Sjobʼjelik yiʼoje ja matik wa skʼumani

Ja mandarik bʼa Biblia sbʼaja jastal yajel makunuk ja chikʼi, ¿jastal wa xyilawe ja testigoʼik bʼa Jyoba ja jastal wa xyawe makunuk ja loktorik ja bʼa xchikʼel ja kristyano?

Yibʼanal ja snochuman Kristo tʼilani ayil-e lek ja jas wa xyala ja Biblia, sok mini jaʼ oj stsaʼ ja jas kechan wa skʼana ma ja jas oj yal ja loktori. Yujni kʼotelni jun jasunuk yeʼna sok Jyoba.

Ja Jyoba, ja maʼ yaʼakitik ja sakʼanili, yaʼa ja ley bʼa tʼilan mi oj kitik ja chikʼi (Génesis 9:3, 4). Ja bʼa ley yayi ja poko Israel, yaniyi stikʼanil ja bʼa jastal oj axuk makunuk ja chikʼi yuja jani wa senyaʼan ja sakʼanili, sok yala: «Ja sakʼanil ja bʼakʼtelali tini ay bʼa chikʼ, sok keʼnani kaʼunej bʼa lugar bʼa wa xkʼapxi majtanal bʼa stupjel jawa sakʼanilexi». ¿Jasa oj kʼulajukyi soka chanteʼik wa xmilji bʼa skʼuxjeli? Ja Dyos yala: «Anto ojni spekʼ ja xchikʼeli sok oj smus sok stsʼubʼil luʼum» * (Levítico 17:11, 13). Ja mandar it tikʼanxtani aji (Deuteronomio 12:16, 24; 15:23). Jun Juʼun The Soncino Chumash wa xyala: «Ja chikʼi tʼilani mi oj nolxuk, ojni pekʼxuk bʼa luʼum bʼa jachuk mi maʼ oj yabʼ». Mini jun israʼelenyo oj bʼobʼ sbʼajuk ja xchikʼel jun jasunuk pilan sakʼan mini snoljel sok yajel makunuk, pes yujni ja sakʼanili yeʼni sbʼaj ja Dyosi.

Ja mandar bʼa snoljel ja Ley bʼa Moisés kʼotni tikʼan yajni cham ja Mesías. Pe ja Dyosi wantoni xyila chaʼanyabʼalil ja chikʼi. Bʼa jani nikjiye soka yip ja Dyos, ja jekabʼanumiki yaweyi mandar ja snochumanik Kristo bʼa ‹a-stalnay sbʼaje soka chikʼi›. Ja mandar it tʼilani oj kisjuk lek. Bʼa tuk modo, jelni tʼilan juntiro bʼa jastal mi oj ajyuk koʼel mulal sok ixuk winik ma bʼa stoyjel kʼulubʼal dyosik (Hechos 15:28, 29; 21:25). Yajni ja bʼa siglo 20 jelxa skʼulane donar sok jelxa xyaʼawe bʼa yijel ja chikʼi, ja testigoʼik bʼa Jyoba kʼotni yabʼye stojol ke ja skʼulajel jaw wani skontraʼan ja Yabʼal ja Dyosi. *

Ay ekʼele ja loktori wa xyala yabʼ ja maʼ maloʼay oj ya elyi tʼusan ja xchikʼel semanaʼik bʼajtanto ja bʼa operasyoni (donación autóloga preoperatoria), bʼa jachuk ta ay stʼilanil ojni bʼobʼ ajukyi ja xchikʼel nolubʼali. Pe yajel eluk, snoljel sok yijel ja chikʼi wani skontraʼan ja jas wa xyala ja Levítico soka Deuteronomio. Ja chikʼi tʼilani mi oj nolxuk; tʼilani oj pekʼxuk wa xkʼan alxuk, yajel kumxukyi ja Dyosi. Meran ama ja Ley bʼa Moisés mixani wan axel makunuk ja bʼa jtyempotiki. Pe jastal testigoʼotikon bʼa Jyoba wani xkisatikon ja srasonik ja Dyos ja bʼa ley jaw sok puestoni aytikon ‹bʼa stalnajel jbʼajtikon soka chikʼi›. Ja yuj, mi xkʼulantikon donar chikʼ cha mini xnolotikon bʼa tsaʼan oj kitikon bʼa tʼilan oj ‹pekʼxuk ajyi›. Ja skʼulajel it kontrani ay soka sley ja Dyosi.

