¿Tolabida maʼ wa skʼana jun mandar bʼa Biblia?

YAJNI chʼinotikto bʼobʼta ja jnantatiki yaweni kujlajuk jastik bʼa keʼntik. Yajni wanotik kʼiʼel kabʼtik stojol jas yuj wa skʼulaneʼi, yujni wa skʼanawe ja jas mas lek bʼa keʼntik. Sok yajni ayxa jkʼujoltik sok mixa ti ayukotik bʼa yibʼ skʼabʼe, bʼobʼta wantoni xkatik makunuk jujuntik ja bʼa rasonik sjeʼawekitiki.

Ja kala Tatik bʼa satkʼinal, ja Jyoba, cha wani xyakitik mandarik bʼa tojxta ja bʼa Yabʼal, ja Biblia. Jun sjejel, wa stima ja stoyjel kʼulubʼal dyos, koʼel mulal sok ixuk winik, xchʼaykʼujolajel ja nupanel sok ja elkʼali (Éxodo 20:1-17; Hechos 15:28, 29). Yajni wanotik takʼanbʼel «bʼa yibʼanal ja jastik junuk», wa xkʼot kabʼtik stojol ke ja Jyoba wani skʼana ja jas mas lek bʼa keʼntik sok ja smandariki mini jel stimawotik (Efesios 4:15; Isaías 48:17, 18; 54:13).

Pe ay jitsan jastik junuk bʼa mini ay jun mandar bʼa tojxta wa xyala. Ja yuj, ay jujuntik wa spensarane yuja mey jun mandar bʼa tojxta, wani xbʼobʼ skʼuluke ja jas wa skʼanawe; lek wanukxta xyila stʼilanil ja Dyosi ojni yakan jun mandar bʼa tojxta.

Ja matik jach wa spensarani wani stsaʼawe skʼulajel jastik mi tojuk sok wani snaʼawe malaya tsaʼan. Wani xchʼay sate ke ja Yabʼal ja Dyosi mini kechanuk yiʼojan leyik, cha ayni yiʼojan rasonik sbʼaja jastal wa xyila ja Dyos. Spaklajel ja Biblia sok snajel jastal wa spensaraʼan ja Jyoba, wani xchapa ja jconcienciatik ja jastalni wa xyala ja bʼa Yabʼali sok wa xyaʼakan bʼa ay jas oj tsatik skʼulajel jastalni wa spensaraʼan ja yeʼni. Skʼulajel jachuk wa xya gustoʼaxuk ja skʼujoli sok wa xkilatik slekilal ja bʼa jastik lek wa stsaʼatik skʼulajeli (Efesios 5:1).

Sjejelik bʼa Biblia mas naʼubʼal sbʼaj

Yajni wa xpaklaytik loʼilik bʼa Biblia bʼa yaʼtijumik Dyos bʼa najate, wani xkilatik ke ay ekʼele ja bʼa sakʼanile skisawe ja jastal wa spensaraʼan ja Jyoba, anima mey jun mandar bʼa tojxta wa xyala. Jun sjejel, ja bʼa José. Yajni ja xcheʼum ja Potifar skʼapayi jun jasunuk mi lekuk, mitoni ay jun ley jakel bʼa Dyos bʼa wa stima ja xchʼaykʼujolajel ja nupaneli. Pe ama mitoni ay jun ley, ja José kʼotni yil ke ja xchʼaykʼujolajel ja nupanel mini kechanukta jun mulal soka sconciencia, cha kʼotelni jun mulal «soka Dyosi» (Génesis 39:9). Lajansok ja José wani xyabʼ stojol ke ja xchʼaykʼujolajel ja nupanel wani skontraʼan ja jas wa skʼana sok ja pensar alji ja bʼa Edén (Génesis 2:24).

