Ja Jyoba, jun Dyos bʼa mi lomuk snajel sbʼaj

¿BʼOBʼTA oj kiltik ja bʼa jsakʼaniltik ayto jas wa skʼana bʼa jel tʼilan? Ta mito jel xnaʼatik sbʼaja Dyos aytoni jas wa skʼana. ¿Jas yuj? Jastalni kʼotel snaʼe miyonik kristyano, snajel sbʼaja Dyos wa staʼa tiʼal ja Biblia wani xyiʼajan jitsan slekilal jel tʼilan ja bʼa sakʼanili, slekilal bʼa wegoxta wa x-ilxi sok bʼa tolabida.

Ja Jyoba, ja maʼ spensar tsʼijbʼunubʼal ja Biblia wa skʼana oj natik sbʼaj. Ja tsʼebʼanumi stsʼijbʼan: «Ke ja kristyano a-snaʼ ke ja wa bʼiʼili Jyoba, ke kechan weʼn Mas Niwana bʼa spetsanil ja luʼumkʼinali». Ja Dyos wa snaʼa ke ja snajel sbʼaji jani mas lek bʼa keʼntik. «Keʼnon ja Jyoba wa Dyosi, ja Maʼ wa sjeʼawi bʼa wa lekilal weʼna». ¿Jastal wa xkatik el slekilal snajel sbʼaja Jyoba ja maʼ Mas Niwani? (Salmo 83:18; Isaías 48:17).

June ja slekilal, jani wa x-ajikitik tojelal bʼa oj kuchkujtik ja wokolik wa x-ekʼ ja bʼa sakʼanili, jun meran smajlajel ja bʼa tyempo jakumi sok lamanil. Chomajkil, snajel sbʼaj lek ja Jyoba wa snikawotik ajyelkujtik jun jmodotik tuk lek sbʼaja sjobʼjelik yiʼoje jitsan kristyano bʼa sutanal ja luʼumi. ¿Jas sjobʼjelik wa xkʼan kaltik?

¿Ay maʼ stojol ja sakʼanili?

Ama jel jas wan lajxelyuj ja aparatoʼik, ja kristyano b’a jtyempotik wanetoni yajel ja junxta sjobʼjelik it: ¿Jas yuj teytik il? ¿B’a wajumotika? ¿Ja stojol yiʼoj ja sakʼanili? Lek mi staʼawe sjakʼjel sbʼaja it, ja sakʼanil mini ay stojol. ¿Jach maʼ wa spensarane jitsan kristyano? Jun estudio kʼulaxi bʼa Alemania ja bʼa xchʼakulabʼil ja jabʼil 90, snalan ja matik kʼulajiye entrebistar yalawe ke jitsan tikʼanxtani wa spensarane ja sakʼanil mini ay stojolil. Ja it bʼobʼta juni pensar jel naʼubʼal sbʼaj ja bʼa wa lugari.

Ta ja sakʼanil mey stojol, wani skʼana skujlayubʼil bʼa oj ajyuk kʼelsatik. Jitsan wa sleʼawe xchapjele ma ajyelyujile jitsan takʼin bʼa oj wajyujile lek, pe ja jastal wa xyabʼye bʼa mey stojol ja sakʼanil mini x-aji ajyuke laman. Ja yabʼjel mey stojol ja sakʼanil, wa xya yiʼ wokol jujuntik kristyano bʼa mixa skʼana oj ajyuke sak’an. Jani it ja jas ekʼ sbʼaj jun tsamal akʼix, jastalni wa xyala ja periodista International Herald Tribune, «ti kʼi bʼa yoj snalan ja matik jel yiʼoj takʼin sok cholalik mey stikʼanil». Anima joybʼanubʼalyuj jitsan jastik jel tsamal, pe jelni stuchʼil ay xyabʼi sok mini staʼa stojol ja sakʼanili, ja yuj yuʼaj jun pastiya bʼa smiljel sbʼaj. Bʼobʼta wanixa naʼa sbʼaj tuk kristyanoʼik bʼa stuchʼil wa xyabʼ aye sok jelni tuk wajyujile.