Bʼa tuk modoʼik ma spaklajel ja bʼa jastal wa x-aji makunuk ja xchikʼel ja kristyano mini tojxta wa xwaj skʼok ja srasonik ja Dyosi. Jun sjejel, jitsan snochumanik Kristo wa xyiʼaje jun análisis bʼa chikʼ, pes yujni tsaʼan ja it wa xjipji-ele. Bʼa pilan ekʼeleʼik, ja loktoriki wa xyalawe akʼulaxuk modoʼik bʼa mas chapan bʼa ti chʼikan ja bʼa yajel makunuk ja xchikʼel ja kristyano.

Jun sjejel, wani x-aji makunuk jun jasunuk wa sbʼiʼilan hemodilución. Ja bʼa it tʼusan ja bʼa xchikʼel ja maʼ maloʼayi wani xbʼobʼ tojuk bʼa jun yal makina, ja bʼa ekʼele jaw ja maʼ maloʼayi wa x-ajyiyuj jun tikʼe líquido bʼa wa xwaj soksbʼaj soka xchikʼeli. Tsaʼan ja chikʼ wajta ja bʼa yal makina wa xkumxi ja bʼa skuerpo ja maʼ maloʼayi. Jastalni jaw, ay ekʼele wa xlokʼolaxi ja chikʼ tey bʼa jun yajbʼelal, wa sakʼxi sok wa xya slokʼolukan ja glóbulos rojos sbʼaja maʼ maloʼayi (recuperación de células). Ay ekʼele ja xchikʼel ja maʼ maloʼayi wa xcha jekji bʼa jun yal makina bʼa jaʼ conectado ay soka jkʼujoltiki (ja jpulmontiki sok ja jrinyontiki). Tsaʼan ja chikʼ tey ja bʼa yal makina wa xcha ya kumxukyi ja maʼ maloʼayi. Bʼa pilan jun jasunuk skʼulajel, ja chikʼi wa xjekji bʼa jun yal makina wa sbʼiʼilan (centrifugador) bʼa wa spila parteʼik bʼa xchʼayjel snajel ja bʼa jas sjomunej ja chikʼi. Ma wa xpilji ja chikʼi bʼa wa x-aji makunuk bʼa pilan parte ja bʼa kuerpoʼali. Cha ayni pruebaʼik bʼa wa xyawe el tʼusan ja chikʼi bʼa sokjel sok jun an, tsaʼan wa xyawe ochyi ja maʼ maloʼayi.

Ayni tuktukil anik, sok ja loktorik wani xyawe makunuk yajkʼachil modoʼik. Mini keʼn wa xbʼajintik spaklajel sbʼaja jastik it sok stsajel ja bʼa jawi. Yajni jun snochuman Kristo wa xyiʼaj jun operasyon, yeʼnani mismo oj stsaʼ jas oj kʼulaxuk soka xchikʼeli. Bʼajtanto oja wiʼ ja ani tʼilani jobʼoyi jawa loktor jas oj kʼulajuk soka wa chikʼeli. Tsaʼan tʼilani oja tsaʼ jastalni wa xyala jawa conciencia (kʼela ja recuadro).

Ja snochumanik Kristo tʼilani oj yaʼe tʼabʼan skʼujol ja sakʼanil yaʼunejeyi ja Dyos sok ja stʼilanil bʼa ‹syajtajel sok spetsanil skʼujole, spetsanil ja spensare, spetsanil ja yipe sok yenteroʼile› (Lucas 10:27). Ja testigoʼik bʼa Jyoba jelni chaʼanyabʼal xyilawe ja jastal wa xyila sbʼaje soka Dyosi, bʼa mini tʼun oj slaj ja luʼumkʼinali. Ja Maʼ yaʼunejkitik ja sakʼanili wa xya juljkʼujoltik la jipjkʼujoltik ja bʼa xchikʼel spekʼa ja Jesús. Ja bʼa Yabʼali wa xyala: «Stsʼakatal ja yeʼn [Jesukristo] wa xbʼobʼ elkotik libre yuja stsʼakol stupu soka xchikʼeli, jaʼi, ja wa x-aji perdon ja jmultiki» (Efesios 1:7).

[Notaʼik]

[Recuadro sok dibujoʼik]

SJOBʼJELIK BʼA OJ BʼOBʼ KAʼ JBʼAJTIK

Ta ja loktorik xyawe eluk ja jchikʼel ja bʼa jkuerpo ma snolowe bʼa jun tyempo, ¿ojto maʼ jpensaraʼuk keʼnto jbʼaj ja chikʼ it ma ojxa jchʼay snajel?

¿Oj maʼ syajbʼes ja jconciencia tojubʼal yuja Biblia ta aji elki ja jchikʼel bʼa sokjelsok an sok tsaʼan xcha aji ochki ja bʼa jkuerpo?