La kiltik pilan sjejel. Ja bʼa Hechos 16:3 wa xyala ke bʼajtanto oj mojtajuk ja Pablo yuja Timoteo bʼa yulatajel ja kongregasyoniki, ja Pablo yilani stʼilanil yajelyi senya ja swinkili. Ja bersikulo 4 wa xyala ke tsaʼan wajye bʼa chonabʼik bʼa yajel «ja jas xchapawe ja jekabʼanumik sok ja ansyanoʼik teye bʼa Jerusalén». Ja jas mas jel chamyabʼjeli jani ja bʼa jas chapji skʼulajel wani sjeʼa ke ja snochumanik Kristo mixani obligado ayuke bʼa yajelyi senya ja swinkileʼi (Hechos 15:5, 6, 28, 29). Anto, ¿jas yuj ja Pablo spensaraʼan ke ja Timoteo tʼilan oj yayi senya ja swinkili? Jani «yuja judíoʼik ja bʼa lugarik jaw, yujni yibʼanale wa snaʼawe juni griego ja stati». Ja Pablo mini skʼana oj yajbʼesnuk ma oj yaʼ jun lok okil jach mey stʼilanil. Wani skʼana ke ja snochumanik Kristo akʼotuke «jun lekil sjejel sbʼaja sconcienciaʼe ja kristyano ja bʼa stiʼ sat ja Dyosi» (2 Corintios 4:2; 1 Corintios 9:19-23).

Ja tikʼe pensarik it xchikteseni ja Pablo sok ja Timoteo. Loʼilik jastal ja Romanos 14:15, 20, 21 sok 1 Corintios 8:9-13; 10:23-33, wani xya kiltik ja stʼilanil yiʼoj bʼa Pablo bʼa lek ataxukesok ja Dyos ja tuki, pe mastoni sbʼaja matik wa xbʼobʼ slok yokeʼi yuj jun jasunuk bʼa mi maloʼuk jastalni wa xyala ja Yabʼal ja Dyos. Chomajkil, ja Pablo yala ja it sbʼaja Timoteo: «Mey kiʼoj tuk bʼa jachuk jastal yeʼna, june maʼ meran wa xcham skʼujola mokex. Yujni yibʼanal ja tuki jaʼ wa sleʼawe ja jas wa skʼanaweʼi sok mi jaʼuk ja bʼa Jesukristo. Pe ja weʼnlexi wani xa naʼawex ke ja yeʼn sjeʼunej janekʼto chaʼanyabʼalil kʼotel, yujni aʼtiji jmok jastal jun moso ja bʼa spukjel ja lekil rasoniki» (Filipenses 2:20-22). ¡Juni lekil sjejel yawekitik ja chabʼ snochumanik Kristo it! Ja yeʼnle mini jaʼ skʼulane ja jastal wa skʼanawe yajni mey jun mandar bʼa tojxta wa xyala, jani snochowe ja syajal skʼujol ja Jyoba sok ja Yunini pes jani yaʼa tʼabʼan skʼujole ja jastal oj bʼobʼ jomjuk ja tuk ja bʼa jas wa stsaʼawe skʼulajel ja bʼa stiʼ sat ja Dyosi.

Ja wego la jpensaraʼuktik sbʼaja Jesukristo, ja mero sjejel kiʼojtik bʼa modoʼal. Ja bʼa sLoʼil bʼa Witsi sjeʼa jaman lek ke ja matik wa xyabʼ stojol ja sleyik ja Dyos mastoni oj skʼuʼuk yuj jun jasunuk wa stima ja Dyosi (Mateo 5:21, 22, 27, 28). Ja sjejelik jastal bʼa José, Pablo, Timoteo sok Jesús mini june bʼa yeʼnle spensarane yuja mey jun ley tojxta wa xyala oj bʼobʼ skʼuluke ja jas wa skʼanaweʼi, jani yiʼaje ja jastal wa spensaraʼan ja Dyos snochjel ja mandarik yaʼa ja Jesús ja bʼa mas tʼilani: syajtajel ja Dyos sok syajtajel ja smojeʼi (Mateo 22:36-40).

