¿JASA OJ EKʼ SBʼAJ JA LUʼUMI?
Ja teʼaltiki
JA TEʼALTIKI wa x-aji sbʼiʼiluk ja spulmon ja Luʼumi, pes yujni wa xkoltani bʼa oj ajyuk ja sakʼanili. Ja teʼaltiki wani xyiʼaje jun tikʼe gas bʼa wa xbʼobʼ sjomotik sok cha wani xyawe ajyuk ja ikʼi bʼa kʼotel jun jasunuk jel tʼilan ja bʼa ikʼ wa xjakʼatiki. Junuk 80% ja yal kʼulik sok ja chanteʼiki tini aye bʼa yoj teʼaltik sok bʼa yaxkʼulik. Lek meyuk ja yal kʼulik it, mini oj bʼobʼ ajyukotik sakʼan.
Ja teʼaltiki peligro aye
Bʼa oj ajyuk mas luʼum bʼa yaʼteltajel, kada jabʼil wa xkʼutsji miyonik teʼaltik. Ja bʼa tsaʼanikxta 75 jabʼil ekʼeli, kʼutsjitani jitsan teʼaltik bʼa chʼayta snalan ja bʼa yaxkʼulik bʼa yibʼanal ja luʼumi.
Yajni wa xchʼayji snajel ja teʼaltik, cha wani xchʼay ja yal kʼulik sok ja chanteʼik ti aye tiwi.
Ja Luʼumi: kʼulaji bʼa oj ya ajyuk ja sakʼanili
Ja teʼaltik bʼa kʼutsjita bʼa wa xcha bʼobʼ kʼiʼuk sok wa xpojxiye jelni cham yiljel. Ja ajkʼachto, ja matik wa stalnaye ja joyanaltiki jelni cham yabʼye yajni yilawe ja jastal wegoxta wa xtojbʼi ja luʼumi sok cha wa xkʼiyejan tsamalik teʼaltik. La kiltik jujuntik sjejel:
-
Jujuntik paklanumik yilaweni jastal kan ja luʼumi yajni kʼutsji ja teʼaltiki, ja kristyanoʼik yaweni makunuk bʼa yaʼteltajel sok tsaʼan sjipawekani. Jun spaklajel yiʼaj bʼa 2,200 luʼumik ja bʼa América sok bʼa África Occidental xchiktes ke bʼa junuk lajune jabʼil kʼote wani xcha bʼobʼ ajyuk lek ja luʼumi bʼa oj bʼobʼ ya kʼiʼuk yajkʼachil teʼaltik.
-
Jastalni wa xyala bʼa jun spaklajel aji eluk ja bʼa rebista Science, ja paklanumiki wa xyalawe ke bʼa junuk 100 jabʼil kʼote, ja Luʼumi cha ojni bʼobʼ ya kʼiʼuk tuktukil teʼaltik sok jastik bʼa sakʼan jastalni wa xtaxye ajyi.
-
Ja bʼa Brasil, ja ajkʼachto jun kʼole científicoʼik yilawe bʼa jujuntik lugar ja bʼa luʼum bʼaya mas wego wan kʼiʼeljan ja teʼaltik ke yuja bʼa parteʼik yeʼn stsʼununeje ja kristyanoʼiki.
-
Bʼa jani wan stajel tiʼal ja bʼa spaklajel it yiʼaji, ja rebista National Geographic wa xcholo ke ja paklanumik jumasaʼ jelni cham yabʼye yajni yilawe ke mi tʼilanuk stsʼunjel teʼaltik, pes yujni kechanta bʼa joʼe jabʼil ekʼel, ja bʼa luʼumi ayxani jitsan teʼaltik.
Ja kristyanoʼik wane slejel modo stojbʼesel
Bʼa yibʼanal ja luʼumi, ayni jas wan kʼulajel bʼa stalnajel ja teʼaltik bʼa wanto xkani sok stojbʼesel ja bʼa naka jomeli. Jastalni wa xyala jun imporme ja bʼa Naciones Unidas, stsʼakatal yuja janekʼto skʼujolanunejeʼi, kechtani snalan wa xkʼutsji ja teʼiki ke yuja bʼa janekʼ kʼutsubʼal ja bʼa tsaʼanikxta 25 jabʼili.
Pe mini malanukta soka it bʼa stalnajel ja teʼaltik. Jun imporme yaʼunej eluk ja organización Global Forest Watch, wa xchiktes ke ja janekʼ kʼutsubʼal ja teʼaltiki mini jel tukbʼeluk ja bʼa tsaʼanikxta jabʼiliki.
Ja matik wa skʼutsuwe ja teʼik bʼa mey yiʼoje permiso, wani skʼulane ganar jitsan takʼin sok wane xchʼayjel ja yaxkʼulik bʼa yibʼanal ja luʼumi.
Ja equipo bʼa wa x-aʼtijiye bʼa stalnajel ja teʼaltiki wa xkoltaniye bʼa oj kʼiʼuk yajkʼachil teʼaltik.
Ayni prebaʼik bʼa oj ajyukujtik smajlajel. ¿Jasa wa xyala ja Biblia?
«Ja Jyoba a Dyos ya kʼiʼuk ja bʼa Luʼumi tuktukil tikʼe teʼ bʼa xkʼankʼuni yiljel sok lek yabʼjel» (Génesis 2:9).
Yajni wa xtalnaxi ja teʼaltik sok ja yaxkʼuliki, wani xkʼiyejan yajkʼachil ekʼele yujni ja Kʼulumani jachni skʼulunejkani. Ja yeʼn wani skʼana ti oj ajyukeʼa sok stalnajel ja jastal jel chaʼanyabʼal kʼoteleʼi.
Ja Biblia wa sjeʼa ke ja Dyos mini oj yakan ke ja kristyanoʼik oj sjome ja Luʼumi. Ja yeʼn mini oj yakan ke oj xchʼaye snajel ja Luʼumi sok ja jastik sakʼan ay ja tiwi. Kʼela ja artikulo «Ja Dyos wa skʼapa ke ojto tojbʼuk ja Luʼumi» ja bʼa slam 15 ja bʼa rebista it.
a Ja Jyoba jani ja sbʼiʼil ja Dyosi (Salmo 83:18).