¿Ay maʼ bʼa jun ekʼele awabʼunej wa xyalawe ja kristyano ke ja ciencia wa xbʼobʼ xchol-e yibʼanal sbʼaja sakʼanili? Ja semanario alemán Die Woche wa xchiktes: «Ama ja ciencia wani xyala jastik meran, pe mini xya ajyukotik gusto. Ja pensar b’a evolución mini xyaʼa kulan jkʼujoltik sok seguroʼil, cha mini lek wa xya kabʼtik ja bʼa jsakʼaniltiki». Stsʼakatal ja jas kʼotel snaʼe ja científicoʼik lajxelni xcholjel sbʼaja tuktukil tikʼe sakʼanili, xcholjel ja jastal wan buelta ja tyempo sok ja jastik wa xya ajyuk sakʼanil. Chomajkil, ja ciencia mini xbʼobʼ xchol jas yuj sakʼanotik cha mini ja bʼa wajumotiki. Ta wa xkʼuʼantik tsʼikanlek ja bʼa ciencia, ja sjobʼjelik kiʼojtik ta ay stojol ja jsakʼaniltik mini ay sjakʼjel. Anto jastalni wa xyala jun periodista Süddeutsche Zeitung, «wani skʼana slejel jkoltajeltik».

¿Machun mas lek oj yakitik ja koltanel jaw ke yuja Kʼulumani? Yuja yeʼn skʼulan ja kristyanoʼik ja bʼa luʼumi, ojni snaʼ jas yuj teyotik il. Ja Biblia wa xcholo ja Jyoba skʼulan bʼa a-sbʼutʼe ja luʼumi sok a-stalnaye. Bʼa yibʼanal ja skʼulbʼen, ja kristyanoʼik wani xbʼobʼ yil-e ja smodoʼik, jastal ja stojil, ja sbiboʼil sok ja syajal skʼujoli. Yajni wa xkabʼtik stojol jas yuj skʼulanotik ja Jyoba, wani xkabʼtik stojol jas yuja sakʼanotiki (Génesis 1:26-28).

¿Jas oja kʼuluk ja weʼn?

Ta ja bʼa tyempo ekʼel mi ataʼunejuk sjakʼjelik ja sjobʼjelik, jas yuj teytik il, b’a wajumotika, ja stojol yiʼoj ja sakʼanil, ja rason wa xyaʼa ja Biblia jani snajel sbʼaj lek ja Jyoba. Ja yuj, ja Jesús yala: «Ja it wa stojolan sakʼanil bʼa tolabida: akʼot snaʼe abʼaj ja weʼn, ja único Dyos smeranili, sok ja maʼ ajekaʼi, ja Jesukristo». Cha jelni lek aʼajyukawuj modoʼalik jastal ja yajalkʼujol sok oj ajyuka kʼelsat ajyel sakʼan bʼa tolabida yajni wanxa yajel mandar ja sGobyerno ja Dyos. Jachuk ojni ataʼ stojol jawa sakʼanil sok jun smajlajel jel tsamal sok ajyel seguro. Ja sjobʼjelik jel tʼilan bʼa mi xya ajyan laman taxtani sjakʼjel (Juan 17:3; Eclesiastés 12:13).

¿Ay maʼ jas wa xtukbʼi skʼulajel ja jastik it? Ja Hans jun winik wa snaʼa sjakʼjel sbʼaja it. * Ama ja bʼa jabʼilik ekʼta wani skʼuʼan tʼusan sbʼaja Dyos, pe ja skʼuʼajelik yiʼoj mini sjeʼa ja bʼa sakʼanil. Jaʼitani wajel skʼujol ja drogaʼik, ja ixuke, ja chaʼanik mulal sok ja motocicletaʼik. Ja yeʼn wa xyala, «bʼa keʼna ja jsakʼanil mini ay stojol sok mi xya ajyukon gusto». Yajni ja Hans ayiʼoj 25 jabʼil, skʼana snajel sbʼaja Dyos skʼumajel Biblia. Yajni tsatsbʼi ja jastal kʼe yil sbʼajsok ja Jyoba sok kʼot snaʼ ja stojol yiʼoj ja sakʼanil, stukbʼes ja jastal yiʼoj ja sakʼanil sok yiʼaj jaʼ jastal testigo bʼa Jyoba. Ja lajune jabʼil ekʼeljan, yaʼunej ja sakʼanil ja bʼa aʼtel bʼa tyempo tsʼikan. Ja yuj, jaman lek wa xyala: «Yaʼteltajel ja Jyoba jani mas lek ja bʼa sakʼanili. Mini ay slajelal. Snajel sbʼaja Jyoba yaʼunejyi stojol ja jsakʼanil».

Pe ja sjobʼjel ta ay stojol ja sakʼanili mini jaʼukta wa x-aji cham skʼujole ja kristyanoʼik. Ja jastal wanxta ipaxel ja jas wan ekʼel ja bʼa luʼumi, tikʼanxtani chamkʼujol aye bʼa pilan sjobʼjel jel tʼilan.

¿Jas yuj ekʼi?