Ja snochumanik Kristo ja bʼa jtyempotik

Chikani lek tʼilani mi oj kiltik ja Biblia jastal jun juʼun bʼa ley sok smajlajel bʼa ayal jaman lek ja jas oj kʼulaxuki. Ama mey jun ley bʼa tojxta wa xyala ja bʼa jas wa xkʼulantiki, ja jas lek wa xyila ja Jyoba jani yijel jun jmodotik bʼa wa xchiktes ja jastal wa spensarani; wa xkʼan alxuk oj ‹kabʼtik stojol ja jas wa skʼana ja Jyoba›, bʼa mi tolabida ayalkabʼtik ja jas wa skʼana oj jkʼuluktiki (Efesios 5:17; Romanos 12:2). ¿Jas yuj jel lek xyila ja Jyoba skʼulajel jachuki? Yujni wa sjeʼa ke yajel gustoʼaxuk ja yeʼn, jani mas tʼilan yuja bʼa jas wa xkʼanatiki sok ja bʼa jderechotik kiʼojtik bʼa skʼulajel ja jastiki, sok cha wani xkatikyi tsʼakatal ja syajal skʼujol bʼa wa xkʼanatik snochjeli, yajelkan ja yajalkʼujol jaw a-snikotik bʼa skʼulajel (Proverbios 23:15; 27:11). Cha mokni chʼay jkʼujoltik ja jas wa xkʼulantik wa sjeʼa ja Yabʼal ja Dyos wani xkoltani ja bʼa yaʼteltajel ja yeʼn sok bʼa lek ataxuk ja jsakʼaniltiki.

La kiltik jastal oj katik makunuk ja rason it ja bʼa jsakʼaniltiki.

Yajni wa stsaʼatik bʼa yajel ekʼ gusto

La jpensaraʼuktik bʼa jun kerem wan spensarajel oj sman jun tsome kʼin. Ja jas yabʼunej ja bʼa tsome kʼiniki jelni skʼulan gusto, pe ja jas mas wa x-aji xcham skʼujoli jani yuja ayiʼoj letraʼik bʼa mal kʼumal sok bʼa wa staʼa tiʼal koʼel mulal sok ixuk winik. Cha wani snaʼa jitsan ja bʼa kʼiniki wani xchiktes tajkelal sok utanel. Yuja kerem wa syajtay ja Jyoba, wani skisa ja jastal wa spensaran sok ja jastal wa xyabʼ ja sTat bʼa satkʼinali. Pe, ¿jastal oj snaʼ ja jas wa skʼana ja Dyos sbʼaja jawi?

Ja jas tsaʼanxta yala ja jekabʼanum Pablo ja bʼa Gálatas, wani sjeʼa jun lista ja bʼa yaʼtel ja bʼakʼtelal sok ja bʼa satinel ja yip ja Dyosi. Bʼobʼta wani xnaʼatik ja jastik chʼikan ja bʼa satinel ja yip Dyosi: jaʼa yajalkʼujol, gustoʼil, lamanil, pasensya, lekil modoʼal, lekil kʼujolal, skʼuʼajel, mansoʼil sok skomjelabʼaj. Pe, ¿jastik jun ti chʼikan ja bʼa yaʼtel wa skʼulan ja bʼakʼtelali? Ja Pablo stsʼijbʼan: «Pe jelni chikan ja jas wa skʼulan ja bʼakʼtelali, sok jani ja koʼel mulal sok ixuk winik, jastik bʼa jel kux, kistal modoʼal jel kʼixwela sbʼaj, stoyjel kʼulubʼal dyosik, aʼtel sok pukuj, kontraʼanel, kʼeʼel kʼumal, snoljel tajkel, koraja, tiroʼanel, mey akuerdo, spiljel sbʼaj kʼoleʼik, imbidia, yakbʼelal, kʼinik bʼa jelxelxa sok tuk jastik junuk jastalik it. Wa xkalawabʼyex, jastalni kalunejxa wabʼyex, ja matik wa skʼulane ja jastik it mini oj sbʼajuke ja sGobyerno ja Dyosi» (Gálatas 5:19-23).

La kiltik ja bʼa tsaʼanxta yaljel ja bʼa lista: «tuk jastik junuk jastalik it». Ja Pablo mini yaʼa jun número tsʼikan bʼa spetsanil ja jas kʼotel ja yaʼtel ja bʼakʼtelali. Mini stojoluk ay maʼ oj yale: «Ja Yabʼal ja Dyos wani xyaʼakan oj kʼuluk chikan jasa bʼa mi ti chʼikanuk ja bʼa lista ja bʼa yaʼtel ja bʼakʼtelal staʼa tiʼal ja Pablo». Chikani lek ja kʼumumaniki tʼilani oj yawe makunuk ja spensare bʼa oj yil-e ja jastik it ama mi teyuk ja bʼa lista, pe jani kʼotel ja «tuk jastik junuk jastalik it». Ja matik gana lek ay jas wa skʼulan bʼa mi staʼa tiʼal ja il pe jani kʼotel ja «tuk jastik junuk jastalik it», mini oj sbʼajuke ja slekilalik oj yijan ja sGobyerno ja Dyosi.

