica bʼa jel ja mal kristyano, wa xyala: «Yibʼanal ja politikoʼik wa skʼapawe bʼa ojni stojbʼese ja jastik mi lekuki pe mini xbʼobʼyujile. Ja jastal mi lek elel kʼot yujileʼi jani wa xya juljkʼujoltik ja smeranil wa xyala ja Biblia».

Ja Daniel, ja it jtaʼatik ti bʼajtani, stsʼijbʼan: «Kada kʼakʼu mastoni wa xkʼuʼan ke mini jun winik oj kʼot jun lekil gobyerno. Ajyelkujtik takʼin bʼa banco ma smajlajel bʼa oj kʼulajukotik jubilar mini wa xya ajyukotik laman ja yajni xchʼak ja kaʼteltiki. Wani xnaʼa sbʼaj kristyanoʼik bʼa mi jach kʼoteluk ja jastal wa skʼanaweʼi».

Ja Biblia mini kechanuk wa skoltayotik bʼa mi oj loʼlay jbʼajtik cha wani xyakitik smajlajel, jastalni oj kiltik mas tsaʼan.