Yajni wa x-ekʼ jun desgrasya, b’a june wani xbʼobʼ sjobʼ sbʼaj: ¿jas yuj ekʼi? Snajel jastal kuchelawuj tini chʼikan bʼa jun lekil sjakʼjel oja taʼ sbʼaja sjobʼjel it. Ta mixa staʼa jun sjakʼjel bʼa stojol, ja wokoli mini oj chʼayuk sok bʼa june ojni el sgana. Jun sjejel, ila ja jasa ekʼ sbʼaja Bruni, jun nanal mito ay lek sjabʼil.

«Ekʼta jujuntik jabʼil cham ja yal kakʼix Susanne. Yuja wa xkʼuʼan ja bʼa Dyos, waj jleʼ jkoltajel soka sacerdote bʼa oj yaʼ kʼulan jkʼujol. Ja yeʼn yalakabʼ ke ja Dyos yiʼajtakʼe bʼa satkʼinal bʼa oj ajyuk sakʼan jastal jun anjel. Ja xchamelal ja kakʼixi mini kechan mixa xya jnaʼ jas oj jkʼuluk cha yani kʼe kilkʼujoluk ja Dyos yuja yiʼajtakʼe bʼa satkʼinali». Ja syajal soka swokol ja Bruni albʼini jitsan jabʼil. Tsaʼan yala, «jun testigo bʼa Jyoba sjeʼaki sok ja Biblia mini ay rason bʼa oj kilkʼujoluk ja Dyos. Pes ja Jyoba mini yi’unejukʼe bʼa satkʼinal ja Susanne, cha mini yaʼunejuk pax jun anjel. Ja xchameli jani yuja mulali. Ja yal kakʼixi wani jijlel ja bʼa chamelal, wan smajlajel oj ajuk sakʼwuk yuja Jyoba. Cha jnebʼa yeʼnani skʼulan ja kristyanoʼik bʼa oj ajyuke sakʼan tolabida bʼa jun Tsamal Lugar ja bʼa luʼumi, jun jasunuk ojxtani kʼot smeranil. Yajni kʼe kabʼ stojol ja jastal meran kʼotel ja Jyoba, kabʼ masxa mojan ayonsok, jaxa syajali kʼe tsʼujuk» (Salmo 37:29; Hechos 24:15; Romanos 5:12).

Miyonik kristyano wa xyiʼaje wokol yuj tuktukil jastik junuk: guerraʼik, waʼin sok ja desgrasyaʼiki. Ja Bruni jelni aji kʼulan skʼujol yajni yila ja bʼa Biblia ja Jyoba mi yeʼn smuluk ja wokoliki, cha mini yaʼakan ja kristyano ayiʼ wokol sok jelxani mojan oj xchʼay snajel ja bʼa malo. Ja jastal wanxta ipaxel ja bʼa mi lekuki juni senya tixa ayotik sakʼan ja «bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu» ja bʼa luʼumkʼinali. Ja jas ojxta tukbʼuk bʼa masxani lek bʼa keʼntik ojxtani eljul (2 Timoteo 3:1-5; Mateo 24:7, 8).

Ja jastal snajel sbʼaja Dyos

Ja Hans soka Bruni ayiʼoje jun pensar sbʼaja Dyos. Wa skʼuʼane, pe mi jelxta snaʼawe sbʼaj. Yajni spilawe tyempo ajyelyujile jun snajel tsʼikan lek bʼa Jyoba, yilaweni slekilal. Staʼaweni sjakʼjelik jel stojol ja bʼa sjobʼjelik mas tʼilan ja bʼa jtyempotik, bʼa ajiyile lamanil sok jun smajlajel ja bʼa tyempo jakumi. Miyonik yaʼtijum ja Jyoba cha junxtani ekʼel sbʼaje.

Bʼa snajel sbʼaja lek ja Jyoba, bʼajtan jani spaklajel lek ja Biblia, pes ja libro it wani staʼa tiʼal bʼa yeʼna sok wa xyala ja jas wa skʼana bʼa keʼntik. Jani jaw ja jas skʼulane jujuntik kristyano ja bʼa bʼajtan siglo. Ja choluman sok ja loktor Lucas wa xcholo ke ja bʼa kongregasyon judía bʼa Berea ma (Grecia) «skʼanawe juntiro [bʼa Pablo sok ja Silas] skʼuʼajel ja yabʼal ja Dyosi, sok kʼakʼu kʼakʼu wa spaklaye lek ja Yabʼal ja Dyos bʼa yiljel ta jachni mero ay ja jastik wa x-alji yabʼyeʼi» (Hechos 17:10, 11).