Ja yuj, tʼilan oj kiltik lek ja jas mi lek xyila ja Jyoba. ¿Jel maʼ wokol? La jpensaraʼuktik jawa loktor xyalawabʼ oja loʼ mas sat tekʼul sok itajik, sok jaxani mi oja loʼ ja pastelik, ja eladoʼik sok tuk jastik junuk jastalik it. ¿Wokol maʼ snajel bʼa parte wa x-och ja pasteli? Ta katik juljkʼujoltik ja bʼa satinel ja yip ja Dyos sok ja bʼa yaʼtel ja bʼakʼtelali: ¿jas lista wa xtaxi ja tsome kʼinik jtaʼatik tiʼal ja bʼajtanto? Mini sjeʼa ja yajalkʼujol, ja lekil modoʼal, ja skomjelabʼaj, cha mini ja tuk modoʼalik ti chʼikan ja bʼa satinel ja yip ja Dyosi. Mini yajnaluk ay jun ley bʼa snajel jas tikʼe kʼinik ta chʼikan ja bʼa jastal wa spensaran ja Dyosi. Ja junxta rasonik it cha wani xmakuni ja bʼa skʼumajel, ja bʼa skʼeljel pelikulaʼik, bʼa programaʼik bʼa telebisyon, ja bʼa tajnelsok bideojuegoʼik, ochel ja bʼa paginaʼik bʼa Internet sok bʼa tuk jastik.

Ja skʼutesel bʼajtik lek

Ja Biblia cha wani xyaʼa rasonik bʼa ti chʼikansok ja jastal wa xkʼutes jbʼajtik sok wa xchapa jbʼajtik. Ja rasonik jaw wani xmakuni bʼa stojel jun yaʼtijum Dyos yajni wa stsaʼa oj skʼutes sbʼaj bʼa jun modo lek yiljel. Ja maʼ wa syajtay ja Jyoba wani xyila bʼa jun modo yajel gustoʼaxuk ja yeʼn sok mi jawa skʼulan ja jas wa skʼana. Jastalni kilatikta, yuja Jyoba mi yaʼunej jun mandar bʼa tojxta wa xyala bʼa jun tema, mini wa xkʼan yal lek wa xyila spetsanil ja jas wa skʼulan ja yaʼtijumiki. Ja jastal wa xkʼutes jbʼajtiki tuktukilni bʼa kada lugar. Pe ja Dyosi wani xyaʼa rasonik jel xmakuni bʼa wa stojo ja xchonabʼi bʼa chikan jas sjutsʼinil sok bʼa kada lugar.

Jun sjejel, ja 1 Timoteo 2:9, 10 wa xyala: «Chomajkil, ja ixukeʼi tʼilani oj skʼutes sbʼaje toj sok mok jelxuke ja jastal oj xchap sbʼajeʼi sok a-spensaraʼuke lek, mok jelxuke ja jastal oj stojbʼes ja yolomeʼi sok ja slapjel oro, perlaʼik ma kʼuʼal jel karo stsʼakol, pes bʼa oj ajyuke tsamal, tʼilan oj skʼuluke jastik junuk bʼa lek jastalni sbʼej oj skʼuluke ja ixuke wa xyalawe wa xiwyeyuj ja Dyosi». Ja yuj, ja ixuke sok ja winike yaʼtijumik Dyosi tʼilani ayil-e lek jastal oj iljuke yuja kristyanoʼik ja bʼa slugari «jastalni sbʼej oj skʼuluke ja ixuke wa xyalawe wa xiwyeyuj ja Dyosi». Bʼa oj kʼumanuke lek ja kristyanoʼik sbʼaja rasonik bʼa Biblia wa xkiʼajtik ochi, jelni tʼilan bʼa jun yaʼtijum Dyos a-spensaraʼuk lek ja bʼa jastal wa skʼutes sbʼaji (2 Corintios 6:3). Jun lekil yaʼtijum Dyos mini jel oj chamskʼujol sbʼaja jas wa skʼana ma ja sderecho yiʼoj bʼa skʼulajel ja jastiki, jani mas oj chamskʼujol bʼa mi oj ya sjom yolom ma oj ya slok yok ja tuki (Mateo 18:6; Filipenses 1:10).