Chomajkil, ja nochumanik Kristo ja bʼa bʼajtan siglo wani skʼulane reunión bʼa kongregasyonik (Hechos 2:41, 42, 46; 1 Corintios 1:1, 2; Gálatas 1:1, 2; 2 Tesalonicenses 1:1). Junxtani ja bʼa jtyempotiki. Ja testigoʼik bʼa Jyoba wani skʼulane reunión bʼa kongregasyonik chapubʼal bʼa skoltajel ja kristyano amojxukesok ja Jyoba, sok gusto lek ayaʼteltaye. Ja ajyelsoke ja Testigoʼik ja bʼa lugari cha wani xyiʼajan pilan slekilal. Yuja kristyanoʼik wani skʼujolane snochjel ja Dyos ja maʼ wa xyaweyi stoyjel, ja testigoʼik bʼa Jyoba wani sjeʼawe modoʼalik ja jastal yiʼoj ja Dyos. Ja yuj ochel ja bʼa sreunione ja yeʼnle wani skoltayotik snajel sbʼaj lek ja Jyoba (Hebreos 10:24, 25).

¿Jel maʼ wokolxa wabʼ snajel sbʼaj jun kristyano? Ja smeranili wani skʼana skʼujolajel. ¿Pe mi maʼ junxta wa x-ekʼ soka jastik wa xleʼatik modo stajel ja bʼa sakʼanili? La jpensaraʼuktik ja janekʼto wa skʼujolane ja tajnumik wa x-ajniye yajni wane chapjeli. Jun sjejel, ja Jean-Claude Killy bʼa medalla bʼa oro olímpico b’a esquí bʼa Francia, wa xyala ja jas wa xkʼanxi bʼa skʼulajel ganar jun tajnel bʼa wa xkʼulaxi bʼa tuktukil país: «Bʼajtan tʼilani oja nebʼ kada kʼakʼu ja bʼa jabʼili». Jani ja janekʼ tyempo oj yiʼ sok ja skʼujolajel bʼa jun ajnel bʼa bʼobʼta wa x-albʼi lajune minuto. La jpensaraʼuktik ja jastik mas ti chʼikan snajel sbʼaja Jyoba sok ja slekilal bʼa tolabida oj ajyukujtiki.

Wa stsatsbʼi mas ja jastal waxa wila bʼajsoki

¿Machunkiluk wa skʼana ay jas achʼayuk ja bʼa sakʼanili? Mini machʼa. Ja yuj, ta ja weʼn waxa wabʼ jawa sakʼanil wanto skʼana jun meran stojol ma waxa kʼana oja naʼ jas yuj wa x-ekʼ ja wokolik, kʼana oja naʼ sbʼaja Jyoba ja Dyos wa staʼa tiʼal ja Biblia. Snebʼjel sbʼaja yeʼn oj tukbʼuk jawa sakʼanil bʼa jun modo mas lek sok bʼa tolabida.

¿Oj maʼ katikan snebʼjel bʼa Jyoba? Ja matik jitsanxa tyempo wane yaʼteltajel, jelni gustoʼayesok ja jas snebʼuneje sok wanetoni snebʼjel mas bʼa yeʼna. Yajni wantik och snajel sbʼaj, masni gusto oj ajyukotik sok mas mojan oj ajyukotisok ja Kʼulumani. Tolabida la kaʼ tʼabʼan jkʼujoltik ja pensarik stsʼijbʼan ja jekabʼanum Pablo sbʼaja it: «¡Jelni jitsan juntiro ja srikesaʼil ja Dyosi, ja sbiboʼili sok ja snajel yiʼoji! ¡Mini xbʼobʼ cholxuk tsʼikan lek ja jastal wa skʼulan jusgari sok mini xbʼobʼ jnatik yibʼanal ja sbʼeji!. Pes ‹¿machunkiluk kʼotel snaʼ sbʼaj ja spensar ja Jyoba? Ma ¿machunkiluk wa xyayi rason?›» (Romanos 11:33, 34).

[Nota]

[Xcholjel]

Ja kristyano b’a jtyempotik wanetoni yajel ja junxta sjobʼjelik it: ¿Jas yuj teytik il? ¿B’a wajumotika? ¿Ja stojol yiʼoj ja sakʼanili?

[Xcholjel]

«Yajni kʼe kabʼ stojol ja jastal meran kʼotel ja Jyoba, kabʼ masxa mojan ayonsok»

[Xcholjel]

«Yaʼteltajel ja Jyoba jani mas lek ja bʼa sakʼanili. Mini ay slajelal. Snajel sbʼaja Jyoba yaʼunejyi stojol ja jsakʼanil»