Ta jun yaʼtijum Dyos wa xyaʼa sbʼaj kuenta ja jastal wa skʼute sbʼaj wa xyajbʼesni ma wa xyaʼa lok okil, jelni lek a-snoch ja jekabʼanum Pablo sok yajel bʼajtan bʼej ja tuk bʼa lek ataxuke soka Dyos sok mi jaʼuk ja jas wa skʼana ja yeʼnleʼi. Ja Pablo, yala: «Nochowik ja sjejel wa xkaʼa, jastalni wa xnocho ja sjejel yaʼa ja Kristo» (1 Corintios 11:1). Sok sbʼaja Jesús, yala: «Asta mini skʼulan ja Kristo ja jas wa x-aji gustoʼaxukyuji». Chikani lek, ja jastal wa xbʼobʼ ya makunuk ja yaʼtijumik Dyosi: «Ja keʼntik ja matik tsats ayotiki, tʼilani la jtekʼtik ja matik mi tsats ayukeʼi bʼa oj kuchyujile ja jastik jelto al wa xyabʼyeʼi, sok mok jkʼuluktik ja jas wa xya gustoʼaxukotik ja keʼntiki. Kada jujune ja keʼntiki la katik gustoʼaxuk ja jmojtiki» (Romanos 15:1-3).

La katik tojbʼuk ja snajel bʼa spensarajel lek

¿Jastal oj katik tojbʼuk ja spensarajel lek bʼa snajel ja jas wa skʼana ja Jyoba yajni mey jun mandar tojxta wa xyala bʼa jun jasunuk? Ja spensarajeli ojni tojbʼuk ta wa xkʼumantik ja Yabʼal ja Dyos kada kʼakʼu, ta wa xpaklaytik lek sok wa xpensaraʼantik sbʼaja jas wa xkʼumantiki. Ja jaw, mini jel wegoxta oj tojbʼuk. Jastalni ja bʼa skʼiʼelal jun yal untik, ja kʼiʼelal ja bʼa yaʼteltajel ja Dyos takal takalni sok mini wego wa x-ilxi. Ja yuj, tʼilani oj ajyuk jpasensyatik sok mi oj el jganatik ta wa xkilatik mi wegoxta wa xtojbʼi. Cha ama x-ekʼ ja tyempo, mini oj tojbʼuk stuchʼil ja snajel bʼa spensarajel leki. Jastalni alxita, tʼilani oj katik makunuk ja jtyempotik bʼa spaklajel ja Yabʼal ja Dyos sok yajel makunuk ja bʼa jaye wa xlajxikujtiki (Hebreos 5:14).

Wani xbʼobʼ alxuk yajni ja sleyik ja Dyos wa xya och probar ja jastal kʼuʼabʼal ayotiki, ja rasonik yiʼoji wani xcha ya och probar ja jastal takʼanbʼelotik sok ja skʼanjel kiʼojtik bʼa yajel gustoʼaxuk. Yajni wantik och kʼiʼel ja bʼa yaʼteltajel ja Dyosi, masni oj kiltik stʼilanil snochjel ja Jyoba sok ja Yunini sok ojni jtsatik skʼulajel ja jastiki jastalni wa spensaraʼan ja Dyos wa xyala ja bʼa Yabʼali. Yajni wa xkatik gustoʼaxuk ja jTatik bʼa satkʼinal bʼa yibʼanal ja jas wa xkʼulantiki, ojni cha kʼiʼuk ja gustoʼil kiʼojtiki.

[Dibujoʼik]

Anima ja jastal wa xkʼutes jbʼajtiki tuktukilni bʼa kada lugar, pe tʼilani la katikan a-stojotik ja rasonik bʼa Biblia yajni wa stsaʼatik jastal skʼutesel jbʼajtik